Minulla on 1kk ikäinen vauva, joka on aloittanut nyt kovan itkemisen. Joka päivä itketään tuskaisen oloisena, joka päivä enemmän. Tänään se alkoi aamulla klo. 8 ja laitoin juuri tytön sänkyyn, kello on 22 illalla. Tosissaan tuntuu, että koskee johonkin, mutta mistä sen tietää minne koskee? Olen ajatellut tähän saakka, että mahakipujahan ne on, kun maha on kovana kun huutaa, mutta nyt kun ei kakan ja pierunkaan tuleminen lopeta huutoa niin on herännyt pelko jos kipu onkin jotain muuta... Ihan avuttomana tässä vaan kuunnellaan kun toinen itkee. Rela-tippoja on mennyt 2vk. Cuplatonia käskettiin antamaan muutaman kerran päivässä, niitä on nyt annettu viikko n. 3-4 kertaa päivässä. Mikä auttaa ja onko koliikkia kun ei oikein aina ota selvää että kipristääkö se masu vai nou. Aluksi pieruun loppu aina itku, ei enää...
Neuvoja kaivataan!
14
3810
Vastaukset
- Se sattuu
Ehkäpä lapsi on maitoproteiinille allerginen ja reagoi korvikkeeseen tai syömiisi maitotuotteisiin. Iho-oireita ei tule kaikille maitoallergisille.
- itku on..
nyt vasta alkanut, niin ensiksi kannattaa käyttää vauva lääkärissä, joka tarkastaa ettei ole mitään varsinaista muuta syytä miksi vauva itkee, eli siis tutkii vauvan.
Vasta sen jälkeen, jos kaikki on niiltä osin kunnossa, voidaan alkaa puhumaan koliikista.
Mutta todellakin jos vauva on tuskainen niin mars lääkärille ensimmäiseksi! Tokihan vauvalla saattaa olla jokin muu syy itkeä kun koliikki.- luettavaa.....
Tää ei nyt liity koliikkiin, mutta muuten hyvää luettavaa:
Pieniä vauvoja hoidettaessa ehkä tärkein vanhempien ominaisuus on ns. responsiivisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että vauvan itkuun pitää aina reagoida, koska vauva ei kykene jäsentämään ympäristöään niin hyvin, että voisi käsittää miksei itkuun vastata. Vauva ei itke koskaan turhaan, vaan itku on aina hälytysmerkki. Vanhemmat oppivat vähitellen erottamaan lapsensa itkun eri sävyjä. Kipuitku on kovaa ja kimeää, kun taas nälkäitku vähitellen voimistuvaa.
Vauvat voivat itkeä paitsi nälkäänsä ja janoaan, myös erilaista epämukavaa oloa (kipu, palelu, kuumuus, vaipanvaihdon merkiksi, sairaus, hampaat jne). Vauva osaa itkullaan ilmaista kaipaavansa myös seuraa tai syliä. Jo aivan pienet vauvat tarvitsevatkin muiden ihmisten seuraa, vaikka eivät vielä osaakaan leikkiä. Lasta ei voi liiaksi pitää sylissä.
Vauva rauhoitetaan katsomalla silmiin eikä lasta pidä kääntää selin aikuiseen nähden, sillä katsekontakti on jo aivan pienelle lapselle elintärkeä. Monesti katsekontaktin merkitys tuntuu unohtuvan: levoton lapsi ei aina rauhoitu sylissä ollessaan, jos katsekontakti puuttuu. Pientä vauvaa ei voi liiaksi hemmotella, ja vastaamalla nopeasti vauvan antamiin merkkeihin taataan se, että vauva tuntee itsensä tervetulleeksi tähän maailmaan. Sellainen vauva, jonka itkuun ei reagoida ei tunne oloaan turvalliseksi. Se ilmenee tyypillisesti esimerkiksi univaikeuksina ja yleisenä tyytymättömyytenä (ns. vaikea vauva).
