mikä on croppikenno?

Lisäisitkös vielä kirjoitukseesi nuo edut/haitat, joita tuo isompi kenno tuo, niin se olisi vieläkin parempi.

Kroppikennolla ei ole vitunkaan tekemistä minkään piirtoympyröiden kans. Ja varsinkaan mistään olympuksesta et löydä mitään full frameja ikinä vaikka ruuvaat siihen kymmenen suikoa. Full frame olympus on vain mikakakkosen pienissä aivoissa kehitelty juttu jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kans.

olympus on mikrokenno kirjoitti:

Kroppikennolla ei ole vitunkaan tekemistä minkään piirtoympyröiden kans. Ja varsinkaan mistään olympuksesta et löydä mitään full frameja ikinä vaikka ruuvaat siihen kymmenen suikoa. Full frame olympus on vain mikakakkosen pienissä aivoissa kehitelty juttu jolla ei ole mitään tekemistä todellisuuden kans.

Lue lisää

> Kroppikennolla ei ole vitunkaan tekemistä minkään piirtoympyröiden kans.

...tietämys on kotoisin? Minä kun luulin että FullFrame kamera-/objektiiviyhdistelmä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että kameraan suunnitellulla objektiivilla otettu kuva täyttää koko filmin/kennon, mutta kuvattaessa samalla objektiivilla suuremmalle filmille/kennolle, objektiivi ei riitä tuottamaan koko filmin/kennon kuva-alaa vastaavaa kuvaa täydellä aukolla. Eli FullFrame ei ole koskaan pelkkä kamera vaan kameran ja objektiivin muodostama kokonaisuus. Olenko väärässä? Korjausta jos olen.

Mauseri on kyllä työntömitta, mutta kaikki työntömitat eivät ole Mausereita.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

> Kroppikennolla ei ole vitunkaan tekemistä minkään piirtoympyröiden kans.

...tietämys on kotoisin? Minä kun luulin että FullFrame kamera-/objektiiviyhdistelmä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että kameraan suunnitellulla objektiivilla otettu kuva täyttää koko filmin/kennon, mutta kuvattaessa samalla objektiivilla suuremmalle filmille/kennolle, objektiivi ei riitä tuottamaan koko filmin/kennon kuva-alaa vastaavaa kuvaa täydellä aukolla. Eli FullFrame ei ole koskaan pelkkä kamera vaan kameran ja objektiivin muodostama kokonaisuus. Olenko väärässä? Korjausta jos olen.

Mauseri on kyllä työntömitta, mutta kaikki työntömitat eivät ole Mausereita.

Lue lisää

Jo filmiaikana kamerat luokiteltiin filmikoon mukaan, ei sen mukaan mitä piirtoympyrää milläkin hetkellä objektiivi antaa ulos. Digiaika ei ole tätä miksikään muuttanut.

Loppukevennys: Minkälainen on keskikoon digi? No sehän on esim. Canon Powershot, koska on isompi kuin Ixus mutta pienempi kuin bridgekamerat...

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

> Kroppikennolla ei ole vitunkaan tekemistä minkään piirtoympyröiden kans.

...tietämys on kotoisin? Minä kun luulin että FullFrame kamera-/objektiiviyhdistelmä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä, että kameraan suunnitellulla objektiivilla otettu kuva täyttää koko filmin/kennon, mutta kuvattaessa samalla objektiivilla suuremmalle filmille/kennolle, objektiivi ei riitä tuottamaan koko filmin/kennon kuva-alaa vastaavaa kuvaa täydellä aukolla. Eli FullFrame ei ole koskaan pelkkä kamera vaan kameran ja objektiivin muodostama kokonaisuus. Olenko väärässä? Korjausta jos olen.

Mauseri on kyllä työntömitta, mutta kaikki työntömitat eivät ole Mausereita.

Lue lisää

http://en.wikipedia.org/wiki/Full-frame_digital_SLR
http://www.fredmiranda.com/1Ds_review/index_fullframe.html
http://www.canon.fi/eos5d/key_features/image_recording/full_frame.asp

Kyllä tuo full frame tuntuu yleisesti olevan käsite joka koskee kennon tai filmiruudun kinovastaavuutta. Missään ei puhuta siitä mikä on kyseisen kameran piirtoympyrä milläkin objektiivilla joten mainostakaa vain täällä niitä olypuksuttimia täyskennoisina.

Suunnilleen jokainen, joka osaa käyttää sanakirjaa saa kyllä helposti selville mitä termi crop tarkoittaa. Rajauksestahan on valokuvauksen yhteydessä tietysti kysymys, mutta varsinaisesti termi on lanseerattu käyttöön ihan muusta käytännön läheisemmästä syystä.

Kameroiden yhteydessä on crop-kertoimesta oikeasti alettu puhua vasta digitaalisten kameroiden aikana ja tarkoitus on ollut helpottaa kinokokoon tottuneiden kuvaajien sopeutumista käsittämään minkälaista kuvakulmaa tai terävyysaluetta heidän tutut objektiivinsa tai totutut polttovälit saavat aikaiseksi kinokoa pienemmissä digivehkeissä.

En minä ainakaan muista koko termiä aiemmin käytetyn, vaikka eri kokoisia filmikokoja on pitkään ollut käytössä. Ei mielestäni filmiaikana kinokokoa kutsuttu croppikooksi suhteessa ns. keskikokoihin eikä näitä keskikokoisia miksikään laakafilmikoosta cropatuiksi.

Joidenkin kirjoittajien käyttämällä ilmeisen tarkoitushakuisella objektiivin piirtoympyrän kokoon liittyvällä päättelyllä voidaan kyllä ns. full frame-kennoksi tai -kameraksi määritellä mikä tahansa kennokoko, jota suuremmat vinjetoivat ja jota pienemmät rajaavat valitun objektiivin piirtoa.
Tällä tavalla voidaan varmaan miltei kaikki nykyiset hyvin pienikokoisilla kennoilla varustetut digipokkaritkin määritellä fullframe-kameroiksi.

Croppikertoimen tavoitehakuisella uudella määrittelyllä ei pidä hämärtää sitä tarkoitusta, miksi termi on otettu käyttöön.

Kyllähän näitä digijärkkäreitä edelleenkin kutsutaan croppikennoisiksi, vaikka näille pienemmille kennoille on erikseen suunniteltu pienemmän piirtoympyrän tekeviä objektiiveja.

Toinen tähän samaan polttovälien ymmärryksen helpottamiseen käytetty termi on polttovälikerroin (FLM), joka tietysti on sama kuin tuo croppikerroin.

Kameramaailmassa käytetty crop-kerroin on nimenomaan kytköksissä kinokooon ja parempi termi tässä yleisessä käyttötarkoituksessa oikeastaan olisi tuo polttovälikerroin, jos mitään kertoimia ollenkaan tarvitsee käyttää.

Riittää aivan hyvin, kun kuvaaja tietää kameransa kennokoon, esim. lävistäjän mitan ja sitten ymmärtää, että tuota mittaa selvästi lyhyemmät polttovälit ovat laajakulmia ja selvästi pidemmät tele- eli kauko-objektiiveja.

kalle kirjoitti:

Suunnilleen jokainen, joka osaa käyttää sanakirjaa saa kyllä helposti selville mitä termi crop tarkoittaa. Rajauksestahan on valokuvauksen yhteydessä tietysti kysymys, mutta varsinaisesti termi on lanseerattu käyttöön ihan muusta käytännön läheisemmästä syystä.

Kameroiden yhteydessä on crop-kertoimesta oikeasti alettu puhua vasta digitaalisten kameroiden aikana ja tarkoitus on ollut helpottaa kinokokoon tottuneiden kuvaajien sopeutumista käsittämään minkälaista kuvakulmaa tai terävyysaluetta heidän tutut objektiivinsa tai totutut polttovälit saavat aikaiseksi kinokoa pienemmissä digivehkeissä.

En minä ainakaan muista koko termiä aiemmin käytetyn, vaikka eri kokoisia filmikokoja on pitkään ollut käytössä. Ei mielestäni filmiaikana kinokokoa kutsuttu croppikooksi suhteessa ns. keskikokoihin eikä näitä keskikokoisia miksikään laakafilmikoosta cropatuiksi.

Joidenkin kirjoittajien käyttämällä ilmeisen tarkoitushakuisella objektiivin piirtoympyrän kokoon liittyvällä päättelyllä voidaan kyllä ns. full frame-kennoksi tai -kameraksi määritellä mikä tahansa kennokoko, jota suuremmat vinjetoivat ja jota pienemmät rajaavat valitun objektiivin piirtoa.
Tällä tavalla voidaan varmaan miltei kaikki nykyiset hyvin pienikokoisilla kennoilla varustetut digipokkaritkin määritellä fullframe-kameroiksi.

Croppikertoimen tavoitehakuisella uudella määrittelyllä ei pidä hämärtää sitä tarkoitusta, miksi termi on otettu käyttöön.

Kyllähän näitä digijärkkäreitä edelleenkin kutsutaan croppikennoisiksi, vaikka näille pienemmille kennoille on erikseen suunniteltu pienemmän piirtoympyrän tekeviä objektiiveja.

Toinen tähän samaan polttovälien ymmärryksen helpottamiseen käytetty termi on polttovälikerroin (FLM), joka tietysti on sama kuin tuo croppikerroin.

