Rahoitusvastike

Tietoa?

Miten on yleensä käytäntö? Paljonko yleensä on rahoitusvastikkeen osuus verrattuna varsinaiseen hoitovastikkeeseen nähden? Vai voiko niitä yleensä edes verrata toisiinsa?

Voiko rahoitusvastikkeen suuruutta nostaa vain taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan päätöksellä yksipuolisesti sopimatta osakkeenomistajan kanssa asiasta?

14

5794

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • velaton osake

      Rahoitusvastikkeen suuruus riippuu vuosittain lainanlyhennyserän ja maksettavan koron määrästä suhteutettuna osakkaan osuuteen taloyhtiön lainasta. Rahoitusvastikkeella ei hoideta muita kuluja, kuin mitä taloyhtiön lainasta aiheutuu ja siksi sen suuruutta ei voi verrata muuhun, kuin osakkaan velanmaksukykyyn.

      Jos hallituksen puheenjohtaja määrittelee yksikseen rahoitusvastikkeen suuruutta, niin silloin hän menettelee virheellisesti ja moitittavasti. Laskevien korkojen aikaan r-vastikkeen nousu tuntuu oudolta.

    • ei voi

      Rahoitusvastike ei ole millään tavalla riippuvainen hoitovastikkeesta.
      Kaikkien vastikkeiden suuruuden määrittelee yhtiökokous vuosittain.

    • Jopsi

      Rahoitusvastiketta voi nostaa vaikka isännöitsijä yksinään mikäli huomataan, että kerätty rahoitusvastike ei riitä lainan lyhennyksiin.

      Rahoitusvastiketta kuuluu maksaa juuri sen verran kun lainan lyhennykseen kuluineen menee rahaa.

      Koron nousut yms. voi vaikuttaa rahoitusvastikkeen nousuun kesken tilikauden.

      • ap-

        Pitäisikö osakkeenomistajalle kuitenkin ilmoittaa rahoitusvastikkeen noston perusteista?


      • ...
        ap- kirjoitti:

        Pitäisikö osakkeenomistajalle kuitenkin ilmoittaa rahoitusvastikkeen noston perusteista?

        Vastikkeista päättää vain ja ainoastaan yhtiökokous. Hallitus tai isännöitsijä ei voi yksin päästä hoito- tai rahoitusvastikkeesta. Tarkista yhtiökokouksen pöytäkirjasta, mitä vastikkeista on päätetty.


      • ap-
        ... kirjoitti:

        Vastikkeista päättää vain ja ainoastaan yhtiökokous. Hallitus tai isännöitsijä ei voi yksin päästä hoito- tai rahoitusvastikkeesta. Tarkista yhtiökokouksen pöytäkirjasta, mitä vastikkeista on päätetty.

        Ok! Kiitos vastauksista. Yhtiökokouksessa, joka juuri oli ei päätetty mitään vastikkeiden nostoista eli kiukkuinen puhelu puheenjohtajalle lienee paikallaan!


      • äö'äö'ä'ö'dö
        ap- kirjoitti:

        Ok! Kiitos vastauksista. Yhtiökokouksessa, joka juuri oli ei päätetty mitään vastikkeiden nostoista eli kiukkuinen puhelu puheenjohtajalle lienee paikallaan!

        Nythän on niin, että vain ne osakkaat, joilla on yhtiölainaa, maksavat kaikki kulut, joita tulee lainan lyhennyksestä ja koroista.


      • yht järj
        ap- kirjoitti:

        Ok! Kiitos vastauksista. Yhtiökokouksessa, joka juuri oli ei päätetty mitään vastikkeiden nostoista eli kiukkuinen puhelu puheenjohtajalle lienee paikallaan!

        Kiukkuisesta puhelusta ei sinänsä ole mitään hyötyä. Yhtiö kerää rahoitusvastiketta sen mukaan, mitä yhtiölainan korkojen ja lyhennysten maksamaiseen kuluu. Olisi aika erikoista, jos teidän yhtiössänne kerättäisiin rahoitusvastiketta vähemmän kuin on tarpeen. Kuvitetletko, että yhtiö maksaisi tarvittavan lisäsyumman pankille esim. hoitovastikkeeista? Hui-hai. Katso nyt ekana vaikka yhtiösi yhtiöjärjestys. Kaikki yhtiölainasta koituvat kulut maksavat ne osakkaat, joiden hallitsemaan asuntoon yhtiölainaa kohdistuu. Osa osakkaistahan on maksanut lainaosuutensa kerralla pois.
        Ainakin meidän yhtiön yhtiöjärjestyksessä on erikseen määrätty, että yhtiön pitää periä vuoden aikana koituneet lisäkulut, joihin rahoitusvastike ei riitä, velallisilta osakkailta.
        Ette voi päättää kerätä rahoitusvastiketta niin vähän, ettei se riitä, vaikka järjestäisitte kuinka monta yhtiökokousta. Lainoissa on takaisinmaksusuunnitelma ja niiden mukaan mennään.


