Ydinvoima vinouttaa energiamarkkinoita. Se yksipuolistaa niitä, kun ei kannata kehittää muita ympäristöystävällisempiä energiantuotantovaihtehtoja hiilivoiman tilalle. Toisaalta energian hinta ydinvoimalla tuotettuna muodostuu liian halvaksi, jolloin se ei taloudellisesti motivoi tuottamaan energiaa säästäviä ratkaisuja yksityistalouksille, eikä teollisuudelle.
Ydinvoimalla tuotettu sähkö on tuontienergiaa, siinä missä se on myös hiilivoimalla tuotettuna. Uraani tuodaan ulkomailta.
Teollisuus tuhlaa edelleenkin surutta energiaa, jos se tuotetaan ydinvoimalla. Tuotteiden verotus pitäisi muodostua ympäristön kuormituksen ja tuotteiden tuottamiseen käytetyn energian ympäristöystävällisyyden perusteella.
Ydinvoiman aika on ohi. Ydinvoima on samassa tilanteessa kuin on autoteollisuuskin. Aikanaan kun öljy oli halpaa, ketään ei kiinnostanut sähköautojen tekeminen. Kun hinta kallistui, tilanne muuttui ja hinnan kallistuessa myös ihmisten liikkuminenkin järkiperäistyy.
Ydinvoimalla tuotettu sähkö on tuontienergiaa, siinä missä se on myös hiilivoimalla tuotettuna. Uraani tuodaan ulkomailta.
Teollisuus tuhlaa edelleenkin surutta energiaa, jos se tuotetaan ydinvoimalla. Tuotteiden verotus pitäisi muodostua ympäristön kuormituksen ja tuotteiden tuottamiseen käytetyn energian ympäristöystävällisyyden perusteella.
Ydinvoiman aika on ohi. Ydinvoima on samassa tilanteessa kuin on autoteollisuuskin. Aikanaan kun öljy oli halpaa, ketään ei kiinnostanut sähköautojen tekeminen. Kun hinta kallistui, tilanne muuttui ja hinnan kallistuessa myös ihmisten liikkuminenkin järkiperäistyy.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Mikäli energia on liian halpaa, nykyinen elämänmeno jatkuu kunnes se käy mahdottomaksi. Ydinvoimalla tuotettu energia tulee olemaan lyhyellä tähtäimellä edullista. Hyödykkeiden valmistamiseen käytetty energia on siten liian halpaa ja myös energiaa käyttävien tuotteiden käyttäminen on edullista. Näin tuotetaan ja käytetään tuotteita entistä enemmän. Tämä lisää luonnonvarojen kulutusta ja tämä johtaa nopeasti kestämättömään tilanteeseen, kun maapallon luonnonvarat eivät riitä ihmiskunnalle. Tehokas luonnonvarojen kulutusta hillitsevä keino on energian kulutukseen puuttuminen ja se onnistuu ainoastaan vaikuttamalla tuotetun energian hintaan/tarjontaan. Tähän tulee kun Manulle illallisena muiden ympäristöystävällisten energiamuotojen käyttäminen, kun tuotantokapasiteetti niillä on pienempää kuin ydinvoimalla, saadaan tarjontaa pienemmäksi ja hintaa nostettua. Samalla ikään kuin automaattisesti tuleekin kylkiäisinä myös energian tuotannossa kuormitettua ympäristöä ja kulutettua luonnonvaroja vähemmin.
Pitää saada nopea suunnan muutos nykyiselle luonnonvaroja liikaa kuluttavalle elämäntyylille. Ydinvoimalla se ei onnistu, koska ydinvoimalla tuotettu energia ei motivoi säästämään luonnonvarojen kulutuksessa.
Lyhyesti: otamme luonnon raaka-aineista hyödyn, haitat jätämme tulevien sukupolvien taakaksi. Jo pelkästään tuo on kestävän kehityksen vastaista, mutta uraanivoima antaa siihen kammottavan lisänsä: ongelman, jonka olemme luoneet, ja jota emme itse ole kyenneet ratkaisemaan, eli ydinjätteet.
Energian on pakko olla aivan liian halpaa, koska vain se mahdollistaa sen, että Suomen uraanivoimaloilla on varaa työntää lämpöä meriveteen 5.5TWn teholla kaiken aikaa. Sen vuoksi kuitenkin monin paikoin taytyy kiinteistöjen lämmitys järjestää muutoin, mm. polttamalla fossiilisia energioita lauhdevoimaloissa.