Kameramaailmassa käytetty crop-kerroin on nimenomaan kytköksissä kinokooon ja parempi termi tässä yleisessä käyttötarkoituksessa oikeastaan olisi tuo polttovälikerroin, jos mitään kertoimia ollenkaan tarvitsee käyttää.

Riittää aivan hyvin, kun kuvaaja tietää kameransa kennokoon, esim. lävistäjän mitan ja sitten ymmärtää, että tuota mittaa selvästi lyhyemmät polttovälit ovat laajakulmia ja selvästi pidemmät tele- eli kauko-objektiiveja.

Lue lisää

> En minä ainakaan muista koko termiä aiemmin käytetyn, vaikka eri kokoisia filmikokoja on pitkään ollut käytössä.

Johtuu varmaan siitä, että näissä eri kokoista filmiä käyttävissä kameroissa on käytetty, eri kokoisen filmin lisäksi, eri kokoisia objektiiveja. Kameran/filmin tyyppi oli siis riittävä määre.

Siis pääsääntöisesti... Filmiaikanakin oli olemassa "croppikameroita", jotka kulkivat nimellä puolikino. Esim Yashica Samurai. Nämä ottivat 35 mm kinofilmille puolet normaalia pienempiä kuvia ... eli itseasiassa juuri samaan tapaan, kuin ko. filmin alkuperäisessä käyttötarkoituksessakin eli elokuvakameroissa tehtiin!

olumpussit kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Full-frame_digital_SLR
http://www.fredmiranda.com/1Ds_review/index_fullframe.html
http://www.canon.fi/eos5d/key_features/image_recording/full_frame.asp

Kyllä tuo full frame tuntuu yleisesti olevan käsite joka koskee kennon tai filmiruudun kinovastaavuutta. Missään ei puhuta siitä mikä on kyseisen kameran piirtoympyrä milläkin objektiivilla joten mainostakaa vain täällä niitä olypuksuttimia täyskennoisina.

Lue lisää

.... muuta sitä perus asiaa miksikään, vaikka postittaisit sata linkkiä jossa todistetaan "että jeesus oli arjalainen". Ja se perusasia on, että totuus joka pätee vain tiettyjen reunaehtojen täyttyessä ei ole totuus ollenkaan. Onko "fullframe" joku rekisteröity tuotemerkki, joka on varttu pelkästään yhden mountin käyttöön? kysehän ei ole pelkästään olympuksesta vaan eri standardeista ja kyllä tuolla keskaripuolellakin on ihan sama kennohässäkkä olemassa, vaikka niiden vehkeiden käyttäjät eivät viitsikään tällaista joutavaa kädenvääntöä.

Esittäkää nyt edes yksi perustelu, miksi 4/3 systeemi ei olisi fullframe, niin keskustellaan. Tällainen "sitä ei tarvitse todistaa koska se on tosiasia" tyyppinen viestittely ei ole oikein hedelmällistä keskustelun kannalta.

mika2 kirjoitti:

.... muuta sitä perus asiaa miksikään, vaikka postittaisit sata linkkiä jossa todistetaan "että jeesus oli arjalainen". Ja se perusasia on, että totuus joka pätee vain tiettyjen reunaehtojen täyttyessä ei ole totuus ollenkaan. Onko "fullframe" joku rekisteröity tuotemerkki, joka on varttu pelkästään yhden mountin käyttöön? kysehän ei ole pelkästään olympuksesta vaan eri standardeista ja kyllä tuolla keskaripuolellakin on ihan sama kennohässäkkä olemassa, vaikka niiden vehkeiden käyttäjät eivät viitsikään tällaista joutavaa kädenvääntöä.

Esittäkää nyt edes yksi perustelu, miksi 4/3 systeemi ei olisi fullframe, niin keskustellaan. Tällainen "sitä ei tarvitse todistaa koska se on tosiasia" tyyppinen viestittely ei ole oikein hedelmällistä keskustelun kannalta.

Lue lisää

Kyllä kai 4/3-systeemi on määrittelyjesi mukaisesti fullframe, ellet vahingossakaan käytä millään sovitteella sellaisia objektiiveja, jotka pystyvät piirtämään täyden kuvan isommallekin kennolle.

Minulla on edelleenkin käytössä noin 5 vuotta vanha erinomainen Canon A80-pokkari ja kyllä se minun mielestäni on aina ollut fullframe. En minä ainakaan tiedä, että kuva siellä kameran sisällä ihan kauheasti croppautuisi. Suunnilleen samalta alueelta kuva näyttää tulevan kuin mitä etsimessä näkyy. Kennokoko tosin on aika pieni, vain 7.18mm*5.32mm.

Järkkärinä käytän croppikertoimen 1.5 kameraa, vaikka pääasiassa käyttämäni objektiivi ei isommalle kennolle riitäkään. Sen suhteen kamerani on siis fullframe, mutta myös käytössäni olevien vanhojen kinokoolle tehtyjen objektiivien suhteen sitten kai onkin kyseessä croppirunko.

Sama kamerahan se molemmissa tapauksissa on ja molempien mainitsemieni objektiivien suhteen voin halutessani ajatella tuon kroppikertoimen käytön auttavan mieltämääm eri polttovälien vaikutuksen esim. kuvakulmiin. Olen nimittäin tottunut kinokameroilla ajattelemaan, että esim. 28mm on melko hyvä laajakulma ja 135mm melko kätevä lyhyehkö tele. Lintukuvauksissa käytin 400mm objektiivia ja 50mm polttoväli oli ns. normaali.
Digikennojen aikana tarvitsee ajatella eri tavalla ja siinä päättelyssä ns. croppikerrointa voi käyttää. Tietää esim. että entisaikojen 28mm vastaavan laajakulmavaikutelman saa suunnilleen 28/1.5=n.19mm polttovälillä. Eikä asia riipu yhtään kyseisten objektiivien piirtoympyröiden koosta vaan ainoastaan kennon koosta suhteessa kinokooon.
Vähitellen olen kuitenkin tottunut mieltämään nykyisten kameroideni polttovälit oikein, mutta edelleenkin harvinaisempien polttovälien tapauksessa mietin, että mitä ne vastaavatkaan kinokoossa.

Koko croppitermiä on siis tässä viime aikojen yleisimmässä digikameroihin liittyvässä merkityksessä alettu käyttämään pelkästään helpottamaan kinokoon kameroihin tottuneita ihmisiä ymmärtämään eri polttoväleihin liittyviä kuvakulmia ja terävyysalueita kinokokoa pienempien digikennojen tapauksessa. Tässä käyttötarkoituksessa fullframe siis tarkoittaa kinokokoa.

Tästä asiasta on ihan turha harrastaa sen kummempaa vääntöä, vaikka jotkut haluavat selkeästi taistella yleistä käytäntöä vastaan. Sillä, että jotkut kameramerkit käyttävät vanhaa TV-formaattia 4:3 ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

mika2 kirjoitti:

.... muuta sitä perus asiaa miksikään, vaikka postittaisit sata linkkiä jossa todistetaan "että jeesus oli arjalainen". Ja se perusasia on, että totuus joka pätee vain tiettyjen reunaehtojen täyttyessä ei ole totuus ollenkaan. Onko "fullframe" joku rekisteröity tuotemerkki, joka on varttu pelkästään yhden mountin käyttöön? kysehän ei ole pelkästään olympuksesta vaan eri standardeista ja kyllä tuolla keskaripuolellakin on ihan sama kennohässäkkä olemassa, vaikka niiden vehkeiden käyttäjät eivät viitsikään tällaista joutavaa kädenvääntöä.

Esittäkää nyt edes yksi perustelu, miksi 4/3 systeemi ei olisi fullframe, niin keskustellaan. Tällainen "sitä ei tarvitse todistaa koska se on tosiasia" tyyppinen viestittely ei ole oikein hedelmällistä keskustelun kannalta.

Lue lisää

Taidat olla vajaampi kuin olyn kenno? Asia on yritetty suomentaa sinulle useita kertoja mutta ummistat silmät faktoilta. Ennen digiaikaa ei tunnettu käsitteitä kroppikenno tai kroppirunko koska sellaisille käsitteille ei olut tarvetta. Nyt kun digiaikana tuli kameroita joissa kenno on pienempi kuin kinoruutu, on nuo käsitteet keksitty. Silloin yhdellä sanalla kerrotaan se että kenno on pienempi kuin kinoruutu. Jos katsot kameravalmistajien englanninkielisiä sivuja, siellä kinokennoisen kameran kohdalla mainitaan full frame ja yleensä se on suomennettu täyskenno. En ole ikinä nähnyt yhdenkään kameravalmistajan mainostavan kinokokoa pienempää kennoa full framena tai täyskennoisena.
Mutta turha tätä asiaa on jankuttaa kuukaudesta toiseen. Sinulle ei näytä suomenkielinen teksti menevän ymmärrykseen.

kalle kirjoitti:

Kyllä kai 4/3-systeemi on määrittelyjesi mukaisesti fullframe, ellet vahingossakaan käytä millään sovitteella sellaisia objektiiveja, jotka pystyvät piirtämään täyden kuvan isommallekin kennolle.