Mitä vaikeampi vauvan temperamentti on, sitä tärkeämpää on, että vanhemmat herkistyvät kuuntelemaan vauvan antamia signaaleja. Tyypillistä on, etteivät tällaiset ns. vaikeahoitoiset vauvat viihdy itsekseen vaan haluavat syliin, nukkuvat vain lyhyitä jaksoja ja itkevät jäädessään yksin. Tämä on kuitenkin täysin normaalia, eikä sitä pitäisi sekoittaa esimerkiksi koliikkiin. Vaikean vauvan pitäisi saada olla vanhempien sylissä mahdollisimman paljon, jotta perusturvallisuus kehittyisi, mikä mahdollistaa sen että vauva oppii vähitellen olemaan tyytyväinen myös itsekseen. Vauvaan ei saa kyllästyä, vaikka mikään ei tuntuisi riittävän, sillä se vain pahentaa tilannetta. Toisaalta ongelmatilanteen laukeaminen saattaa jo olla lähempänä kuin arvataankaan. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vauvalle jatkuvan stressin, joka voi kärjistää ongelmia.
Tunnetekijät
Vauva aistii herkästi vanhempiensa tunnetiloja: äidin ahdistuneisuus esimerkiksi väsymyksen vuoksi saattaa tarttua vauvaan. Tällaisissä tilanteissa on hyvä osata pyytää apua, esimerkiksi isältä tai isovanhemmilta, jotta äiti saa itse levätä jaksaakseen taas nauttia lapsen hoitamisesta. Joskus uupumuksen takana voi olla myös synnytyksen jälkeinen masennus. Tähänkin on saatavilla apua.
Temperamenttitekijät
Vauvan temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän reagoi ympäristönsä ärsykkeille. Toiset vauvat kaipaavat jo muutaman kuukauden iässä enemmän virikkeitä kuin toiset ja äidin kyky aistia näitä tarpeita onkin hyvin tärkeä. Vauva elää vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja mikäli epäsopivuutta esiintyy, se voi ilmetä tyytymättömyytenä.
Vauvan ja äidin temperamentit voivat myös olla eri paria: hyvin rauhallinen äiti saattaa luoda lapselleen liian virikkeettömän ympäristön, kun taas toinen vauva saattaa kärsiä ylistimulaatiosta. Etenkin vanhempien lasten kohdalla korostuu päivän tapahtumien merkitys nukkumaan mennessä: jos päivä on ollut hyvin tapahtumarikas ja jännittävä ovat lapset vielä illalla ylikierroksilla eivätkä osaa asettua nukkumaan. Toisaalta jos lapsi ei ole saanut päivän kuluessa tarpeeksi virikkeitä, ei hän ole riittävän väsynyt mennäkseen nukkumaan - myös...
luettavaa..... kirjoitti:
Tää ei nyt liity koliikkiin, mutta muuten hyvää luettavaa:
Pieniä vauvoja hoidettaessa ehkä tärkein vanhempien ominaisuus on ns. responsiivisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että vauvan itkuun pitää aina reagoida, koska vauva ei kykene jäsentämään ympäristöään niin hyvin, että voisi käsittää miksei itkuun vastata. Vauva ei itke koskaan turhaan, vaan itku on aina hälytysmerkki. Vanhemmat oppivat vähitellen erottamaan lapsensa itkun eri sävyjä. Kipuitku on kovaa ja kimeää, kun taas nälkäitku vähitellen voimistuvaa.
Vauvat voivat itkeä paitsi nälkäänsä ja janoaan, myös erilaista epämukavaa oloa (kipu, palelu, kuumuus, vaipanvaihdon merkiksi, sairaus, hampaat jne). Vauva osaa itkullaan ilmaista kaipaavansa myös seuraa tai syliä. Jo aivan pienet vauvat tarvitsevatkin muiden ihmisten seuraa, vaikka eivät vielä osaakaan leikkiä. Lasta ei voi liiaksi pitää sylissä.
