Nuorempi poikani on aina ollu todella vilkas, ja se on alkanut enemman ja enemman huolestuttaa ja ottaa hermon paalle. Han on vahan yli kolmevuotias, muuten mukava ja herttainen lapsi, mutta mihinkaan han ei keskity kunnolla. ruokailut on aivan mahdottomia, hanta pitaa muistuttaa joka haarukallisen jalkeen etta syos nyt, ja aina taytyy muutaman kerran kayda juoksentelemassa jos silma valttaa, haarukalla pitaa leikkia ja rummuttaa poytaan, leikkia milla tahansa mita poydalla on ja kertakaikkiaan kiemurrella kun ois suurempikin muurahaislauma housuissa. jopa mielekkaitten aktiviteettien aikana on pakko kiemurrella, juoksennella, heittaa kuperkeikkoja ja olla jatkuvassa liikkeessa. han ei keskity MIHINKAAN taysipainoisesti muutamaa sekuntia kauempaa. mitaan kiukkuraivareita ei onneksi ole, ja han sopeutuu helposti jos vaikka pitaa luopua lelusta tai ei muuten vaan saa tahtoaan lapi. Hulluksi tassa tulee kun toista taytyy vahtia ku haukka koska se tekee ja koskee umpimahkaan kaikkea mita mieleen tulee. paikallaan oleminen on aivan mahdotonta. kaiken lisaksi han on vielakin vaipoissa koska yrityksista huolimatta hanta ei kiinnosta kayda vessassa. koko lapipiiri, sukulaiset ja paivakodin ohjaajat ovat uupuneita ja ihmeissaan kun poika ei pysahdy muutakuin silloin kun nukkuu. hirveaa mutta tama on niin uuvuttavaa etta masentaa siita hetkesta lahtien kun han heraa koska tietaa etta vauhti ei hidastu ennen iltaa ja mita tahansa arvaamatonta saattaa tapahtua. antakaa viisaammat neuvoja mita kannattaisi tehda ennenkuin lahtee jarki!
pojan vilkkaus
7
890
Vastaukset
- neuropsykologisiin
tutkimuksiin kannattaa viedä! Ensin kannattaa omasta neuvolasta kysellä pääseekö kunnallista tietä mutta joskus sieltä yritetään laittaa ihan vaan peruspsykologille tutkimuksiin (ja niissä ei aina oireita diagnosoida oikein kuten meidän tapauksessa). Eli lasten neurologialle pitäisi saada lähete. Jos ei onnistu niin yksityisen kautta ainakin pääsee.
Tosin mietin onko lapsi vielä liian nuori niihin tutkimuksiin mutta viimeistään vuoden tai parin päästä voidaan oikein näyttävät tutkimukset tehdä.
Paljon voimia sinne, ei siinä oikein muu auta kuin tarkat rutiinit ja säännöt ja säännöllinen hengähdystauko vanhemmille. - JUMPPAAMAAN
Patjat lattialle kuperkeikkoja ,päälläseisontaa
harjottelu vaikka koko päivä jos intoa on .
Neuvoa ja tehdä mukana .Linkki jumppaan!
http://www.youtube.com/watch?v=wUte16ajhs8&feature=related
Ei tarvitse yliopisto pohjaa... - jatkoa
Unohtui aivan
Anna katsoa miten netissä jumpataan ,Jos pidemmän ohjelman niin opeta itse käyttämään
ohjelmaa..Minulla oppi heti kun alko kävelemään
Ohjata joutuu ,mistä painaa ,,yritä
http://www.youtube.com/watch?v=0li1zigUtSs&feature=related- iso asunto
teillä oikein on? Ei meillä ainakaan ole tiloja tuollaisille jumpille, vaikka ajatus sinänsä on ihan hieno. Enkä usko että poika jaksaisi keskittyä niin pitkään että oppisi kuperkeikkaa kummempaa temppua. Lisäksi kyseessä perfektionisti, joten jos näkisi videolta kuinka jumpataan eikä tietenkään siinä itse onnistuisi samalla lailla, tulisi hermostus ja suuttumus... Hienoa että teillä toimii, mutta ei meidän adhd:lle.
- OUTOA
Mitä itse harrastat?
Patja riittää, olympialaisiin ei tarvitse tähdätä. Osaako seistä päällään sujuuko kuperkeikka.Joko katsoi voimistelu ohjelmaa?
kerro.- Vilkkaan äiti
Nyt on jonkinlainen muoti-ilmiö ahdistella villkkaiden lasten vanhempia. Perinteinen suomalainen kun on vähän hidas , ellei peräti kömpelö eikä saa suutaan auki. Lisää ulkoliikuntaa ja muuta aktiviteettia. Omalla vilkkaalla tyttärellä auttoi telkan kiinni pito ruokailun ajaksi. Korjasin myös tietyn ajan jälkeen ruuan pois jos lähti liikkeelle. Nyt istuu jo useimmiten ruoka-ajan. Ikää 2v 9kk. Ei tuon ikäiseltä ihan kauhean pitkää keskittymistä voi edellyyttä. 3V myös uhmaa. Itseäni rasittaisi enemmän sellainen olla möllöttäjä:)
Tuosta kuvauksestasi muistui mieleeni, että kummipoikani oli ihan samanlainen pienenä. Kun äitinsä silmä vältti, niin kerrankin Pete*) kiskaisi pöytäliinan pois pöydältä, jolloin kupit ja kakut lensivät mukkelis makkelis.
Pete oli oikea 'elohopealapsi', joka ei osannut pysytellä aloillaan hetkeäkään.
Äitinsä (vaikka oli esimerkillinen ja harras uskova) sai kerran raivarin ja oli aikeissa ottaa Peteä raiveleista kiinni ja heittää hänet ikkunasta ulos (muistaakseni 3.krs), mutta onneksi tuo nainen tajusi heti mitä oli tekemäisillään, irroitti otteensa pojasta ja meni polvilleen lattialle huutaen armoa ja apua Herralta tilanteeseensa.
Pete rauhoittui kouluiässään ja on nykyään tasapainoinen, rauhallinen, fiksu ja harras uskova nuorukainen, DI, joka työskentelee IBM:n palveluksessa konsulttina ja asuu E-Suomessa.
*) Pete nimi on peitenimi.
Älä siis ole huolissasi, vaan rukoile Herraa Yeshuaa lapsesi puolesta. Lapset ovat Herran lahja, sinunkin lapsesi :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1085541
Suomen kaksikielisyys - täyttä huuhaata
Eivätkö muuten yksilöt pysty arvioimaan mitä kieliä he tarvitsevat? Ulkomaalaiselle osaajalle riittää Suomessa kielitai954821Työeläkeloisinta 27,5 mrd. per vuosi
Tuo kaikki on pois palkansaajien ostovoimasta. Ja sitten puupäät ihmettelee miksei Suomen talous kasva. No eihän se kas1394762Mikä on vaikeinta siinä, että menetti yhteyden kaivattuun, jota vielä ajattelee?
Mikä jäi kaihertamaan? Jos jokin olisi voinut mennä toisin, mitä se olisi ollut? Mitä olisit toivonut vielä ehtiväsi san3682215- 1172051
- 1071797
- 2561577
- 3711318
Pääsit koskettamaan
Sellaista osaa minussa jota kukaan ei ole ennen koskettanut. Siksi on hyvin vaikea unohtaa sinut kokonaan.591151- 2211123