..muualta kuin katsomalla peiliin. ei ydinvoima ole syy sähkönkulutukseen. Kulutus luo tarjontaa. Toki kun kyse on perustarpeista kulutusta on aina.
Jos halutaan aidosti vähentää sähkönkulutusta siihen löytyy kyllä keinot. Ongelma vain on voiko sitä kuitenkaan toteuttaa? Jokainen voi omassa käyttäytymisessän miettiä miten sähkönkulutusta voi vähentää, miten elämän laatu/mukavuus huononee ja jos se huononee niin onko sillä merkitystä. Josain vaiheessa varmaan siinäkin tulee raja vastaan. En usko että kovinkaan moni perhe haaluaa asua talvella asunnossa jonka lämpötila on alle 20 astetta
Ydinvoimaa vähentämällä sähkön kulutus ei vähäne ei ainakaan vapaassa ja demokraattisessa järjestelmässä. Diktatuurissa se onnistuisi kyllä.
Halpa energia lisää sen kulutusta ja lyhyellä tähtäimellä ydinenergia on halpaa energiaa, eli siis se hinta jota nyt kuluttaja ja teollisuus maksaa sähkölaskussaan on liian halpa joten se lisää luonnonvarojen kulutusta entisestään.
Valitettavasti ympäristö ei perusta demokratiasta mitenkään, jos luonnonvarojen kulutus ylittää ympäristön sietokyvyn, ei ole mitään merkitystä minkälainen yhteiskunnan ohjaamisjärjestelmä missäkin vallitsee. Silloin ympäristö pakottaa ihmisparan radikaaleihin toimenpiteisiin. Sitä ennen on mahdollista energian hintaa nostamalla markkinaehtoisesti saada markkinoita ohjautumaan luonnovaroja vähemmän kuluttavaan suuntaan.
Ihmisen nykyinen elämäntapa on suorastaan energiaa järjettömästi kuluttava.
..argumentteihin mitä on esitetty niin
http://www.world-nuclear.org/info/reactors.htm
saa hiukka toisen kuvan...eli
373676 MWe on tuotannossa olevien reaktoreiden teho, 33018 MWe on rakenteilla 117825 tilattu/suunnitteilla ja 266275 MWe ehdotettu. Tuossa valossa ydinvoima ei ehkä ihan ole kuollut ja kuopattu.
Juuri tuo taulukko osoittaa, ettei ydinvoimalla tule olemaan merkitystä ratkaistaessa maailman energiaonelmia.
Esim "planned" voi sekin sisältää vielä epävarmoja ennusteita sekä "proposed", joka sisältää kait "planned":n kokonaisuudessaan, on vielä epävarmaa tai utopiaa . Mutta vaikka seuraavan 30 vuoden aikana saavutettaisiinkin tuo 200 000 - 300 000MW, niin se ei kait vastaisi edes nykyvauhdin kasvutarvetta. Samaan aikaan siis rakennettaisiin ehkä kymmenkertainen määrä hiilivoimaa ja ja sen lisäksi vielä uusiutuvia. Tähän vielä olisi lisättävä käytöstä poistuvan kapasiteetin korvaaminen.
Samaan aikaan monessa maassa kuitenkin uraaniriippuvaisuus kasvaisi ja tulevissa kauppasodissa ostouraanin varassa oleva energiatalous olisi lähes katastrofaalinen visio. Uraanista tulisi kuitenkin pulaa jo muutaman vuosikymmen aikana, sen hinta satakertaistuisi ja lopulta kauppapolitiikka isojen välillä ratkaisi sen, kuka saa ylippätänsä uraania.
Tähän on tietenkin ratkaisuna "suomen malli", eli kaikissa ydinvoimaa tuottavissa maissa aletaan repiä maankuorta auki, hyödynnetään heikkoja esiintymiä avokaivannoilla, joiden pinta-alat voivat olla tuhansia neliökilometrejä(vrt tuullimyllyn vaativaan maapinta-alaan).
Ei kiitos!
niin. Proposed ja planned varaan en paljoa laskisi. Mutta jos proposed ja planned olisi 0 MWE niin silloin ydinvoimalla alkaisi olla hetket vähissä eli jäljellä olevan ja rakenteilla olevan käyttöikä. Aika näyttää loppupeleissä mikä on (taloudellisen) ydinvoiman käyttöikä. Tuulivoima vertaaminen ydinvoimaan osoittaa lähinnä määrätyn tyyppistä,ehkä hieman idealistista, maailmankatsomusta. Minä en vastusta tuulivoimaa, tuulivoimalla on sijansa sekä kansallisessa että globaaalissa energiantuotannossa. Toistaiseksi siitä ei ole ydinvoiman eikä muunkaan perusvoiman korvaajaksi.