Vauva rauhoitetaan katsomalla silmiin eikä lasta pidä kääntää selin aikuiseen nähden, sillä katsekontakti on jo aivan pienelle lapselle elintärkeä. Monesti katsekontaktin merkitys tuntuu unohtuvan: levoton lapsi ei aina rauhoitu sylissä ollessaan, jos katsekontakti puuttuu. Pientä vauvaa ei voi liiaksi hemmotella, ja vastaamalla nopeasti vauvan antamiin merkkeihin taataan se, että vauva tuntee itsensä tervetulleeksi tähän maailmaan. Sellainen vauva, jonka itkuun ei reagoida ei tunne oloaan turvalliseksi. Se ilmenee tyypillisesti esimerkiksi univaikeuksina ja yleisenä tyytymättömyytenä (ns. vaikea vauva).
Mitä vaikeampi vauvan temperamentti on, sitä tärkeämpää on, että vanhemmat herkistyvät kuuntelemaan vauvan antamia signaaleja. Tyypillistä on, etteivät tällaiset ns. vaikeahoitoiset vauvat viihdy itsekseen vaan haluavat syliin, nukkuvat vain lyhyitä jaksoja ja itkevät jäädessään yksin. Tämä on kuitenkin täysin normaalia, eikä sitä pitäisi sekoittaa esimerkiksi koliikkiin. Vaikean vauvan pitäisi saada olla vanhempien sylissä mahdollisimman paljon, jotta perusturvallisuus kehittyisi, mikä mahdollistaa sen että vauva oppii vähitellen olemaan tyytyväinen myös itsekseen. Vauvaan ei saa kyllästyä, vaikka mikään ei tuntuisi riittävän, sillä se vain pahentaa tilannetta. Toisaalta ongelmatilanteen laukeaminen saattaa jo olla lähempänä kuin arvataankaan. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vauvalle jatkuvan stressin, joka voi kärjistää ongelmia.
Tunnetekijät
Vauva aistii herkästi vanhempiensa tunnetiloja: äidin ahdistuneisuus esimerkiksi väsymyksen vuoksi saattaa tarttua vauvaan. Tällaisissä tilanteissa on hyvä osata pyytää apua, esimerkiksi isältä tai isovanhemmilta, jotta äiti saa itse levätä jaksaakseen taas nauttia lapsen hoitamisesta. Joskus uupumuksen takana voi olla myös synnytyksen jälkeinen masennus. Tähänkin on saatavilla apua.
Temperamenttitekijät
Vauvan temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän reagoi ympäristönsä ärsykkeille. Toiset vauvat kaipaavat jo muutaman kuukauden iässä enemmän virikkeitä kuin toiset ja äidin kyky aistia näitä tarpeita onkin hyvin tärkeä. Vauva elää vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja mikäli epäsopivuutta esiintyy, se voi ilmetä tyytymättömyytenä.
Vauvan ja äidin temperamentit voivat myös olla eri paria: hyvin rauhallinen äiti saattaa luoda lapselleen liian virikkeettömän ympäristön, kun taas toinen vauva saattaa kärsiä ylistimulaatiosta. Etenkin vanhempien lasten kohdalla korostuu päivän tapahtumien merkitys nukkumaan mennessä: jos päivä on ollut hyvin tapahtumarikas ja jännittävä ovat lapset vielä illalla ylikierroksilla eivätkä osaa asettua nukkumaan. Toisaalta jos lapsi ei ole saanut päivän kuluessa tarpeeksi virikkeitä, ei hän ole riittävän väsynyt mennäkseen nukkumaanvyöhyketerapiaa. Siitä on ollut monille vauvoille apua, ei tietenkään kaikille. Hyvällä tuurilla itku saattaa loppua kuin seinään. Maitohappobakteereistakin on olemassa tehokkaampoiakin merkkejä eli sellaisia, joissa on enemmän ja useampia pöpöjä. Itse käytin vauvallani Solgarin tuotteita, ovat kuulemma hyviä. EN tiedä, oliko niiden ansiota vai ei, mutta meillä masuvaivat ovat helpottaneet, vaikka herkkävatsainen on tietenkin edelleenkin.
