Suomeen 1939.Senhetkisessä valossa katseltuna neuvostoliiton kannalta.
Samoin kuin Israelin hyökkäys on puolustuksellinen tämän päivän perspektiivistä israelin kannalta.
"EU:n puheenjohtajamaa Tšekin mukaan Israelin maahyökkäys Gazaan oli ”puolustuksellinen” toimi.
Puheenjohtajamaa otti hyökkäykseen kantaa myöhään lauantaina.
”Tällä hetkellä, viime päivien perspektiivistä katsottuna, ymmärrämme tämän askeleen puolustuksellisena, emme hyökkäyksellisenä toimena”, puheenjohtajamaan edustaja Jiri Potuznik sanoi.
Samoin kuin Israelin hyökkäys on puolustuksellinen tämän päivän perspektiivistä israelin kannalta.
"EU:n puheenjohtajamaa Tšekin mukaan Israelin maahyökkäys Gazaan oli ”puolustuksellinen” toimi.
Puheenjohtajamaa otti hyökkäykseen kantaa myöhään lauantaina.
”Tällä hetkellä, viime päivien perspektiivistä katsottuna, ymmärrämme tämän askeleen puolustuksellisena, emme hyökkäyksellisenä toimena”, puheenjohtajamaan edustaja Jiri Potuznik sanoi.
Vastaukset 66
Vanhimmat
jotka siis oli ammuttu CCCP:n puolelta ja käytettiin "perusteluina" hyökkäykselle, nekin oli vain puolustuksellinen toimi eiku ei ollukaan
puolelta tehdyt sotaretket 20- luvulla aunukseen ja pietarin suuntaan sekä suursuomi puheet.NL halusi estää tällaiset mahdolliset tulevat agressiot suomen maaperältä.Samoin toimii Israel joka haluaa estää mahdolliset tulevat agressiot.
Aujuksen retket tehtiin 1919. Sen jälkeen solmittiin Tarton rauha 1920, jossa vihollisuudet lopetettiin ja jossa itsenäsien Suomen rajat tunnustettiin Venäjän toimesta.
Tämän jälkeen syntyi imperialistinen N:liitto 1923, joka ei kunnioittanut hyökkäämättömyyssopimusta Suomen kanssa, eikä valtiomme koskemattomuutta, vaan hyökkäsi maahamme valloittaakseen koko Suomen.
ensin tyrmäsi aluevaihtoehdotukset. ei olis ollut varaa tyrmätä.
kukas niitä aluevaihtoja puolsikaan, sun jumala mannerheim ja toisena paasikivi.
.."ensin tyrmäsi aluevaihtoehdotukset. ei olis ollut varaa tyrmätä. "
Sotahan olisi todellakin vältetty mutta Stalinin teloituksia ja orjuutuksia emme olisi aluevaihdoilla voineet välttää. Viron kohtalo, kuinkas siellä kävikään, maa menetti Stalin käsissä kolmanneksen väestään.
Oliko Suomen alueelta tehty parinkymmenen vuoden ajan itsemurhapommittajien iskuja Leningradin kahviloihin? Oliko ammuttu 3000 kotikutoista rakettia?
Huono vertaus.
Molotov-Ribbentrop-sopimuksessa Eurooppaa jaettiin. Puolaan hyökättiin, Baltian maat pyyhkäistiin itsenäisten joukosta ja Suomeen, joka ei taipunut, hyökättiin.
Eipä kansainvälinen yhteisö pitänyt Stalinin tai Hitlerin toimia järin "puolustuksellisina"...
Vuonna 1939 Saksa ja vuonna 1968 Neuvostoliitto ottivat puolustuksellisia askelia Tsekeissä.
"Hyökkäys on paras puolustus".
Jälleen korostettava, että ennen Neuvostoliiton hyökkäystä Suomen suvereniteettiä vastaan Neuvostoliitto sopi Saksan Hitlerin kanssa Saksan ja Neuvostoliiton etupiirijaosta useiden itsenäisten valtioiden osalta. Sopimus oli osa toisen maailmansodan valmistelua. Sopimusta tehtäessä Neuvostoliiton oli täytynyt olla tietoinen Saksan tulevasta hyökkäyksestä Puolaan, jolle oli annettu Ranskan ja Englannin turvatakuut.
Saksa oli Neuvostoliiton sopimuskumppani etupiirijaossa eikä Neuvostoliitto siis pitänyt Saksaa uhkana itselleen. Olisikohan Neuvostoliito sitten pelännyt Englannin ja Raskan interventiota Suomen kautta Neuvostoliittoa vastaan eli epällyt joutuvansa tulevassa sodassa sotimaan Saksan rinnalla Ranskaa ja Englantia vastaan ? Mielenkiintoinen ajatus!
Eiköhän Neuvostoliiton tavoitteena ollut palauttaa, tilaisuuden nyt tullen, vallankumouksen yhteydessä Isovenäjästä irtautuneet osat, Balttia ja Suomi ja osa Puolaa, takaisin isoneuvostoliittolaiseen yhteyteen. Neuvostoliitto oli joutunut toteamaan, ettei siellä majailevista entisistä punakaartilaisista ollut vallankumouksen tekijöiksi Suomessa ja Suomessakin vallankumouksellinen solutustyö oli turhanaikaista ja kävi aina vain vaikeammaksi. Tällaisissa tilanteissa kommunisteillä on ollut selvät menetelmät: väkivaltainen vallan haltuunotto ja erityisten järjestelyjen turvin pidetyt "demokraattiset vaalit". Talvisodan ansiosta nämä "vaalit" jäivät järjestämättä.
Neuvostoliitto ja Venäjä ovat omaksuneet palestiinalaispakolaisten suhteen hiukan epäjohdonmukaisen näkemyksen. Suomen karjalaispakolaisillehan Neuvostoliitto ja Venäjä on ilmoittaneet, etteivät he määränneet asukkaita evakoitavaksi Suomeen, vaan Suomen valtio oli syypää tähän toimenpiteeseen eivätkä he siitä ole vastuussa. Vastaavasti Israelkaan ei ole vaatinut pakolaisia lähtemään asuinsijoiltaan. Israelin valtio on toki edellyttänyt, että arabit noudattavat valtion lakeja ja yhteiskuntajärjestystä, kuten Neuvostoliittolkin karjalaisten osalta olisi vaatinut. Palestiinakysymyksessä Neuvostoliitto ja Venäjä ovat kuitenkin katsoneet, että Israel, toisin kuin Neuvostoliitto karjalaisten osalta, olisikin syypää pakolaisongelmaan.
"Saksa oli Neuvostoliiton sopimuskumppani etupiirijaossa eikä Neuvostoliitto siis pitänyt Saksaa uhkana itselleen."
lässyn lässyn paskaa. Paperit eivät mitään uhkia poistele. Koittaisit jo tajuta sen.
Ei paperit, vaan sopimusmuotoon ilmaistu tahto. Hyvät ystävät voivat sopia asioista yhteisen edun toteuttamiseksi. Viholliset eivät yleensä pääse sopimukseen muuta kuin yhteistä vihollista vastaan.
Ystävykset Stalin ja Hitler kokivat tarpeelliseksi ja molempien etua palvelevaksi sen, että maiden välissä olevat itsenäiset valtiot jaetaan keskinäisellä sopimuksella keskenään etupiireihin. Sellainen ei todellakaan ole lässynlässyn paperi, joka voitaisiin ohittaa Talvisotaa ja Jatkostaa sekä niiden syitä arvioitaessa.
Toveri Stalin antoi luvan Hitlerin miehittää Puola lupauksin antaa osa siitä sittemmin Neuvostoliitolle. Välittömäksi palkkiokseen Stalin sai Hitleriltä lupauksen menetellä halunsa mukaan Suomen ja Baltian ym. suhteen Saksan puuttumatta asiaan. Ja Saksa piti Talvisodan aikana antamansa lupauksen. Olisiko Saksa sallinut vihollismaan ottaa ja linnoittaa oivat ennakkopuolustusasemat Suomesta. Pysähdy ajattelemaan. Älä usko ollenkaan myöhäissyntyisiä luulotteluita ja pötypuheita siitä, kuinka Stalin kaukaa viisaasti teki vihaamansa Hitlerin kanssa sopimuksia noin vaan muiden maiden kohtaloista. Monet eurooppalaiset kommunistitkin paheksuivat jo hyökkäämättömyyssopimusta. Salaisesta liitteestä ei tietoa tuolloin laajalti ollutkaan.
Talvisodan jälkeen toveri Molotov pantiin kysymään, että kaippa ystävyys Saksan kanssa edelleenkin jatkuu ja edelleenkin Suomen kanssa saisi menetellä halunsa mukaan. Nyt ystävyyteen olikin ilmaantunut säröjä. Vasta nyt Saksa alkoi vaikuttaa vaaralliselta. Ainakin Saksan huoltoreitti Suomen kautta Norjaan kiinnosti Saksaa. Ehkä joidenkin neuvostoliittolaisten mieleen hiipi ajatus siitäkin, että Saksan ja Neuvostoliiton sodan aloittaisikin Saksa. Ainakin väitetään, että Stalin oli järkyttynyt ja yllättynyt Saksan hyökkäyksiestä. Olihan se paperikin olemassa.
Kun Neuvotoliitto oli Talvisodassa saanut Suomelta Leningradin puolustamiseen tarvittavat alueet ja vuokra-alueen Hangosta, miksi Molotov tämän jälkeenkin pistettiin varmistamaan Hitleriltä, onko etupiiriä koskeva asia Suomen osalta edelleen voimassa. Mitä tavoitteita Moskovalla oli vielä Suomen suhteen??? Kumppaneiltahan varmistetaan, onko kumppanuus voimassa!!! Vasta tässä vaiheessa Neuvostoliitto sai vastauksen, ettei Suomen osalta kumppanuus ole enää voimassa. Tuolloin Talvisota oli jo sodittu!!!