"Minä en vastusta tuulivoimaa, tuulivoimalla on sijansa sekä kansallisessa että globaaalissa energiantuotannossa. Toistaiseksi siitä ei ole ydinvoiman eikä muunkaan perusvoiman korvaajaksi."
Niin, ei kait sellaista ole kukaan ehdottanutkaan. Tuulivoima voidaan kutsua älykkään verkon perusjäseneksi(perusvoimaa), jolle voidaan aika luotettavasti laskea pitkän ajan keskivarvot, eikä lyhyen ajan ennusteet vaadi sellaista salamannopeaa reagointia, kuten esimekriksi OL3:n(1680MW mahd tehonnosto) putoaminen pois yllättäen verkosta.
hyvin suunnitellulla ja järkevästi hajautetulla ja optimoidulla tuulivoiman sijoittelulla sekä uudenlaisella tuotannon ja kulutuksen ennustuksella pystytään minimoimaan tuulivoiman riskit verkon stabiilisuudelle. En osaa sanoa mikä tilanne on OL3:n osalta, mutta nykyisen käytössä olevan ydinvoiman, ei ennustetut, tehonpudotukset ovat varsin harvinaisia suomessa. Yleensä huoltoseisokit käyttöjaksojen aikana pystytään ennakoiimaan päivää tai jopa paria ennen. Harvemmin tulee nopeita tehon alennuksia. Ydinvoiman käyttöä ja tuottantoa seurataan jatkuvasti .ei ydinvoimalaitosta käytetä ja ajeta sormi pysäytysnapilla. Tietty,jos vaade on, laitos samutetaan turvallisuuden nimissä välittömästi. Harvinaista tuo taitaa kuitenkin olla. TVO:n Fortumin ja ehkä stukin sivuilta saattaa löytyä yksiköiden käyttöhistoriaa. Sieltä pitäisi löytyä myös tehonalennuksien historia.
Viimeisen kahden vuoden aikana Olkiluodossa on ollut useita suunnittelemattomia verkosta putoamisia, joten ei sellainen mitenkään harvinaista ole.
Olkiluoto kolmoselle on kaavailtu 1300MW nopeata varareseviä, mikä tarkoittaa sitä, että myös teollisuuden kuormia voidaan tarvittaessa vapauttaa, jos laitos putoaa pois huippukulutuksen aikana. Lisäksi verkkoa parannetaan, kaasuturbiinivaravoimaa rakennetaan ja kertaalleen hyllytettyjä vesivoimahankkeita yritetään nostaa pystyyn. Verkkoisännän ja omistajan välisissä neuvotteluissa on myös puhuttu lauhdevoiman nopeasta valmiudesta, mitä se sitten tarkkoittaakin.
Ja kaiesta tästä tietenkin syytetään tuulivoimaa. Finngrid tässä jokin aika sitten valitteli, kuinka kalliiksi tuulivoiman vaatimat verkon muutokset tulevat. Samaan aikaan vahvistetaan pohjoista verkkoa Ruotsiin, tarkoituksena tulevaisuudessa myydä ydivoiman ylijäämää.
On totta että suurilla tuotantoyksiköillä kertaluontoiset koko laitostehon nopeat , ei ennakoidut, menetykset ovat todennäköisempiä.
Aina voi kinastella mikä on useasti ja mikä on jotain muuta. Otan tässä nyt ihan esimerkkinä taaksepäin reaktorin/turbiinin pikasulusta johtuvat tapahtumat. Löytyvät TVOn sivuilta
2004: Olkiluoto 1 irtosi verkosta (imeisesti nopea ei annakoitu) ja molemmilla yksiköillä 1 kappale ennakoituja huoltoja
2005 ei huoltokatkosia kesken ajon
2006 ei huoltotöitä kesken ajon
2007 ol 2:lla kolme tuotantokatkosta (ei ennakoituja)joista oikeastaan yksi pikasulku/katkos on tapahtunut ylösajossa (ei täydeltä teholta)
2008 OL1:lla ei tehonlaskuja ja ol2:lla kaksi pikasulkua ja yksi ennakoitu korjaus.
eli tuosta kun katsoo taaksepäin niin 2004-2008 OL1:llä 1 pikasulku(=nopea verkosta irtoaminen) OL2:lla 4 pikasulkua
Tuosta kun katsoo niin 5 nopeaa(ei ennakoitua) pikasulkua ja 3 ennakoitua tehonalennusta/korjausseisokkia viidenvuoden aikana. Onko se paljon vai vähän? minusta ei kamalan paljoa.
voi olla että olen tulkinnut/lukenut väärin/ymmärtänyt.