Minulla on edelleenkin käytössä noin 5 vuotta vanha erinomainen Canon A80-pokkari ja kyllä se minun mielestäni on aina ollut fullframe. En minä ainakaan tiedä, että kuva siellä kameran sisällä ihan kauheasti croppautuisi. Suunnilleen samalta alueelta kuva näyttää tulevan kuin mitä etsimessä näkyy. Kennokoko tosin on aika pieni, vain 7.18mm*5.32mm.

Järkkärinä käytän croppikertoimen 1.5 kameraa, vaikka pääasiassa käyttämäni objektiivi ei isommalle kennolle riitäkään. Sen suhteen kamerani on siis fullframe, mutta myös käytössäni olevien vanhojen kinokoolle tehtyjen objektiivien suhteen sitten kai onkin kyseessä croppirunko.

Sama kamerahan se molemmissa tapauksissa on ja molempien mainitsemieni objektiivien suhteen voin halutessani ajatella tuon kroppikertoimen käytön auttavan mieltämääm eri polttovälien vaikutuksen esim. kuvakulmiin. Olen nimittäin tottunut kinokameroilla ajattelemaan, että esim. 28mm on melko hyvä laajakulma ja 135mm melko kätevä lyhyehkö tele. Lintukuvauksissa käytin 400mm objektiivia ja 50mm polttoväli oli ns. normaali.
Digikennojen aikana tarvitsee ajatella eri tavalla ja siinä päättelyssä ns. croppikerrointa voi käyttää. Tietää esim. että entisaikojen 28mm vastaavan laajakulmavaikutelman saa suunnilleen 28/1.5=n.19mm polttovälillä. Eikä asia riipu yhtään kyseisten objektiivien piirtoympyröiden koosta vaan ainoastaan kennon koosta suhteessa kinokooon.
Vähitellen olen kuitenkin tottunut mieltämään nykyisten kameroideni polttovälit oikein, mutta edelleenkin harvinaisempien polttovälien tapauksessa mietin, että mitä ne vastaavatkaan kinokoossa.

Koko croppitermiä on siis tässä viime aikojen yleisimmässä digikameroihin liittyvässä merkityksessä alettu käyttämään pelkästään helpottamaan kinokoon kameroihin tottuneita ihmisiä ymmärtämään eri polttoväleihin liittyviä kuvakulmia ja terävyysalueita kinokokoa pienempien digikennojen tapauksessa. Tässä käyttötarkoituksessa fullframe siis tarkoittaa kinokokoa.

Tästä asiasta on ihan turha harrastaa sen kummempaa vääntöä, vaikka jotkut haluavat selkeästi taistella yleistä käytäntöä vastaan. Sillä, että jotkut kameramerkit käyttävät vanhaa TV-formaattia 4:3 ei ole asian kanssa mitään tekemistä.

Lue lisää

Näyttääpä tuo Olympuskin omalla Zuiko-objektiivejaan esittelevällä nettisivulla antavan polttovälivastaavuudet kinokokoon suhteutettuna eli Olympusten "croppikertoimella" 2 kerrottuna.

Miksi antaisi, ellei nimenomaan kinokokoa pidettäisi yleismaailmallisena referenssinä ?

kalle kirjoitti:

Näyttääpä tuo Olympuskin omalla Zuiko-objektiivejaan esittelevällä nettisivulla antavan polttovälivastaavuudet kinokokoon suhteutettuna eli Olympusten "croppikertoimella" 2 kerrottuna.

Miksi antaisi, ellei nimenomaan kinokokoa pidettäisi yleismaailmallisena referenssinä ?

Lue lisää

Mika2 ei suostu nielemään sitä että on ostanut olympuksen joka ei sitten ollutkaan täyskennoinen.
Vaikka kino ei olekaan suurin kenno/filmikoko, sitä pidetään vertailukohtana muiden kameroiden polttovälivastaavuuksille koska se on tunnetuin formaatti. Minulle ei hirveästi kerro jos joku sanoo että tällä objektiivilla X tulee 49 asteen kuvakulma tietyssä kamerassa. Kun sanotaan että tämä objektiivi X on tietyssä kamerassa 200 millin kinovastaava, se kertoo minulle välittömästi minkälaiseen kuvaukseen se soveltuu. Joku opettelee objektiivit kuvakulmina ja toinen taas kinovastaavina. Molemmissa tapauksissa luku muuttuu kun kameran kenno/filmikoko vaihtuu.

"Sellainen kenno joka ei hyödynnä piirtoympyrää kokonaan, sanotaan rajaavaksi kennoksi (tai croppikennoksi)."

Lakkaako se sitten olemasta croppikenno siksi aikaa, kun siihen nokalle laitetaan sellainen linssi, jonka piirtoympyrää kenno hyödyntää kokonaan?

Simo kirjoitti:

"Sellainen kenno joka ei hyödynnä piirtoympyrää kokonaan, sanotaan rajaavaksi kennoksi (tai croppikennoksi)."

Lakkaako se sitten olemasta croppikenno siksi aikaa, kun siihen nokalle laitetaan sellainen linssi, jonka piirtoympyrää kenno hyödyntää kokonaan?

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000508&posting=22000000040241613#22000000040241613

Olya isommat kennot on kroppeja, Olyssa on täyskenno. Ei tziisus mikä pelle tuo mika2. Taitaa mika olla kakkosen ystävä...

kuuro ei kuule kirjoitti:

Mika2 ei suostu nielemään sitä että on ostanut olympuksen joka ei sitten ollutkaan täyskennoinen.
Vaikka kino ei olekaan suurin kenno/filmikoko, sitä pidetään vertailukohtana muiden kameroiden polttovälivastaavuuksille koska se on tunnetuin formaatti. Minulle ei hirveästi kerro jos joku sanoo että tällä objektiivilla X tulee 49 asteen kuvakulma tietyssä kamerassa. Kun sanotaan että tämä objektiivi X on tietyssä kamerassa 200 millin kinovastaava, se kertoo minulle välittömästi minkälaiseen kuvaukseen se soveltuu. Joku opettelee objektiivit kuvakulmina ja toinen taas kinovastaavina. Molemmissa tapauksissa luku muuttuu kun kameran kenno/filmikoko vaihtuu.

Lue lisää

> Mika2 ei suostu nielemään sitä että on ostanut olympuksen joka ei sitten ollutkaan täyskennoinen.

...on lehmä eikä sitä itikaksi saa millään mielellä mahtumaan. Meilläpäin itikoita läpsitään kämmenellä kuoliaaksi.

FullFrame, viittaa suoraan käännettynä täyteen kuvaan.

http://ilmainensanakirja.fi/trans?q=F-en.T-fi.Q-frame.Q2-frame

Täydestä kuvasta minulle tulee mieleen se, että jos objektiivi ei anna täydellä aukolla vinjetoimatonta kuvaa filmille/kennolle, on silloin kamera/objektiivi yhdistelmä jotain muuta kuin FullFrame. Jos Lontoota puhuvat eivät ymmärrä äidinkieltään oikein, vaan lehmä on itikka, siitä vaan, mutta puhuvat silloin paskaa.

kohta repeet..... kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000508&posting=22000000040241613#22000000040241613

Olya isommat kennot on kroppeja, Olyssa on täyskenno. Ei tziisus mikä pelle tuo mika2. Taitaa mika olla kakkosen ystävä...

Lue lisää

"jätän keskikoon vajaakennoiset pois laskuista kun niistä en riittävästi tiedä"

Miten musta tuntuu ettei tuolla tyypillä ole kameroista mitään hajua? Taitaa lämpimikseen trollailla tänne päivät pitkät.

kohta repeet..... kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=2000000000000009&conference=4500000000000508&posting=22000000040241613#22000000040241613

Olya isommat kennot on kroppeja, Olyssa on täyskenno. Ei tziisus mikä pelle tuo mika2. Taitaa mika olla kakkosen ystävä...

Lue lisää

Mikan kanssa.
Käytän olympusta, joka on croppi/vajaa/jotain sinne päin eli pienempi kuitenkin kuin tuo tutuksi tullut filmikoko. Valise vain mitä nimitystystä haluat olympuksestani käyttää ja se kelpaa minulle.
Enemmän häiritsee nuo luontoeläinten nimimuutokset, kun luonnossa vilistää ties mitä tikutakua ja kontiaista, joiden oppimiseen kestää yli kymmenen minuuttia. Kahdella kertominen, vain on paljon helpompaa.
Muutenhan mikan viestit ovat kuitenkin foorumin kärkeä tähän sinunkin viestiisi verraten.

siinä väänsin kirjoitti:

Mikan kanssa.
Käytän olympusta, joka on croppi/vajaa/jotain sinne päin eli pienempi kuitenkin kuin tuo tutuksi tullut filmikoko. Valise vain mitä nimitystystä haluat olympuksestani käyttää ja se kelpaa minulle.
Enemmän häiritsee nuo luontoeläinten nimimuutokset, kun luonnossa vilistää ties mitä tikutakua ja kontiaista, joiden oppimiseen kestää yli kymmenen minuuttia. Kahdella kertominen, vain on paljon helpompaa.
Muutenhan mikan viestit ovat kuitenkin foorumin kärkeä tähän sinunkin viestiisi verraten.

