Rakkaat ystävät!
Olen tässä jo jonkin aikaa seurannut tätä keskustelupalstaa uskonnoista. Minua hämmästyttää ja oudoksuttaa tämä jatkuva muiden uskontojen parjaaminen ja omaan napaansa tuijottaminen, tyyliin "muut uskonnot paitsi omani ovat täysin naurettavia". On tietenkin monia poikkeuksia (onneksi), jotka katsovat asiaa vähän laajemmasta näkövinkkelistä.
Herää kysymys: miten kuitenkin niin useat täällä, voivat väittää tietävänsä mikä on perimmäinen totuus. Miten esimerkiksi voi luottaa ikivanhojen kirjoitusten, kuten Raamatun tai Koraanin todenperäisyyteen? Miten voi uskoa pyhimysten tai profeettojen sanaa ilman todisteita? Minusta on suuri virhe uskoa tällaiset asiat noin vain sen enempää pureskelematta. Ehdotankin: pureskelkaa ennen kuin nielaisette, ettette eksyisi kapealta ja hämärältä polulta.
Mistä perimmäinen totuus sitten voisi mahdollisesti löytyä? No, omasta mielestämme tietenkin. Mitään muuta emme voi havaita tai tarkastella kuin omaa mieltämme. Ulkona oleva korkeuksiin kohoava vanha vaahtera onkin vain oman mielemme projektiota. Ehkä se on siellä riippumatta havaitsijasta (sitä emme voi tietää), mutta juuri sellaisena kuin me sen koemme, se on vain omassa mielessämme.
Ulkoinen ja sen lisäksi (ilman muuta) sisäinen, päämme sisällä oleva maailma, on vain mielemme liikettä. Meillä ei ole kuin mielemme. Totuuden on siis löydyttävä sieltä.
Koska havainnoimme oikeasti vain omaa mieltämme, ei voida sanoa mikä uskonto on väärässä ja mikä oikeassa. Minusta on hedelmätöntä kiistellä "juupas-eipäs" periaatteella asioista. Oikeen sydämeen sattuu, kun lukee esimerkiksi tuota islaminuskosta käytyä kekustelua. En usko, että on uskonnon vika, että tietyt muhammettilaiset tekevät hedelmättömiä tekoja. Islam on hyvä uskonto, luulen, jos vain suodatamme sen mieleemme oikealla tavalla. Sama koskee muita uskontoja. On vain itse kyseenalaistettava ja pohdittava mikä on hyvää ja mikä pahaa.
Arvelisin, että ihmisen perimmäinen halu on päästä onnellisuuteen, eikä vain pinnalliseen onnellisuuteen vaan täydelliseen ja kaikenkattavaan suureen iloon. Minusta tätä periaatetta voidaankin käyttää hyväksi, pohdittaessa eri opetusten hyödyllisyyttä ja totuudellisuutta. Se mikä johtaa lähemmäksi tätä suurta ja täydellistä iloa kannattaa ottaa ohjenuorakseen ja taas päivastoin hylätä kauemmaksi tästä tavoitteesta vievät opetukset.
Kuinka moni oikeasti on pohtinut tätä harjoittaessaan uskontoaan. Heidän lukunsa ei taida vastata tähtien lukua taivaalla tai hiekanjyvästen määrää rannalla.
Sanonpa vielä lopuksi. Monet polut vievät perille. Toiset ovat vaikeampia kulkea kuin toiset. Älköön kukaan vaikeuttako jo entisestään vaikeaa matkaa kulkemalla silmät sidottuna!
Siunausta kullekin!
Olen tässä jo jonkin aikaa seurannut tätä keskustelupalstaa uskonnoista. Minua hämmästyttää ja oudoksuttaa tämä jatkuva muiden uskontojen parjaaminen ja omaan napaansa tuijottaminen, tyyliin "muut uskonnot paitsi omani ovat täysin naurettavia". On tietenkin monia poikkeuksia (onneksi), jotka katsovat asiaa vähän laajemmasta näkövinkkelistä.