Data on julkista ja löytyy TVON sivulta
http://www.tvo.fi/www/page/2504/
Niin milloin on suunittelematon ja milloin ennakoitu, ei ehkä ole oleellista verkon stabiilisuuden kannalta vaan ennemminkin milloin tuotantokatko on ennakoitu, jolloin reservi saadaan hankittua ja milloin joudutaan ostamaan säätösähköä tai milloin verkon stabiilisuus kärsii.toistaiseksi Loviisan tai olkiluodon tuotantokatkoksissa verkko on ollut pysynyt riittävän stabiilina.
No ehkä tässä syyllistetään milloin ketäkin riippuen motiiveistä ja miltä puolelta aitaa asiaa katsoo. Tavallaan ymmärrän fingridin kannan tuulivoiman suhteen, koska fingrid vastaa verkosta.Tuulivoimasta ei ole kokemusta kun taas ydinvoimasta on. Toistaiseksi tuulivoimakartan puuttumisen takia, on ollut epäselvää , mahdollinen tuulivoiman tuotanto ja siitä sitten seuraa kauhuskenaarioita ja saattaa olla haasteellista ymmärtää/hyväksyä tuulivoiman tehojen vaihtelujen hallittavuus. No aika näyttää.
"Finngrid tässä jokin aika sitten valitteli, kuinka kalliiksi tuulivoiman vaatimat verkon muutokset tulevat. Samaan aikaan vahvistetaan pohjoista verkkoa Ruotsiin, tarkoituksena tulevaisuudessa myydä ydivoiman ylijäämää."
Kunpa tuo sähkömafia tekisikin verkkomuutoksia tuulivoiman ja muiden uusiutuvien kannalta parempaan suuntaan, niin siirtyminen aikanaan hajautettuun sähköntuotantoon olisi helpompaa.
tanska on tehnyt jättityön verkon rakenteen muutoksessa - huomaa: verkon rakenne on muutettu, ei vain vahvistettu verkkoa, niinkuin sähkömafiamme suunnittelee. Muutostyö ei taida olla vieläkään valmis, mutta jo nyt tiedetään, että tanskalaisilla on vakaa usko siihen, että 50% tuulisähköosuus verkossa on teknistaloudellisesti kannattavaa. Siinä sitä on noiden ydinjätetuotantolaitosten rakentajilla ihmettelemistä vielä ...
Koko jutun pointti on siinä, että halvalla tuotettu energia ylläpitää ja lisää luonnonvaroja kuluttavaa elämäntapaa. Ydintuotantolaitosten tilaukset pysähtyy kuin seinään ja sillä tuotetun energian kysyntä myös putoaa jyrkästi, silloin kun todellisuus lyö vasten kasvoja ja havahdutaan ettei enää voida kuluttaa luonnonvaroja samaan tapaan kuin ennen. Silloin ainoaksi ohjauskeinoksi osoittautuu markkinavetoinen ohjaus, eikä oikein muuta varteenotettavaa ohjaustapaa ole kuin energian hinnan säätely niin että luonnonvarojen kulutus putoaa.
Energian ollessa kalliimpaa, valmistetaan hyödykkeitä vähemmän ja myös energiaa käyttäviä hyödykkeitä käytetään vähemmän.
Oli nykyiset ja tilatut ydinenergiamegawatit mitä tahansa, tilanne tulee muuttumaan radikaalisti koska luonnonvarojen kulutus ylittää kohta maapallon sietokyvyn.
Jo vuosia sitten kävin keskustelua aiheesta Kokoomuksen keskustelufoorumilla, eikä silloinkaan oikein löytynyt ketään joka olisi pystynyt silloin esittämiäni näkökantoja kyseenalaistamaan. Ikävä kyllä nyt olemme odotettua nopeammin lähestyneet sitä hetkeä, jolloin on pakko ruveta energian hinnalla ohjaamaan markkinoita jotta saataisiin luonnonvarojen kulutusta putoamaan.
ja vaikeaa on ennustaminen.