    • yhtiökokous valtuuttaa

      isännöitsijäntoimiston hoitamaan rahoitusvastikeen
      maksamisen pankille ja edelleen veloittamisen
      osakkailta.
      Jos pankki esim. nostaa korkoa, niin kyllä yleisesti
      katsotaan että tämä valtuutus riittää että isännöitsijäntoimisto voi periä sitten todelliset
      kulut osakkailta ilman eri yhtiökokoustakin.

      • Jopsi

        Näin juuri se yleensäkin menee.


      • ...
        Jopsi kirjoitti:

        Näin juuri se yleensäkin menee.

        Niin jos yhtiökokouksen pöytäkirjaan on kirjattu että hallitus valtuutetaan perimään rahoitusvastiketta lainannostokuukautta seuraavasta kuukaudesta sen suuruisena, että se riittää lainanhoitokuluihin.

        Mutta kyllä ainakin meidän yhtiössä rahoitusvastikkeen suuruus on päätetty täsmällisesti yhtiökokouksessa.

        Ja jos mitään mainintaa valtuutuksesta hallitukselle ei ole, niin silloin ei kyllä ole mitään oikeuksia periä rahoitusvastiketta ilman yhtiökokouksen päätöstä.

        Eihän se ole iso vaiva kutsua yhtiökokous päättämään asiasta, jos se on unohtunut aiemmasta kokouksesta.


      • on niin suhteellista.
        ... kirjoitti:

        Niin jos yhtiökokouksen pöytäkirjaan on kirjattu että hallitus valtuutetaan perimään rahoitusvastiketta lainannostokuukautta seuraavasta kuukaudesta sen suuruisena, että se riittää lainanhoitokuluihin.

        Mutta kyllä ainakin meidän yhtiössä rahoitusvastikkeen suuruus on päätetty täsmällisesti yhtiökokouksessa.

        Ja jos mitään mainintaa valtuutuksesta hallitukselle ei ole, niin silloin ei kyllä ole mitään oikeuksia periä rahoitusvastiketta ilman yhtiökokouksen päätöstä.

        Eihän se ole iso vaiva kutsua yhtiökokous päättämään asiasta, jos se on unohtunut aiemmasta kokouksesta.

        "Eihän se ole iso vaiva kutsua yhtiökokous päättämään asiasta, jos se on unohtunut aiemmasta kokouksesta."

        Meidänkin taloyhtiössä, 8 taloa, 200 huoneistoa, n. 450 asukasta...

        Eikä omaa kokoustilaa moiselle väkimäärälle.

        Kokoustilan hankkiminen, kokouskutsut ja koko
        ruljanssin läpivienti, siinä on muutama
        tuhatlappunen levällään.
        On aika pakko valtuuttaa isännöitsijäntsto hoitamaan
        asioita melko pitkälle itsenäisesti.
        Onneksi on oma talonmies :-)


      • ...
        on niin suhteellista. kirjoitti:

        "Eihän se ole iso vaiva kutsua yhtiökokous päättämään asiasta, jos se on unohtunut aiemmasta kokouksesta."

        Meidänkin taloyhtiössä, 8 taloa, 200 huoneistoa, n. 450 asukasta...

        Eikä omaa kokoustilaa moiselle väkimäärälle.

        Kokoustilan hankkiminen, kokouskutsut ja koko
        ruljanssin läpivienti, siinä on muutama
        tuhatlappunen levällään.
        On aika pakko valtuuttaa isännöitsijäntsto hoitamaan
        asioita melko pitkälle itsenäisesti.
        Onneksi on oma talonmies :-)

        Jos vielä katsoo Asunto-osakeyhtiölakia, niin sen mukaan yhtiöjärjestyksessä on mm.

        8 § Yhtiöjärjestys

        Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on mainittava:

        [...]

        9) yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan;


        Eli tarkkaan ottaen vastikkeen määrää yhtiöjärjestyksessä mainittu taho. Normaalisti tämä yhtiöjärjestyksessä tämä tehtävä on määrätty yhtiökokoukselle.


        No teillä on kyllä kalliit yhtiökokoukset, jos niihin menee muutama tuhatlappunen. Jos pidätte seuraavan yhtiökokouksen ilman cateringia, niin selviätte muutamalla satasella.


    • katso velkakirjaa

      Rahoitusvastikkeen ja hoitovastikkeen suuruudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa eli niitä ei kannata vertailla.

      Rahoitusvastiketta kerätään niin paljon, että taloyhtiö saa maksettua lainan korot ja lyhennykset, ei yhtään enempää, mutta ei myöskään vähempää.
      Taloyhtiöiden lainat olivat takavuosina matalakorkoisia, kun taasen asukkaiden lainakorot olivat korkeita. Yhtiölainojen korot voivat nousta ja laskea, mutta yleensä ovat aika jähmeitä eli nousevat ja laskevat hitaasti. Korko on määritelty velkakirjassa lainaa otettaessa.
      Voi myös olla, että lainan pääoman maksu on takapainoitteista, joten loppua kohden rahoitusvastike nousee.
      Kaikki tämä selviää, kun katsoo velkakirjasta tiedot.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      120
      1757
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1578
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      46
      1094
    4. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      43
      964
    5. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      29
      929
    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      846
    7. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      44
      802
    8. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      780
    9. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      778
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      760
    Aihe