Mitä tarkoittaa todistaminen?
Mikä on todistajan tehtävä?
Koska todistajaksi tulee?
Missä joutuu todistamaan?
Kuka joutuu todistamaan?
Tietosanakirja TOP osa 8 sanoo: ”Todistaja, ulkopuolinen henkilö, jota oikeudenkäynnissä tai poliisikuulustelussa kuullaan käsiteltävänä olevan asian tosiseikkojen selvittämiseksi. Yleensä voidaan todistajana kuulla jokaista muuta paitsi ei jutun asianosaista. Alle 15-vuotiaiden sekä eräiden muiden henkilöryhmien osalta on jätetty tuomioistuimen harkintaan, voidaanko heitä kuulla todistajina. Todistajaksi ryhtyminen on yleinen velvollisuus."
Kun tarkastelen edellistä lausuntoa, se tarkoittaa näkemistä; olen nähnyt jotakin, josta minun tulee puhua oikeuden edessä. Kun olen nähnyt jotakin, minua kuullaan, että asian tosiseikat tulisivat esille. Todistajaksi pääseminen edellyttää, että olen asianosainen jossakin. Todistajaksi ryhtyminen on yleinen velvollisuuteni.
Jes. 43:10
Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule.
Jokaiselle, jonka Jumala on kutsunut riveihinsä, hän on antanut todistamisen velvollisuuden. Ensin hän kutsui opetuslapsensa: Seuraa minua! Heidän taustansa olivat aivan erilaisia. Hän opetti heitä seuraavat kolme ja puoli vuotta. Sinä aikana opetuslapset näkivät hänen toimivan opettajana, parantajana ja sielunhoitajana. Tuona aikana he kasvoivat todistajiksi, jotka näkivät ja kokivat kaiken Jeesuksen ympärillä tapahtuvan elämän.
Jeesus kertoi kaiken uudelleen matkalla Emmaukseen kahdelle läsnä olevalle opetuslapselleen. Siinä he kuuntelevat kaikkea, mitä oli tapahtunut. Jotakin heidän sisimmässään värähtää ja lopulta he tuntevat Mestarinsa, joka sitten katoaa.
Ja hänen sanansa kaikuvat heidän mielissään:
Luuk. 24:48 Te olette tämän todistajat.
Jotakin tapahtuu: He unohtavat pettymyksensä, väsymyksensä ja kaiken menneen sekasotkun, jonka parissa he olivat yhdessä viettäneet muutamia päiviä miettien kysymystä: Miksi? Miksi? Olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin? Miten? Yhä uudelleen ja uudelleen he palasivat Jeesuksen ristinkuolemaan ja miettivät, kunnes eivät enää jaksaneet, vaan lähtivät Emmauksen kylään. Nyt he juoksevat takaisin Jerusalemiin!
Kun nämä kaksi olivat matkalla, toiset ovat lukkojen takana yläsalissa. Heidän tunnelmansa ei ole yhtään parempi kuin matkalaisten. He pelkäävät, ja siitä on todisteena lukittu ovi. Tällä hetkellä heitä ei voi sanoa todistajiksi, joita on koulutettu kolme ja puoli vuotta. He ovat suuria pelkureita, joilla ei ole enää hiventäkään toivoa jäljellä.
Mutta kaikki muuttuu hetkessä, kun haudalta palaavat naiset tulevat jyskyttämään ovea. Ensin naisetkin oli vallannut pelko, mutta todisteet, jotka he näkivät olivat liian vakuuttavat. Enää ei tarvinnut pelätä: Herra elää! He ovat oven takana ja huutavat: Hän elää! Mutta toiset eivät usko! Millä heidät saadaan uskomaan? Nyt tulevat myös tiellä Jeesuksen kohdanneet Emmauksen tien kulkijat. Hekin vakuuttavat kohdanneensa Herran. Mutta vieläkään ei peloissaan olevien opetuslasten mieli avaudu tälle ihanalle totuudelle: Jeesus elää!
Niinpä Jeesuksen täytyi itse tulla heidän luokseen aterian aikaan. Hän nuhteli heidän epäuskoaan ja sanoi sitä myös sydämen kovuudeksi, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.