Ahaa. Suomeen ei siis kohdistunut mitään uhkakuvia NL:n suunnalta vuosina 1948-91, koska meillä oli yya-sopimus. Sopimuksilla ei voi olla julkilausumattomia tavoitteita, ja sopimus ilmaisee aina todellista, lujaa ystävyyttä. Näin ollen puheet yya-sopimuksen vahingollisuudesta Suomelle voidaan lopettaa porvareiden valehteluna, ja itse asiassa sopimus pitäisi palauttaa uudelleen voimaan nyky-Venäjän kanssa.
Oikeilla jäljillä.
Ensinnäkin on syytä huomauttaa, että YYA-sopimuksen teksti oli pitkälti suomalaisten muotoilema ja siihen nojautuen haluttiin vakuuttaa Neuvostoliitto Suomen vaikuttimista. Molotovkin taisi äimistellä, että suomalaisilla oli ihan omia ehdotuksia. Paperihan ei ollut tässäkään tapauksessa pelkkä paperi, vaan keskinäinen tahdonilmaus, jonka pohjalla kahden valtion keskinäisten suhteiden kehittäminen oli mahdollista. Ei siis mikään lässynlässynsopimus. Eikä myönteinen kehitys ollut sinänsä Suomen etujen vastaista. Sopimus ei ollut suunnattu muita maita vastaan eikä sillä sekaannuttu toisten maiden sisäisiin asioihin.
Nevostoliitossa myyräntyötä Suomea vastaan tehneet suomalaiskommarithan olikin jo Stalinin puolelta poistettu haittaamasta maamme välisten normaalien suhteiden uudenlaista vaihetta. OW Kuusisen hallituskin hiipui neuvostohistoriasta.
Maassa oli valvontakomissio ja sodan jälkeen tilanne kieltämättä arkaluontoinen. Eräät kotikommunistimme olisivat halunneet "Tsekkoslovakian" tyylistä kehitystä. Vaaran vuosina suurin uhka koetettiinkin heidän taholtaan. Pelättiin provokaatioita, jotka avaisivat Nevostoliitolle voimankäytön mahdollisuuksia "yleisen järjestyksen varjolla".
Huomattavin ero sopimuksissa on siinä, ettei yya-sopimuksessa sovittu kolmansien maiden asioista eikä sotilaallisesta tai muustakaan operaatiosta kolmatta itsenäistä maata kohtaan.
Neuvostoliiton ja Saksan välinen ja Pariisin rauhansopimuksen vastainen salainen sota-aseiden kehittämisprojekti (Rosella) oli toki jo tuossa vaiheessa päättynyt. Sen lisäksi muita sotilaallisen uhan ilmenemismuotoja ei maiden välillä tuolloin vielä esiintynyt. "Kaukokatseiseksi ja viisaaksi" mainostettu Stalin oli juuri siirtänyt valtavan määrän ylintä ammattitaitoista upseerikuntaa "taivaalliseen komennuskuntaansa" ja tehnyt poliittisesti sopivista kapteeneista kenraaleja ja alipäällystöstä everstejä. Stalin kaikessa rauhassa valmistautui Balttian ja Suomen haltuunottoon.
Stalin-Hitler hyökkäämättömyyssopimus syntyi palvelemaan aivan toisenlaisia tarpeita. Ensisijaisesti Hitler halusi välttää Stalinin ylireagointia Saksan hyökätessä Puolaan. Hyökkäämättömyyssopimuksella Hitler vältti ainakin välittömän uhan kahden rintaman sodasta. Hyökkäämättömyyssopimus helpotti Hitlerin päätöstä Puolan interventiosta, mikä seikan Stalin toki tiesi.
Saksalle olisi taatusti riittänyt hyökkäämättömyyssopimus sellaisenaan. Eihän Hitlerin intressissä ollut etupiirien luovuttaminen Neuvostoliitolle. Sen hinnan asetti Stalin ja tämä hinta teki sopimuksesta kumppanuussopimuksen. Mikään sotilaallinen uhka tai painostus ei pakottanut Stalinia vaatimaan vastakorvauksena vapaita käsiä kolmansista maista. Sopimuksessa tosiasiallisesti yhdistettiin kummankin valtakunnan valtapoliittiset edut kolmansien maiden kustannuksella.
No, vakavammin otettava historiantutkimus on kanssasi hieman eri linjoilla:
"Stalin realized that war with Germany was inevitable. However, to have any chance of victory he needed time to build up his armed forces. The only way he could obtain time was to do a deal with Hitler."
http://www.spartacus.schoolnet.co.uk/RUSnazipact.htm
Siinä pähkinänkuoressa koko kuvion sävelet:
natsit olivat joka tapauksessa hyökkäämässä -> NL:n täytyi suojautua -> pienten valtioitten etujen menetys oli pienempi paha -> pienet valtiot olivat joka tapauksessa jäämässä natsien jalkoihin -> NL hankki itselleen mahdollisimman kattavan suojavyöhykkeen
Näin se meni, uhka NL:oa vastaan oli karmivaa totta koko natsivallan ajan, sitä eivät mitkään paperit poistaneet, ainoastaan siirsivät eteenpäin, minkä kaikki jo tiesivät jo tuolloin. Ainoastaan suunnaton pösilöys voi estää näkemästä tämän.
Onhan jo sentään ihan väitöstutkimustasollakin todistettu, että ilman Münchenin sopimusta olisi talvisotakin voitu välttää, joten eipäs suljeta silmiä todellisilta syy-seuraus -ketjuilta.
" Stalin-Hitler hyökkäämättömyyssopimus syntyi palvelemaan aivan toisenlaisia tarpeita. Ensisijaisesti Hitler halusi välttää Stalinin ylireagointia Saksan hyökätessä Puolaan. "
Olihan Hitlerillä toki listallaan muitakin maita erityisesti Länsi Euroopassa joiden valtaus mahdollistui tuolla mainitsemallasi hyökkäämättömyyssopimuksella. Tietenkin Puolalla oli erityisasema sopimuksessa, maahan jaettiin sopimuksen kunniaksi maiden välillä kahtia.
..tuossahan tuo tosiaankin on pähkinänkuoressa:
"Stalin realized that war with Germany was inevitable. However, to have any chance of victory he needed time to build up his armed forces. The only way he could obtain time was to do a deal with Hitler."
-mutta tosiasia on myös se että edes Hitlerin mielestä Saksakaan ei ollut valmis MAAILMAN SOTAAN tuolloin 1939. Paikalliseksi rajautuvaan sotaan hän katsoi Saksan olevan valmiina jo vuotta aikaisemminkin.
Aikaahan tuossa tosiasiassa yrittivät ostaa itselleen MOLEMMAT TULEVAT OSAPUOLET. Tapahtumien varsinainen kulku lieni varsinainen yllätys itse Johtajallekin ,kaikesta huolimatta?
Yllättävää näyttää edelleenkin olevan tuo seikka että Ranska ja Englanti tulivat ottaneeksi ja sytyttäneeksi samalla maailmansodan julistamalla sodan Saksalle tuolloin syyskuussa 1939. Noh tuotahan Johtaja oikein pyytämällä pyysi , jostakin syystä mutta mistä? Kaikki ei ollut valmista tällaiseen manööveriin ollenkaan vielä.
"Onhan jo sentään ihan väitöstutkimustasollakin todistettu, että ilman Münchenin sopimusta olisi talvisotakin voitu välttää, joten eipäs suljeta silmiä todellisilta syy-seuraus -ketjuilta. "
-Saattaa olla näinkin. Münchenin sopimus oli kuitenkin se viimeinen niitti joka herätti kaikki mahdolliset Kremlin epäluulot KAIKKIA länsinaapureitaan kohtaan. Siinähän NL syrjäytettiin täysin voimapolitiikasta ja tuon täytyi näyttää Kremlistä katsottuna todelliselta lännen salajuonelta jossa Hitlerin ambitiot käännettiin tarkoituksellisesti nimenomaan itään.
Kremlin viholliskuvat olivat huomattavasi monipuolisemmat tuohon aikaan , kuin mitä nykynuoriso niiden ajattelee olleen.
"Näin se meni, uhka NL:oa vastaan oli karmivaa totta koko natsivallan ajan, sitä eivät mitkään paperit poistaneet, ainoastaan siirsivät eteenpäin, minkä kaikki jo tiesivät jo tuolloin. Ainoastaan suunnaton pösilöys voi estää näkemästä tämän."
-Kyllä olisin samaa mieltä. Uhka oli todellinen ja ainakin englantilaiset olivat taistelunsa lukeneet ja näyttivät ottaneen tuon omassakin politiikassaan huomioon. Tuo "taisteluni" -kirja oli tulenarkaa tekstiä , josta Hitler itsekin totesi ettei olisi koskaan edes julkaissut koko teosta jos olisi tiennyt joskus olevansa valtakunnan kansleri.
Voi Voi. Vaihtoehtoja oli paljonkin ja huonoimmat sattuivat eurooppalaisten käsiin tuolloin...
Emme ole nauraneet aikoihin yhtä makeasti. Vakavasti voisit olla lähdekriittinen.
Eihän lausuma ole analyysi eikä tutkimus, vaan pelkkä kritiikitön lainaus neuvostoselityksestä asiassa. Samamalla se ilmentää "kirjoittajien" näkemyksen pienten valtioiden olemassa olon oikeutuksesta ja asemasta. Lausumassa ei muuten puhuta laisinkaan hyökkäämättömyyssopimuksesta eikä sen lisäpöytäkirjasta. Selitetään ainoastaan siitä, mitä Stalin teki tai yritti tehdä.
