Entiset ja nykyiset hoitajat sekä siellä olleet / olevat ihmiset ääneen!
Vaihdetaan edelleen ajatuksia ja muistoja. Mutta ihan vapaaehtoisesti edelleen.
Kaikki negatiiviset ja parjaavat kommentit voidaan jättää väliin. Koska kaikkiin asioihin ja tapahtumiin liittyy sekä negatiivista, että positiivista. Mielummin niitä positiivisia olisin kiinnostunut kuulemaan !
Vaihdetaan edelleen ajatuksia ja muistoja. Mutta ihan vapaaehtoisesti edelleen.
Kaikki negatiiviset ja parjaavat kommentit voidaan jättää väliin. Koska kaikkiin asioihin ja tapahtumiin liittyy sekä negatiivista, että positiivista. Mielummin niitä positiivisia olisin kiinnostunut kuulemaan !
Vastaukset 26
Vanhimmat
Alussa siellä olleet ihmiset ääneen !
Siellä myös itse temmeltäneenä odotan ajatuksianne !
Millä kentällä mahdoit temmeltää. Mikäli olet 80-90 luvun lapsia, niin puolestani asia on loppuun käsitelty.
Morjesta!
Olin 90-luvulla. Ihan hyviä ja mukavia kokemuksia minulla oli. Asuin Kiitokselassa vai oliko se sittenkin Kotivalossa. Jep, vaihdetaan vaan ajatuksia!
Mitä mahdat hakea tällä jutulla. Yritätkö kiilloittaa Kivala kuvaa, eipä tää näytä kauheeta mielenkiintoa herättäneen.
No eipä tunnu Kivalan mustamaalausyrityksetkään täällä enää iskevän tuulta purjeisiin. Keksikää siis joku uusi aihe, tää alkaa oleen loppuun koluttu aihe.
Tarttisko sit ottaa tuulta musta maalaus. Ei paska lakkaa haisemasta, jos sitä tonkii ja hyi jos sieltä päin tuulee.
Kokemuksia, ajatuksia ja mietteitä Kivalassa kasvamisesta ja asumisesta on nyt koottu kirjaksi.
Kirja KOTIVAMMAINEN pääsi painosta viime vuoden lopulla.
Kirjan ei ole tarkoitus parjata Kivalan työtä, koska se on hyvää ja tarpeellista. Kirja valottaa ajatuksia mm. asioihin mitä täällä suomi24 ssakin on pohdiskeltu.
Kirja on avoimen pohdiskelevainen.
Kirjaa saa tilattua Raajarikkoiset ry stä os. www.raajarikkoiset.com .
Mielenkiintoista! Täytyypä jostakin yrittää hankkia toi kirja. Olin itse siel jonkun aikaa setänä. Ihan mukavaa oli. Henkilökunnassa oli muutama hieman hankala ihminen, jotka sitten heijastuivat työskentely ilmapiiriin. Ilman näitä henkilöitä tai lähinnä yhtä, olisin varmaan jäänyt pitemmäksi aikaa.
Mutta kokonaisuutena ihan hyvä kokemus. Itse kyllä kannattaisin tuollaista yhteissöllistä paikkaa. En varmaan haluasi edes olla töissä jossakin Vaaliala tapaisessa keskuslaitoksessa.
Pienessä paikassa tietysti sitten se toiminta ei kaikessa ole aivan niin ammatillista. Mutta se on varmaan sen kodikkuuden hinta?
Olisi kiva vaihtaa jonkun toisen paikkalla olleen kanssa kokemuksia, miten itse on viihtynyt tai viihtyy...?
..nimittäin Raajarikkoiset ry;stä tai tilaamalla suoraan sähköpostilla raajarikkoiset @ gmail.com. Hintaan 25e postit 6e.
Jos kirja on hyvä tulee kyllä kirjastoon.
Jos ei tule niin kirjaston täti =esilukijani:) on katsonut kirjan niin huonoksi, ettei siihen sitten kannatta itsekkään aikaa tuhlata.
Täytyypä saman tien tarkistaa helmetistä.
Ihmettelen, miksi laitoit tämän aiheen USKONNON UHRIT-palstalle? Tämän palstan sheriffi on laittanut ohjeeksi:
"Oletko kokenut tietyn uskonnon muuttaneen kielteisesti elämääsi tai koetko uskonnon ahdistavaksi? Keskustele erilaisten uskontojen kielteisistä vaikutuksista ja kerro, miten niistä selvisit."
Mitä oikein ajattelit?
Hyvin avaus sopii tänne. Ko. paikkassahan harjoitettiin sellaista kotikutoista uskontoa. Jonkun verran porukka kävi myös näissä Nokian systeemeissä.
Oletko itse ollut paikalla? Itse olen ollut.
Ymmärrän, että tällä palstalla keskustellaan esim. maitobaari-lahkon asioista. Siellä on varmasti uskonnon uhreja.
Mutta miksi Kivalakodeista halutaan keskustella täällä? Yhteisö on avoin, vierailijoita vastaanottava, työstään kertova paikka. Päivittäin paikan päällä käy ns. ulkopuolisia ihmisiä, joiden kanssa kaikilla on vapaa kanssakäymismahdollisuus. Ei ole kyse suljetusta paikasta kuten esim. maitobaari on.