Vielä oli poissa Tuomas, joka ei siis nähnyt Herraansa toisten kanssa yhdessä ensi kerralla. Eikä hän uskonut, vaan vieläpä sanoi (Joh. 20:25): "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko".
Näin olisi suomalaisenkin laita; en usko ennekuin näen.
Tuomas sai odottaa kahdeksan päivää epäuskossaan. Olikohan se tarkoituksellista Jeesukselta, että hän näin monta päivää koetteli Tuomaan uskoa. Ehkä Jeesus odotti, että Tuomas uskoisi toisten kertomuksia, mutta Tuomas vasta olikin jääräpäinen, hän ei uskonut helposti.
Joh. 20:26-28
”Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen".
Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"
Nyt Tuomaan on vastattava epäuskostaan, ja hän tekee sen tunnustaen Herransa ja Jumalansa ylösnousseessa Jeesuksessa Kristuksessa.
Kauan he eivät enää saa olla Jeesuksen kanssa, vaan tämä antoi heille tehtävän:
Ap. t. 1:8 ”…vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".
Me olemme maan äärissä saakka, mutta meillekin on annettu tämä sama tehtävä. Me olemme Jeesuksen mukaan autuaita, kun uskomme, vaikka emme näe. Me olemme saaneet Jumalalta Pyhän Hengen voiman, joka antaa mahdollisuuden todistamiseen.
Me voimme samalla tavalla kertoa Jeesuksesta kuin opetuslapset tekivät. Me voimme Pietarin tavoin astua esiin ja todistaa Herrastamme sopivalla ja sopimattomallakin ajalla, kuten on käsketty.
Uskallammeko sanoa suoraan asiat halki kuten Pietari:
Ap. t. 3:15 …mutta elämän ruhtinaan te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat.
Näinhän on käynyt. Me ja koko maailma olemme syyllisiä Jeesuksen ristin kuolemaan. Me olemme Jumalan edessä syyllisiä tuohon veritekoon, mutta Jumala on antanut meidän syntimme anteeksi, kun olemme hänen eteensä menneet sen tunnustamaan. Meiltä ei vaadita enää silmää silmästä ja hammasta hampaasta, vaan olemme saaneet vapauden. Tuo vapaus kutsuu meitä todistamaan Jeesuksesta juuri ylösnousseena Vapahtajanamme. Sen kertominen heille, jotka ovat lähellämme, on ensiarvoisen tärkeää, sillä meitä vastaan tulee todistamaan toinen henkilö, vastustajamme. Hän on se ulkopuolinen henkilö, joka tietää meistä kaiken. Hän tietää myös ne asiat, joita hän on saanut meidät tekemään orjinaan, ennen kuin meistä tuli hänen voittajiaan Jeesuksen avulla. Hänen avullaan Jumala voisi tuhota meidät, koska tosiseikkojen perusteella meillä ei olisi mitään mahdollisuutta selvitä.
Mutta Jumala on armollinen Jumala Jeesuksen tähden. Jeesuksen veri on puhdistanut meidät kaikesta saastasta, ja se on kelvannut uhriksi Jumalan edessä tuomiolle noustessamme. Juuri sen vuoksi meidän on autuasta käydä eteenpäin rohkeasti myös todistajan tiellä. Kenties me voimme jonkun vielä pelastaa Jumalan valtakuntaan.
Jumala kutsuu jokaista, mutta vain jäännös ryhtyy toimimaan hänen asiallaan todistajana. Olenko minä Jumalalle otollinen todistaja?
Jes. 44:8
Älkää vavisko, älkääkä peljätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.
Me olemme kovalla kalliolla, pelastuskalliolla. Meillä on Jumala, joka on puolellamme. Todistakaamme hänestä alkaneen vuoden aikana.
Mikä on todistajan tehtävä?
Koska todistajaksi tulee?
Missä joutuu todistamaan?
Kuka joutuu todistamaan?