Lue lisää

Tuo mika2 on varmasti sama kuin nelosen krisse, se hassu blondi joka ei bonjaa asioita. Tuonkin typerän kirjoituksesi olisit voinu kropata pienemmäksi, vaikka läppärisi näyttö onkin täyskennoinen. Mutta ethän sinä sitä tietenkään hoksannut, eikä se sinun vika ole. Syytetään siitä sitä kömpelöä kätilöä joka sinut lattialle tiputti.

.... minun tarkoitus ei ollut trollata. Olen vilpittömästi yllättynyt näin tunnekylläisestä reaktioista, vaikka tietenkin tiedän ettei ihmiset ajattele laillani tästä asiasta. En odottanut kuitenkaan, että jotkut niin totaalisesti pimahtavat "yleisestä" poikkeavista näkemyksistä vallankaan kun koitin perustella miksi olen sitä miltä.

Tiedän itsekin olevani toivoton semantikko ja pohdin paljon sanojen ja termien merkityksiä. Se varmasti tuntuu monesta ärsyttävältä saivartelulta. Minä vain pidän tärkeänä sitä, mitä sanat tarkoittavat. Tuo fullframe on vähänkuin dna:n mokkula (eikös ne käyneet oikein oikeuttakin siitä ettei muut operaattorit saa sitä käyttää markkinoinnissaan.

Sellaisen harhakäsityksen haluaisin oikeasta joka tässä ketjussa tuli esille, että minä en omista digitaalista Olympusta enkä kuvaa 4/3 standardin systeemillä. Olen toki ystävälläni joskus sellaista kokeillut (taisi olla e-400 tms. ). Kuvaan ja olen koko ajan kuvannut aps-c kameralla. ensin Nikon D70 ja nyt on pykälässä Fujifilm s5pro. Mielelläni kuvittelen tulvaisuudessa kuvailevani myös kinokennoisella, jos niitä saa joskus halvalla. Nyt kuvaan kinarilla vaan filmille. Minulla ei siis ole mitään erityistä suhdetta Olympukseen eikä mitään intressiä käydä merkkisotaa, vaan ihan vain rakkaudesta termien täsmällisyyteen halusin tätä asiaa nostaa keskusteluun.

Niin ja kun asia tuli esille, niin olen kirjoitellut tänne myös nimimerkillä "Mika..." , mutta päädyin rekkaamaan nimimerkin koska alkoi niin paljon parveilemaan pistekaimoja höpäjämässä ihan kummia.

donitsin ehkä? kirjoitti:

Tuo mika2 on varmasti sama kuin nelosen krisse, se hassu blondi joka ei bonjaa asioita. Tuonkin typerän kirjoituksesi olisit voinu kropata pienemmäksi, vaikka läppärisi näyttö onkin täyskennoinen. Mutta ethän sinä sitä tietenkään hoksannut, eikä se sinun vika ole. Syytetään siitä sitä kömpelöä kätilöä joka sinut lattialle tiputti.

Lue lisää

"Tuo mika2 on varmasti sama kuin nelosen krisse"
- tienaa siis pirusti tuolla standup-komiikalla ja sillä on siis varaa täyskennoiseenkin.
"Tuonkin typerän kirjoituksesi olisit voinu kropata pienemmäksi, vaikka läppärisi näyttö onkin täyskennoinen."
- lähinnä vain paska, eikä oikein sovi tästäsyystä kuvankäsittelyyn. No lapsivesi tuli jo, aikasi on siis ohi.
"Mutta ethän sinä sitä tietenkään hoksannut, eikä se sinun vika ole" -kiitos
"Syytetään siitä sitä kömpelöä kätilöä joka sinut lattialle tiputti. "-with canon you can"
Osuko yksikään?

olumpussit kirjoitti:

http://en.wikipedia.org/wiki/Full-frame_digital_SLR
http://www.fredmiranda.com/1Ds_review/index_fullframe.html
http://www.canon.fi/eos5d/key_features/image_recording/full_frame.asp

Kyllä tuo full frame tuntuu yleisesti olevan käsite joka koskee kennon tai filmiruudun kinovastaavuutta. Missään ei puhuta siitä mikä on kyseisen kameran piirtoympyrä milläkin objektiivilla joten mainostakaa vain täällä niitä olypuksuttimia täyskennoisina.

Lue lisää

Kun kerran croppikertoimet eivät mene kaikille jakeluun, on selkeämpää ottaa käyttöön kennon kokoon liittyvät ilmaukset:

APS-C = puolikino, koska kennon pinta-ala on aika tarkalleen puolet kinofilminruudun pinta-alasta. Ja tämä ilmaushan on jo ollut tuttu em. filmikokoa käyttäneistä kameroista, joillaisia valmistivat ainakin Yashica ja Pentax.

4/3" = varttikino, kennon läpimitta puolet kinofilmiruudusta, pinta-ala neljännes.

APS-C = puolikino kirjoitti:

Kun kerran croppikertoimet eivät mene kaikille jakeluun, on selkeämpää ottaa käyttöön kennon kokoon liittyvät ilmaukset:

APS-C = puolikino, koska kennon pinta-ala on aika tarkalleen puolet kinofilminruudun pinta-alasta. Ja tämä ilmaushan on jo ollut tuttu em. filmikokoa käyttäneistä kameroista, joillaisia valmistivat ainakin Yashica ja Pentax.

4/3" = varttikino, kennon läpimitta puolet kinofilmiruudusta, pinta-ala neljännes.

Lue lisää

4/3 -kennon koko on 18mm x 13.5mm -> pinta-ala 234mm2

Canonin APS-C kenno on 22.3mm x 14.9mm -> pinta-ala 332mm2 (tämä on siis vain 19% leveämpi ja 9% korkeampi kuin 4/3)

35mm kinokoko on 36mm x 24mm -> pinta-ala 864mm2

tarkista vaikka kirjoitti:

4/3 -kennon koko on 18mm x 13.5mm -> pinta-ala 234mm2

Canonin APS-C kenno on 22.3mm x 14.9mm -> pinta-ala 332mm2 (tämä on siis vain 19% leveämpi ja 9% korkeampi kuin 4/3)

35mm kinokoko on 36mm x 24mm -> pinta-ala 864mm2

Lue lisää

...no tämähän meni ihan just niin kuin saattoi odottaakin eli alemmuuskompleksia poteva "täyskenno" -olympusmiäs otti heti vertailukohdaksi canuunan eikä yleisempää 1,5x kerrointa (=Nikon, Sony, Minolta, Pentax, Samsung)

Myös pinta-alalaskelmat menivät metsään, koska 36x24 mm on vain nimellinen koko. Käytännössä filmiä harvemmin hyödynnettiin aivan reunoja myöten, vaan sekä diakehykset että "kymppikuvat" rajasivat kuvaa reunoilta.

Kymppikuvissa rajaus oli muuten aika reipas, koska tyypillisen kinojärkkärin etsin näytti 95% ja silti kymppikuvista saattoi puuttua kuvaa otettaessa aivan etsimen reunalle rajattuja yksityiskohtia.

Eli 0,95x36 x 0,95x24 = 34,2x22,8 mm = 780 m² olisi lähempänä totuutta kinofilmille, mihin verrattuna 23,5*15,7 = 369 mm³ on kohtuullisen tarkasti puolet.

heti alkajaisiksi kirjoitti:

...no tämähän meni ihan just niin kuin saattoi odottaakin eli alemmuuskompleksia poteva "täyskenno" -olympusmiäs otti heti vertailukohdaksi canuunan eikä yleisempää 1,5x kerrointa (=Nikon, Sony, Minolta, Pentax, Samsung)

Myös pinta-alalaskelmat menivät metsään, koska 36x24 mm on vain nimellinen koko. Käytännössä filmiä harvemmin hyödynnettiin aivan reunoja myöten, vaan sekä diakehykset että "kymppikuvat" rajasivat kuvaa reunoilta.

Kymppikuvissa rajaus oli muuten aika reipas, koska tyypillisen kinojärkkärin etsin näytti 95% ja silti kymppikuvista saattoi puuttua kuvaa otettaessa aivan etsimen reunalle rajattuja yksityiskohtia.

Eli 0,95x36 x 0,95x24 = 34,2x22,8 mm = 780 m² olisi lähempänä totuutta kinofilmille, mihin verrattuna 23,5*15,7 = 369 mm³ on kohtuullisen tarkasti puolet.

Lue lisää

Oletko ajatellut siirtymistä politiikkaan?

Kun jäit kiinni valehtelemisesta, keksit selityksen jolle nauraa pappilan siatkin ja kehtasit esitellä sen "totuutena". Eikö oikeampi olisi verrata tietokoneen näyttöön ja määritellä sellaiset kamerat croppikeroimisiksi, joiden kuvat ovat alle 640 x 480 pistettä :-)

todella hauska! kirjoitti:

Oletko ajatellut siirtymistä politiikkaan?

Kun jäit kiinni valehtelemisesta, keksit selityksen jolle nauraa pappilan siatkin ja kehtasit esitellä sen "totuutena". Eikö oikeampi olisi verrata tietokoneen näyttöön ja määritellä sellaiset kamerat croppikeroimisiksi, joiden kuvat ovat alle 640 x 480 pistettä :-)

Lue lisää

> Kun jäit kiinni valehtelemisesta

Paraskin selittäjä. Itse pyöristelit varttikennon mittoja ylöspäin. Todelliset, aktiivisen osan mitat ovat 17,3x13,0 mm ja pinta-ala 225 m².