Samaa mieltä olen siitä että halpa hinta ylläpitää ja kasvattaa kysyntää. Heittoni siitä että vain kysyntä luo markkinoita oli , tietysti aavistuksen, provokatiivinen, mutta myös aika pitkälle tunnustettu markkinamekanismi.
On totta ettei ympäristö/luonto välitä onko järjestelmä diktatuuri vai markkinatalouteen perustuva kun luonnon kestokyky loppuu. On myös totta että ihmiskunnalta huonojen tapojen poisoppiminen vie aikaa, ehkä sukupolven , ehkä enemmän. Aina ei edes opita pakonkaan edessä.
Periaatteellisella tasolla olen aavistuksen erimieltä miten energiaa pitäisi tuottaa enkä ole poissulkemassa ydinvoimaa. Ydinvoimalla on paikkansa jos ja kun sitä käytetään oikein, hyödynnetään käytössä olevat uraanivarat , ja aletaan käyttämään/uudelleen prosessoimaan käytettyä polttoainetta jne jne. Yksinkertaista tuo ei tietenkään ole. En usko että ydinvoiman käyttö loppuu/loppuisi silloin kun taloudellisesti louhittavissa oleva luonnon uranimäärät loppuu. Polttoaineen hinnan osuus ydinsähkön tuotannossa taitaa olla luokkaa 10 %. Eli hinnan 1000% polttoaineen hinnannousu vasta tuplaa ydinvoimalla tuotetun sähkön hinnan. Uraania kyllä on saatavissa, ilman että sitä louhitaisiin yhtään.
Samaa mieltä olen tuosta hintaohjauksesta ja sen tarpeellisuudesta. Vapaa kilpailu on hyvästä mutta vapaalla markkinataloudella on omat lieveilmiönsä ..kuten nyt käynnissä oleva pankkikriisikin sen vaihteeksi osoittaa. Sopivalla tavalla markkinataloutta ohjaamalla pystyttäneen estämään/hallitsemaan taloutta ja talouden kautta yhteiskuntaa/luonnonvaroja yms.yms.yms.
Sähköön kohdistuvaa hinnan ohjausta tehdään/on tehy suomessakin jo jonkin aikaa. Tämän seurauksena sähkön hinta on noussut merkittävästi joka taas on blokannut/sulkenut suoran sähkölämmityksen ulos sähkömarkkinoilta. Olen samaa mieltä siitä että sähkö sinällään on liian arvokas käytettäväksi lämmitykseen, itse sähkön hinnasta ollaan varmaan montaa erimieltä. Suomen paperiteollisuus näyttää juuri tällä hetkellä omaa mielipidettään, ainakin osittain kasvaneiden sähkö ja energiakustannustensa takia.
Sähkönkulutus (tai energiankulutus) on tällä hetkellä ja pitkään tulevaisuudessa teollisuusmaiden etuoikeus, halusimmepa sitä yksilöinä tai emme.Ussiksi massaeneriankuluttajiksi nousee kokoajan uusia maita. Kiina on kovasti lisäämässä ja lisännyt tuotantoaan, samoin Intia. Aika näyttää miten globaalia energiapalettia pitäisi pyörittää kestävän kehityksen mukaisesti. Tai oikeastaan Kuinka paljon /ihminen energiaa/sähköä voi tai saa kuluttaa jotta yhteiskuntarakenne globaalisti selviäisi ja mikä olisi optimi energiantuotanto tapa. Jos teollisuusmaat pitävät kynsin-hampain kiinni elintasostaan ja jos nykyiset kehitysmaat nostavat tasoaan merkittävästi , myös globaali energia/sähkön tuotannon pelisäännöt tulee ratkaistavaksi.
Uskallan arvata että jos/kun energian ja sähkön tuotantoa ajatellaan globaalisti, vaikka keskimääräistä elintasoa ei nostettaisikaan vaan annettaisiin sen jakautua tasaisemmin (siis länsimainen elintaso näin tippuisi), ydinvoimasta luopuminen tulee ylipääsemättömäksi haasteeksi, mutta parempi olla ennustamatta.
Edelleenkään en voi olla samaa mieltä että ydinvoima olisi syy halpaan sähköön. Pikemminkin ydinvoiman käyttö on seurausta siitä että lainsäätäjät myötävakuttavat halvan sähkön hintaan. Syyt ovat moninaiset enkä osaa niitä tähän listata, en edes yritä. Tilanne ei liene muutu ydinvoiman suhteen vaan ydinvoimalla tulee jatkossakin olemaan vähintäin sama rooli kuin ennenkin. No aika näyttää.