Tietosanakirja TOP osa 8 sanoo: ”Todistaja, ulkopuolinen henkilö, jota oikeudenkäynnissä tai poliisikuulustelussa kuullaan käsiteltävänä olevan asian tosiseikkojen selvittämiseksi. Yleensä voidaan todistajana kuulla jokaista muuta paitsi ei jutun asianosaista. Alle 15-vuotiaiden sekä eräiden muiden henkilöryhmien osalta on jätetty tuomioistuimen harkintaan, voidaanko heitä kuulla todistajina. Todistajaksi ryhtyminen on yleinen velvollisuus."
Kun tarkastelen edellistä lausuntoa, se tarkoittaa näkemistä; olen nähnyt jotakin, josta minun tulee puhua oikeuden edessä. Kun olen nähnyt jotakin, minua kuullaan, että asian tosiseikat tulisivat esille. Todistajaksi pääseminen edellyttää, että olen asianosainen jossakin. Todistajaksi ryhtyminen on yleinen velvollisuuteni.
Jes. 43:10
Te olette minun todistajani, sanoo Herra, minun palvelijani, jonka minä olen valinnut, jotta te tuntisitte minut ja uskoisitte minuun ja ymmärtäisitte, että minä se olen. Ennen minua ei ole luotu yhtäkään jumalaa, eikä minun jälkeeni toista tule.
Jokaiselle, jonka Jumala on kutsunut riveihinsä, hän on antanut todistamisen velvollisuuden. Ensin hän kutsui opetuslapsensa: Seuraa minua! Heidän taustansa olivat aivan erilaisia. Hän opetti heitä seuraavat kolme ja puoli vuotta. Sinä aikana opetuslapset näkivät hänen toimivan opettajana, parantajana ja sielunhoitajana. Tuona aikana he kasvoivat todistajiksi, jotka näkivät ja kokivat kaiken Jeesuksen ympärillä tapahtuvan elämän.
Jeesus kertoi kaiken uudelleen matkalla Emmaukseen kahdelle läsnä olevalle opetuslapselleen. Siinä he kuuntelevat kaikkea, mitä oli tapahtunut. Jotakin heidän sisimmässään värähtää ja lopulta he tuntevat Mestarinsa, joka sitten katoaa.
Ja hänen sanansa kaikuvat heidän mielissään:
Luuk. 24:48 Te olette tämän todistajat.
Jotakin tapahtuu: He unohtavat pettymyksensä, väsymyksensä ja kaiken menneen sekasotkun, jonka parissa he olivat yhdessä viettäneet muutamia päiviä miettien kysymystä: Miksi? Miksi? Olisiko jotakin pitänyt tehdä toisin? Miten? Yhä uudelleen ja uudelleen he palasivat Jeesuksen ristinkuolemaan ja miettivät, kunnes eivät enää jaksaneet, vaan lähtivät Emmauksen kylään. Nyt he juoksevat takaisin Jerusalemiin!
Kun nämä kaksi olivat matkalla, toiset ovat lukkojen takana yläsalissa. Heidän tunnelmansa ei ole yhtään parempi kuin matkalaisten. He pelkäävät, ja siitä on todisteena lukittu ovi. Tällä hetkellä heitä ei voi sanoa todistajiksi, joita on koulutettu kolme ja puoli vuotta. He ovat suuria pelkureita, joilla ei ole enää hiventäkään toivoa jäljellä.
Mutta kaikki muuttuu hetkessä, kun haudalta palaavat naiset tulevat jyskyttämään ovea. Ensin naisetkin oli vallannut pelko, mutta todisteet, jotka he näkivät olivat liian vakuuttavat. Enää ei tarvinnut pelätä: Herra elää! He ovat oven takana ja huutavat: Hän elää! Mutta toiset eivät usko! Millä heidät saadaan uskomaan? Nyt tulevat myös tiellä Jeesuksen kohdanneet Emmauksen tien kulkijat. Hekin vakuuttavat kohdanneensa Herran. Mutta vieläkään ei peloissaan olevien opetuslasten mieli avaudu tälle ihanalle totuudelle: Jeesus elää!
Niinpä Jeesuksen täytyi itse tulla heidän luokseen aterian aikaan. Hän nuhteli heidän epäuskoaan ja sanoi sitä myös sydämen kovuudeksi, kun he eivät olleet uskoneet niitä, jotka olivat nähneet hänet ylösnousseeksi.