- ja..
myös... kirjoitti:
vyöhyketerapiaa. Siitä on ollut monille vauvoille apua, ei tietenkään kaikille. Hyvällä tuurilla itku saattaa loppua kuin seinään. Maitohappobakteereistakin on olemassa tehokkaampoiakin merkkejä eli sellaisia, joissa on enemmän ja useampia pöpöjä. Itse käytin vauvallani Solgarin tuotteita, ovat kuulemma hyviä. EN tiedä, oliko niiden ansiota vai ei, mutta meillä masuvaivat ovat helpottaneet, vaikka herkkävatsainen on tietenkin edelleenkin.
jos ostaa maitohappobakteerituotteita, niin kannattaa varalta ostaa MAITOPROTEIINITTOMIA maitohappobakteereita, jos vaikka itkut sattuisivatkin johtumaan maitoallergiasta.
- ja laula ja
luettavaa..... kirjoitti:
Tää ei nyt liity koliikkiin, mutta muuten hyvää luettavaa:
Pieniä vauvoja hoidettaessa ehkä tärkein vanhempien ominaisuus on ns. responsiivisuus. Tällä tarkoitetaan sitä, että vauvan itkuun pitää aina reagoida, koska vauva ei kykene jäsentämään ympäristöään niin hyvin, että voisi käsittää miksei itkuun vastata. Vauva ei itke koskaan turhaan, vaan itku on aina hälytysmerkki. Vanhemmat oppivat vähitellen erottamaan lapsensa itkun eri sävyjä. Kipuitku on kovaa ja kimeää, kun taas nälkäitku vähitellen voimistuvaa.
Vauvat voivat itkeä paitsi nälkäänsä ja janoaan, myös erilaista epämukavaa oloa (kipu, palelu, kuumuus, vaipanvaihdon merkiksi, sairaus, hampaat jne). Vauva osaa itkullaan ilmaista kaipaavansa myös seuraa tai syliä. Jo aivan pienet vauvat tarvitsevatkin muiden ihmisten seuraa, vaikka eivät vielä osaakaan leikkiä. Lasta ei voi liiaksi pitää sylissä.
Vauva rauhoitetaan katsomalla silmiin eikä lasta pidä kääntää selin aikuiseen nähden, sillä katsekontakti on jo aivan pienelle lapselle elintärkeä. Monesti katsekontaktin merkitys tuntuu unohtuvan: levoton lapsi ei aina rauhoitu sylissä ollessaan, jos katsekontakti puuttuu. Pientä vauvaa ei voi liiaksi hemmotella, ja vastaamalla nopeasti vauvan antamiin merkkeihin taataan se, että vauva tuntee itsensä tervetulleeksi tähän maailmaan. Sellainen vauva, jonka itkuun ei reagoida ei tunne oloaan turvalliseksi. Se ilmenee tyypillisesti esimerkiksi univaikeuksina ja yleisenä tyytymättömyytenä (ns. vaikea vauva).
Mitä vaikeampi vauvan temperamentti on, sitä tärkeämpää on, että vanhemmat herkistyvät kuuntelemaan vauvan antamia signaaleja. Tyypillistä on, etteivät tällaiset ns. vaikeahoitoiset vauvat viihdy itsekseen vaan haluavat syliin, nukkuvat vain lyhyitä jaksoja ja itkevät jäädessään yksin. Tämä on kuitenkin täysin normaalia, eikä sitä pitäisi sekoittaa esimerkiksi koliikkiin. Vaikean vauvan pitäisi saada olla vanhempien sylissä mahdollisimman paljon, jotta perusturvallisuus kehittyisi, mikä mahdollistaa sen että vauva oppii vähitellen olemaan tyytyväinen myös itsekseen. Vauvaan ei saa kyllästyä, vaikka mikään ei tuntuisi riittävän, sillä se vain pahentaa tilannetta. Toisaalta ongelmatilanteen laukeaminen saattaa jo olla lähempänä kuin arvataankaan. Hoidon laiminlyönti aiheuttaa vauvalle jatkuvan stressin, joka voi kärjistää ongelmia.