Eli 1,5x crop on 43 % *teoreettisesta* 36x24 mm filmikoosta ... jota ei kyllä ikinä ole käytetty, ns. täysikennoiset järkkäritkin rajaavat muutaman millin kymmenysosan reunoilta pois.

1,6x crop = 38 %

4/3 = 26 % = varttikino

M.O.T.

nähtiin taas kirjoitti:

> Kun jäit kiinni valehtelemisesta

Paraskin selittäjä. Itse pyöristelit varttikennon mittoja ylöspäin. Todelliset, aktiivisen osan mitat ovat 17,3x13,0 mm ja pinta-ala 225 m².

Eli 1,5x crop on 43 % *teoreettisesta* 36x24 mm filmikoosta ... jota ei kyllä ikinä ole käytetty, ns. täysikennoiset järkkäritkin rajaavat muutaman millin kymmenysosan reunoilta pois.

1,6x crop = 38 %

4/3 = 26 % = varttikino

M.O.T.

Lue lisää

Vaan digitaaliseen valokuvaukseen suunniteltu järjestelmä objektiivejä myöten. Mikä epäjumala se täyskenno ns. 24x36mm. on ? vaikka Leica sen keksikin. Eikö täällä meuhaavat APSI kuvaajat voisi ostaa digihasselin, niin ei tarvisisi tulla tänne vouhottamaan ja voisivat piirtää piirtoympyrän pakaroihinsa ruskean linssin ympärille.

nähtiin taas kirjoitti:

> Kun jäit kiinni valehtelemisesta

Paraskin selittäjä. Itse pyöristelit varttikennon mittoja ylöspäin. Todelliset, aktiivisen osan mitat ovat 17,3x13,0 mm ja pinta-ala 225 m².

Eli 1,5x crop on 43 % *teoreettisesta* 36x24 mm filmikoosta ... jota ei kyllä ikinä ole käytetty, ns. täysikennoiset järkkäritkin rajaavat muutaman millin kymmenysosan reunoilta pois.

1,6x crop = 38 %

4/3 = 26 % = varttikino

M.O.T.

Lue lisää

"Todelliset, aktiivisen osan mitat ovat 17,3x13,0 mm ja pinta-ala 225 m²."

Ketä oikeasti kiinnostaa numerot. Paljon mielenkiintoisempaa on sinun tarpeesi vääristellä niitä. Kuvaajille on aivan samantekevää kennonkoko kunhan tulee hyviä kuvia.

Toivottavasti sinullakin on joskus varaa ostaa E-3 ja top pro -linssejä. Sen jälkeen tällaiset termien sopivat määritelmäsi vain huvittavat.


"Itse pyöristelit varttikennon mittoja ylöspäin..."

Minä en ole kirjoittanut mitoista mitään, sillä asioista kannattaa keskustella vain sellaisten kanssa joka ymmärtää ongelman :-)

varttikilo housuistasi :-) kirjoitti:

"Todelliset, aktiivisen osan mitat ovat 17,3x13,0 mm ja pinta-ala 225 m²."

Ketä oikeasti kiinnostaa numerot. Paljon mielenkiintoisempaa on sinun tarpeesi vääristellä niitä. Kuvaajille on aivan samantekevää kennonkoko kunhan tulee hyviä kuvia.

Toivottavasti sinullakin on joskus varaa ostaa E-3 ja top pro -linssejä. Sen jälkeen tällaiset termien sopivat määritelmäsi vain huvittavat.


"Itse pyöristelit varttikennon mittoja ylöspäin..."

Minä en ole kirjoittanut mitoista mitään, sillä asioista kannattaa keskustella vain sellaisten kanssa joka ymmärtää ongelman :-)

Lue lisää

Lasit: 12-60, 50-200, 50 makro, telekonvertteri 1,4x, 7-14, lisäakkukahva, salama FL-50 ym. näillä kuvailen ja olen tyytyväinen.

Roppi kirjoitti:

Vaan digitaaliseen valokuvaukseen suunniteltu järjestelmä objektiivejä myöten. Mikä epäjumala se täyskenno ns. 24x36mm. on ? vaikka Leica sen keksikin. Eikö täällä meuhaavat APSI kuvaajat voisi ostaa digihasselin, niin ei tarvisisi tulla tänne vouhottamaan ja voisivat piirtää piirtoympyrän pakaroihinsa ruskean linssin ympärille.

Lue lisää

> Vaan digitaaliseen valokuvaukseen suunniteltu järjestelmä objektiivejä myöten. Mikä epäjumala se täyskenno ns. 24x36mm.

No se on se referenssi, johon varttikinollakin kuvaavat aina kalustoaan vertaavat.

Vai mihin on unohtunut se pullistelu esim. 300/2,8 -telellä, jota aina&kaikkialla on muistettu mainostaa 600/2,8 -objektiivina "kinomitoin"?

Kaikilla kennoilla voi ottaa kuvan ja rajata sitä kuvankäsittelyssä joten kaikki kennot on kroppikennoja. Yksikään kenno ei hyödynnä objektiivin piirtoympyrää 100 prosenttisesti vaan piirtoympyrä on aina vähän kennoa isompi. Joten mitään full frameja ei ole edes olemassa.

saivartelu jatkuu kirjoitti:

Kaikilla kennoilla voi ottaa kuvan ja rajata sitä kuvankäsittelyssä joten kaikki kennot on kroppikennoja. Yksikään kenno ei hyödynnä objektiivin piirtoympyrää 100 prosenttisesti vaan piirtoympyrä on aina vähän kennoa isompi. Joten mitään full frameja ei ole edes olemassa.

Lue lisää

Noinhan se asia tietysti on ja se piirtoympyrän koko voi vaihdella yhdelläkin zoom objektiivilla eri zoomin asennoissa paljonkin.

saivartelu jatkuu kirjoitti:

Kaikilla kennoilla voi ottaa kuvan ja rajata sitä kuvankäsittelyssä joten kaikki kennot on kroppikennoja. Yksikään kenno ei hyödynnä objektiivin piirtoympyrää 100 prosenttisesti vaan piirtoympyrä on aina vähän kennoa isompi. Joten mitään full frameja ei ole edes olemassa.

Lue lisää

> Yksikään kenno ei hyödynnä objektiivin piirtoympyrää 100 prosenttisesti vaan piirtoympyrä on aina vähän kennoa isompi.

Hölöpölö. Full frame on jo vanha keksintö. Sellaisen saa rakennettua ruuvaamalla melkein mihin tahansa suodinkierteellä varustettuun kompaktidigiin kiinni melkein minkä tahansa netistä ostetun "yhteensopivan" laajakulmalisäkkeen -> tästä etiäpäin kuva on suttureunainen pyörylä ts. piirtoympyrä on pienempi kuin kennon läpimitta.

saivartelu jatkuu kirjoitti:

Kaikilla kennoilla voi ottaa kuvan ja rajata sitä kuvankäsittelyssä joten kaikki kennot on kroppikennoja. Yksikään kenno ei hyödynnä objektiivin piirtoympyrää 100 prosenttisesti vaan piirtoympyrä on aina vähän kennoa isompi. Joten mitään full frameja ei ole edes olemassa.

Lue lisää

"piirtoympyrä on aina vähän kennoa isompi"

Ja jo siitä syystä, että piirtoympyrä on nimensä mukaisesti lähes pyöreä ja kennot ovat kulmikkaita. ;)

mika2 kirjoitti:

Noinhan se asia tietysti on ja se piirtoympyrän koko voi vaihdella yhdelläkin zoom objektiivilla eri zoomin asennoissa paljonkin.

http://www.olympus.fi/consumer/dslr_ED_70-300mm_1_4_0-5_6_Specifications.htm

Tuolla sivulla löytyy lause:
Polttoväli 70 - 300 mm
Polttoväli (35mm-kamerassa) 140 - 600 mm

Miksi Olympuskin ilmoittaa objektiivien kinovastaavuudet vaikka 4/3 standardin mountilla olevia kinokennoisia tai kinofilmikameroita ei edes ole olemassa? No siksi että kinokoko on yleisesti tunnettu vertailukohde.
4/3 standardi rajaa kuvakulmat puoleen (eli jakaa kahdella joka on sen standardin rajauskerroin) verrattuna siihen kuvakulmaan jonka kinokokoisella saa samalla polttovälillä.
Pokkareissakin ilmoitetaan aina kinovastaavuudet vaikka niiden objektiivia ei edes saa irti eikä sen takia voi siirtää kinokokoiseen kameraan.

kroppikenno olympus kirjoitti:

http://www.olympus.fi/consumer/dslr_ED_70-300mm_1_4_0-5_6_Specifications.htm

Tuolla sivulla löytyy lause:
Polttoväli 70 - 300 mm
Polttoväli (35mm-kamerassa) 140 - 600 mm

Miksi Olympuskin ilmoittaa objektiivien kinovastaavuudet vaikka 4/3 standardin mountilla olevia kinokennoisia tai kinofilmikameroita ei edes ole olemassa? No siksi että kinokoko on yleisesti tunnettu vertailukohde.
4/3 standardi rajaa kuvakulmat puoleen (eli jakaa kahdella joka on sen standardin rajauskerroin) verrattuna siihen kuvakulmaan jonka kinokokoisella saa samalla polttovälillä.
Pokkareissakin ilmoitetaan aina kinovastaavuudet vaikka niiden objektiivia ei edes saa irti eikä sen takia voi siirtää kinokokoiseen kameraan.