Vielä oli poissa Tuomas, joka ei siis nähnyt Herraansa toisten kanssa yhdessä ensi kerralla. Eikä hän uskonut, vaan vieläpä sanoi (Joh. 20:25): "Ellen näe hänen käsissään naulojen jälkiä ja pistä sormeani naulojen sijoihin ja pistä kättäni hänen kylkeensä, en minä usko".
Näin olisi suomalaisenkin laita; en usko ennekuin näen.
Tuomas sai odottaa kahdeksan päivää epäuskossaan. Olikohan se tarkoituksellista Jeesukselta, että hän näin monta päivää koetteli Tuomaan uskoa. Ehkä Jeesus odotti, että Tuomas uskoisi toisten kertomuksia, mutta Tuomas vasta olikin jääräpäinen, hän ei uskonut helposti.
Joh. 20:26-28
”Ja kahdeksan päivän perästä hänen opetuslapsensa taas olivat huoneessa, ja Tuomas oli heidän kanssansa. Niin Jeesus tuli, ovien ollessa lukittuina, ja seisoi heidän keskellään ja sanoi: "Rauha teille!"
Sitten hän sanoi Tuomaalle: "Ojenna sormesi tänne ja katso minun käsiäni, ja ojenna kätesi ja pistä se minun kylkeeni, äläkä ole epäuskoinen, vaan uskovainen".
Tuomas vastasi ja sanoi hänelle: "Minun Herrani ja minun Jumalani!"
Nyt Tuomaan on vastattava epäuskostaan, ja hän tekee sen tunnustaen Herransa ja Jumalansa ylösnousseessa Jeesuksessa Kristuksessa.
Kauan he eivät enää saa olla Jeesuksen kanssa, vaan tämä antoi heille tehtävän:
Ap. t. 1:8 ”…vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".
Me olemme maan äärissä saakka, mutta meillekin on annettu tämä sama tehtävä. Me olemme Jeesuksen mukaan autuaita, kun uskomme, vaikka emme näe. Me olemme saaneet Jumalalta Pyhän Hengen voiman, joka antaa mahdollisuuden todistamiseen.
Me voimme samalla tavalla kertoa Jeesuksesta kuin opetuslapset tekivät. Me voimme Pietarin tavoin astua esiin ja todistaa Herrastamme sopivalla ja sopimattomallakin ajalla, kuten on käsketty.
Uskallammeko sanoa suoraan asiat halki kuten Pietari:
Ap. t. 3:15 …mutta elämän ruhtinaan te tapoitte; hänet Jumala on herättänyt kuolleista, ja me olemme sen todistajat.
Näinhän on käynyt. Me ja koko maailma olemme syyllisiä Jeesuksen ristin kuolemaan. Me olemme Jumalan edessä syyllisiä tuohon veritekoon, mutta Jumala on antanut meidän syntimme anteeksi, kun olemme hänen eteensä menneet sen tunnustamaan. Meiltä ei vaadita enää silmää silmästä ja hammasta hampaasta, vaan olemme saaneet vapauden. Tuo vapaus kutsuu meitä todistamaan Jeesuksesta juuri ylösnousseena Vapahtajanamme. Sen kertominen heille, jotka ovat lähellämme, on ensiarvoisen tärkeää, sillä meitä vastaan tulee todistamaan toinen henkilö, vastustajamme. Hän on se ulkopuolinen henkilö, joka tietää meistä kaiken. Hän tietää myös ne asiat, joita hän on saanut meidät tekemään orjinaan, ennen kuin meistä tuli hänen voittajiaan Jeesuksen avulla. Hänen avullaan Jumala voisi tuhota meidät, koska tosiseikkojen perusteella meillä ei olisi mitään mahdollisuutta selvitä.
Mutta Jumala on armollinen Jumala Jeesuksen tähden. Jeesuksen veri on puhdistanut meidät kaikesta saastasta, ja se on kelvannut uhriksi Jumalan edessä tuomiolle noustessamme. Juuri sen vuoksi meidän on autuasta käydä eteenpäin rohkeasti myös todistajan tiellä. Kenties me voimme jonkun vielä pelastaa Jumalan valtakuntaan.