Jokainen ko. yhteisössä asuva on siellä vapaaehtoisesti. Sekä hoidettavilla että hoitajilla on täysi mahdollisuus lähteä pois, jos haluaa. Käsitän niin, että jokainen siellä oleva on valinnut oman tiensä, elämäntapansa.
Niin kuin kaikilla työpaikoilla tai seurakunnissa, missä vain ihmisiä on joukko toistensa kanssa arkea jakamassa, tulee aika ajoin ristiriitoja. Monissa työpaikoissa on valitettavasti pahoinvointia, jopa kiusaamista aikuisten ihmisten kesken. Näistä pitäisi puhua ja nostaa esiin. En näe kovin paljon ihmeellistä keskusteltavaa Kivalakodin asioista. Tavallista arkea siellä eletään. Minulle on jäänyt siitä yhteisöstä ihan valoisa ja positiivinen kuva.
Ilmeisesti olet vain kyläillyt päiväseltään paikan päällä? Kiinnostaisi siis tietää millä kokemuksella tuolla tavalla kerrot asioista?
Itse olen asunut kylällä ja voisin kertoa yhtä sun toista, positiivista ja negatiivista.
Positiivista asioista olen tällä palstalla kertonutkin, negativista sitten vähemmän.
Positiivisia asioita on mielestäni tosiaan enemmän. Mutta etenkin sellainen joka käy siellä vain kylässä näkee tietysti ensin vain ne. Ne jotka asuvat siellä näkevät sitten enemmän...Voisin kertoa aika meheviä juttuja..:)
Eihän ihmiset kuitenkaan tyhmiä ole, eli ei niitä negatiivisia asioita esitellä pyhäpäivisin:)
Taisit osallistua keskusteluun, asiasta sen enempää tietämättä?
Mutta näkökulmani on varmaankin vain erilainen kuin sinun.
Jos näen ympärilläni tavallisia, omaa arkeaan onnellisena eläviä ihmisiä, minulle ei tule tarvetta kaivaa esiin kaiken maailman oletettuja luurankoja kaapeista. Minulle riittää se, että ihmiset näyttävät hyvinvoivilta ja kertovat siitä myös.
Jokaisellahan on joskus paha olla. Syitä on monia. Mutta jos yksilötasolla on pahaa oloa ja ongelmia, miksi ne pitäisi yleistää koskevaksi koko yhteisöä?
Mielipiteitä on tietenkin niin monta kuin on niiden esittäjiäkin. Ihmiset peilaavat elämää oman maailmansa kautta. Kenen maailmassa sitten enimmäkseen tuntuu olevan synkkää ja pimeää, kenen maailmassa taas valo on voitolla.
Olet siis tosiaan nähnyt sen pintapuolen, kyläilemällä silloin tällöin. Mitkä ovat muuten motiivisi?
Tiedätkös mitä kaikkea näiden "kyläilijöiden" hyväksi tehtiin?:) Jos olet kylässä käynyt, niin varmasti tiedät myös sen että "kylään" ei tulla etukäteen hyvissä ajoin ilmoittamatta, osaatko arvata miksi? Nooh...tietysti rauha pitää olla joka paikassa...mutta...
"Mielipiteitä on tietenkin niin monta kuin on niiden esittäjiäkin. Ihmiset peilaavat elämää oman maailmansa kautta. "
Tämä "väittämäsi"taitaa olla puhtaittan eläkeläispsykologiaa mitä on olemassa?
Hassu on myös tuo sinun ajatusmaailmasi, että joillaikin ihmisillä olisi tuollaisia tarpeita kaivella asioita. Mistä olet tuon ajatustavan oikein keksinyt? Itseltäsi vai tuttavapiiristäsi?
..ja Kivalakotien hístoriakin on tuosta vain viitisentoista vuotta vanhempaa, että tietoa on monin verroin enemmän, kuin ns. "siellä vain vierailleilla".
Pelkällä pinnallisella käynnillä paikan päällä, ei kyllä saa minkäänlaista kuvaa asiasta, tai sitten saa vain sen vieraskoreuden ja siloitellun ulkokuoren!
Nämä suomi24:n keskustelut Kivalakodeista ovat todellakin olleet jo vuosia aivan väärällä kategorialla. :(
Paremminkin tämä pohdiskelu Kivalakodeista ja siihen liittyvistä erilaisista asioista voisi kuulua sosiaali- tai kasvatuspuolen aihe-alueelle...tai jonnekkin, mutta ei siis todellakaan uskontojen uhreihin! Ihmisten uhreista kun on kyse tässäkin tapauksessa ja sosiaalisten taitojen puutteesta tai niiden puuttumisesta. =)
Kiitos, tässä oli hyvä ajatus. Nimenomaan yksilöistä on kyse. On sosiaalisten taitojen puutetta, on kapeakatseisuutta, mustavalkoisuutta. Ja nämä ovat ihmisten juttuja, joissa toimijana on ihminen yksilönä, ei mikään "uskonto", hyvänen aika!