Herää kysymys: miten kuitenkin niin useat täällä, voivat väittää tietävänsä mikä on perimmäinen totuus. Miten esimerkiksi voi luottaa ikivanhojen kirjoitusten, kuten Raamatun tai Koraanin todenperäisyyteen? Miten voi uskoa pyhimysten tai profeettojen sanaa ilman todisteita? Minusta on suuri virhe uskoa tällaiset asiat noin vain sen enempää pureskelematta. Ehdotankin: pureskelkaa ennen kuin nielaisette, ettette eksyisi kapealta ja hämärältä polulta.
Mistä perimmäinen totuus sitten voisi mahdollisesti löytyä? No, omasta mielestämme tietenkin. Mitään muuta emme voi havaita tai tarkastella kuin omaa mieltämme. Ulkona oleva korkeuksiin kohoava vanha vaahtera onkin vain oman mielemme projektiota. Ehkä se on siellä riippumatta havaitsijasta (sitä emme voi tietää), mutta juuri sellaisena kuin me sen koemme, se on vain omassa mielessämme.
Ulkoinen ja sen lisäksi (ilman muuta) sisäinen, päämme sisällä oleva maailma, on vain mielemme liikettä. Meillä ei ole kuin mielemme. Totuuden on siis löydyttävä sieltä.
Koska havainnoimme oikeasti vain omaa mieltämme, ei voida sanoa mikä uskonto on väärässä ja mikä oikeassa. Minusta on hedelmätöntä kiistellä "juupas-eipäs" periaatteella asioista. Oikeen sydämeen sattuu, kun lukee esimerkiksi tuota islaminuskosta käytyä kekustelua. En usko, että on uskonnon vika, että tietyt muhammettilaiset tekevät hedelmättömiä tekoja. Islam on hyvä uskonto, luulen, jos vain suodatamme sen mieleemme oikealla tavalla. Sama koskee muita uskontoja. On vain itse kyseenalaistettava ja pohdittava mikä on hyvää ja mikä pahaa.
Arvelisin, että ihmisen perimmäinen halu on päästä onnellisuuteen, eikä vain pinnalliseen onnellisuuteen vaan täydelliseen ja kaikenkattavaan suureen iloon. Minusta tätä periaatetta voidaankin käyttää hyväksi, pohdittaessa eri opetusten hyödyllisyyttä ja totuudellisuutta. Se mikä johtaa lähemmäksi tätä suurta ja täydellistä iloa kannattaa ottaa ohjenuorakseen ja taas päivastoin hylätä kauemmaksi tästä tavoitteesta vievät opetukset.
Kuinka moni oikeasti on pohtinut tätä harjoittaessaan uskontoaan. Heidän lukunsa ei taida vastata tähtien lukua taivaalla tai hiekanjyvästen määrää rannalla.
Sanonpa vielä lopuksi. Monet polut vievät perille. Toiset ovat vaikeampia kulkea kuin toiset. Älköön kukaan vaikeuttako jo entisestään vaikeaa matkaa kulkemalla silmät sidottuna!
Siunausta kullekin!
Vastaukset 14
Vanhimmat
Totuus on kuu; uskonto ja
filosofia on sormi, joka osoittaa
kuuhun. Eri puolilta maailmaa ja eri
elämän tilanteessa se näkyy
hiukan eri kulmissa, mutta on kuitenkin
sama kuu.
ja kun kerran vauhtiin vertauksissa päästiin...
"It's ok, for a small child to be afraid of dark,
but its unforgivable when grown men are afraid of
light".
vaeltakaa varovasti
Oikeassapa olet Nasu (hyvin pieni eläin). Lisäisin vielä, että toisilla on vieläpä kaukoputki, jolla tiirata kuuta tarkempaa näkemistä varten. Toivon mukaan linssi vain pysyy puhtaana.
Kysymys sinulle ja kaikille muillekin: Mikä uskonto on mielestänne paras ja millä perusteella? Kokemuksia?