Tunnetekijät
Vauva aistii herkästi vanhempiensa tunnetiloja: äidin ahdistuneisuus esimerkiksi väsymyksen vuoksi saattaa tarttua vauvaan. Tällaisissä tilanteissa on hyvä osata pyytää apua, esimerkiksi isältä tai isovanhemmilta, jotta äiti saa itse levätä jaksaakseen taas nauttia lapsen hoitamisesta. Joskus uupumuksen takana voi olla myös synnytyksen jälkeinen masennus. Tähänkin on saatavilla apua.
Temperamenttitekijät
Vauvan temperamentti vaikuttaa siihen, miten hän reagoi ympäristönsä ärsykkeille. Toiset vauvat kaipaavat jo muutaman kuukauden iässä enemmän virikkeitä kuin toiset ja äidin kyky aistia näitä tarpeita onkin hyvin tärkeä. Vauva elää vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa ja mikäli epäsopivuutta esiintyy, se voi ilmetä tyytymättömyytenä.
Vauvan ja äidin temperamentit voivat myös olla eri paria: hyvin rauhallinen äiti saattaa luoda lapselleen liian virikkeettömän ympäristön, kun taas toinen vauva saattaa kärsiä ylistimulaatiosta. Etenkin vanhempien lasten kohdalla korostuu päivän tapahtumien merkitys nukkumaan mennessä: jos päivä on ollut hyvin tapahtumarikas ja jännittävä ovat lapset vielä illalla ylikierroksilla eivätkä osaa asettua nukkumaan. Toisaalta jos lapsi ei ole saanut päivän kuluessa tarpeeksi virikkeitä, ei hän ole riittävän väsynyt mennäkseen nukkumaanhöpötä joutavia (äidin pikku mussu oma höpönassu senkin piarumaakari) pehmeällä äänellä, laula kun puet vaippaa (ihan ammuvainaan äänellä, ei sillä väliä)ja sanat saa olla mitä vaan, taputtele ja silittele, nimeä ..oi kullannupun pikku varpaat...
saattaa olla imelää ja hunajaa, mutta se on sille lapselle hyvä!
Sitten kun on isompi, riittää pelkkä halus ja taputtelu ja taas se painaa omiin hommiinsa ja antaa tehä sun rauhassa...
ai niin, onko teillä kerhoa/puistoa/avointa päiväkotia/mll/srk kerhoja vanhemmille, suosittelen! Niissä on usein mm. vauvajumppaa ja muskareita...sinne vaan, saat ittelleskin uusia tuttuja ja ystäviä! Ja vauva kanssa!
Alueesi puhelinkluettelosta ja neuvolastakin löytyy tietoja!
Saat vertaistukeakin asiaasi. - varsinkin..
näin flunssaiseen aikaan, voisit käyttää sen eka lääkärissä, saattaa olla vaikka korvatulehdus tms. Jos ei mitään löydy, koita jättää ne relatipat pois. Jos haluat antaa maitohappobakteereja vaihda vaikka gefiluskapseleihin tai hae luontaistuotekaupasta dds junioria.