Haluan korostaa sitä, että varmasti jokaisella työpaikalla on näitä hankalia ihmissuhteita. On väärinymmärryksiä, kateutta, ylpeyttä, oman edun tavoittelua jne. Jokainen meistä tietää, millaisia tilanteita ihmissuhteissa voi syntyä: todella monenlaisia solmuja.
Nämä ovat ihmisten kesken, eikä silloin mielestäni voi yleistää, että koskisivat koko työpaikkaa, että koko systeemi olisi mätä tai huono. Varmasti joukossa on aina myös niitä, jotka haluavat omalla paikallaan toimia mahdollisimman hyvin ja olla ystävällisiä kaikille. Usein heillä on myös kyky keskustella asioista avoimesti ja ottaa huomioon erilaisia näkökulmia. Eikö heitä sitten huomata ollenkaan?
Niinhän se tietenkin on, että huonot puolet halutaan mieluummin tuoda esiin kuin hyvät. Mutta miksi näin on, voi jokainen omalla kohdallaan miettiä..
Terve!
Sinun näkökulmasi on varmasti osaltaan oikea. Eli osa ongelmista (harvemmin kukaan viitsii nettiin positiivista asioista kirjoitella?) liittyy noihin sosiaali- ja kasvatuspuolen asioihin. Toimintaa tosiaan pyöritetään "uskon" varassa, ilman sen suurempaa ammatillisuutta. Nykyisin tietysti on tullut muutosta parempaan.
Itsellä kokemusta kylästä ja "valtion" paikasta, molemmissa hyvät puolensa.
Sitten kylällä on näitä talkoolaisia, jotka ovat hyvin erilaisissa asemissa. Kylän lapsilla(nyk.aikuisilla) ei tietenkään ole tietoa millä tavalla tuo rektrytointi tapahtuu ja minkälaisia velvoitteita saatetaan asettaa.
Kerro sitten millä palstalla kyseistä asiaa olisi pitänyt kommentoida. Tiedän taustasi ja ihan näytät menevän oppi äitisi jälkiä, yhdistys ja nyt kirjallista tuotantoa. Seuraavaksi sekoitat tähän soppaasi Jumalan. Eikö vammaisuudella ja uskonnolla ratsastamisella ole mitään rajaa.
Ihmettelen myös, miksi itse et viihtynyt kyseisessä paikassa vaan muutit pois. Kirjasesi myös voisit lähettää, niin saat arvion joko henkolökohtaisesti tai tällä palstalla.
..pikkusen taaksepäin niin ratkeaa minne näitä keskusteluja voisi tästä Kivala-asiasta ohjata.
Kannaattaa kääntyä sähköpostitse kirjan kustantajan, Raajarikkoiset ry:n puoleen mikäli sitä haluaa TILATA aikanaan, kun kirjasta otettanee uusintapainos...
Etkö ymmärtänyt mitä kysyin?
Kyllä tuo toiminta ja maailma on kaiken kaikkiaan jakautunut aika pitkälle Kivalakodeissa kahteen osaan.
Toinen osa fanittaa paikkaa ihan täysillä, uskovat sokeasti kaikkeen.
Toinen osa näkee sitten vain niitä hyviä puolia.
Itse yritän seikkailla tuossa noiden välissä. Aika paljon olen nähnyt niitä huonoja juttuja, joitakin välistä vetoja jne. Yritän kuitenkin ajatella, ettei maanpäällä mitään taivaspaikkoja ole.
Tämä keskustelu muuten sopii oikein hyvin tälle palstalle, osa tuon paikan "voimastahan" liittyy juuri tuohon uskonnon avulla tehtävään työhön.
Uskonnon avulla tehdään hyvää ja pahaa!
Hyvä että tuo kotivammaisuus-kirja on julkaistu. Asiahan liittyy varsin moneen muuhunkin paikkaan kuin Kivalakoteihin.
Kivalakodeissa kuten kaikissa muissakin yhteisöissä on monenlaista ihmistä. Ensiksikin on ihmisiä, joille kodinomainen yhteisö on todella taivaan lahja. Vammaiset ja nykyisin myös yhä kasvava vanhusten joukko tarvitsisi sellaisia.
Sitten on hoitohenkilökunta. Tunnen Kivalakodeissa työssä olleita. He halusivat pyytettömästi auttaa lähimmäistään. He eivät tulleet todellakaan palkan takia. Valitettavasti vain kävi niin, että osa heistä joutui hyväksikäytetyiksi.
Muutakin henkilökuntaa on tarvittu. Kukin on ihminen vahvuuksineen ja heikkouksineen. Ikävä kyllä joukossa on ollut myös sellaisia, joiden toiminta on aiheuttanut katkeruutta.
Vanhat keskustelut löytyvät kyllä suomi24-arkistosta, mutta vaivaa pitää nähdä.
Omalta kohdaltani katson Kivalakotiasian loppuunkäsitellyksi. Toivon että se kaunis näky, minkä varaan kylä aikoinaan rakennettiin, voisi toteutua, niin ettei kenenkään tarvitse tuntea joutuneensa huijatuksi tai hyväksikäytetyksi.