Kun luovutaan luonnon riistämisestä
- siirrytään kestävään kehitykseen
- uusiutuvien energioiden käyttö on luonnoliista ja ainoat järkevär
Uusiutuvien energioiden kapasiteetti ylittää erään näkemäni arvion mukaan noin 10-kertaisesti nykyisen kulutuksemme. Kyse ei siis ole siitä, etteikö se riittäisi, vaan siitä, haluammeko kulkea kestävän kehityksen tiellä.
Vetytalous mahdollistaa 100%:sesti uusiutuvilla energioilla toimivan globaalin yhteiskunnan. Siinä yksi erinomainen tavoite.
Nämä asiat on helppoja, kun niistä ei tee vaikeita. Tulevilla sukupolvilla on vaikeampaa kuin meillä, kiitos ydinjätetuotantolaitosten ja muun riiston vuoksi aivan liian halvan energian.
Energia on aivan liian halpaa, kun sitä on varaa työntää merivettä lämmittämään jotain 5.5TWn teholla kaiken aikaa, kuten Suomen ydinjätetuotantolaitokset tekee.
odotan innolla kuinka ylistät kestävää kehitystä jos/kun Loviisa3 ja tai Fennovoima 1 syöttävät kestävän kehityksen mukaisesti kaukolämpöä itäuudellemaalle, helsinkiin ja kymenlaaksoon. jos asiat olisi helppoja ne olisi ajat sitten ratkaistu. Mutta kestävän kehityksen osana ydinvoimalla on selkeä rooli CO2 ja NOx päästöjen vähentäjänä.
Energian hintaa pitää nostaa, jotta saadaan luonnonvarojen kulutusta vähennettyä. Kulutamme jo nyt velaksi, siis enemmän kuin maapallo tuottaa. Jos energian hinnannostamisen mekanismiksi otettaisiin panostaminen aurinko-, tuulivoimaan, maalämpöön ja vastaaviin energiantuotantomuotoihin voitaisiin energiaa tuottaa sellaisilla tavoilla, jotka kuluttavat vähemmin rajallisia luonnonvaroja. Jos taas satsataan ydinenergiaan, uraani on kuitenkin rajallinen luonnovara jota kulutettaisiin enemmän. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen nostamalla ydinenergian hintaa ja pitäytymällä ydinenergiassa, toisaalta hidastaisi näiden muiden energian tuotantomuotojen kehittämistä, koska niihin ei kannattaisi panostaa ja siten joutuisimme pidemmäksi aikaa riippuvaiseksi sellaisesta energiantuotantomuodosta jossa käytetään enemmän rajallista luonnonvaraa. Nyt olisi mahdollisuus vaikuttaa mainitsemani energian tuotantomuotojen kehittämisen nopeuteen.
Tässä on kyse vastaavanlaisesta teknologian kehittämisilmiöstä, kuin oli ja on akkuteknologian kehittämisessä ollut ja edelleen on. Se miten paljon akut ovat kehittyneet ja miten nopeasti kehitys on tapahtunut, johtuu kahdesta syystä, toinen on kännyköiden yleistyiminen ja kehitys ja toinen on läppäreiden kehitys. Nämä ovat jo aikoja sitten luoneet kehityspainetta akkuteknologiaan. Nyt vastaavalla tavalla näyttäisi orastavan sähköautojen suhteen samankaltainen kehityspaine. Toivottavasti sähköautojen suhteen näin tulee käymään. Tietysti liikkuminen pitäisi kokonaisuudessaan enemmän järkiperäistyä nykyisestään.
Itse en todellakaan koe tai näe sähkön tuotantoa ydinvoimalla millään lailla ongelmalliseksi tai vaaralliseksi. Riskejä siihen toki liittyy, mutta ennemminkin sanoisin että riskejä pystytään huomioimaan entistä paremmin ja tehokkaammin.