Englanti muuten tuomitsi jyrkästi Neuvostoliiton intervention Suomea vastaan ja Balkkanilla silloin, kun asia oli ajankohtainen. Harkitsipa joukkojen lähettämistäkin Suomen avuksi, oikein vakavasti. Tosin Englanti taisi lopulta olla, toisin kuin Ranska, kiinnostunut enemmän Petsamon nikkelistä. Kas kun tuolloin ei Englanti löytänyt noin hienoja argumentteja "pienten suvereenisten maiden olemassaolon tuhoamisen ymmärrettävyydestä Saksalaisuhan varjolla". Englanti ja Ranska taisivat olla oikein erottamassa Neuvostoliittoa Kansainyhteisöstä Talvisodan tuomittavuuden vuoksi. En muista, että tuolloin kansainvälisessä keskustelussa saksalaisuhkaselitys olisi uskottavasti ollut edes esillä.
Liittoutuneet antoivat kovasti paljon anteeksi Neuvostoliitolle, sillä Stalinin tyhmyyden vuoksi sota rankaisi Neuvostoliittoa kovasti ja kuitenkin Neuvostoliitosta oli lopulta kovasti hyötyä liittoututuneulle. Että Neuvostoliitto asettui liitoutuneiden puolelle, sen ratkaisi yksistään Hitler - ei Stalin.
Pitää paikkansa.
Hitler tietysti tiesi, että Ranska ja Englanti olivat antaneet Puolalle turvatakuut. Hitler saattoi uskoa, että tälläkin kerralla Ranska ja Englanti jäävät lähtökuoppiinsa. Oli kuitenkin se mahdollisuus, niin kuin sitten kävikin, että Saksan ja Ranska-Englannin välille syntyisi sota Puolan valtauksen vuoksi.
Englannilla ja Ranskalla oli kuitenkin suuria vaikeuksia toteuttaa antamansa turvatakuut Puolalle Saksan selän takaa. Tilanne muuttuisi, jos Neuvostoliitto sekaantuisi asiaan ja toimisi Englannin ja Ranskan rinnalla. Tämän ehkäisemiseksi Hitler tarvitsi sopimusta Stalinin kanssa. Stalin havaitsi, että sopimukseen suostuminen avaisi sille valtapoliittisia mahdollisuuksia vaatia mm. osaa Puolasta, Balttian ja Suomen sekä eräitä alueita etelänpää.
Tältä pohjalta syntyi hyökkäämättömyyssopimus ja siihen liittyvä lisäpöytäkirja. Vasta tämän jälkeen alkoi prosessi, joka johti Balttian maiden miehitykseen ja Talvisotaan.
No eiköhän Helsingin yliopiston tarkistamat väitöskirjat sentään ole läpäisseet tarkemman lähdekritiikin kuin sinun nettisepustuksesi. Uskon mieluummin niihin. Mikään oikea lähde ei sentään väitä Hitlerin luopuneen hyökkäyssuunnitelmistaan yhden paperin takia.
...." Tilanne muuttuisi, jos Neuvostoliitto sekaantuisi asiaan ja toimisi Englannin ja Ranskan rinnalla. Tämän ehkäisemiseksi Hitler tarvitsi sopimusta Stalinin kanssa. Stalin havaitsi, että sopimukseen suostuminen avaisi sille valtapoliittisia mahdollisuuksia vaatia mm. osaa Puolasta, Balttian ja Suomen sekä eräitä alueita etelänpää.
Kyllä se Stalin oli joka kutsui Ribbentropin uudelleen Moskovaan sopimaan rajoista ja vaati Puolan pyyhkäisemistä kansojen joukoista.
Eddy Bauer kirjoittaa asiasta näin.
Saksan ja Neuvostoliiton sopimus rajojen määräämisestä ja ystävyydestä» allekirjoitettiin 28. päivänä Ribbentropin vierailtua uudelleen Moskovassa. Sopimus, joka jakoi Puolan kahtia, laadittiin Stalinin vaatimuksesta hänen kieltäydyttyään suostumasta saksalaisten ehdotukseen uuden 15 miljoonaa asukasta käsittävän Puolan valtion perustamisesta. Tässä jakosopimuksessa Saksa suostui siihen, että Liettua sisällytettiin Neuvostoliiton vaikutuspiiriin; Saksa sai vastalahjaksi Varsovan seudun sekä koko Ljublinin maakunnan. Puolan keskiosissa uusi demarkaatiolinja yhdisti Veikselin ja Bug-joen; Galitsiassa se jäi edelleen San-joelle, sillä Stalin kieltäytyi luopumasta Drohobyczin ja Boryslawin öljylähteistä. Toisessa asiakirjassa julistettiin, että Neuvostoliitto ei tulisi asettamaan mitään esteitä niille Eestin, Latvian ja Liettuan kansalaisille, jotka haluaisivat poistua Neuvostoliiton vaikutuspiiristä ja ottaa henkilökohtaisen omaisuutensa mukaansa.
Ribbentrop saapui Stalinin kutsusta Moskovaan 28.9.1939.
Katsotaan sitten, kun niitä lähdeviittauksia esität. Mielellään sellaisia viittauksia, joissa asiaa on todella tutkittu eikä vain mainittu neuvostokäsitys tai "yleisesti hyväksytty käsitys" asiasta.
Mm. Anni Arola progradu-työssään (Jyväskylän yliopiston historian laitos) suurlähettiläs Ivan Maiskin muistelmia.
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/12056/G0000251.pdf?sequence=1
Maiski toimi Suomessa suurlähettiläänä 1929 . 1932,Japanissa ja vuoteen 1943 Englannissa ja oli sittemmin Neuvostoliiton tiedeakatemian jäsen. Neuvostotapaan hänen muistelmansa kuvastavat virallista neuvostokäsitystä ja gradutyössä onkin paneuduttu muutoksiin eri painosten välillä, sillä ne ilmensivät muutoksia virallisessa neuvostonäkemyksessä. Historiallinen todellisuus on sitten asia erikseen.
Muistelmista on useita painoksia ja vertailua on tehty pääasiassa niistä laajempien vv. 1964 -1965 ja 1987 välillä.
1965 painoksessa Maiski talvisodan yhteydessä peitellysti lausuu Talvisodan vaikutuksista mm.:
“1930-luvun loppupuolella Puna-armeijan maine vakavasti otettavana sotilaallisena voimana
alkoi vähitellen raivata tietään länsimaihin. Ja nyt, neuvostoliittolais-suomalaisen sodan jälkeen
tuohon maineeseen on piirretty suuri loukkaus. – Ei pelkästään laaja yhteiskunnallinen
mielipide, vaan myös ne valtiolliset toimihenkilöt ja sotaspesialistit (…) ovat neuvostoliittolais-suomalaisen sodan jälkeen tulleet ajatukseen, että Puna-armeija on todella jättiläinen, jolla on savesta tehdyt jalat. Jälkiseuraus tuollaisesta suorastaan herjaavasta arviosta Neuvostoliiton sotilaallisesta mahdista vaikutti myöhemmin niin Englannissa, Ranskassa,
USA:ssa kuin Saksassakin. Tällaisesta arviosta seurasi koko joukko kyseisten maiden
siirtoja, joilla oli vakava rooli toisen maailmansodan kuluessa.”
Tämä oli vuonna 1965 kauhean paljon sanottu ja on huomattava, että sanonta oli läpikäynyt ankaran kontrollin. Neuvostoliitossa elettiin aikaa, jolloin Nikita Hrutshev oli itse arvostellut Stalinia ja näin paljon annettiin Maiskin muistelmissaan täsätä asiasta sanoa. Vuoden 1987 painoksesta tämä toteamus jo puuttuikin. Liika oli liikaa.
On vain oletuksia siitä, koska Hitler päätti hyökäyksestä ja sen ajankohdasta Neuvostoliiton etupiiriin ja Neuvostoliittoon. Ainakin suurlähettiläs Maiski näyttää v. 1965 arvioineen, että Talvisodalla on ollut suuri merkitys mm. Hitlerin arvioon puna-armeijan taistelukyvystä.
Saksan armeijan polttoainehuolto oli Neuvostoliitton toimitusten varassa ja Stalin oli huolellisesti täyttänyt huoltotoiveet Saksan sotakoneelle, jotta sotakoneet lännessä toimisivat. Varmasti Hitler oli jossakin vaiheessa päättänyt irtaantua tästä elintärkeästä huoltoriippuvuudesta ottamalla strategisesti tärkeät alueet haltuunsa. Mahdollisesti Talvisodan havainnot nopeuttivat hyökkäysajankohtaan.
Puna-armeijan taistelukyvyn aliarviointi vaikuttii myös sotataktiikkaan. Saksalla olisi ollut hyvät mahdollisuudet käyttää hyväkseen kommunistiseen sortoon tyytymättöntä väestöä ja erilaisia kansallisuuksia. Se valitsi kuitenkin ylimielisesti taktiikakseen äärettömän terroristisen lähetysmistava valtaamillaan alueilla, mikä oli virhe. Sotastrategit opettavat, että "poltetun maan" taktiikka kuuluu vetäytyvän armeijan puolustustaktiikkaan eikä etenevän hyökkäyssodan oppeihin.
Ja miksiköhän yleisesti hyväksytty käsitys olisi heikommalla pohjalla kuin sinun sepustuksesi?
"Hyvällä syyllä voi väittää, että ilman Münchenin sopimusta talvisotakin olisi voitu välttää, koska vasta Münchenin saneluratkaisun jälkeen poliittisesti eristetty Neuvostoliitto alkoi tuntea itsensä todella uhatuksi."
http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/6bdf0f8bb8ed70a7c2256e04002d9fe8?OpenDocument
Kaikkihan tuon tietävät, että Saksa aikoi hyökätä. Tiesivät jo silloin. Mitä sitä kieltämään?
Lue Petroskoin valtiollisen yliopiston professorin Juri Kilinin kirja: Suurvallan rajamaa.