Jumala kutsuu jokaista, mutta vain jäännös ryhtyy toimimaan hänen asiallaan todistajana. Olenko minä Jumalalle otollinen todistaja?
Jes. 44:8
Älkää vavisko, älkääkä peljätkö. Enkö minä aikoja sitten antanut sinun kuulla ja sinulle ilmoittanut, ja te olette minun todistajani: Onko muuta Jumalaa kuin minä? Ei ole muuta pelastuskalliota, minä en ketään tunne.
Me olemme kovalla kalliolla, pelastuskalliolla. Meillä on Jumala, joka on puolellamme. Todistakaamme hänestä alkaneen vuoden aikana.
Vastaukset 17
Vanhimmat
1. Tim. 2:11
Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena;
1. Tim. 2:14
eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.
Sananl. 7:10
Ja katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä.
Sananl. 9:13
Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
Ps. Varo ennenkaikkea vääriä naisprofeettoja.
Mihin perustat että seurakunnan johtaja saa olla nainen?
pappeudenkin ovat napanneet itselleen, että saa oikein pulista.
Maria vei sanaa, että Jeesus on ylösnoussut, mutta ei hän niin tyhmä ollut, että alttarin taakse olisi kiivennyt pappina sitä kertomaan.
Kuinka moni nainen on houkutellut adventtikirkossakin miehiä jopa pastoreita synnin tielle?
olet sairas.
Mitä sinä täällä hillut, mene lestadiolaisuuteen ja ole onnellinen, sanoo valtionkirkosta juuri eronnut.
kun jouduit petetyksi? Voin vakuuttaa sinulle, ettei se ollut Annu, joka sinut petti ja jätti.
Sananl. 9:13
"Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä."
Oletko niin ruma, että olet jäänyt ilman rakkautta, vai muutoinko vain ilkeämielinen?
Mokomallekkin Jumalan sanan vastustajalle ja väärän todistuksen antajalle
Tänäänkin naiset tervehtivät minua iloisesti jopa kädestä pitäen.
Pidin erään naisen pikkutytärtä sylissäkin.
Tämä on Raamattua = Jumalan sanaa = pysyy ikuisesti
1. Tim. 2:11
Oppikoon nainen hiljaisuudessa, kaikin puolin alistuvaisena;
1. Tim. 2:14
eikä Aadamia petetty, vaan nainen petettiin ja joutui rikkomukseen.
Sananl. 7:10
Ja katso, nainen tulee häntä vastaan, porton puvussa, kavala sydämeltä.
Sananl. 9:13
Tyhmyys on nainen, levoton ja yksinkertainen, eikä hän mistään mitään tiedä.
Ps. Varo ennenkaikkea vääriä naisprofeettoja.
ainakin omasta mielestäsi!
Niin varo vain niitä profeettoja, varsinkin vääriä!
Onneksi Annu ja minä olemme vain tavallisia ihmisiä, eikä mitään profeetoita, tai valkeuden enkeleitä, vaikka kirjoitellaankin täällä eniron vapailla palstoilla omaksi ja ehkäpä muutamien muidenkin iloksi.
Annu ei ole koskaan loukannut ketään kirjoituksillaan, niin miksi sitten olet jatkuvasti hänenkin kimpussa?
Olisiko maailma pelastunut synneistään, jos Messias olisikin ollut nainen, eikä mies.
Eevahan lankesi ensin miten olisi käynyt temppelin harjalla kun siellä olisi ollut vokottelemassa lusiferin kaltainen eksyttäjä, joka lupasi kaiken kultaisen ja kiiltävän.
Täytyisi olla tosi ilkeämielinen jos uskoisi, että Messias olisi voinut olla nainen, sillä Jeesushan rukoili Isää ja Isät ovat miespuolisia. Olisi tainnut jäädä pelastustyö suorittamatta, sillä Jeesushan sanoi, että Isä ja minä olemme yhtä.
On ilkeämielistä unohtaa vallanalaisuus, sillä lusifer unohti sen jo taivaassa, ja halusi olla Korkeimman vertainen.
Jumala on Kristuksen pää, Kristus seurakunnan pää, ja mies vaimon pää.
Tasa-arvoa ei tunneta taivaassakaan siellä on Yli-enkelit ja Seraffit jne... eri tehtävineen.