Lue lisää

Pokkareissa ei rajauskerrointa yleensä ilmoiteta mutta sen saat selville helposti: Pyydät jotain kaveriasi/äitiäsi laskemaan objektiivin kinovastaavuus jaettuna todellinen polttoväli. Tuloksena on rajauskerroin.
Eikö olekin älyttömän iisiä?

kroppikenno olympus kirjoitti:

http://www.olympus.fi/consumer/dslr_ED_70-300mm_1_4_0-5_6_Specifications.htm

Tuolla sivulla löytyy lause:
Polttoväli 70 - 300 mm
Polttoväli (35mm-kamerassa) 140 - 600 mm

Miksi Olympuskin ilmoittaa objektiivien kinovastaavuudet vaikka 4/3 standardin mountilla olevia kinokennoisia tai kinofilmikameroita ei edes ole olemassa? No siksi että kinokoko on yleisesti tunnettu vertailukohde.
4/3 standardi rajaa kuvakulmat puoleen (eli jakaa kahdella joka on sen standardin rajauskerroin) verrattuna siihen kuvakulmaan jonka kinokokoisella saa samalla polttovälillä.
Pokkareissakin ilmoitetaan aina kinovastaavuudet vaikka niiden objektiivia ei edes saa irti eikä sen takia voi siirtää kinokokoiseen kameraan.

Lue lisää

Miksi muut kameraasi sanovat? Ei paskankaan.
Pieni veikkaus, että 95% täällä kuvaavat ns. kroppikennolla.
"Croppikertoimella" pystyy vain helposti muuttamaan nämä vanhat hyviksi todetut arvot uusiin.
Onko paras kennonkoko se, mikä on aikojen saatossa valittu filmin kooksi?

sillä väliä? kirjoitti:

Miksi muut kameraasi sanovat? Ei paskankaan.
Pieni veikkaus, että 95% täällä kuvaavat ns. kroppikennolla.
"Croppikertoimella" pystyy vain helposti muuttamaan nämä vanhat hyviksi todetut arvot uusiin.
Onko paras kennonkoko se, mikä on aikojen saatossa valittu filmin kooksi?

Lue lisää

Tässä nyt ei ole kyse siitä miksi minun kameraa kutsutaan vaan siitä onko 4/3 standardi ns. kroppikennoinen vai ei. Tässä on parilla tyypillä oma käsitys siitä mikä on ns kroppikenno.
Enkä ole tässä omaa kameraa puolustamassa, en omista Olya enkä ole Canonistikaan. Kamerani kenno on aps-c kokoa ja se on kroppikenno riippumatta siitä onko siinä kiinni kinokoolle tarkoitettu objektiivi vai pienikennoisille digeille tarkoitettu. Sillä otetut kuvat rajautuu kuvakulmaltaan aina kapeammiksi kinokokoiseen verrattuna koska objektiivin kinovastaavuus on muu kuin se mitä siinä putkessa lukee.
Parhaaseen kennokokoon en ota kantaa koska se on hyvin pitkälle makuasia, mutta jos rahatilanne sallisi niin keskikoon digi lähtisi kaupasta heti matkaan.
Näiden rajauskerroinhan on alle 1 koska niillä saa laajemman kuvakulman kuin kinolla kun polttoväli on sama, vaikka objektiivi olisi eri. Tuo kinovastaavuus ei siis liity mitenkään piirtoympyrään vaan kyseessä on kuvakulman rajautuminen.
Kinolla 80mm on lievä tele, keskikoolla se on normaalilasi. 50mm on kinossa normaali, keksikoossa se taas on laajakulma.

paskan väliä. kirjoitti:

Tässä nyt ei ole kyse siitä miksi minun kameraa kutsutaan vaan siitä onko 4/3 standardi ns. kroppikennoinen vai ei. Tässä on parilla tyypillä oma käsitys siitä mikä on ns kroppikenno.
Enkä ole tässä omaa kameraa puolustamassa, en omista Olya enkä ole Canonistikaan. Kamerani kenno on aps-c kokoa ja se on kroppikenno riippumatta siitä onko siinä kiinni kinokoolle tarkoitettu objektiivi vai pienikennoisille digeille tarkoitettu. Sillä otetut kuvat rajautuu kuvakulmaltaan aina kapeammiksi kinokokoiseen verrattuna koska objektiivin kinovastaavuus on muu kuin se mitä siinä putkessa lukee.
Parhaaseen kennokokoon en ota kantaa koska se on hyvin pitkälle makuasia, mutta jos rahatilanne sallisi niin keskikoon digi lähtisi kaupasta heti matkaan.
Näiden rajauskerroinhan on alle 1 koska niillä saa laajemman kuvakulman kuin kinolla kun polttoväli on sama, vaikka objektiivi olisi eri. Tuo kinovastaavuus ei siis liity mitenkään piirtoympyrään vaan kyseessä on kuvakulman rajautuminen.
Kinolla 80mm on lievä tele, keskikoolla se on normaalilasi. 50mm on kinossa normaali, keksikoossa se taas on laajakulma.

Lue lisää

nenään.
Kun kerran samasta asiasta puhutaan.

Jätetään kaakit ainakin ulkopuolelle. Vaikka niistä on tosiaan standardeja, niin hevosvoiman teho vaihtelee standardeittain.
Mutta mitä tähän kertoimeen tulee, niin joku nimihän sillä täytyy olla, koska sitä tarvitsee päivittäin.
Minulle se nimi on kyllä sinänsä yks hailee mikä on, mutta siihen asti kunnes joku kielitieteilijä keksii paremman, käytän noita vakiintuneita termejä.

Jos näin oikeasti olisi, niin mikähän olisi crop-termin käyttämisen perimmäinen tarkoitus ?
Onhan se oikeakin yleiseen käytäntöön liittyvä määritelmä monessa viestissä tässäkin ketjussa esitetty, mutta aina näyttää löytyvän sanakirjaa ahtaasti tulkitsevia omia päätelmiään väkisin esiin tuovia kielitieteilijöitä.

Crop-termi ei noin vapaasti määriteltynä kerro kuvaajalle yhtään mitään, kun hänen kameransa voi olla croppikennollinen tai fullframe ihan riippuen siitä mikä linssi siihen on satuttu kiinnittämään ja aivan riippumatta siitä minkä kokoinen kenno on kyseessä.

Ojektiivin polttovälin perusteella ei voi varmasti päätellä kuvakulmaa nykyisin käytettyyn tapaan polttovälikertoimen tai crop-kertoimen avulla, jos crop/fullframe-määrittelylle ei fiksattaisi edes jotakin kiinteää tapaa.

Mitään numeerista kameraan liittyvää croppikerrointakaan ei voi piirtoympyrän ja kennon kokosuhteeseen perustuvan croppi/fullframe määrittelyn perusteella käyttää, kun yleinen referenssi puuttuu.

Piirtoympyrän ja kennon kokosuhteeseen liittyvällä croppikennomäärittelyllä ei siis ole kuvaajan kannalta mitään informatiivista merkitystä, joten esitetty määritelmä on täysin turha eikä näin ollen voi olla oikea.

Kaikki objektiivivalmistajat ilmoittavat nykyisin objektiivien todellisen polttovälin kuvakulmavastaavuudet ns. fullframe- eli kinokokoisissa ja croppikennoisissa eli kinokoa pienempikennoisissa kameroissa, jos objektiivia piirtoympyränsä puolesta voi kinokoossa käyttää.

Aika hullua, että yleisti käyttöön otettu ja laajalle käyttöön levinnyt termistö merkityksineen halutaan turhanpäiväisellä saivartelulla ja määritelmiä muuttelemalla sekoittaa ja romuttaa.

Tuohan se totuus on vaikka monilla tuntuu olevan väärä ymmärrys. Ei sekoiteta croppaamista ja polttovälin kinovastaavuutta keskenään.

Laitahan tiukkaa faktaa sanojen tueksi niin uskon että määritelmä on juuri noin kuin väität. Eli linkkilissut nyt linkkejä esiin mistä löytyy tuo tieto.

Jaahas, nyt sitten yrittää vuorostaan nikotinisti kammeta lehmäänsä ojasta. Että jotta croppikamera muuttuukin cropittomaksi, jos siinä käyttää objektiiveja, jotka toimivat ainoastaan croppirungossa ;-D

Muista sitten jatkossakin ostaa pelkkiä croppiobjektiiveja, ettei "täyskennoisesi" arvo romahda.

kanki kova kirjoitti:

Jaahas, nyt sitten yrittää vuorostaan nikotinisti kammeta lehmäänsä ojasta. Että jotta croppikamera muuttuukin cropittomaksi, jos siinä käyttää objektiiveja, jotka toimivat ainoastaan croppirungossa ;-D

Muista sitten jatkossakin ostaa pelkkiä croppiobjektiiveja, ettei "täyskennoisesi" arvo romahda.