Neuvostoliitto alkoi valmistella Suomen miehittämistä jo vuosia ennen tuota mainitsemaasi Munchenin sopimusta.
"Suurvallan rajamaa: Neuvosto-Karjala Neuvostovaltion politiikassa 1920-1941.
Mutta myös Neuvostoliiton tavoitteena oli jo talvisodassa liittää Itä-Karjala ja Suomi yhteen Karjalais-Suomalaiseksi Sosialistiseksi Neuvostotasavallaksi. Sen viralliseksi kieleksi Stalin määräsi suomen, vaikka Stalinin vainojen jäljiltä suomalaisia oli Itä-Karjalassa enää noin 8000. Venäläisiä oli liki 300000. Kilin osoittaa, että Stalin ei pannut miekkaansa tuppeen talvisodan jälkeenkään. Hän ryhtyi laajoihin poliittisiin ja sotilaallisiin valmisteluihin Suomen ja Itä-Karjalan yhdistämiseksi."
Missä kohtaa tuossa kiistettiin Hitlerin hyökkäysuhka? Ei missään. Valmisteluja tietysti maailmassa tehdään niin pienissä kuin suurissakin maissa harva se päivä, mutta vain murto-osa niistä johtaa käytännön toimenpiteisiin.
Voidaan perusteellusti väittää moin ja perustellusti voidaan väittää, ettei. Tässäkö ne tieteelliset todisteet olivat???
Neuvostoliitto kävi neuvotteluja Ranskan ja Englannin kanssa eivätkä neuvottelut päätyneet mieleiseen tulokseen. Hyökkäämättömyyssopimuksen syyksihän Neuvostoliitto selittikin juuri tämän syyn. Ei ole salaisuus, että samanaikaisesti Neuvostoliitto neuvotteli myös Saksan kanssa. Varsinaisesta perussyy tuli myöhemmin tietoon ja sai vasta Jeltsinin aikana vahvistuksen Venäjänkin taholta.
Siinä osut naulan kantaan, että Munchenin sopimus käänsi Saksan länttä läheisemmäksi kumppaniksi Stalinille. Kommunistista maailmanvallankumousta aktiivisesti suunnitteleva ja illegaalisti useissa maissa edistävä valtakunta pelkäsi vähän kaikkia tuolloin suurvaltoina pitämiään suurmaita. Kun Englanti ja Ranska suhtautuivat kylmäkiskoisesti yhteistyön ehtoihin ja Saksan kanssa oli olemassa yhteisiä valtapoliittisia etuja, Neuvostoliiton ratkaisu oli selkeä. Se valmisteli Puolan interventiota Saksan kanssa tietoisena siitä, että Englanti ja Ranska oli antanut Puolalle turvatakuut.
Stalin oli puolensa valinnut. Sovitusta yhtäaikaisesta tunkeutumisesta Puolaan Stalin laisti pari päivää. Puolaan tunkeutuessaan Stalin oli tietoinen siitä, että Englanti ja Ranska olivat julistaneet sodan Saksalle. Stalin oli puolensa valinnut. Siirtymisen liittoutumattomien rintamaan ratkaisi Hitler 1941.
..talvisotakin olisi voitu välttää!!!
Neuvostoliitto ei olisi tuntenut itseään syrjityksi eikä siis kääntynyt sopimusesityksillään Saksan puoleen eikä siis sopinut Puolan jaostoa eikä muistakaan etupiirijutuista eikä siis talvisotaa olisi syntynyt.
Talvisota olisi voinut tietysti syntyä ilman Hitlerin apuakin, mutta silloin olisi Saksa saattanut Suomea avustaa.
Pitää täysin paikkansa, että NL:llä oli täysi oikeus puolustautua edessä olevaa kaikkien tietämää Saksan hyökkäystä vastaan. Olisikin sulaa hulluutta väittää, etteikö tuollaista oikeutta olisi.
Stalin vältteli Hitlerin vaatimusta Puolaan tunkeutumisesta 17 päivää. Siinä ajassa länsi ei tehnyt mitään, turvatakuupuheista huolimatta, ja niinkin epätasaiset ottelijat kuin Saksa ja Puola (joista jälkimmäinen oli itse loukannut itsenäisen valtion suvereniteettia vain muutamaa kuukautta aiemmin) olivat jo ratkaisseet tilanteen Puolan häviöön. Valittavana oli, päästääkö natsit NL:n rajalle vai 300 kilometriä lännemmäksi. Valittiin jälkimmäinen, ihan oikeutetusti, voidaan sanoa.
Niin, Saksa tuskin olisi alkanut havitella Puolaa, ennen kuin se oli saanut Tsekin. Jos länsivallat eivät olisi antaneet Tsekkiä Saksalle, niin tilanne olisi jumittunut niille sijoilleen joksikin aikaa ja liittoutuneiden lopullinen kokoonpano olisi alkanut hahmottua tavallaan etuajassa. Sillä olisi koko maailmansota saatettu saada typistettyä liittoutuneiden pre-emptiiviseen iskuun Saksaa vastaan, ja se olisi ollut hyvä se.
"Missä kohtaa tuossa kiistettiin Hitlerin hyökkäysuhka? Ei missään. Valmisteluja tietysti maailmassa tehdään niin pienissä kuin suurissakin maissa harva se päivä, mutta vain murto-osa niistä johtaa käytännön toimenpiteisiin."
Mutta tämä suunnitelma johti toimenpiteeseen, hyökkäykseen Suomea vastaan vuonna 1939, vuonna 1935 tehdyn suunnitelman mukaan.
Neuvosto-propaganda julisti, että Neuvostoliitto käy vain puolustussotaa. Neuvosto-propagandaan uskovat vain idiootit. Stalin ja Hitler olivat Molotov - Ribbentrop sopimuksella määränneet Suomen Neuvostoliiton etupiiriin. Eli ystävykset Adolf ja Josif toimivat tekemänsä sopimuksen mukaan. Unohdat, että Hitler ja Stalin olivat liittolaisia Neuvostoliiton hyäkätessä Suomeen 1939.
Nyt joudut turvautumaan lässytykseen.
Puolan jaosta oli sovittu jo Stalin - Hitler -paktissa 23.8.1939. H-hetki oli 1.9.1939, Ranskan ja Englannin sodanjulistus 3.9.1939. Neuvostoliiton miehitysaalto 17.9.1939. 3.9. Neuvostoliitto jo tiesi, että sota syttyy eikä sen pidempään olisi tarvinnut odotella. Vain käytännön järjestelyt ja kiireisen aikataulun sanottiin viivyttäneen Neuvostoliittoa. Ilmeisesti operaatiota Neuvostoliitossakin oli valmisteltu etukäteen, kas kun tuommoista ei nyt polkasta liikkeelle ihan viikossa - parissa. Neuvostoliitto odotti, että Puolan vähäinen vastarinta ryhmittyi Saksan intervention vastustukseen ja poimi sitten suojattoman selustan kuin kypsän päärynän.
Stalin ei pelkästään haltuunottanut Puolan itäosaa. Selkeimmin Katyn alue on todisteena siitä, miten ja millä tarkoituksella alue otettiin Neuvostoliiton haltuun - mielestäsi tietysti puolutuksellisista syistä perustellusti ja oikeuttamina. Se oli totaalista ja peruuttamatonta. Jos Ranska ja Englanti olisivat sotilaallisesti tunkeutuneet Puolaan, ne olisivat joutuneet sotaan Neuvostoliittoa vastaan. Hitleriä nauratti!!!
Lähes kaikkia sotia on perusteltu kansallisella ja kansalaisten turvallisuudella. Samaten kaikkia sotilasliittoutumia ja sotilaallista kumppanuutta perustellaan valtakunnan turvallisuudella. Olen todennut jo, että hyökkäys on paras puolustus - periaate on yleisesti hyväksytty.
Käytännössä joudut siten hyväksymän melkeimpä kaikki sodat ja keskinäiset sopimukset kolmansien maiden kohtaloista sillä perusteella, että ne sanotaan tehdyksi sopijamaiden turvallisuuden oikeuttamina. Kaikki nykyiset sodatkin joudut hyväksymään oikeutettuina puolustussotina. Hitlerkin taisteli I maailmansodassa siltä viedyn aseman palauttamisen puolesta, Saksan kunnian puolustamiseksi ja puolustaakseen maailmaa juutalaisen maailmankokouksen "salaliittoa" vastaan.
Hitler-Stalin sopimuksen lisäksi Sinun on hyväksyttävä kaikki muutkin maiden keskeiset sotilaalliset sopimukset ja sotilasliitot, sillä ne kaikkihan on tehty "turvallisuuden" puolustamiseksi, vaikka niissä samalla on sovittu mahdollisesti vähän muistakin keskinäisistä järjestelyistä. Se on Sinun asiasi, Sinulle se riittää.
Jos taas suopeutesi koskee vain Neuvostoliiton tekemiä sopimuksia, kuten esim. Hitler -Stalin sopimusta, olet pelkka neuvostopropagandan sinisilmäinen uhri tai uskossasi sokaistunut.
Venäjällä avoimmuus on hyytynyt, syitä voimme epäillä, mutta ajan kuluessa sieltäkin saamme lisää uutta tietoa tähän mielenkiintoiseen kysymykseen.
Itse asiassa ainoa mistä elokuussa 1939 Münchenin sopimuksen seurauksena sovittiin, oli että jos reunavaltioiden alueella alkaa konflikteja, niin sopijavaltioilla on siellä etupiirinsä. NL itse ei tehnyt ainuttakaan käytännön aloitetta tällaisen konfliktin aikaansaamiseksi, vaan sotatoimet laukaisi yksinomaan ja puhtaasti vain Saksa, NL:n odotellessa tilanteen muuttumistahtiin nähden uskomattoman pitkään ennen kuin se katsoi sopimusehtojen astuneen voimaan Puolan lakattua olemasta suvereeni valtio.