On häpeällistä alentaa naista mieheksi, sillä kysymyshän on tehtävän jaosta, josta Jumala on vastuussa.
Toinen tähtikin on toista kirkkaampi, mutta tähtiä kumpikin omassa asemassaan.
Jos Jeesus ei olisi syntynyt juutalaiseksi? Ei!
Joh. 4:22
Te kumarratte sitä, mitä ette tunne; me kumarramme sitä, minkä me tunnemme. Sillä pelastus on juutalaisista.
Joh. 11:45
Niin useat juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luokse ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen.
Joh. 1:29
Seuraavana päivänä hän näki Jeesuksen tulevan tykönsä ja sanoi: "Katso, Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin!
Siinäpä jäi saatana näppejään nuolemaan.
Kun Jeesus ensin ehti pois ottaa maailman synnin.
Vielä toki saatana koettaa opettaa, että se se on
maailman pelastaja, kantaen 1000 vuotta uskovien
syntejä erämaassa.
Jes. 49:6
hän sanoo: Liian vähäistä on sinulle, joka olet minun palvelijani, kohottaa ennalleen Jaakobin sukukunnat ja tuoda takaisin Israelin säilyneet: minä panen sinut pakanain valkeudeksi, että minulta tulisi pelastus maan ääriin asti.
Ja tässä saatanalle kysymys vastattavaksi ...
Tarkoittaako tuo, että Israelilta otetaan pois
jotakin? Mutta saatana kyllä koettaa ottaa pois
koko Israelin, sillä Israel on yksi lppunajan
väkevimmistä todistuksista, mitä tulee Jumalan
uskollisuuteen.
annu42 hyvästä opettavaisesta kertomuksesta.
Siunausta sinulle.
Jumalasta, koska raamattu ei naispappeutta tunne.
### Todistaminen tehtävänä
Kirjoittanut: annu42
3.1.2009 klo 21.12
Mitä tarkoittaa todistaminen?
Mikä on todistajan tehtävä?
Koska todistajaksi tulee?
Missä joutuu todistamaan?
Kuka joutuu todistamaan?
Tietosanakirja TOP osa 8 sanoo: ”Todistaja, ulkopuolinen henkilö, ###
Eipä alkanut hyvin uusi vuosi annu-herralle.
Kun Raamattu on niin etova kirja, että pitää
jumalattomien todistuksiin (tietosanakirjat)
vedoten todistaa Jeesuksesta todistamsisesta!
Raamatun Jumalan ja uskonasioiden todistelussa
ei nojata kuolleeseen kirjaimeen eikä ulkopuolisiin todistajiin vaan aivan päinvastoin.
Evankeliumit ovat silminnäkijätodistuksia.
Jeesuksen ristinkuolema on elävä todistus.
Apostolin teot on Jeesuksen Kristuksen todistusta.
Seurakuntakirjeet niinikään.
Mutta ennen muuta ME uskovat olemme Jeesuksen
Kristuksen todistusta ja profetian henkeä.
2. Kor. 3:3
Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu,
ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä,
ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin.
Joh. 15:27
Ja te myös todistatte, sillä te olette alusta asti olleet minun kanssani.
"ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin."
Me emme todista vanhoista kivitauluista, emmekä
maallisista tai taivaallisista lakipykälistä,
vaan Hänestä, jonka ansiosta armo voitti oikeuden.
Emme ole ulkopuolisia todistajia vaan armon
todeksi kokeneita - ja siitä todistamme!
sen vuoksi, että siitä yleensä katsotaan sanojen merkitystä. En etsinyt lähdettä muussa takoituksessa. Jeesus sanoo: "Te olette minun toditajani...", joten se riittää minulle auktoritaariseksi lähteeksi. Opetuslapset saivat tehtävän, joka jatkuu ajan loppuun asti. Se kulkee ihmiseltä ihmiselle, ja se jatkuu myös täällä Suomessa meidän tehtävänämme, jotka uskomme Jeesukseen. Oletko edes siitä samaa mieltä?
Sinä näköjään saivartelet, kun oletat jotakin muuta, kuin mitä asiassa sisällä onkaan.