Sumuinen vuori
Kirjoittanut: Nymfopoika, 12.12.2002 klo 00.54
Istuin sumuisella vuorella
hiljaa
suuren puun juurella
En yrittänyt mitään erityistä
irtauduin vain mielen virroista
Nousin lentoon kohti uutta
sinisen taivaan täyskuuta
Vuodet vierivät huomaamatta
olin siinä vain hievahtamatta
Sammaleet ryömivät varoen luokseni
mitään peittämättä, osakseni
Vuoreen vihreänä sulautuessani
löysivät pikkulinnut olkapäilleni
Touhusivat risuista pieniä pesiä
ollakseen yhdessä onnellisia
suuren puun juurella
sumuisella vuorella
täyden kuun alla
Kaunista ja herkkää :)
Otsikkosi kutsui tuota, vastaukseni on sen epämääräisten sanojen välissä.
Alla on sama asia ihmisten epämääräisillä kielillä hieman selkeämmin. Hiekanjyvänen, lumihiutale, mänty, pikkulintu tai vaikkapa tähti osaisivat kyllä selittää asian paljon paremmin.
Unreachable destination is here
Kirjoittanut: Nymfopoika, 21.9.2002 klo 13.30
Chased images of myself
illusions of words and mind
by ideologies violently defined
Tried to be compassionate
strived for the escaping truth
constantly failing in both
Facing the endless dead end
gave up trying and striving
stopped the chase so exhausting
So did self reveal itself
part of truth inseparate
thus naturally compassionate
Saavuttamaton määränpää on tässä
Kirjoittanut: Nymfopoika, 21.9.2002 klo 13.30
Ajoin itseni kuvitelmaa takaa
ideologioiden määrittämää
mielen ja kielen harhaa
Pyrin myötätuntoon
tavoittelin totuutta
niissä koskaan onnistumatta
Jotain oli vialla
luovuin takaa-ajosta
pyrkimyksistä ja tavoitteluista
Oma itseni astui esiin
olevaisuus tuli perheekseni
myötätunto asettui luokseni
jatkakkaamme...
Totuus haluaa kätkeytyä, se on kuin villi eläin joka ei kutsusta luokse tule ja jota ei juosten kiinni saa. Mutta jos jäät hiljaa paikallesi, kätkeydyt kuusen taakse, saatat hetken päästä huomata sen lähelläsi.
Loppujen lopuuksi totuuden hoksaaminen on kuin leijonan kohtaaminen arolla. Se on kaunis, uljas mutta myös tappava. Sinun ainoa toivosi on että se jättää sinut rauhaan.
että kaikki tiet vievät perille.
Olette varmaan muodostaneet käsityksene mitä tarkoittaa perille? On epämuodikasta ja suvaitsevaisuuden vastaista sanoa se mitä kirjoitan siteeraten Raamatun sanaa.
Miksi Jeesus sanoo "ei KUKAAN tule Isän Jumalan luo muutoinkuin minun kauttani". Jos olet eri mieltä, niin olet muodostanut oman uskon tulkintasi ja uskonnolisen filosofian.
Saatanan suurin eksytys onkin laittaa ihminen turvautumaan ja askartelemaan uskonnon kanssa.
Usko on eri asia kuin uskonnollisuus. Kaikki ihmiset ovat perimmältään uskonnollisia (myös ateistit). Hedän oppirakennelmansa on: " ei ole Jumalaa".
Te jotka olette tässä palstalla suvaitsevaisia menette siihen halpaan, että ette ota Jeesusta todesta. Tuntuuhan se mielettömältä väitteeltä sanoa että on vain yksi tie ja pelastus.
Jos olet oikein analyyttinen niin voinet tulla siihen tukokseen, että koskapa näillä palstoilla käydään vuodesta toiseen samoja kiistoja, niin jotain ovelaa täytyy olla tähän asiaan kätkettynä.
En teitä syytä enkä pidä huonompina kuin itseäni.