Stalinin tekemät vääryydet Puolassa eivät sinänsä kumoa NL:n puolustusoikeutta, tai sitten joudut hyväksymään senkin, että vuoden 1918 valkoisilla ei Suomessa ollut mitään oikeutusta millekään teolleen, koska he tekivät Suomen historian suurimman ihmisoikeusrikoksen kautta aikojen.
NL:lla ei olisi ollut mitään intressiä sotia Ranskaa ja Englantia vastaan, jos nämä olisivat hyökänneet Saksaan uskottavalla voimalla. Juuri sellaista Saksan vastaista liittoahan NL oli koko 30-luvun ajan länsivalloille ehdottanut, mutta se ei lännelle kelvannut. Lännen mielestä NL:n olisi pitänyt yksin sotia Saksaa vastaan Puolan suojaamiseksi, lännen antaessa "turvatakuita" puheen tasolla.
Käytännössä joudut siis tuomitsemaan myös Suomen hyökkäyksen Itä-Karjalaan "parempiin puolustusasemiin", jos kerran mottonasi on että kukaan ei saa ylittää mitään rajaa koskaan, vaikka puolustautumistarve olisi miten akuutti. Erona Suomen ja Venäjän välillä on tietysti se, että Venäjään kohdistui huomattavasti massiivisempi uhka, huomattavasti laajemmalla alueella, ja Venäjän häviö tuota uhkaa vastaan olisi merkinnyt katastrofia koko ihmiskunnalle. Suomen häviö merkitsi vain alueluovutuksia ja sitä että Suomi pakotettiin omaksumaan nöyrempi asenne itään päin, mikä ihan oikein olikin.
"Mutta tämä suunnitelma johti toimenpiteeseen, hyökkäykseen Suomea vastaan vuonna 1939"
Eli siis vasta Münchenin sopimuksen jälkeen, joten väitöskirjatasollakin esitetty tieteellinen fakta Münchenin vaikutuksesta talvisodan syntyyn ja paremmista rauhanmahdollisuuksista ilman Müncheniä on siis täyttä rautaa.
joissa neuvotteluissa Stalin vaati länsivalloilta Balttianmaita ja Suomea etupiiriinsä. Länsivallat kieltäytyivät luovuttamasta maita Stalinin haltuun, jolloin Hitler lupasi Stalinille sen mihin länsivallat eivät voineet suostua. Näin syntyi kuuluisa Molotov Ribbentrop sopimus salaisine lisäpöytäkirjoineen. Sopimusta täydennettiin vielä myöhemmin jolloin Stalin kutsui Ribbentropin uudelleen Moskovaan jolloin sovittiin Venäjän Saksan sopimus. Stalin vaati tuolloin Puolan valtion "Versaillesin rauhan äpärän" olemassaolon lopettamista. Puola lyötiin lihoiksi oikein sanan varsinaisessa merkityksessä.
Vahinko vain, että länsimailta jäi tuossa yhteydessä täsmentämättä, että millä keinoin ne halusivat NL:n sotivan Saksaa vastaan, jos ei reunavaltioiden kautta saanut kulkea eikä niihin saanut perustaa tukikohtia. Oliko ajatuksena että Saksa ottaa reunavaltiot haltuunsa ja taistelut käydään sitten NL:n alueella, siten että NL pysähtyy reunavaltioiden rajalle heti jos saa yliotteen Saksasta? Miten se olisi ollut NL:n kannalta hyvä järjestely?
Puhuthan täysin sekavia.
Puolassa ei ollut mitään konfliktia, Virossa, Latviassa, Liettuassa eikä Suomessakaan ollut mitään konfliktia. Kumppanuussopimuksella lyötiin lukkoon useiden itsenäisten valtioiden kohtaloita sopimalla, missä kukin saa menetellä mielensä mukaan. On mahdotonta väittää, että Stalin pelkäsi Saksaa niin paljon, että sopi Saksan kanssa, mitä Saksa saa tehdä osan Puolan kanssa, ja peloissaan vaati vastapalvelukseksi saada menetellä Suomen, Viron, Latvian ja Liettuan sekä Romanian ja Bessarabian kanssa haluamallaan tavalla sekä oikeuden miehittää Saksan häiritsemättä oman osana Puolaa. Mitään ulkopuolisen aiheuttamaa konfliktiehtoa ei lisäpöytäkirjassa ollut - se on pelkkää mielikuvitustasi. No sikäli konflikteja oli, kun em. valtiot yrittivät pyristellä vastaan Stalin-Hitler -sopimuksen täytäntöönpanemista.
Hyökkäämättömyyssopimus lisäpöytäkirjoineen allekirjoitettiin 23.8.1939. Sopimuksessa jopa sovittiin yhteisestä aloittamisen ajankohdasta. 1.9.1939 Saksa aloitti, Ranska-Englanti julistivat sodan 3.9.1939, Stalin aloitti oman osansa 17.9.1939 eli hiukan sovittua ajankohtaa myöhemmin. Mikä ihmeen konfliktiehto tässä oli.
Suomessa on paljon puhuttu ajopuuteoriasta. Nyt näyttääkin siltä, että toveri Stalin oli todellinen ajopuu - Sinun mielestäsi. Minä olen toista mieltä. Lännen kanssa olisi ehkä parantanut neuvotteluasemia, jos Stalin olisi julistanut tavoitteensa neuvostojohtoisen mailmanvallankumouksen lopettamisesta ja lopettanut sitä valmistelevan illegaalisen toiminnan mm. länsimaissa.
Yhtä ontuvan käsittämätön on vertauksesi vanhan rajan ylitykseen, joka toki Suomessa herätti kovasti keskustelua. Puolustuksellisillä syillä sitäkin perusteltiin. Suomi oli sodassa ja sodassa vihollisarmeijat nodattava sotataktisia operaatioita kunnes rauhantila on saavutettu. En minä Stalinia moiti siitä, että Neuvostoliitto ylitti sodan puhjettua useiden valtioiden rajoja, mm. Saksan valtiollisen rajan. Näyttää siltä, että Sinulla on hiukan ymmärtämisen vaikeuksia.
Mitä Vienan retkeen tulee, se ei ollut Suomen valtion viranomaisten retki, vaikka suomalaisia mukana olikin. Tarton rauha määritti Suomen rajat.
Mitä taas tulee 1918 tapahtumiiin voin avoimesti todeta, että tapahtui paljon sellaista, mikä ei ollut Suomelle kunniaksi ja olisi saanut jäädä tapahtumatta. Ihmisoikeusrikoksia tapahtui ja Suomen oloissa niitä tapahtui määrällisesti paljon. Syistä ja seurauksistahan täällä käydään avointa keskustelua.
Puolassa oli todellakin konflikti heti kun Saksa sen yksipuolisesti aloitti. Ennen sitä ei murakaan yhdestäkään reunavaltiosta ollut jaettu kenellekään. Koko sopimus perustui nimenomaan konfliktiehtoon: sen avauslauseessa mainitaan nimenomaan status quon muuttuminen reunavaltioiden alueella sopimusehdot laukaisevana edellytyksenä. NL ei tehnyt elettäkään tämän status quon horjuttamiseksi syyskuun 1. päivänä. Sen teki puhtaasti ja yksipuolisesti vain ja ainoastaan Saksa. NL:lle olisi vallan hyvin kelvannut, että Saksa olisi jäänyt niille sijoilleen, ja reunavaltiot pysyneet omassa pienuudessaan. Siten NL olisi välttänyt suunnattomat sodan rasitukset, mutta sehän ei taas sopinut Hitlerin suunnitelmiin, jonka avoimissa ja täysin kaikkien tiedostamissa tavoitteissa oli Venäjän tuhoaminen.
Mikä Saksan uhan toteamisessa muka on niin mahdotonta? Saksa toteutti maailmanhistorian verisimmän hyökkäyksen kautta aikojen, jollaista ei ole mikään valtio koskaan sitä ennen eikä sen jälkeen toteuttanut. Miksi siihen ei olisi saanut varautua?
Kommunistien toiminnan lopettamiseen länsimaissa olisi varmaankin auttanut, jos työläisten olosuhteita olisi kohennettu niin ettei kommunismille olisi enää ollut kannatusta. Kaikkein viisainta tämä olisi ollut tehdä jo 1800-luvulla, niin mitään NL:oakaan ei olisi koskaan syntynyt. Eli sitä sai mitä tilasi. Stalinin aikana oli jo ehkä hieman myöhäistä vaatia Venäjältä lännen kommunistien vastustamista, vaikka toisaalta kyllä Stalin nimenomaan perusti oppinsa sosialismin rakentamiseen vain Venäjällä, ja joutui siitä sotaan verivihollisensa Trotskin kanssa, joka halusi levittää vallankumousta ulkomaille.
Kerrotko vielä, minkä kansainvälisoikeudellisen lähteen mukaan Suomi sai hyökätä Venäjälle natsi-Saksan rinnalla, koska "sota oli jo alkanut" (=Suomi ja Saksa aloittanut), mutta NL ei saanut hyökätä minnekään "Koska sotaa ei vielä ollut"? Missä alkuperäistekstissä tällainen jaottelu sallittuihin ja kiellettyihin hyökkäyksiin tehdään? Omassa päässäsikö?
Viittaus vuoteen 1918 ei kaipaa sinun "avointa toteamustasi siitä mikä on kunniaksi", vaan se on osoitus siitä että sellaisellakin toimijalla, joka tekee vääryyttä monessa asiassa, voi olla joitain oikeutettuja perusteluja toisissa asioissa, kuten NL:lla oli puolustusoikeus, vaikka Stalin muuten tekikin monia tuomittavia tekoja.
Sehän 1.9.1939 tiedettiin, että Hitler tekee maailman verisimmän hyökkäyksen Neuvostoliittoon. Eihän sitä tiedetty.