- myös..
myös... kirjoitti:
vyöhyketerapiaa. Siitä on ollut monille vauvoille apua, ei tietenkään kaikille. Hyvällä tuurilla itku saattaa loppua kuin seinään. Maitohappobakteereistakin on olemassa tehokkaampoiakin merkkejä eli sellaisia, joissa on enemmän ja useampia pöpöjä. Itse käytin vauvallani Solgarin tuotteita, ovat kuulemma hyviä. EN tiedä, oliko niiden ansiota vai ei, mutta meillä masuvaivat ovat helpottaneet, vaikka herkkävatsainen on tietenkin edelleenkin.
jotkut väittää, että äidillä ja vauvalla on niin valtava yhteys, että myös äidille annettava vyöhyketerapia auttaa vauvvakin. Jotenkin, kun äiti rentoutuu ja rauhottuu, se vaikuttaa myös vauvaan. Et ehkä kannattaa myös muistaa ottaa rennosti ja rauhallisesti, ehkä miehesi voisi hieroa sinua tms.
Magnesium kuulemma myös helpottaisi vatsavaivoja, eli jos imetä ota magbesiumlisää ja juo kamomillateetä.
- ainaki...
joillaki vauvoilla rela-tipat pahentaa vatsavaivoja, se öljy ei sovi kaikille. Ja jos imetät tai annat tuttelin korviketta, sitä ei oikeastaan edes tarvi. Että ekax kannattaisi mielestäni olla muutamaan päivään antamatta rela-tippaa ja katsoa miten vaikuttaa. Myös d-vitamiinitipat saatatvat aiheuttaa joillekin vatsavaivoja, alkaako huuto 2-4h tippojen antamisen jälkeen?
Disflatyn saattaa olla tehokkaampi ilmakuplien pilkkoja, kuin cuplaton. Joillakin taas nuo vaan pahentaa.
Ilman vaippaa lo saattaa helpottaa vauvan oloa tai toisilla vastaavasti tiukkaan pakettii kääriminen helpotaa.
Jos imetät juo kamomillateetä, se auttaa vauvankin vatsaa. Vauvalle myös voi antaa teelusikallisen haaleaa, laimeaa kamomillateetä. - d76
Mulla oli aikoinaan hoidossa vauva jota epäiltiin koliikkitapaukseksi. Poika huusi melkeinpä kokoajan, eikä rauhoittunut millään.
Loppupeleissä selvisi että pojalla oli jatkuva nälkä, imetyksestä huolimatta ja hän ei nälältään pystynyt nukkumaan vaan huusi,huusi ja huusi ja sitten huusi jo väsymystäkin.Se oli sellainen ikävä kierre.
Pojan koliikki parani lisäruokinnalla sekä sillä että hän sai nukkua tarpeeksi.
Minäkin luulin että esikoisellani oli vatsavaivoja kun hän huusi,huusi ja huusi. Ei kukaan sitten neuvolassa viitsinyt kertoa tuoreelle äidille että vauvat huutavat melkeinpä aina nälkäänsä ja jos nälkä ei ole syynä niin sitten on vauva väsynyt.Puhuttiin vain jostain 40ml määristä tuttelia per syöttökerta. Pöh, sanon minä!!!Kakkonen veti dl kerralla...Ei kertonut kukaan että 1kk vanha vauva jaksaa olla hereillä vain ehkä syötön ja vaipanvaihdon ajan...
Toisen tyttäreni kanssa tein asiat aivan toisin. Annoin ruokaa,ruokaa,ruokaa heti kuin lapsi vain inahti ja laitoin nukkumaan heti tytön oltua hereillä noin 45min. Kakkonen ei sitten koskaan ole huutanutkaan, paitsi korvatulehduksen aikaan...