Itse asiassa eikä kukaan voi tulla uskoon eli tuntemaan Jumalaa omin ponnisteluin. Vain jos Jumala kutsuu voit oppia löytää hänet. Tämä on paradoksi sillä tiedättehhän että kolkuttavalle Jeesus avaa oven. Esimerkkejä löytyy yritysjohtajista, miss Universumista kurjimpaan narkkariin tai tavalliseen Taaviin. Tunnetteko yhtään uudestisyntynyttä kristittyä? Tarkoitukseni ei ole mainostaa näitä ihmisiä vaan osoittaa mitä Jumala tekee Suomessa, Intiassa, joka paikassa.
Humanismin läpitunkema postmoderni valistunut ihminen kirjoittaa juuri niin kuin Nalla Puh.
Olet muuten ihan samoin ajateleva kuin monet 1600-1700 luvun filosofit. Ei ole mitään uutta auringon alla kute saarnaaja kirjoittaa VT:sä
Esitän kysymyksen: miksi maailmasa on miljoonia jumalia? Mikä on niistä on aito?
Ole rohkea ja kysy Jeesukselta onko HÄN puhunut omiaan. Tulet tuntemaan totuuden jos etsit vilpittömästi! Tämä onkin varsinainen paradoksi sillä totuuden torvia on joka lähtöön islam, hindulaisuus, animismi, noituus, ateismi, humnanimismi... ja sitten yksittäiset henkilöt kuten minäkin! Ja sinä! Kiinnitä katseesi pois ihmisistä ja kysy Jeesukselta onko HÄN olemassa.
Minä en voi sinuun pumpata uskoa. Sen tekee herra Jeesus Pyhän Henkensä kautta. Sen vuoksi mm. vietämme helluntaita.
Lopuksi varoitus. Kirkkokunnat evlut/vapaasrk/helluntai/babtistit eivät pelasta
kuten eivät hyvät teot tai paremmaksi ihmiseksi kehittyminen. Me olemme ilman Jeesuksen armoa ja lunstus työtä tuhon tiellä. Tämä on erityisen äklöttävää sinun luonnollisen järki-ihmisen lukea.
Olethan sentään hyvä ihnminen.
Sielun vihollinen käyttää ohmisen ylpeyttä ja jopa suvaitsevaisuudeen kaapuun verhoutunutta valherakkautta päättelemään, että... kaikki tiet...
Paradoksi katoaa kun ymmärretään sanan suomenkielinen merkitys (näennäisesti järjenvastainen tai ristiriitainen asia)
Jumala on luvannut antaa löytää itsensä. Ei ole kuin yksi tie pelastukseen Jeesus ja hänen lunastustyönsä Golgatan ristillä.
Kunnioittaen uskoasi kysyn sinulta, mistä voit tietää. mikä on se oikea uskonto. Ainoa mitä sinä voit havaita on oma mielesi. Kaikki mitä näet ulkopuolella on omaa mieltäsi. Jos sinä ajattelet näkeväsi Jumalan, näet vain oman tajuntasi heijastuksen.
Miten voit olettaa, että juuri tämä yksi kirja eli Raamattu on se suurin totuus. Mikä tekee siitä luotettavamman kuin esimerkiksi hindulaiset tai buddhalaiset kirjoitukset. Eikö kyseenalaistaminen ja omakohtainen pohtiminen ole se suurin tie.
Jos onnellisuuden löytämistä pidetään uskonnon tavoitteena, voimme helposti havaita, että moni tie vie kohti tätä tavoitetta. Ei tarvitse olla kristitty löytääkseen todellisen ja pysyvän onnen. Sen voi löytää myös muista uskonnoista. Myönnän toki, että toiset tiet ovat tehokkaampia ja nopeampikulkuisia kuin toiset, mutta silti muitakin reittejä pääsee perille.
Kaikkea hyvää sinulle omalla polullasi!
Samoin uskoasi epäilemättä kysyn:
Mistä tiedät, että kyseenalaistaminen olisi suurin tie?