Toisin toimien ehkä olisi tapahtunut toisin.
23.9.1939 tehtiin sopimus ja jo 1.9.1939 oli tapahtunut lähimaiden statuksen muutos tai ainakin jo viimeistään 17.9.1939. Saksa siis muka "yksipuolisesti" aloitti sen, mistä 23.9.1939 oli yhteisesti sovittu. Kun tapahtui se mistä sovittu oli, niin sekö oli se statusmuutos, joka vasta sai Stalinin toimimaan niinkuin yhteisesti sovittu oli. Ajattele vähän, mitä yrität uskotella!!!
Stalin lähti mukaan leikkiin 17.9.1939 ja toteutti jo huhti-toukokuussa 1940 ensimmäiset verilöylyt oman etupiirinsä alueella. Haltuunotto tehtiin pysyvässä tarkoituksessa. Puola oli poistettava maailman kartalta.
Suomen jatkosodan aloituksesta en ole kirjoittanut tässä yhteydssä mitään.
1.9.1939 tiedettiin, että edellisellä kerralla, kun Saksa oli hyökännyt Venäjälle, oli se siihen mennessä maailman verisin rikos. Ennätys oli voimassa vielä vuonna 1939, se rikkoutui vasta 1941. Tuolloinkin asialla oli Saksa, hyökkäämässä Venäjälle. Mikä olisi vuonna 1939 antanut aiheen olettaa, että toinen kerta tulee olemaan lievempi kuin edellinen, vielä tuolloin voimassa ollut rikosennätys (I maailmansota)?
23.9. ei sovittu mistään toimenpiteistä, joihin automaattisesti ja heti ryhdytään. Silloin sovittiin vain siitä, että jos alueen voimatasapaino muuttuu, niin etupiirit ovat nämät ja nämät. Mikään ei pakottanut Saksaa ryhtymään aluemuutosten suorittamiseen. Se ryhtyi siihen ihan oma-aloitteisesti ilman muiden painostusta tai provokaatiota. NL odotti salamasodan tuntinopeuteen nähden uhkarohkean pitkään (oli jo olemassa vaara, että Saksa ei pysäytäkään hyökkäystään NL:n rajalle, saati etupiirinsä rajalle) odottaen turhaan länsivaltojen kunnollista väliintuloa, jota ei koskaan tullut. Vasta viime hetkellä, ennen kuin saksalaisjoukoilla olisi ollut vapaa pääsy suoraan NL:n ydinalueille, NL täytti sen sotilaallisen tyhjiön, jossa oli ennen ollut valtio nimeltä Puola.
Me voidaan sitten ampua atomipommi Moskovaan? Sekin olisi puolustuksellista, koska jokainen neukku vähemmän parantaa maamme puolustusta?
Ei oo sullakaan kaikki kotona korvain välissä?
Onnistuit paljon minua paremmin tuossa satiirisessa provossasi, jolla avasit tämän ketjun. Tuossa on näköjään jo jotkut innostuneet suu vaahdossa paasaammaan ajattelematta yhtään sen tarkemmin, mikä oli tuon sanomasi ydin! :)
Onnittelut hyvästä aloituksesta!
selittää, että Saksa teki "ennaltaehkäisevän" hyökkäyksen Neuvostoliittoa vastaan ja että se siksi oli oikeutettua.
Neuvostoliitto teki ennaltaehkäisevän hyökkäyksen Suomea kohtaan, jotta se voisi turvata etunsa merialueilla. Saman kaavan mukaan se oli siis oikeutettu hyökkäys.
"Neuvostoliitto teki ennaltaehkäisevän hyökkäyksen Suomea kohtaan, jotta se voisi turvata etunsa merialueilla. Saman kaavan mukaan se oli siis oikeutettu hyökkäys. "
Tokihan kaava on sama, mutta koska kyseessä oli Neuvostoliitto niin tietenkään se ei ole putkishistorijoitsijoiden mukaan yhtä hyväksyttävä kuin Saksan vastaavat toimet. Saksahan ennaltaehkäisi hallintaansa lähes koko Euroopan jo ennen Barbarossaakin, mutta sehän oli vain hyväksyttävää valmistautumista ristiretkeen bolshevismia vastaan. Vai kuinka?
" Saksahan ennaltaehkäisi hallintaansa lähes koko Euroopan jo ennen Barbarossaakin, mutta sehän oli vain hyväksyttävää valmistautumista ristiretkeen bolshevismia vastaan. Vai kuinka? "
Vain Stalinin kanssa tekemänsä liitto mahdollisti Hitlerin lännenretket. Meinaatko että Stalin oli näin ollen valmistelemassa Hitleriä myös "ristiretkeen bolsevismia vastaan?
...mutta tuskin ainoa mitä olet täälläkään esittänyt :)
" ...mutta tuskin ainoa mitä olet täälläkään esittänyt :) "
Jälkimäinen "typerä" kysymys oli vain seurausta vielä typerämmän kysymyksen saatossa.
vai kampiko?
Ihan peruskysymys kuuluu tässä lähipiirijaossa ja vaatimuksessa Leningradin suoja-alueesta näin: Ketä vastaan Neuvostoliitto tarvitsi tuota laajempaa suoja-aluetta? Englantilaisten hyökkäystäkö Neuvostoliitto odotti, sillä sehän oli vastikään solminut kumppanuussopimuksen Saksan kanssa ja maiden välillähän oli voimassaoleva hyökkäämättömyyssopimuskin. Kummallista logiikkaa! Voisitko Nimierkki ystävällisesti vastata tähän kysymykseen?
..ensin vaikka tämän toisen sopimuskumppanin ajatuksiin valtiollisista liitoista ja mitä varten niitä tehdään. Hitlerin johdonmukainen ajatus näistä liitoista oli että niitä tehdään vain ja ainoastaan sotaa taikka sotaan valmistautumista varten.
Sellaiset vähän niinkuin rauhallisemman olooset liittolaiset siinä...
Lisäksi nuo molemmat Hitlerin teokset "taisteluni" sekä tuo vähemmälle tunnettavuudelle jäänyt "toinen kirja" antavat enemmänkin kuin aihetta huoleen vastuunsa tuntevalle nimenomaan venäläiselle poliittiselle johdolle...
...sori vastasin , vaikket minulta mitään kysynytkään...
kanssa syynä se "taisteluni" kirja sekä aloittivat Hitlerin massiivisen avustamisen sen lännenretkellään. Kukaan ei ollut niin ovela kuin Stalin.
..ymmärsivät lukea tuon opuksen ajatuksen kanssa ja jos eivät itse siitä tolkkua saaneet niin pistivät dosentit lukemaan ja tulkitsemaan...
.. varmaa näyttää olevan vain se että ainakaan ranskalaisten puolella tuo teksti ei näköjään koskaan kulkeutunut oikeisiin käsiin. Tai sitä ei otettu vakavasti. Tuotahan Göbbelskin ihmetteli kesällä 1940 oikein julkisesti...
Tyhmä pentu ei käsitä, että kyse on talvisodasta.
"Ihan peruskysymys kuuluu tässä lähipiirijaossa ja vaatimuksessa Leningradin suoja-alueesta näin: Ketä vastaan Neuvostoliitto tarvitsi tuota laajempaa suoja-aluetta? "
No Saksaa ja Suomea vastaan. NL:n ja Saksan hyökkäämättömyyssopimus etupiirijaosta tehtyine lisäpöytäkirjoineen ei ollut mikään liittosopimus, sellaisia tehtiin ihan erikseen. Neuvostoliiton ja Saksan yhteenotto oli edessä ja väistämätön, sen tiesi niin Stalin kuin Hitler siinä missä Molotov ja Ribbentropkin sopimuksia kirjoitellessaan. Kyse oli vastakkaisista ideologioista, jotka olivat jo vannoneet toistensa tuhoa. Sellaisten väliset sopimukset ovat pelkkää ajan peluuta ja Suomen suunta pelkkää pelikenttää.
http://www.moir.com.au/images/Hitler & Stalin.jpg
http://www.lsg.musin.de/geschichte/Material/Karikaturen/hitler-stalin-pakt.jpg
Stalinin logiikassa Suomen suuntaan ei sen suurempaa kummallisuutta ole kuin mitä tällä totalitarisen diktaattorin logiikassa muitakaan pieniä rajanaapureita kohtaan. Totalitarisen survallan perspektiivit olivat totalitarisen suurvallan perspektiivejä. Stalinilla oli hyvin muistissa Suomen itsenäistymisen aikainen saksalaisten maihinnousu Suomeen ja suur-Suomi pyrkimykset 20-luvun alusta, eikä Suomi sitä Saksaan suuntautuneisuuttaan koskaan muuksi muuttanut, joten Suomen suuntaa pidettiin mahdollisena uhkana Saksan toimesta suomalaisten suosiollisella tuella, ihan niin kuin Saksassa pidettiin Suomea mahdollisena liittolaisena sitten kun ristiretki bolshevismia vastaan aloitettaisiin.
..tähän. Saksan uhka oli aivan ilmeinen ja siksi neuvotteluja käytiin suomalaisten kanssa siis jo vuodesta 1938 , ENNEN mitään Ribbentrop-Molotov -paktiakin. Nuo neuottelut olivatkin hyvin perusteltuja ja erittäin ymmärrettäviä venäläisten puoleltakin ajateltuna. Nuohan eivät sitten johtaneet mihinkään.
"Suomen suuntaa pidettiin mahdollisena uhkana Saksan toimesta suomalaisten suosiollisella tuella, ihan niin kuin Saksassa pidettiin Suomea mahdollisena liittolaisena sitten kun ristiretki bolshevismia vastaan aloitettaisiin"
--Tämä vaatisi kyllä vähän perusteluja. Lienee selvää että Kremlissä vainoharhat olivatkin juuri tämän suuntaiset ENNEN TÄTÄ SOLMITTUA PAKTIA JA ETENKIN TÄTÄ SALAISTA LISÄPÖYTÄKIRJAA.