Ydinvoimassa näen ennemminkin merkittävän avaimen osittaiseen ratkaisuun CO2 ja NOx päästöjen pienetämisessä. Kun väkirikkaat j alhaisen elintason maat, kuten esimerkiksi Kiina ja Intia, nostavat elintasoaan lähemmäksi länsimaista tasoa, johtaa se vääjäämättä myös energian ja sähkön kulutuksen kasvuun. Voidaanko näitten maiden elintason kasvuyrityksiä kahlita, ei varmaankaan. Voisin kuvitella että juuri näissä maissa katseet kääntyvät tai ovat jo kääntyneet hiilen laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tosin siinä rinnalla molemmilla mailla, ja varsinkin kiinalla, on suuri mielenkiinto ydinsähkön tuotantoon hiilen sijasta ja CO2-päästöjen rajoittamiseen. Jos noista kahdesta jompi kumpi pitäisi valita , nykytekniikalla ja tietämyksellä, panostaisin ydinvoimaan. Hiilipäästöjen rajoitus on kiinalle jo nykyiselläkin ,liki kehitysmaan tasolla ollessa, suuri haaste.
Mitä taas hintasäännöstelyyn tulee, jos sitä halutaan, niin veroteknisesti se lienee helpointa. Tällöin kansantaludellisesti edullisinta sähköä verotetaan eniten ja taas kalleinta tuotantotapaa vähiten, toki ympäristönäkökannat huomioiden. Tällä tavoin ainakin nykyisellään kovin taakka tulee hiililauhteelle.
Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on hyvä ratkaisu ja sitä voi ja pitääkin hyödyntää tulevaisuuden ydinvoimaratkaisuissa , niin suomessa kuin kansainvälisesti.
Uraanin riittävyys/loppuminen ei liene tule ongelmaksi ehkä ennemminkin jossain määrin työlääksi. Uraania pystytään hyödyntämään ja käyttämään uudelleen. Silloin toki polttoaineen hinta nousee. Toisalta Ydinvoimalle tyypillistä on polttoaineen hinnan pieni/alhainen vaikutus tuotantokustannuksiin.
Luonnonvaroihin perustuva energian tuotanto ei voi olla pysyvä ratkaisu,ei tietenkään, vaan väliaikainen, jolla kitkutellaan nykyinen ylimenokausi ohi.
Tulevaisuuden energiaratakisut vaativat varmasti ihan uudenlaista ajattelutapaa, jota ei vielä ole sisäistetty. Ratkaisut eivät voi perustua paikallisiin/kansallisiin yksipuolisiin päätökseen vaan ne on oltava globaaleja. toisaalta ilman yksilön henkilökotaista toimintaa ei voida myöskään globaaleihin tavoitteisiin päästä.
En epäile hetkeäkään etteikö jonain päivänä oltaisi ydinvoiman lopullisen alasajon edessä. Se tuskin tapahtuu tänävuonna, ei varmaan tänävuosikymmenellä, vuosisadasta en ihan ole enkä ole sitä näkemässäkään. No ihan turhaa ennustamista jokatapauksessa.
Ymmärrän varsin hyvin vihertävän aatteen vaikeutta hyväksyä ydinvoimaa. Näin ulkopuolisena, poliittisisti riippumattomana, tuntuu, että historiasta lähtevät ideologiset syyt estävät vihreitä avoimesti pohtimaan kattavaa energiapolitiikkaa.
toisaalta joskus on hyvä ravistella vanhoja kässityksiä. Ilman kyseenalaistamista ei kehitystä vo tapahtua.
Kuolematon lausahdus Tiede.fi-sivustolta:
"Se tekniikka kehityy, joka tuottaa säästöä."
Uraanivoima on silkkaa tuhlausta ja yllyttää tuhlaamaan. Eikä todellakaan voi sanoa, että se tekniikka olisi yhtään kehittynyt.
Perustuu 1950-luvun tekniikkaan, jota ei edes SAA kehittää IAEA:n valvovien silmien puuttuessa kehittämisideointiin ankaran mustasukkaisesti ja HETI!
En koskaan ole pitänyt siitä tavasta, jolla mm. Vastaaja kauppaa ydinvoimaa muka halpana. Kun se EI ole sitä OL-3:sen 50snt/kWh< missään FOORUMISSAAN!
_____________________________
Todellisuudessa tällainen illuusio halvasta ydinvoimasta luotiin 30%< uraanipitoisiin malmeihin perustuvassa harhassa. Ja tilanteissa, joissa Venäjän asepurku-uraanit täytti markkinat. Nyt malmi on pudonnut pitoisuuksiltaan 0,1% osuuksiin, eli louhintahinta on heittämällä jo suoraan 300- kertaa kalliimpaa. Mutta kun saanti on romahtanut 8 osaan prosesseissa on ydinpolttoaineen hinta spurtannut heittämällä 3 000-kertaisuuksiinsa!
joku, joka ei tunne taustoja voi tietysti hämmästellä miksi nimimerkki Vastaajaa yms. ei kiinnosta tällaiset hintaspurttien reaalit?