Eli kantsii selvittää kuinka paljon ruokaa kaveri haluaa ja mikä on hänen unentarpeensa. Näillä voi jo päästä pitkälle.Onnea matkaan!- oli muuten
tosi hyvä huomio! On muittenki vauvojen itkut ollut loppujen lopuksi nälkää vain. Ja jos vauva jo jonkin aikaa huutanut nälkää, ka sitä ruokaa tarjotaan, se huuto voi olla jäänyt niin päälle, ettei heti tajua alkaa syömään. Ja sitte tietysti myös huutaessa nielee sitä ilmaa, mistä voi seurata vatsankipristelyä. Kannattaa miettiä myös tuota vaihtoehtoa, että olisko nälkä vielä. Muista myös röyhtäyttää syötön jälkeen. Ja ehkä kannattas jättää ne Rela tipat pois, ku syy saattaa olla niitten öljypohjassa myös. Myös maitohappobakteerejen yhtäkkinen aloittaminen saattaa tuntua mahassa ikävältä, ne kannattasiki aloittaa pikkuhiljaa.
Tosi harva imeväisikäinen on maidolle allerginen ja vielä harvempi on äidinmaidolle allergisia. Maitoproteiiniallergia on yleensä lehmänmaidille, ja yleensä alkaa vasta imemäisiän jälkeen. - sanottiin.........
oli muuten kirjoitti:
tosi hyvä huomio! On muittenki vauvojen itkut ollut loppujen lopuksi nälkää vain. Ja jos vauva jo jonkin aikaa huutanut nälkää, ka sitä ruokaa tarjotaan, se huuto voi olla jäänyt niin päälle, ettei heti tajua alkaa syömään. Ja sitte tietysti myös huutaessa nielee sitä ilmaa, mistä voi seurata vatsankipristelyä. Kannattaa miettiä myös tuota vaihtoehtoa, että olisko nälkä vielä. Muista myös röyhtäyttää syötön jälkeen. Ja ehkä kannattas jättää ne Rela tipat pois, ku syy saattaa olla niitten öljypohjassa myös. Myös maitohappobakteerejen yhtäkkinen aloittaminen saattaa tuntua mahassa ikävältä, ne kannattasiki aloittaa pikkuhiljaa.
Tosi harva imeväisikäinen on maidolle allerginen ja vielä harvempi on äidinmaidolle allergisia. Maitoproteiiniallergia on yleensä lehmänmaidille, ja yleensä alkaa vasta imemäisiän jälkeen.Minulle jo synnytyssairaalassa sanottiin, että jokainen vauva näyttää nälkäviestejä ja jo niihin pitää imettää/antaa pullosta. Vauvan itku/huuto on jo myöhästynyt reagointi vanhemmalta. Vauvan ei kuulemma koskaan tarvitse itkeä nälkää, jos jo näihin hienovaraisiin eleisiin vastataan. Ja niitä ovat: kielen ulos työntäminen, pään kääntäminen sivulle ja hamuaminen suun aukominen, käsien suuhun laitto jne. Tempperamentista riippuu, kuinka kauan vauva jaksaa näitä eleitä tehdä. No me nähtiin vauvasta heti nää eleet, jo sairaalassa. Meidän vauva ei sitten koskaan itkenytkään nälkäänsä. Itki vain muutamia kertoja ekan 3 kk aikana. Yöllä vauva nukkui äidin vieressä, joten heräsin jo vauvan liikehdintään ja hamuamiseen:öisinkään ei ehtinyt alkaa itkemään.
- kyllä miettimään myös ruoka...
Vaikka vauvan nälkäitku voikin jäädä päälle kun ruoka ei tule tarpeeksi nopeasti, vauvan saa kyllä rauhoitettua. Meillä vauva huusi tuntitolkulla putkeen jolloin ei voi olla kyse enää siitä että huuto olisi jäänyt päälle.
Ja tosiaan nuo pulloruokintamäärät voi heittää paljonkin! Meillä vauva saattoi vetää kerralla pullosta ihan pienenäkin ties miten paljon ja 3kk vanhana kerta-annos oli joskus 2,2dl!
Voithan kokeilla välillä olisiko pumpattu ja pullosta syötetty maito avuksi itkuihin. Silloin on helpompi tietää onko vauva oikeasti syönyt ja miten paljon vai vain huvitellut tissillä. Jos pullo ei auta niin oma ruokavalio syyniin!