Sitten alkavatkin varsinaiset ongelmat. Vainoharhainen Stalin sai itseasiassa tuon lisäpöytäkirjan myötä vedenpitävät todisteet siitä että suomalais-saksalaista vehkeilyä EI OLE OLEMASSA Neuvostoliittoa vastaan. Miksi Hitler olisi luovuttanut Suomen venäläisten etupiiriin mikäli joitakin suunnitelmia olisi ollut olemassa?
Täytyihän tuosta johtopäätöksiä vetää ja pahimmat harhat haihtua jo Kremlissäkin tuon lisäpöytäkirjan myötä. Tuskin bolshevikkikään ihan tahkonpyörittäjä on? Jopa täällä Suomessakin oli reaktioita että tuo Saksan-Neuvostoliiton hyökkäämättömyyssopimus olisi turvannut Suomenkin asemaa...?
Mitäs tuumit?
Yksi ajatus voisi olla sen suuntainen että mikäli noissa syksyn -39 neuvotteluissa olisi päästy jonkinlaiseen kompromissiin ei olisi ollut tuota yllättävää talvisotaa , ainakaan silloin tulevana talvena edessä?
göran: "neuvotteluja käytiin suomalaisten kanssa siis jo vuodesta 1938 , ENNEN mitään Ribbentrop-Molotov -paktiakin. Nuo neuottelut olivatkin hyvin perusteltuja ja erittäin ymmärrettäviä venäläisten puoleltakin ajateltuna. "
Lainataanpa suoraan Paasikiveä, jolle Stalin sen aluevaihdon perusteluineen esitti LOKAKUUSSA 1939 (Molotov-Ribbentrop allekirjoitettiin 24.8.1939):
“Neuvostoliiton päähuolena neuvotteluissa Suomen hallituksen kanssa on kaksi kysymystä:
a) Leningradin turvallisuuden varmistaminen
b) Varmuus siitä, että Suomi tulee ystävällisten suhteiden pohjalla olemaan lujassa yhteydessä Neuvostoliiton kanssa. Molemmat kohdat ovat välttämättömiä Neuvostoliiton Suomenlahden rannikon ja myös Viron, jonka itsenäisyyttä Neuvostoliitto on sitoutunut puolustamaan, rannikon säilyttämiseksi koskemattomina ulkoisen vihollisen hyökkäystä vastaan. Tämän tehtävän täyttämiseksi on välttämätöntä:
1) että tykistötulella kyetään Suomenlahden molemmilta rannikoilta sulkemaan Suomenlahden suu, jotta vihollisen sota- ja kuljetuslaivat eivät voisi tunkeutua Suomenlahden vesille;
2) että kyetään estämään vihollisen pääsy niille Suomenlahden saarille, jotka sijaitsevat Leningradiin lännestä ja luoteesta johtavilla tuloväylillä;
3) että siirretään Suomen raja Kannaksella, joka raja nyt on 32 km:n etäisyydellä Leningradista, so. kauaskantoisen tykin ammuksen ulottuvilla, jonkin verran kauemmas pohjoiseen ja luoteeseen.
Erikseen esiintyy kysymys Petsamon Kalastajasaarennosta, jossa raja on taitamattomasti ja keinotekoisesti vedetty ja joka on korjattava oheisen kartan mukaisesti.
Lähtien edellä esitetystä on välttämätöntä yhteisen sopimuksen ja yhteisten etujen perusteella ratkaista seuraavat kysymykset:
1) Hangon sataman ja sataman ympärillä 5-6 meripenikulman säteellä etelään ja itään sekä 3 meripeninkulman säteellä länteen ja pohjoiseen olevan alueen vuokraaminen Neuvostoliiton hallitukselle 30 vuodeksi rannikkotykistöllä varustetun meritukikohdan luomiseksi, joka kykenisi Suomenlahden etelärannalla sijaitsevan Paltiskin tukikohdan kanssa tykistötulella sulkemaan pääsyn Suomenlahdelle.
Meritukikohdan suojaamista varten Suomen hallituksen sallittava Neuvostoliiton hallituksen pitää Hangon satamassa seuraava varuskunta: 1 jalkaväkirykmentti, 2 ilmatorjuntapatteria, 2 lentorykmenttiä, 1 hyökkäysvaunupataljoona, kaikkiaan 5 000 miestä.
2) Oikeus Neuvostoliiton merivoimille käyttää ankkuripaikkana Lappohjan lahtea.
3) Seuraavien alueiden luovutus Neuvostoliitolle aluevaihtoa vastaan:
Saaret Suursaari, Seiskari, Lavansaari , Tytärsaari ja Koivisto, osa Karjalan kannasta Lipolan kylästä Koiviston kaupungin eteläiseen reunaan asti, Kalastajasaarennon läntiset osat, yhteensä 2 761 km2 oheisen kartan mukaisesti.
4) Kolmannessa kohdassa mainittuja alueita vastaan Neuvostoliitto luovuttaa Suomen tasavallalle Neuvostoliiton aluetta Repola ja Porajärven piiristä 5 529 km2 oheisen kartan mukaisesti.
5) Voimassa olevan Neuvostoliiton ja Suomen välisen hyökkäämättömyyssopimuksen lujittaminen lisäämällä siihen kohta, jonka mukaisesti sopimuspuolet sitoutuvat olemaan liittymättä sellaisiin valtojen ryhmityksiin tai liittoihin, jotka suoraan tai välillisesti ovat vihamielisiä toiselle taikka toiselle sopimuspuolelle.
6) Molemminpuolisten Karjalan kannaksella sijaitsevien, Suomen - Neuvostoliiton rajaa pitkin kulkevien linnoitettujen vyöhykkeiden hävittäminen jättäen rajalle tavanmukaiset rajavartiojoukot.
7) Neuvostoliitto ei vastusta Ahvenanmaan saarten varustamista itse Suomen voimilla, edellyttäen, että Ahvenanmaan saarten linnoittamisasiassa ei millään ulkovallalla, niiden joukossa Ruotsilla, ole mitään tekemistä.”
“Ehdotuksen kolmannessa kohdassa mainittujen Neuvostoliitolle luovutettavien saarien joukossa olivat aluksi myös Someri ja Narvi. Huomautin niiden tärkeydestä merenkululle. Stalin tarkasti karttaa ja pyyhki ne pois.”
(J. K. Paasikivi: “Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939 - 1941”)
Eli siis kyllä Stalin ihan selkeästi huolehti Suomen liittymisestä "sellaisiin valtojen ryhmityksiin tai liittoihin, jotka suoraan tai välillisesti ovat vihamielisiä" Neuvostoliitolle, eli käytännössä tämä tarkoitti juuri Saksaa. Mikä muu Leningradia olisi edes voinut Suomenlahden kautta uhata?
göran: "tuon lisäpöytäkirjan myötä vedenpitävät todisteet siitä että suomalais-saksalaista vehkeilyä EI OLE OLEMASSA Neuvostoliittoa vastaan"
Eihän sitä ollutkaan olemassa siinä vaiheessa, mutta Stalin halusi varmistaa, ettei sitä tulekaan. Vedenpitäviä todisteita Stalin tuskin uskoi olevan olemassakaan, eikä hän pieniin naapureihin luottanut vasta kuin osana Neuvostoliittoa, jos sittenkään edes puhdistusten jälkeen.
göran: "Yksi ajatus voisi olla sen suuntainen että mikäli noissa syksyn -39 neuvotteluissa olisi päästy jonkinlaiseen kompromissiin ei olisi ollut tuota yllättävää talvisotaa , ainakaan silloin tulevana talvena edessä? "
Stalin oli niin arvaamaton, ettei myöntymisellä olisi ehkä ollut muuta seurausta kuin uusien vaatimusten ilmestyminen. Suomen vakuuteluilla puolueettomuudesta kun ei näyttänyt olleen mitään merkitystä. Viro ei pistänyt Neuvostoliiton vaatimusten edessä hanttiin ja maa miehitettiin pelkällä politiikalla. Suomi ei myöntynyt ja tahtoon yritettiin taivuttaa voimalla.
Tietysti Suomi olisi ostanut ainakin aikaa myöntymällä aluevaihtoon, mutta olisiko sitä saatu riittävästi ja kuinka myöntyminen olisi vaikuttanut Hitlerin politiikaan Suomen suuntaan? Talvisota oli osaltaan vaikuttamassa myös Hitlerin päätökseen hyökätä Neuvostoliittoon.
..pessimistinen olet tuon Stalinin suhteen. Olihan tuohon toki aihettakin.
Kyllähän tällaisen neuvottelukumppanin kanssa kompromissit ovat täysin mahdottomia.
Paasikivi väärässä hallitukselle osoittamassaan memoriassa koskien noita syksyn neuvotteluja, olettaessaan että venäläisten tavoitteet olivat vain sotilasstrategisia Suomen suhteen?
" Eli siis kyllä Stalin ihan selkeästi huolehti Suomen liittymisestä "sellaisiin valtojen ryhmityksiin tai liittoihin, jotka suoraan tai välillisesti ovat vihamielisiä" Neuvostoliitolle, eli käytännössä tämä tarkoitti juuri Saksaa. Mikä muu Leningradia olisi edes voinut Suomenlahden kautta uhata? "
Vastauksen antaa sama Paasikiven teos jota itsekin lainailit. Suomea syytettiin nimenomaan länsivaltain kanssa vehkeilystä ja suunnitelmista vallata Leningrad. s.180-181.
Mistä löytyisi NE Molotovin Moskovassa 1940 keväällä Paasikivelle tekemät viittaukset - jotka kertoisivat Saksan uhkaavan Leningradin turvallisuutta?