Valitettavasti asia kun on sellainen, minkä näemme Vesan videolla, jossa GB:n johdolla estetään kertomasta Eduskunnan portailla sellaisia tietoja, jotka romahduttaisivat ydinrakentelun seinään! Niin uskomattomalta kun se kulostaa ei EDES GB:n kaltainen organisaatio haluaisi pyhkästä ydinteollisuudelta perusteita nykyään!! Siksi nyt netistä kiimaiollaan pois YLE-interferenssistä, beettasopihtuvideoistamme ja vaikka beettasoihdun aiheuttamista "atomiparistoefekteistä" kertovat jutut kuin vihan kiivaudella. Ydinala siis totta tosiaan tietää tekevänsä rikostaan maailmaa vastaan. Mutta silkalla väkivallallaan pelaa aikaa pimittääkseen rikoksiaan loputtomaan tyyliinsä!(
Siis se on teollisuudelle ja yksityisille kuluttajille lyhyellä tähtäimellä halpaa ja siinä vaiheessa kun se tulee kalliiksi voi olla jo myöhäistä.
Tietenkin ydinvoiman todellinen hinta voi olla jotain ihan muuta, mutta nyt markkinoilla ratkaisee se mitä teollisuus tällä hetkellä maksaa energiasta siis paljonko jonkin tehtaan kassasta maksetaan energialaskuna ja paljonko yksityinen kuluttaja maksaa sähkölaskuna ym.
On tosiaan fakta, että kun valtion veronmaksajat kustantaa näille nykymörskillemme esim. USA:n sielä vaatiman 50 miljardin vakuutusvastuurahat 100% sellaisen summan satuaan ydinala voi levätä hintarevinnässään kyllä laakereillaan, kuin sika simassa.
Mutta on minusta kyllä edesvastuutonta jättää tällaiset megalomaaniset summat mainitsematta TODELLISINA ydinhintakusteitten moninkertaistajana vain koskei Aatos Erkko ja TVO:n ökypomot tykkää kun kyttyrää totuusreaalista, mitä?
"En koskaan ole pitänyt siitä tavasta, jolla mm. Vastaaja kauppaa ydinvoimaa muka halpana."
Otan tuon kunnianosoituksena itselleni. En etsi sinua miellyttäviä lausuntoja jatkossakaan.
Jonain päivänä, kun olet normaalia terävämpi, mieleesi ehkä juokahtaa ajatus, että ainakin ydinvoiman täytyy olla - keinot vielä poislukien - taloudellisesti kannattavaa. Sen jälkeen sinäkin rupeat miettimmään samaa mitä jo nyt monet miettii: millä menetelmillä/keinoilla ydinvoimasta on saatu kannattava.
Et sä ymmärtänyt tuota. Moni muu ymmärsi.
"esim. USA:n sielä vaatiman 50 miljardin vakuutusvastuurahat"
En aio ryhtyä hovioikojaksesi, ole huoleti, mutta tästä asiasta on saatavana faktaakin ja kenties käsityskykysi ylittävän kuvauksen USAn vahinkovastuujärjestelmästä:
http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2005/20050002
Otsikko "Ydinvastuujärjestelmä eräissä muissa valtioissa" n. 1/4 sivun alusta.
mistä tuon 50 miljardia oikein kehitit. tai älä vastaa, ei sillä ole väliä.
Jos pikkuisen ryhdistäytyisit ja edes yrittäisit selvittää mitä ydinvoimapuolella tutkitaan.
Hyvätkin argumenttisi alkavat menettää arvonsa näiden ylilyövien provojen myötä.
Päinvastoin ydinvoima on niin kallista, epäluotettavaa, ympäristölle haitallista ja ties mitä muuta mielikuvituksen ylittävää pahaa, että ihmiskunta on vapaaehtoisesti valmis luopumaan palkankorotuksista, kiristämään verotusta, luopumaan matkailusta, opiskelusta, lisääntymisestä, syömisestä, valaisemisesta ja keskeyttämään lämmityksen (ainakin kovimmilla pakkasilla), jotta voitaisiin elää ydinvoimavapaassa maailmassa.
Ei kai teollisuus ydinvoimaa haluaisi jos sillä tuotetun sähkön hinta olisi kalliimpaa kuin ympäristöystävällisemmillä vaihtoehdoilla?
Vastaaja sanoo kaikkea muutakin yhtä uskottavaa