Sinänsä kriittiseen ja terveeseen ajatteluun liitty kyseenalaistaminen kuten kuten esimerkiksi tieteellisessä toiminnassa. Miksi kyseelaistat Jeesuksen? (sinua/minua vastassa on henkivalta jota et voi maistaa etkä haistaa, mutta se osaa kyllä eksyttää, ennenkaikkea se kyseenalaistaa Jeesuksen opetuksen, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen merkityksen sekä persoonan, kehittämällä uskontoja jota eivä ole Jumalasta)
Juuri yo. vuoksi siis kysyt mistä moinen varmuus?
Millä oikeudella voi krititty näin todistaa?
Ovathan monet sitä mieltä, että kaikki jumalat ovat yhtä ja samaa....
Mutta ennen vastaustani:
Mitä tarkoitat yllensä tiellä? Onko se prosessi jonka sinä itse määritelet ja luot? Miksi et vastaa suoraan?
Usko Jumalaan ei Jeesuksen sanan mukaan ole kuitenkaan tieteellistä toiminta eikä Jumalaa kukaan löydä omin voimin kuten Hän itse sanoo.
Lauseesi "Jos sinä ajattelet näkeväsi Jumalan, näet vain oman tajuntasi heijastuksen" kuvastaa miten voimakkaasti olet sisällä hindulaisessa filosofiassa joka selittää todellisuudenkin olevan vain harhaa!
Onnellisuus ei ole elämän tavoite vaan yksi sen ominaisuus, kovin vaihteleva tosin....
Onnellisuus on vielä vähemmän Jeesuksen uskon peruste tai motiivi.
Elämän ja uskon päämäärä on iankaikkien elämä Jumalan yhteydessä eli taivaassa. (eri asia kuin nirvana)
Olet oikeassa, että ei tarvitse olla krititty ollakseen onnellinen. Paavali varoittaakin: voi meitä jos me vain tämän maallisen elämän ajaksi ja vuoksi uskomme Jumalaan onnea saadaksemme.
Et myöskään vastannut mitä tarkoitat perille pääsyllä, mutta tulkitsen, että uskosi mukaan kaikki päätyy ei mihinkään eli idän uskonnoissa esitettyyn tyhjyyten eli nirvanaan. Se ja sitä edeltävä epälukuinen määrä eri olennoiksi (itikka-- apina- ihminen-polku...) uudelleensyntymisiä on harhaa ja valhetta.
Ihmisellä on Raamatun Jumalan mukaan yksi elämä ja yksi kuolematon sielu.
Mitä jos Jeeus on totta ja kaikki muu onkin harhaa? On aika kova kyseenalaistus. Näin Hän maailman Luoja itse ihmisenä ollessaan itse sanoi.
JOS olet siis vilpitön etsijä, niin kolkuttavalle HÄN avaa.
Olen tullut uskoon Jumalan armosta ja sovitustyön ansiosta ja elän todeksi sen mitä olen edellä kirjoitanut. En ole itse kehittänyt mitään filosofiaa vaan kaikki on Jeesuksen antamaa jonka hän vahvistaa sanassaa: "tulette tuntemaan onko tämä puhe totta vai pötyä".
Täkä maailma EI OTA vastaan tätä sanaa etkä, sinäkään lukijani, ellei Jeesus sinua kutsu. Siksi näillä palstoilla ja kautta maailman on sovittamaton JUOPA uskontojen välillä koska perusta ei ole edes uskonto vaan se mihin USKO perustuu. Minä en siis ole kirjoittanut tätä kristillisen kulttuurin tai länsimäisen uskonnollisuuden vuoksi, enkä siksi että olsin ihmisiä vastaaan, vaan siksi, että olen uudestisyntynyt, mikä on siis eri asia kuin jälleensyntyminen.