Kun tähän kaikkeen lisää ne mm. tutkija Juri Kilinin esilletuomat todisteet siitä, että Neuvostoliitto oli käynnistänyt jo v:sta 1936 lähtien valmistelut Suomen miehittämiseksi ja Suomalaisen Neuvostotasavallan aikaansaamisen sen myötä, Itä-Karjalan ja Inkerinmaan alueella toteutetut suomalaiseen kansallisuuteen kohdistuneet puhdistukset vv. 1937-38 sekä suomalaisten v. 1938 käynnistämät puolustusrakenteiden valmistelut Karjalan kannaksella, saadaan kokonaiskuva siitä, mistä tuo uhka muodostui ja mitä maata kohtaan.
Neuvostoliitto silloisella totalitaarisella imperialismipolitiikallaan oli yhtä suuri uhka maailmanrauhalle kuin Natsi-Saksakin ja tuon myös saivat Neuvostoliiton lähinaapurit kokea. Suomi vältti kohtalonsa nousemalla vastarintaan noita Neuvostoliiton pyrkimyksiä vastaan.
>>Seuraavien alueiden luovutus Neuvostoliitolle aluevaihtoa vastaan: Saaret Suursaari, Seiskari, Lavansaari , Tytärsaari ja Koivisto, osa Karjalan kannasta Lipolan kylästä Koiviston kaupungin eteläiseen reunaan asti, Kalastajasaarennon läntiset osat, yhteensä 2 761 km2 oheisen kartan mukaisesti.
NL ei koko olemassaolonsa aikana aloittanut yhtään sotaa Euroopassa silloin kun natsien uhkaa ei ollut, eli 20-luvulla ja vuodesta 1945 eteenpäin. Natsit sen sijaan aloittivat sodan lähes välittömästi valtaan päästyään. Jo se kertoo, mikä oli todellinen uhka Euroopassa tuohon aikaan.
Sitä vastoin NL kylläkin jossain määrin vetäytyi valtaamaltaan uudelta puskurivyöhykkeeltä sodan jälkeen: Pohjois-Norjasta, Itävallasta, Tanskan Bornholmin saarelta ja Suomen Porkkalasta. Teko, jollaista natsit eivät olleet koskaan tehneet muuta kuin sotilaallisen tappion kärsittyään.
"Alueluovutus Lipolan kylästä Koiviston kaupungin eteläiseen reunaan asti olisi kätevästi katkaissut tärkeimmän kohdan Pääpuolustuslinjastamme! Tämä lienee ollut se tärkein este ettei tuohon "juoneen" suostuttu. Muutenhan sitä maata tai saaria olisi ollut mistä vaihtaa ja ehkä hieman jopa tahtoakin."
No siinä tapauksessa Suomen olisi pitänyt ilmoittaa tämä neuvotteluissa ja sopia aikataulusta uuden puolustuslinjan rakentamiseksi. Olisi kannattanut pyytää myös materiaaliapua NL:lta aluevaihdon nopeuttamiseksi.
Se että mitään tähän viittaavaakaan ei Suomi neuvotteluissa esittänyt, osoittaa ettei tuohon yksityiskohtaan todellisuudessa kaatunut mikään.
yhdessä Saksan kanssa tekemänsä sopimuksen pohjalta.
Molotov käytti paljon aikaa nöyryytäessään Rytiä ja Paasikiveä Moskovan rauhan neuvotteluissa keväällä 1940. Molotov syytti Suomea länsivaltain - Ranskan ja Englannin kanssa juonitteluista Neuvostoliittoa vastaan. Nämä maat olivat sodassa Saksan, tuonaikaisen Neuvostoliiton liittolaismaan kanssa.
Saksa oli talvisodan aikaan ja sen jälkeenkin Stalinin vankkumaton ystävämaa.
Sinulla on todella huono taktinen pelisilmä, jos luulet että tilapäinen ja äärimmäisen lyhytkestoinen yhteispeli kahden osapuolen välillä on merkki vankkumattomasta ystävyydestä. Toivottavasti noin naiivia väkeä ei ole minkään sellaisen valtion johdossa, jonka etujen edistäminen olisi ihmiskunnalle hyväksi. En suosittele sinulle edes pokerinpeluuta, noin huonolla tilanteiden arviointikyvyllä.
Tosiasiat osoittavat, että Neuvostoliitto ei uskonut rauhalliseen rinnakkaiseloon naapureidensa kanssa vaan hamusi itselleen lisää alueita. Suomesta ja ja suomalaisista kuin myöskään Baltian maista ei muodostunut minkäänlaista uhkaa Neuvostoliitolle.
Jo pelkästään se epäluottamus Neuvostoliittoa kohtaan, mikä käynnisti 1920-luvun alkupuolella rakennetun Enckell-linjan modernisointityöt Kannaksella, kertoo paljon silloisista tunnoista maamme rajojen sisäpuolella. Kun huomioidaan vielä hyvin laajalti tunnustettu tosiasia 1930-luvun minimaalisen pienistä puolustusmäärärahoista ns. Niukkas-budjettien aikaan, häviää pohja pois Suomen muodostamasta uhkakuvasta.
Jos Neuvostoliitto on "tietoisena" tulevista taisteluista Saksaa vastaan tekemässä sopimusta lähipiirijaosta, niin se ei voi olla kuin kansainvälisesti tuomittava toimenpide toiminnan kohdistuessa kolmannen valtion suvereeniteettiin määrätä omista alueistaan ja asioistaan.
Mustaa ei saa valkoiseksi, vaikka kuinka yrittäisi. Nuo kaksi mielipuolien johtamaa valtiota johtivat Euroopan laajamittaiseen sotaan omalla politiikallaan. Siinä ei Suomella ollut mitään sanansijaa. Jälkiviisaita ja oman pesän likaajia kyllä löytyy.
Ei Suomesta ja Baltiasta tietenkään mitään uhkaa ollut NL:lle. Natsit vain muuten vain hyökkäsivät niiden kautta.
Stalin pelkäsi länsivaltain pyrkimyksiä. Suomihan kuului länsivaltain piireihin. Et löydä Molotovin lausumana mitään pahaa Saksan uhasta Neuvostoliittoa kohtaan, Moskovan rauhan 1940 neuvotteluiden Paasikiven muistelmien kertomana. Venäläiset esittivät syytöksiä nimenomaan länsivaltain taholle ja kuinka Suomi oli antamassa maansa hyökkäysalustaksi Leningradiin.
Tässä hiukan Paasikiven muistelmien kertomaa asiasta jo vuotta aiemmin maaliskuulta 1939, kuinka Stalin ylsti Saksaa ettei se ole hyökkäämässä Venäjälle vaikka länsi niin onkin suunnitellut.
Stalin tuo varsinainen pelimies jutusteli omia visioitaan kuinka länsivallat yrittivät saada Saksan sotaan Neuvostoliittoa vastaan. " Antoivat Saksalle Itävallan", Stalin jatkoi, "antoivat Sudeettien alueet, heittivät kohtalon mielivaltaan Tsekkoslovakian rikkoen kaikki sopimukset......huutaen Venäjän heikkoutta työntäen saksalaisia itään luvaten helppoa saalista.
" Englantilais amerikkalaiset huusivat saksalaisten pian valtaavan Neuvosto-Ukrainan. TÄMÄN EPÄILYTTÄVÄN MELUN TARKOITUS NÄYTTÄÄ OLEVAN MYRKYTTÄÄ ILMAPIIRI JA PROVOSOIDA RISTIRIITAA SAKSAN KANSSA ILMAN NÄKYVÄÄ SYYTÄ.
Stalin jatkaa; " Euroopan ja Amerikan poliitikot ja sanomalehdet puhuivat ja kirjoittivat olevansa pettyneitä saksalaisiin, ne kun, sen sijaan että menisivät kauemmas itään Neuvostoliittoa vastaan, ovat kääntyneet länteen ja vaativat itselleen siirtomaita."
Saattaa ajatella Stalin jatkoi,”saksalaisille annettiin Tsekkoslovakian alueita Neuvostoliittoa vastaan, mutta saksalaiset kieltäytyivät lunastamasta vekseliä.”
”Puuttumattomuden, neutraliteetin, politiikan kannattajain aloittama suuri varallinen poliittinen peli voi päättyä heille vakavaan häviöön" päätteli Stalin maliskuun 10.päivänä1939, jolloin etupiirisopimuksesta ei länsivaltain kanssa oltu vielä keskusteltu. Kuukausia kestäneet neuvottelut länsivaltain ja Venäjän välillä olivat hukkaan heitettyä aikaa, länsi ei suostunut Stalinin vaatimuksiin, johon sisältyivät Neuvosto-Venäjän naapurivaltiot Suomi mukaan lukien, jotka olisivat kuuluneet sopimusvaltojen sotilaallisin toiminta-alueisiin. Samaan aikaan Stalin kävi kuitenkin neuvotteluita Hitlerin kanssa - samanlaisesta sopimuksesta. Kaikkien ällistykseksi yhtäkkiä tiedotettiin Ribbentropin ja Molotovin allekirjoittaneen hyökkäämättömyys ja ystävyys sopimuksen 23.8.1939 Moskovassa.
Stalin oli valinnut puolensa koska Hitler pystyi siihen mihin länsi moraalisista syistä ei pystynyt.
Totta, että myös länsivallat ovat hyökkäilleet historian saatossa Venäjää vastaan, käyttäen tukialueenaan mm. Suomea. Näin oli mm. interventiosodan aikana 1918-22, jolloin eivät ainoastaan Englanti, Ranska, USA, Japani ja erityinen tshekkilegioona, vaan myös maailmansodan juuri hävinnyt Saksa(!)(kaikkien ällistykseksi!)(!)tekivät lukuisia hyökkäyksiä Venäjälle.
"Oikeutettu puolustuksellinen toimenpide" - sähkötti Stalin Hitlerille Berliiniin.