- Äiti 79
Hei! Meillä ova kaikki kuusi lasta olleet herkkävatsaisia. Jokaisella on ollut enemmän tai vähemmän mahavaivoja. Kahdella vanhimmalla oli pahoja mahavaivoja. Kolmannen lapsen syntyessä söin ternimaitokapseleita, jolloin mahavaivoja ei ollut juuri lainkaan. Neljännellä lapsella oli melko paljon mahaitkuja. Yritin aina välillä hakea apukeinoja, mutta en tarpeeksi johdonmukaisesti. Liian monet sanoivat, ettei koliikkiin auta muu kuin aika. Viides lapsi syntyi ja jo sairaalassa oli taas merkkejä mahavaivoista. osastolla sattui olemaan aivan ihana ja pätevä hoitaja, joka antoi minulle todella hyvät eväät ennen kotiinlähtöä. Hän oli perehtynyt koliikkiin ja vauvahierontaan. Hänen ohjeitaan ja omiani yhdistelemällä hahmottui kolme hyvin tärkeää asiaa: äidin ruokavalio, vauvahieronta ja maitohappobakteerit. Hän hieroi vauvamme ja opetti yksinkertaiset liikkeet(jalkapohjista ja jaloista hieromista). Näillä ohjeilla hieroin vauvamme lähes poikkeuksetta joka ilta n.puolivuotiaaksi. Ruokavaliosta hän neuvoi: vaaleat(vehnä)jauhot,sokeri minimiin ruokavaliosta eli pullat, keksit yms. suklaa pois, kahvi voi itkettää, kokeile jättää maitotuotteet hetkeksi pois ja käytä hapanmaitotuotteita(piimä, viili jne.) Söin maitohappabakteereita ja imetin. Vauvalle voi myös antaa rela-tippoja. Tuo kolmen kohdan ohjelma tuotti tuskaa, työtä ja kieltäymyksiä, mutta kannatti. Mahavaivat helpottivat ja yöt nukuttiin hyvin. Näin myös kuudennen lapsen kohdalla. Kokeile ihmeessä! Ja käytä lapsesi ensin vaikka vyöhyketerapiassa. Voimia ja iloa äitiyteen!
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensitreffit Jenni laukoo viinilasin ääressä suorat sanat Jyrkin aikeista: "Mä sanoin, että älä"
Voi ei… Mitä luulet: kestääkö Jennin ja Jyrkin avioliitto vai päättyykö eroon? Lue lisää: https://www.suomi24.fi/viihde272900Ymmärrän paremmin kuin koskaan
Roikut kädessäni ja vedät puoleesi. Näen kuitenkin tämän kaiken lävitse ja kaikkien takia minun on tehtävä tämä. Päästän332545- 1482274
Hullu liikenteessä?
Mikä hullu pyörii kylillä jos jahti päällä? Näitä tosin kyllä riittää tällä kylällä.542249Niina Lahtinen uudessa elämäntilanteessa - Kotiolot ovat muuttuneet merkittävästi: "Nyt on...!"
Niina, tanssejasi on riemukasta seurata, iso kiitos! Lue Niinan haastattelu: https://www.suomi24.fi/viihde/niina-lahti241870Kun Venäjä on tasannut tilit Ukrainan kanssa, onko Suomi seuraava?
Mitä mieltä olette, onko Suomi seuraava, jonka kanssa Venäjä tasaa tilit? Ja voisiko sitä mitenkään estää? Esimerkiks3911706Ano Turtiainen saa syytteet kansankiihoituksesta
Syytteitä on kolme ja niissä on kyse kirjoituksista, jotka hän on kansanedustaja-aikanaan julkaissut Twitter-tilillään1041652- 3111561
- 1351459
Varokaa! Lunta voi sataa kohta!
Vakava säävaroitus Lumisadevaroitus Satakunta, Uusimaa, Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Etelä-Savo, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanm131446