Asiantuntijat!!!maakilpikonnista!

1) Lentoyhtiöillä on useimmilla se kanta, että matkustamoon ei oteta matelijoita laisinkaan (myös kilpikonnat ovat matelijoita), joten tuloksena olisi konnan joutuminen lastiruumaan koko matkan ajaksi. Koska "lämpö"ruumassakin lämpötila laskee nolliin pitkän lennon aikana, konna pitäisi pakata tiiviisti ja lämpimästi ottaen samalla huomioon, että konnalla on oltava happea pariksi vuorokaudeksi (välilaskut yms. pelkän lentoajan lisäksi)(mahdotonta?). Lisäksi konna saattaisi kärsiä nestehukasta (jopa 2 vrk juomatta) ja toisaalta joutuisi makaamaan omissa eritteissään (suurin osa maakonnista virtsaa/ulostaa tuon 2 vrk sisään) eikä se tee hyvää.

2) Tiettyihin maihin eläimiä viedessä eläimillä on oltava CITES-todistukset mukana (jos on CITES-laji) ja toisaalta joihinkin maihin tiettyjen eläimien maahantuonti on kokonaan kielletty. Jos Maa- ja metsätalousministeriö ei osaisi auttaakaan (tietää varmasti Suomen säännökset, muttei kenties muiden maiden), Ulkoministeriöstä saattaisi selvitä, mihin ao. kohde maassa kannattaisi ottaa yhteyttä asiaa kysellessä. Jos kyseessä nyt olisi esim. Australia, kuvittelisin, että paikallisen MMM:n ihmisille löytyisi sähköpostiosotteita ja jos on englanninkielentaitoa, asia selviäisi muutamalla viestillä. Jos kyseessä on taas jokin muu maa, asia ei ehkä ole niin yksinkertainen.

3) Jos ulkomaille ei aio muuttaa pysyvästi (tai 10 vuodeksi) vaan esim 1-3 vuodeksi, on omalle konnalle Suomesta "helpompi" löytää hoitaja, joka täällä pitää konnasta huolta sen aikaa ja saat sen itsellesi takaisin, kun palaat Suomeen. Hoitajaakin valitessa kannattaa kuitenkin olla hiukan tarkkana, tuttu on usein paras ja toinen tärkeä asia on asiantuntevuus (ei kenelle tahansa kannata antaa omaa rakasta lemmikkiään, jollei ole varma hoitajan osaavuudesta).

VIrpi Louhi kirjoitti:

1) Lentoyhtiöillä on useimmilla se kanta, että matkustamoon ei oteta matelijoita laisinkaan (myös kilpikonnat ovat matelijoita), joten tuloksena olisi konnan joutuminen lastiruumaan koko matkan ajaksi. Koska "lämpö"ruumassakin lämpötila laskee nolliin pitkän lennon aikana, konna pitäisi pakata tiiviisti ja lämpimästi ottaen samalla huomioon, että konnalla on oltava happea pariksi vuorokaudeksi (välilaskut yms. pelkän lentoajan lisäksi)(mahdotonta?). Lisäksi konna saattaisi kärsiä nestehukasta (jopa 2 vrk juomatta) ja toisaalta joutuisi makaamaan omissa eritteissään (suurin osa maakonnista virtsaa/ulostaa tuon 2 vrk sisään) eikä se tee hyvää.

2) Tiettyihin maihin eläimiä viedessä eläimillä on oltava CITES-todistukset mukana (jos on CITES-laji) ja toisaalta joihinkin maihin tiettyjen eläimien maahantuonti on kokonaan kielletty. Jos Maa- ja metsätalousministeriö ei osaisi auttaakaan (tietää varmasti Suomen säännökset, muttei kenties muiden maiden), Ulkoministeriöstä saattaisi selvitä, mihin ao. kohde maassa kannattaisi ottaa yhteyttä asiaa kysellessä. Jos kyseessä nyt olisi esim. Australia, kuvittelisin, että paikallisen MMM:n ihmisille löytyisi sähköpostiosotteita ja jos on englanninkielentaitoa, asia selviäisi muutamalla viestillä. Jos kyseessä on taas jokin muu maa, asia ei ehkä ole niin yksinkertainen.

3) Jos ulkomaille ei aio muuttaa pysyvästi (tai 10 vuodeksi) vaan esim 1-3 vuodeksi, on omalle konnalle Suomesta "helpompi" löytää hoitaja, joka täällä pitää konnasta huolta sen aikaa ja saat sen itsellesi takaisin, kun palaat Suomeen. Hoitajaakin valitessa kannattaa kuitenkin olla hiukan tarkkana, tuttu on usein paras ja toinen tärkeä asia on asiantuntevuus (ei kenelle tahansa kannata antaa omaa rakasta lemmikkiään, jollei ole varma hoitajan osaavuudesta).

Kiitos vastanneille =)