Lue lisää

Muista sinä taas tänäkin vuonna pyytää faijaasi ostamaan sulle uusin parin tonnin "täysikennoinen", niin voit sitten kuvaamisen sijasta täällä kehua kuinka hyvä kamera kaapissasi on. :D

ei jaksa kirjoitti:

Muista sinä taas tänäkin vuonna pyytää faijaasi ostamaan sulle uusin parin tonnin "täysikennoinen", niin voit sitten kuvaamisen sijasta täällä kehua kuinka hyvä kamera kaapissasi on. :D

Lue lisää

Jaa, kummallakohan se alemmuuskompleksi on, kun ei itsetunto kestä ilmausta "croppikerroin"?

Itse kuvaan kameroilla, joiden "croppikertoimet" ovat 1,5x, 4x ja 5x. Eihän niiden objektiiveja tietenkään voi keskenään vaihtaa, mutta croppikertoimien avulla voin vertailla eri kameroiden kuvakulmia ja terävyysalueita. Esim. mitä aukkoa kamerassa B pitäsi käyttää, jotta saisin saman terävyysalueen kuin kameralla A otetussa kuvassa. Tai millainen pitäisi valovoiman olla, jotta saisin terävyysalueen selvästi kapeammaksi = taustan sumeaksi, kuin kameralla C otetussa potretissa, jossa tausta on häiritsevän terävä.

Croppikerroin on siis hyödyllinen ja nykyisessä, n 8 erilaisella kennokoolla varustettujen kameroiden maailmassa, miltei välttämätön työkalu.

Että se on ihan oma ongelmasi, jos olet ripustanut itsetuntosi jokin täyskenno = pröö = maailman valtias / croppi = surkimus -ajattelun varaan.

Eli sinua on viety kuin pässiä narussa, markkinointiosastojen toimista.

sinulla, ei minulla kirjoitti:

Jaa, kummallakohan se alemmuuskompleksi on, kun ei itsetunto kestä ilmausta "croppikerroin"?

Itse kuvaan kameroilla, joiden "croppikertoimet" ovat 1,5x, 4x ja 5x. Eihän niiden objektiiveja tietenkään voi keskenään vaihtaa, mutta croppikertoimien avulla voin vertailla eri kameroiden kuvakulmia ja terävyysalueita. Esim. mitä aukkoa kamerassa B pitäsi käyttää, jotta saisin saman terävyysalueen kuin kameralla A otetussa kuvassa. Tai millainen pitäisi valovoiman olla, jotta saisin terävyysalueen selvästi kapeammaksi = taustan sumeaksi, kuin kameralla C otetussa potretissa, jossa tausta on häiritsevän terävä.

Croppikerroin on siis hyödyllinen ja nykyisessä, n 8 erilaisella kennokoolla varustettujen kameroiden maailmassa, miltei välttämätön työkalu.

Että se on ihan oma ongelmasi, jos olet ripustanut itsetuntosi jokin täyskenno = pröö = maailman valtias / croppi = surkimus -ajattelun varaan.

Eli sinua on viety kuin pässiä narussa, markkinointiosastojen toimista.

Lue lisää

> Jaa, kummallakohan se alemmuuskompleksi on, kun ei itsetunto kestä ilmausta "croppikerroin"?

...ihme kun kielen raiskaajat ei ymmärrä kieltä. "Croppi" on sitä jos että otetaan vain osa jostain kokonaisuudesta. Jos kaikki maailman miljoonat paskakärpäset käyttää sanaa "croppi" väärin, ei se muuta sitä tosiasiaa miksikään, että kaikki pokkarit, Canonin, Nikonin, Olympuksen, Pentaxin, Sonyn yms muut kuin kinokennokamerat eivät ole "croppeja" silloin kun niissä käytetään vartavasten niihin suunniteltuja laseja. ...keleen peruskoulu, äidinkieli on tainnut unohtua mainosmiehiä myöten.

Earl_of_Snowdon kirjoitti:

> Jaa, kummallakohan se alemmuuskompleksi on, kun ei itsetunto kestä ilmausta "croppikerroin"?

...ihme kun kielen raiskaajat ei ymmärrä kieltä. "Croppi" on sitä jos että otetaan vain osa jostain kokonaisuudesta. Jos kaikki maailman miljoonat paskakärpäset käyttää sanaa "croppi" väärin, ei se muuta sitä tosiasiaa miksikään, että kaikki pokkarit, Canonin, Nikonin, Olympuksen, Pentaxin, Sonyn yms muut kuin kinokennokamerat eivät ole "croppeja" silloin kun niissä käytetään vartavasten niihin suunniteltuja laseja. ...keleen peruskoulu, äidinkieli on tainnut unohtua mainosmiehiä myöten.

Lue lisää

Kameramaailmassa on digikameroiden yhteydessä alettu käyttää termiä crop factor kuvaamaan digikennon kokoa suhteessa yleisimpään filmikokoon eli kinokokoon. Tämä on fakta aivan riippumatta siitä mitä muuta crop ja factor suomennettuna yhdessä ja erikseen voivat tarkoittaa.

Croppaaminen on valokuvauksessa yleisesti rajausta ja nimenomaan sitä rajausta, joka tapahtuu kuvaa tehdessä joko pimiössä tai kuvankäsittelyssä.

Crop factorin sijasta parempi termi varmaankin olisi polttovälikerroin tai kinovastaavuuskerroin.

Kerroin on otettu käyttöön kertomaan miten digikamera kennokokonsa puolesta suhteutuu kinokokoon. Kerroin on kullekin kameramallille vakio, jonka ei pitäisi muuttua sen mukaan minkälaisen linssin kameraan onnistuu kiinnittämään.

Kuvaajan ei periaatteessa tarvitse tietää mikä osuus objektiivin sisään päästämästä valosta rajautuu kennolle, mutta häntä todennäköisesti kiinnostaa tietää minkälaisen kuvakulman tietyn polttovälinen objektiivi kameraan kiinnitettynä antaa. Jos hänellä on enimmäkseen kokemusta kinokoon kameralla kuvaamisesta, haluaa hän ehkä käyttää yksinkertaista vakiokerrointa pohtiessaan tuttujen polttovälien "kinovastaavuuksia" tai terävyysaluetta jollakin aukkoluvulla.
Tämä on termin crop factor käyttöönoton tarkoitus ja termin vakiintuneen käytön ollessa jo suunnilleen maailman laajuista, tuntuu erikoiselta, että jotkut sanatarkasti käännöstyötä harrastavat suomalaiset nyt alkavat keksimään termille joitain muita ainoita oikeita tarkoituksia.

Kamera- ja objektiivivalmistajat ilmoittavat nykyisin digikameroiden objektiivien "kinovastaavuuden". Miksipä niin tekisivät, ellei kinokoko olisi jonkinlainen referenssi. Näin tekee myös eräs kameramerkki, jonka objektiivien piirtoympyrät on "optimaalisesti" sovitettu kinokokoa reilusti pienemmälle kennolle. Tämän kameran kennon siis pitäisi eräiden sananselittelijöiden määritelmän puolesta olla ns. fullframe ja kameran crop factor pitäisi olla 1.

tästä aiheesta kirjoitti:

Kameramaailmassa on digikameroiden yhteydessä alettu käyttää termiä crop factor kuvaamaan digikennon kokoa suhteessa yleisimpään filmikokoon eli kinokokoon. Tämä on fakta aivan riippumatta siitä mitä muuta crop ja factor suomennettuna yhdessä ja erikseen voivat tarkoittaa.

Croppaaminen on valokuvauksessa yleisesti rajausta ja nimenomaan sitä rajausta, joka tapahtuu kuvaa tehdessä joko pimiössä tai kuvankäsittelyssä.

Crop factorin sijasta parempi termi varmaankin olisi polttovälikerroin tai kinovastaavuuskerroin.

Kerroin on otettu käyttöön kertomaan miten digikamera kennokokonsa puolesta suhteutuu kinokokoon. Kerroin on kullekin kameramallille vakio, jonka ei pitäisi muuttua sen mukaan minkälaisen linssin kameraan onnistuu kiinnittämään.

Kuvaajan ei periaatteessa tarvitse tietää mikä osuus objektiivin sisään päästämästä valosta rajautuu kennolle, mutta häntä todennäköisesti kiinnostaa tietää minkälaisen kuvakulman tietyn polttovälinen objektiivi kameraan kiinnitettynä antaa. Jos hänellä on enimmäkseen kokemusta kinokoon kameralla kuvaamisesta, haluaa hän ehkä käyttää yksinkertaista vakiokerrointa pohtiessaan tuttujen polttovälien "kinovastaavuuksia" tai terävyysaluetta jollakin aukkoluvulla.
Tämä on termin crop factor käyttöönoton tarkoitus ja termin vakiintuneen käytön ollessa jo suunnilleen maailman laajuista, tuntuu erikoiselta, että jotkut sanatarkasti käännöstyötä harrastavat suomalaiset nyt alkavat keksimään termille joitain muita ainoita oikeita tarkoituksia.

