Olipa kerran... hullu.
Hullu näki paljon vaivaa restauroidakseen vanhan freskon eli meikatakseen, siksi paljon elähtänyt ja kulahtanut tämä oli. Totuus oli, että eihän se meikki paljon auttanut, mutta peittihän jotakin.
Hullua nyppi. Hän halusi ihailua, joten oli pakko mennä aivan muille areenoille ja foorumeilla. Vaan, mihin hullu menisi? Ainakaan hän ei halunnut kilpailua. Jess, ateismipalstalla hän voisi saada kaikkien huomion, olla Jumalaakin suurempi. Hän olisi juuri niin hyvä - ja parempikin - kuin sanoisi olevansa. Ateismipalstalla hullua odottaisi taivas!
Hullu oli ahkera. Hän osoitti jaloutensa, mutta muisti olla nöyrä ja vaatimaton, koska vaatimattomuus on kulttuurissamme hyve, kirottua sinänsä. Siksi hullulla oli monta sivupersoonaa, jotka hoitivat kehumisen ja ihailun. Häneltä kysyttiin neuvoja ja kun sivupersoonat osoittivat melankoliaa, hullu lohdutti. Sivupersoonat kiittivät suurenmoisista neuvoista ja kiittelivät hullua jaloksi. Jos joku oikea keskustelija oli hullun kanssa eri mieltä, tämä sai täyden tulituksen hullun kaartilta.
He hoitivat likaisen työn. Monet näistä ampuivat, toiset oikeuttivat teon - ihaillen, kuinkas muuten. Hullun tukipersoonien kaatuessa tilalle saatiin paitsi täydennystä, myös uhkailijoita. Nimettömästi nämä moralisoivat hullun kanssa eri mieltä olleita, tai tämän sivupersoonien. Heistä myös tehtiin uhreja. Myös hullu olisi halunnut marttyyriksi, mutta hänenhän pitäisi olla elävä legenda, jotta voisi nauttia toisten ihailusta.
Hullulla on myös muuta elämää. Hän toteuttaa sitä ehkä lasten kanssa, tai sellaisten, joiden elämää hän pystyy vaikeuttamaan. Pääasia on, että näitä voi painaa alas, jotta hullu tuntisi itse nostetta.
"Vihatkoot", sanoi hullu, "kunhan pelkäävät!"
Hullu näki paljon vaivaa restauroidakseen vanhan freskon eli meikatakseen, siksi paljon elähtänyt ja kulahtanut tämä oli. Totuus oli, että eihän se meikki paljon auttanut, mutta peittihän jotakin.
Hullua nyppi. Hän halusi ihailua, joten oli pakko mennä aivan muille areenoille ja foorumeilla. Vaan, mihin hullu menisi? Ainakaan hän ei halunnut kilpailua. Jess, ateismipalstalla hän voisi saada kaikkien huomion, olla Jumalaakin suurempi. Hän olisi juuri niin hyvä - ja parempikin - kuin sanoisi olevansa. Ateismipalstalla hullua odottaisi taivas!
Hullu oli ahkera. Hän osoitti jaloutensa, mutta muisti olla nöyrä ja vaatimaton, koska vaatimattomuus on kulttuurissamme hyve, kirottua sinänsä. Siksi hullulla oli monta sivupersoonaa, jotka hoitivat kehumisen ja ihailun. Häneltä kysyttiin neuvoja ja kun sivupersoonat osoittivat melankoliaa, hullu lohdutti. Sivupersoonat kiittivät suurenmoisista neuvoista ja kiittelivät hullua jaloksi. Jos joku oikea keskustelija oli hullun kanssa eri mieltä, tämä sai täyden tulituksen hullun kaartilta.
He hoitivat likaisen työn. Monet näistä ampuivat, toiset oikeuttivat teon - ihaillen, kuinkas muuten. Hullun tukipersoonien kaatuessa tilalle saatiin paitsi täydennystä, myös uhkailijoita. Nimettömästi nämä moralisoivat hullun kanssa eri mieltä olleita, tai tämän sivupersoonien. Heistä myös tehtiin uhreja. Myös hullu olisi halunnut marttyyriksi, mutta hänenhän pitäisi olla elävä legenda, jotta voisi nauttia toisten ihailusta.
Hullulla on myös muuta elämää. Hän toteuttaa sitä ehkä lasten kanssa, tai sellaisten, joiden elämää hän pystyy vaikeuttamaan. Pääasia on, että näitä voi painaa alas, jotta hullu tuntisi itse nostetta.
"Vihatkoot", sanoi hullu, "kunhan pelkäävät!"
Vastaukset 5
Vanhimmat
Oodi sherwoodille ;)
olet terapian tarpeessa.
usein tuntuu että hekin jakavat hattuhyllyn.
servuuti ei tuollaisia kirjoittele. Hän kun paiskoo niitä samoja juttujaan ja mielettömän määrän linkkejä perään.
hoohoolle on annettu takaisin tänään taas oikein kunnolla, eikä hänen egonsa sitä kestä.
Oho... en edes lukenu kaikkea.
Jostain hullusta meuhkaat.
Taidat olla asiasi hyvin tunteva?
Vaiko tykkäät sitten vaan sen sanan soinnista?
No.. mie meen tästä takas ryyppäämään... sorono ^^