Hei taas.
Sydän on taas todella painava.
Kerroin sinulle viimeksi siitä perintöriidasta,
vastasit minulle, että kaikki tulee menemään oikeudenmukaisesti...
Kerroit myös, että isäni veljellä on jokin sairaus... joka tulee estämään hänen suurimmat katastrofinsa...
Mutta, isäni on älyttömän surullinen, tämä on kamalaa aikaa... pelkään, että isä juo itsensä hengiltä tämän asian takia (muuten ei juo paljoakaan)...
Haluaisin siis kysyä:
Tulemmeko saamaan sen maatilan?
Vai viekö tämä ilkeä veli sen??
Aluksi siis tämä veli sanoi, että hän ei halua hyötyä ja että kaikki puoliksi (meille tila, hänelle eräs muu maaplanttu)...
Ja nyt sanoo, että testamenttia noudatetaan eli on ottanut sanansa takaisin...
Onko tämän veljen vaimo jotenkin mukana asiassa??
Jotenkin tuntuu siltä... ilkeä hänkin =(
Toivottavasti vastaat minulle vielä...
Että voisin kertoa isälle miten tulee käymään...
Surkeaa katsoa vierestä isääni... toivon vain, että kaikki menisi hyvin...
Tuo maatila on ollut kaikki kaikessa isälleni...
Niin ja tiedoksi vielä, että mummoni elää vielä, eli vielä ei jaeta perintöä... koska isäni halusi "lisäaikaa" tämän asian "selvittämiseksi"...
vaikkei se aikakaan mitään auta ... :(
Sydän on taas todella painava.
Kerroin sinulle viimeksi siitä perintöriidasta,
vastasit minulle, että kaikki tulee menemään oikeudenmukaisesti...
Kerroit myös, että isäni veljellä on jokin sairaus... joka tulee estämään hänen suurimmat katastrofinsa...
Mutta, isäni on älyttömän surullinen, tämä on kamalaa aikaa... pelkään, että isä juo itsensä hengiltä tämän asian takia (muuten ei juo paljoakaan)...
Haluaisin siis kysyä:
Tulemmeko saamaan sen maatilan?
Vai viekö tämä ilkeä veli sen??
Aluksi siis tämä veli sanoi, että hän ei halua hyötyä ja että kaikki puoliksi (meille tila, hänelle eräs muu maaplanttu)...
Ja nyt sanoo, että testamenttia noudatetaan eli on ottanut sanansa takaisin...
Onko tämän veljen vaimo jotenkin mukana asiassa??
Jotenkin tuntuu siltä... ilkeä hänkin =(
Toivottavasti vastaat minulle vielä...
Että voisin kertoa isälle miten tulee käymään...
Surkeaa katsoa vierestä isääni... toivon vain, että kaikki menisi hyvin...
Tuo maatila on ollut kaikki kaikessa isälleni...
Niin ja tiedoksi vielä, että mummoni elää vielä, eli vielä ei jaeta perintöä... koska isäni halusi "lisäaikaa" tämän asian "selvittämiseksi"...
vaikkei se aikakaan mitään auta ... :(
Vastaukset 7
Vanhimmat
Isäsi ei saa juomalla heikentää arvostelukykyään eikä terveyttään.Pysy vahvana nyt!Olisi sanani hänelle.
Veljen vaimo puhuu mitä sattuu ja kenelle sattuu.Ei pysty oikeuden päätöksiin mitään vaikuttamaan.Eikä isäsi veli onnistu itselleen parempaa osuutta junailemaan.Teidän perheenne ei saa jo nyt toivoaan heittää.Pysykää vahvoina ja rauhallisina vaan.Lopputulos on hyvä joka tapauksessa.:)T-T
minä rakastan häntä..tavallani.... ja hän minua.
meidät erottaa vuodet ja maailma. En uskalla hypätä enää uudestaan tuntemattomaan koska olen tehnyt niin monet kerrat ja siksi olen nyt tässä; hädissäni ja itsemurhanpartaalla. Miksi aina valitsen väärin? Onnistunko tässä uudessa sisintäni raastavassa suhteessa? Saanko viimein talouteni kuntoon? En toivo tähtiä taivaalta, en havittele kuuta.... toivon vaan että saisin elämän jota kannattaisi elää.....NYT olen loppu ;,(
Tee niinkuin sydämessäsi tunnet...mutta älä itselles pahaa!
Rakastaa aina saa...
Siispä ole rehellinen itsllesi,kuin myös toisille.
Taloutesi hoidat kyllä kuntoon.Se pitää tulla numero ykkösenä,muuten menenee muutkin pieleen.
Maailma ei teitä erottaisi,vaan mahdottomat haaveet ja olosuhteet.Mielesi tulee vielä muuttumaan.Todellinen elämä valittusi kanssa olisi pettymys.Ota tämä karaisevana kokemuksena.Aika parantaa haavat ja tekee sinut vahvemmaksi.Osaat rakastaa ja olet rakastamisen arvoinen myös itse.Juuri tämän kärsimyksesi kokemisen takia.Ei saa antaa periksi!Kevätpuolella on jo kaikki toisin ja elämäsi alkaa hymyillä!:)
hänen rakastavan minua. Hän on vaan niin paljon nuorempi kuin minä ja kaukana. Olen täysin hukassa itseni kanssa. Ylpeyteni estää minua ottamasta apua vastaan ja itsetunto on kuitenkin nollassa. Avioerossa menetin kaiken, kodin ja paikkani tässä maailmassa. Nyt yritän kouluttaa lapset ja taistella. Iltaisin nukahdan itkuuni.
Tuntuu ettei kukaan ymmärrä miten loppu olen.
Miksi Jumala ei minua jo armahda ja ota luokseen?
Tiedän miltä tuo kaikki tuntuu(paremmin kuin arvaatkaan)Sinulla on sentään mahdollisuus kouluttautua uudelleen,useimmilla ei ole.Maailma on täynnä ihmisiä jotka ovat menttäneet vielä rankemmalla tavalla asioita eikä heillä ole mitään toivoa.Sinulla on elämässäsi lukemattomia mahdollisuuksia koota itsesi jälleen.Sen tulet tekemään.Älä odota,että hetkessä voimat palautuvat ja kykenet kaikkeen ensi viikolla!Anna itsellesi hieman lisää aikaa kelata tapahtunut.Älä jää syyttelemään itseäsi.Nyt sinun on parannettava oma fiiliksesi kaikkien asioiden suhteen.Jumalahan antaa sinulle uuden mahdollisuuden!Nyt sinun on näytettävä mihin todella kykenet!Et vielä tunne omia voimavarojasi.Niitä on paljon.Aloita ihan pienistä asioista j päivä kerrallaan.Paljon pahemmassa tilanteessa olevia on paljon.Voisin kertoa kymmeniä tapauksia ja itseni mukaan lukien,muttei se nyt auttaisi sinua.Kaikki tulee paremmaksi ja juuri sinun kohdallasi!Odota niin ja toimi samalla,niin näet!
raskas tämä minun taakkani. Tiedän monella on huonommin mutta omani alle luhistuin. Kiitos kuitenkin sanoistani. Olen nyt tehnyt kuitenkin ratkaisuni.Minulla oli paljon mutta kai olin kaiken tämän ansainnut.
Pian saan rauhan.....