Siis vastaukseni on uskoon tuloni seurausta
ja:
varmuuteni ei perustu kuitenkaan tunteeseen
vaan omakohtaiseen kokemukseen pelastuksesta ja muutokseen elämässä
järjen havaintoihin joiden mukaan kokemani ja raamatun sana pitävät yhtä
ennen kaikkea siihen, että Jeesuksen lupaama Pyhä Henki todistaa samaa minulle minusta, minkä voin nähdä kaikissa uskovissa jokta todistavat samaa Jeesuksesta (tunnen ent. narkkareita, roistoja.. liikemiehiä)
summa summarum polusta vielä:
On vain yksi ja vain yksi kaita polku ja HÄN on Jeesus.
Rauhaa ja menestystä sinulle
En minä varma olekaan onko kyseenalaistaminen oikea tie, mutta luulen näin, sillä se tuntuu kaikkein viisaimmalta vaihtoehdolta. Jos en kyseenalaistaisi, minun olisi käännyttävä siihen uskoon, mihin ensimmäisenä sattuisin törmäämään, vaikka satanan palvojaksi. Tämä ei mielestäni ole kovinkaan järkevää. Ajattele, jos vaikka itse olisit syntynyt islmamilaiseen maailmaan. Mitä silloin pitäisit ehdottomana totuutena?
Minun mielestäni uskolla on oltava jokin lopputulos, ikäänkuin palkinto, joka seuraa kun pystyt riittävän hyvin noudattamaan uskontoasi. Esimekiksi kristinuskossa se on iankaikkiseen elämään pääseminen ja pelastuminen taivaaseen. Tiellä tarkoitan tähän tavoitteeseen johtavaa kehitystä. Jokainen voi itse valita mitä tietä kulkee, mutta uskon kuitenkin, että päämäärä on sama. Sitä mitä ei voi kuvata on vaikea kuvata. Siksi samalla asialla on niin monta nimeä, esim. taivas ja nirvana ovat mielestäni saman asian eri nimiä.
Kyllä vain, uskon, että todellisuus sellaisen kuin me sen pystymme havaitsemaan on mitä suurinta harhaa. Kaikki on vain elävien olentojen ehdollistumisen tulosta.
Jos mietit tarkemmin ehkä heräät huomaamaan, että kristinuskonkin tavoite on tulla onnelliseksi. he vain uskovat, että lopullinen onnellisuus voidaan saavuttaa vasta tuomiopäivänä, jolloin Jeesukseen uskovat Raamatun mukaan saavat ylösnousemusruumiin ja pääsevät Jumalansa luo. Aivan niin kuin itse kirjoitat.
Perille pääsyllä tarkoitan yksinkertaisesti tilaa, jossa olet pysyvästi ja ikuisesti onnellinen. Sillä ei ole väliä, miten tähän tulokseen on päästy. Varmasti kristinuskollakin tämä voidaan saavuttaa.
Lopuksi vielä kysymys.
Sanot, että et ole itse kehittänyt mitään filosofiaa. Tarkoittaako tuo, että uskot täysin Raamatun sanaan? Jos tarkoittaa, niin miten selität Raamatussa olevat ristiriidat. Esimerkiksi sen, että vanhassa testamentissa Jumala hyväksyy israelin sotivan muita kansoja vastaan, mutta kuitenkin kieltää tappamasta Moosekselle antamissaan käskyissä. Millainen Jumala sita paitsi kohottaa yhden kansan muiden yläpuolelle?
Rauhaa!
Jumala on kaikkivaltias ja Hänessä ei ole mitään
pahaa. Hän valitsi israelin omaisuuskansakseen. Se ei ole mitenkään risritiidassa Hänen rakkautensa kanssa. Ei vaikka hän itse soti(i) Israelin puolesta.
Sodat eivät ole Jumalasta vaan saatanasta ja ihmisen pahuudesta. On niin helppo syyttää Jumalaa niistä. Hänellä on oikeus kostaa pahat teot ja langettaa ihmisiä helvettiin iankaikisesti.... Et pysty mittaaman Jumalaa edes esille ottamassasi Israel yhteydessä.
Jumala vihaa pahaa. Hän rakastaa ihmistä.
