Miten on yleensä käytäntö? Paljonko yleensä on rahoitusvastikkeen osuus verrattuna varsinaiseen hoitovastikkeeseen nähden? Vai voiko niitä yleensä edes verrata toisiinsa?
Voiko rahoitusvastikkeen suuruutta nostaa vain taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan päätöksellä yksipuolisesti sopimatta osakkeenomistajan kanssa asiasta?
Voiko rahoitusvastikkeen suuruutta nostaa vain taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan päätöksellä yksipuolisesti sopimatta osakkeenomistajan kanssa asiasta?
Vastaukset 14
Vanhimmat
Rahoitusvastikkeen suuruus riippuu vuosittain lainanlyhennyserän ja maksettavan koron määrästä suhteutettuna osakkaan osuuteen taloyhtiön lainasta. Rahoitusvastikkeella ei hoideta muita kuluja, kuin mitä taloyhtiön lainasta aiheutuu ja siksi sen suuruutta ei voi verrata muuhun, kuin osakkaan velanmaksukykyyn.
Jos hallituksen puheenjohtaja määrittelee yksikseen rahoitusvastikkeen suuruutta, niin silloin hän menettelee virheellisesti ja moitittavasti. Laskevien korkojen aikaan r-vastikkeen nousu tuntuu oudolta.
Rahoitusvastike ei ole millään tavalla riippuvainen hoitovastikkeesta.
Kaikkien vastikkeiden suuruuden määrittelee yhtiökokous vuosittain.
Rahoitusvastiketta voi nostaa vaikka isännöitsijä yksinään mikäli huomataan, että kerätty rahoitusvastike ei riitä lainan lyhennyksiin.
Rahoitusvastiketta kuuluu maksaa juuri sen verran kun lainan lyhennykseen kuluineen menee rahaa.
Koron nousut yms. voi vaikuttaa rahoitusvastikkeen nousuun kesken tilikauden.
Pitäisikö osakkeenomistajalle kuitenkin ilmoittaa rahoitusvastikkeen noston perusteista?
Vastikkeista päättää vain ja ainoastaan yhtiökokous. Hallitus tai isännöitsijä ei voi yksin päästä hoito- tai rahoitusvastikkeesta. Tarkista yhtiökokouksen pöytäkirjasta, mitä vastikkeista on päätetty.
Ok! Kiitos vastauksista. Yhtiökokouksessa, joka juuri oli ei päätetty mitään vastikkeiden nostoista eli kiukkuinen puhelu puheenjohtajalle lienee paikallaan!
Nythän on niin, että vain ne osakkaat, joilla on yhtiölainaa, maksavat kaikki kulut, joita tulee lainan lyhennyksestä ja koroista.
Kiukkuisesta puhelusta ei sinänsä ole mitään hyötyä. Yhtiö kerää rahoitusvastiketta sen mukaan, mitä yhtiölainan korkojen ja lyhennysten maksamaiseen kuluu. Olisi aika erikoista, jos teidän yhtiössänne kerättäisiin rahoitusvastiketta vähemmän kuin on tarpeen. Kuvitetletko, että yhtiö maksaisi tarvittavan lisäsyumman pankille esim. hoitovastikkeeista? Hui-hai. Katso nyt ekana vaikka yhtiösi yhtiöjärjestys. Kaikki yhtiölainasta koituvat kulut maksavat ne osakkaat, joiden hallitsemaan asuntoon yhtiölainaa kohdistuu. Osa osakkaistahan on maksanut lainaosuutensa kerralla pois.
Ainakin meidän yhtiön yhtiöjärjestyksessä on erikseen määrätty, että yhtiön pitää periä vuoden aikana koituneet lisäkulut, joihin rahoitusvastike ei riitä, velallisilta osakkailta.
Ette voi päättää kerätä rahoitusvastiketta niin vähän, ettei se riitä, vaikka järjestäisitte kuinka monta yhtiökokousta. Lainoissa on takaisinmaksusuunnitelma ja niiden mukaan mennään.
isännöitsijäntoimiston hoitamaan rahoitusvastikeen
maksamisen pankille ja edelleen veloittamisen
osakkailta.
Jos pankki esim. nostaa korkoa, niin kyllä yleisesti
katsotaan että tämä valtuutus riittää että isännöitsijäntoimisto voi periä sitten todelliset
kulut osakkailta ilman eri yhtiökokoustakin.
Näin juuri se yleensäkin menee.
Niin jos yhtiökokouksen pöytäkirjaan on kirjattu että hallitus valtuutetaan perimään rahoitusvastiketta lainannostokuukautta seuraavasta kuukaudesta sen suuruisena, että se riittää lainanhoitokuluihin.
Mutta kyllä ainakin meidän yhtiössä rahoitusvastikkeen suuruus on päätetty täsmällisesti yhtiökokouksessa.
Ja jos mitään mainintaa valtuutuksesta hallitukselle ei ole, niin silloin ei kyllä ole mitään oikeuksia periä rahoitusvastiketta ilman yhtiökokouksen päätöstä.
Eihän se ole iso vaiva kutsua yhtiökokous päättämään asiasta, jos se on unohtunut aiemmasta kokouksesta.
"Eihän se ole iso vaiva kutsua yhtiökokous päättämään asiasta, jos se on unohtunut aiemmasta kokouksesta."
Meidänkin taloyhtiössä, 8 taloa, 200 huoneistoa, n. 450 asukasta...
Eikä omaa kokoustilaa moiselle väkimäärälle.
Kokoustilan hankkiminen, kokouskutsut ja koko
ruljanssin läpivienti, siinä on muutama
tuhatlappunen levällään.
On aika pakko valtuuttaa isännöitsijäntsto hoitamaan
asioita melko pitkälle itsenäisesti.
Onneksi on oma talonmies :-)
Jos vielä katsoo Asunto-osakeyhtiölakia, niin sen mukaan yhtiöjärjestyksessä on mm.
8 § Yhtiöjärjestys
Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä on mainittava:
[...]
9) yhtiövastikkeen määräämisen perusteet sekä kuka määrää vastikkeen suuruuden ja maksutavan;
Eli tarkkaan ottaen vastikkeen määrää yhtiöjärjestyksessä mainittu taho. Normaalisti tämä yhtiöjärjestyksessä tämä tehtävä on määrätty yhtiökokoukselle.
No teillä on kyllä kalliit yhtiökokoukset, jos niihin menee muutama tuhatlappunen. Jos pidätte seuraavan yhtiökokouksen ilman cateringia, niin selviätte muutamalla satasella.
Rahoitusvastikkeen ja hoitovastikkeen suuruudella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa eli niitä ei kannata vertailla.
Rahoitusvastiketta kerätään niin paljon, että taloyhtiö saa maksettua lainan korot ja lyhennykset, ei yhtään enempää, mutta ei myöskään vähempää.
Taloyhtiöiden lainat olivat takavuosina matalakorkoisia, kun taasen asukkaiden lainakorot olivat korkeita. Yhtiölainojen korot voivat nousta ja laskea, mutta yleensä ovat aika jähmeitä eli nousevat ja laskevat hitaasti. Korko on määritelty velkakirjassa lainaa otettaessa.
Voi myös olla, että lainan pääoman maksu on takapainoitteista, joten loppua kohden rahoitusvastike nousee.
Kaikki tämä selviää, kun katsoo velkakirjasta tiedot.