Siksi Hän antoi ainokaisen poikansa kuolla kaikkien puolesta. Sitä ihminen ei tahdo ottaa vastaan.
Ymmärtääkseni Nirvana ja taivas ovat eri asia. Nirvassa henki on rauennut. Jumalan taivaassa jonne kristityt tahtovat henki ja sielu on tietoinen ja elävä persoona.
Jos olisin Intiassa syntynyt saattaisin olla lähetystyöntekijän opettama. Täällä suomessa olemme etuoikeutettuja.
Tottakai meidän päämärämme on onni perillä taivaassa, mutta se on eri asia kuin, että elämäntarkoitus olsi olla onnellinen.
Suhteellisen totuuden puolesta puhujat ovat itsekin absoluutteja esittäessään ettei ole totuutta.
Meitä erottaa se, että palkinnon saa vain Jeesuksen kautta. Tämä on niin kova absoluuttinen reunaehto, että ihminen ei sitä hyväksy. Sehän on hullutusta kuten Paavali sanoo.
Rauhaa
"Miksi Jeesus sanoo "ei KUKAAN tule Isän Jumalan luo muutoinkuin minun kauttani". Jos olet eri mieltä, niin olet muodostanut oman uskon tulkintasi ja uskonnolisen filosofian."
Jeesus tarkoitti, että Isän Jumalan luo pääsee vain itsensä kautta, tämän kristinusko, papit ja uskovat läpi vuosisatojen ovat tulkinneet väärin. Kun Kristus sanoi, "ei KUKAAN tule Isän Jumalan luo muutoinkuin minun kauttani", hän ei tarkoittanut kulkutienä Jeesus Nasaretilaista, vaan MINÄÄ. Jeesus tarkoitti...
"ei kukaan tule Isän Jumalan luo muutoin kuin ITSENSÄ kauttani".
Samoin lausahdus, "Minä olen tie totuus ja elämä", ei myöskään tarkoittanut Jeesusta vaan tämä lause on tarkoittettu sinun ja minun suuhun. Minä ei tietenkään tarkoita omaa tulkintaamme itsestämme, vaan todellista itseä, sitä mitä me olemme nyt.
Tämä kaikki kuitenkin on "oikeauskoisten" korvissa mitä suurinta väärin tulkintaa, Jumalanpilkkaa ja herjausta.
"Kristuksen kautta" on yksi lukuisista teistä, mutta sen todellinen sisältö on hukkunut kauan sitten. Oikeauskoisten on pakko hokea iskulauseitaan, sillä niin vähäinen heidän uskonsa on.
Buddhalainen totuus on ollut voimassa vasta 2500
vuotta.taitaa olla jopa tieteelisesti pätevä.kova
jätkä se siddharta.
Kaikki uskonnot ovat mustan tien eli itsekyyden tien kulkemista kohti ikuisuuden pimeyttä
Ymmärryksen tie on uusi tie kaikille ihmisille
Usko ja ymmärrys on toistensa vastakohtia ja jokainen voi punnita sitä omakohtaisesti
Jos ymmärrät sinun ei tarvitse uskoa sitä todeksi
Jos et ymmärrä sinun täytyy yrittää ymmärtää se todeksi etkä voi joten tyydyt uskomaan ja tahtomaan
On olemassa valkoinen ja musta tie nyt on alkanut valkoine tie mustan tien lisäksi
Ymmärrys ja hyvyys johtavat ihmisen oikealle tielle joka on itsekyydestä vapautumisen tie
Uskovaiset tahtovat ja uskovat siihen mitä raamatussa kerrotaan jumalan sanana mutta se on menneisyyttä eikä nykyisyyttä
Nykyisyydessä ymmärrys on oikea tie kaikille ilman rotujen rajoja
Se mikä on hyvää on aina ymmärryksen seurausta
Usko olet musta, ymmärrä olet valkoinen ja hyvä
Itsekyys on ihmiseten suurin synti ja vääryys ja sitä kaikki uskonnot ovat aina opettaneet