Kamera- ja objektiivivalmistajat ilmoittavat nykyisin digikameroiden objektiivien "kinovastaavuuden". Miksipä niin tekisivät, ellei kinokoko olisi jonkinlainen referenssi. Näin tekee myös eräs kameramerkki, jonka objektiivien piirtoympyrät on "optimaalisesti" sovitettu kinokokoa reilusti pienemmälle kennolle. Tämän kameran kennon siis pitäisi eräiden sananselittelijöiden määritelmän puolesta olla ns. fullframe ja kameran crop factor pitäisi olla 1.

Lue lisää

Crop factor on huono termi.
Itse asiassa en keksi sille mitään sopivaa käyttökohdetta edes valokuvauksen alalla.
Eihän kuvia yleensä rajata jossakin tietyssä suhteessa.

Jos termi kuitenkin on vakiintunut johonkin tarkoitukseen, niin kai sitä vaan on siinä tarkoituksessa käytettävä tai ainakin ymmärrettävä.

Viestiketjun aloittaja kysyi mikä on croppikenno ja toivottavasti edes se on tullut tässä kinastelussa hänelle selväksi.
Toiset väittävät sen olevan kinokokoon verrattuna lähinnä pienempi kenno ja toiset väittävät termillä tarkoitettavan minkä tahansa kokoista kennoa, joka rajaa objektiivin piirtoympyrästä vain osan.

tästä aiheesta kirjoitti:

Kameramaailmassa on digikameroiden yhteydessä alettu käyttää termiä crop factor kuvaamaan digikennon kokoa suhteessa yleisimpään filmikokoon eli kinokokoon. Tämä on fakta aivan riippumatta siitä mitä muuta crop ja factor suomennettuna yhdessä ja erikseen voivat tarkoittaa.

Croppaaminen on valokuvauksessa yleisesti rajausta ja nimenomaan sitä rajausta, joka tapahtuu kuvaa tehdessä joko pimiössä tai kuvankäsittelyssä.

Crop factorin sijasta parempi termi varmaankin olisi polttovälikerroin tai kinovastaavuuskerroin.

Kerroin on otettu käyttöön kertomaan miten digikamera kennokokonsa puolesta suhteutuu kinokokoon. Kerroin on kullekin kameramallille vakio, jonka ei pitäisi muuttua sen mukaan minkälaisen linssin kameraan onnistuu kiinnittämään.

Kuvaajan ei periaatteessa tarvitse tietää mikä osuus objektiivin sisään päästämästä valosta rajautuu kennolle, mutta häntä todennäköisesti kiinnostaa tietää minkälaisen kuvakulman tietyn polttovälinen objektiivi kameraan kiinnitettynä antaa. Jos hänellä on enimmäkseen kokemusta kinokoon kameralla kuvaamisesta, haluaa hän ehkä käyttää yksinkertaista vakiokerrointa pohtiessaan tuttujen polttovälien "kinovastaavuuksia" tai terävyysaluetta jollakin aukkoluvulla.
Tämä on termin crop factor käyttöönoton tarkoitus ja termin vakiintuneen käytön ollessa jo suunnilleen maailman laajuista, tuntuu erikoiselta, että jotkut sanatarkasti käännöstyötä harrastavat suomalaiset nyt alkavat keksimään termille joitain muita ainoita oikeita tarkoituksia.

Kamera- ja objektiivivalmistajat ilmoittavat nykyisin digikameroiden objektiivien "kinovastaavuuden". Miksipä niin tekisivät, ellei kinokoko olisi jonkinlainen referenssi. Näin tekee myös eräs kameramerkki, jonka objektiivien piirtoympyrät on "optimaalisesti" sovitettu kinokokoa reilusti pienemmälle kennolle. Tämän kameran kennon siis pitäisi eräiden sananselittelijöiden määritelmän puolesta olla ns. fullframe ja kameran crop factor pitäisi olla 1.

Lue lisää

Tämän jälkeen onkin jo helppo gallup-luonteisesti kysyä, että mitä kukin ymmärtää sillä, kun sanotaan, että digikameran kennon croppikerroin on 1,5?

Merkki ja cropit ovat pääasia. Minä vaan harrastan valokuvausta.

kun on tottunut keskikoon ja järjestelmäkino kamerassa kiinteäpolttovälisiin, niin miksi kinodigicroppikameroille myydään enimmäkseen zoomeja?Ovatko zoomit jo niin kehittyneitä,ettei kiinteitä kannata käyttää?
Asia aiheen ulkopuolelta mutta tärkeä.

vastaathan! kirjoitti:

kun on tottunut keskikoon ja järjestelmäkino kamerassa kiinteäpolttovälisiin, niin miksi kinodigicroppikameroille myydään enimmäkseen zoomeja?Ovatko zoomit jo niin kehittyneitä,ettei kiinteitä kannata käyttää?
Asia aiheen ulkopuolelta mutta tärkeä.

Lue lisää

Mielestäni Zoomit ovat nykyään hyvin kehittyneitä ja myös kalliita(hyvät) Kiinteät ja zoomit täydentävät toisiansa, eli kumpiakin tarvitaan. Laadukkaiden zoomien hankintaa vastustetaan täällä, siksi, kun niillä ei kuulemma opi valokuvaamaan. Totuus on kai se, että ei ole rahaa ostaa laadukasta valovoimaista zoomia. Miksi ihmeessä valtamerkit niitä valmistaa, jos ne olisivat surkeita runkotulppia ?

Asiaa mietiskellyt kirjoitti:

Mielestäni Zoomit ovat nykyään hyvin kehittyneitä ja myös kalliita(hyvät) Kiinteät ja zoomit täydentävät toisiansa, eli kumpiakin tarvitaan. Laadukkaiden zoomien hankintaa vastustetaan täällä, siksi, kun niillä ei kuulemma opi valokuvaamaan. Totuus on kai se, että ei ole rahaa ostaa laadukasta valovoimaista zoomia. Miksi ihmeessä valtamerkit niitä valmistaa, jos ne olisivat surkeita runkotulppia ?

Lue lisää

Zoomeja, myös halpoja ja huonoja, tehdään rahan takia. Myös huumeita myydään rahan takia, ei siksi että ne olis ihmisille tervellisiä.
Jos on kysyntää, kannattaa vastata tarjontaan. Osa ostajista tyytyy huonompaan joko rahatilanteen tai pienemmän vaatimustason takia.
Isoissa formaateissa ei zoomeja yleensä käytetä siksi kun sellaisen formaatin hankkinut vaatii laadulta niin paljon ettei sitä zoomit täytä. Pokkareissa taas kiinteä polttoväli ei ole seksikäs koska tuulipukukansa haluaa runkata sitä zoomia. Niitä ei kiinnosta paskaakaan valovoimat, kohinat eikä tynnyrivääristymät.

Asiaa mietiskellyt kirjoitti:

Mielestäni Zoomit ovat nykyään hyvin kehittyneitä ja myös kalliita(hyvät) Kiinteät ja zoomit täydentävät toisiansa, eli kumpiakin tarvitaan. Laadukkaiden zoomien hankintaa vastustetaan täällä, siksi, kun niillä ei kuulemma opi valokuvaamaan. Totuus on kai se, että ei ole rahaa ostaa laadukasta valovoimaista zoomia. Miksi ihmeessä valtamerkit niitä valmistaa, jos ne olisivat surkeita runkotulppia ?

Lue lisää

siksi, että käyttäisin mielelläni kiinteitä 1.5 kertoimiselle laskettua normaalipolttovälistä ja laajakulmaa kiinteänä ja valovoimaisempana.Omalle merkilleni näyttää merkkikohtaisena(nikonille) valikoima suppealta.

vastaathan! kirjoitti:

kun on tottunut keskikoon ja järjestelmäkino kamerassa kiinteäpolttovälisiin, niin miksi kinodigicroppikameroille myydään enimmäkseen zoomeja?Ovatko zoomit jo niin kehittyneitä,ettei kiinteitä kannata käyttää?
Asia aiheen ulkopuolelta mutta tärkeä.

Lue lisää

Olympuskuvaajana on helppo sanoa oma mielipiteensä zoomien riittävyydestä: ne ovat hyviä ainakin kiinteisiin verrattuna :-)

Kuvaan paljon sisällä 14-35/f2 ja 35-100/f2 linsseillä, sillä niiden kanssa ei tarvitse käyttää salamaa. Vastaavanlaisen voisi rakentaa kinokennoiselle, kun tekisi kaikki linssit mittakaavaan 2:1. Tällöin tulisi 35-100/f2 linssistä 8 kertaa painavampi linssi ja ainakin 10 kertaa kalliimpi. Kuka haluaisi ostaa 20 tuhannella 15 kilon linssin? Toisaalta suuremmille kennoille ei ole vastaavaa tarvetta, sillä isomman kennon avulla saadaan suurempi herkkyys ja kapeampi syvyysterävyys.

Oikeasti insinöörit saisivat pienennettyä koko- ja hintaeroa, mutta tulokseksi tulisi pikemminkin insinööritaidon näyte kuin käyttökelpoinen linssi. Olympus hyötyy selvästi pienemmästä kennosta, kuvasuhteesta ja ennenkaikkea siitä että tuotekehittely on yhdelle kennokoolle.

Kokeilin kerran kaverin Nikon D3 14-28/f2.8. Kieltämättä oma 7-14/f4 näytti huutolaispojan kameralta. Uskon, että Olympuksella olisi eväitä tehdä paljonkin parempi kiinteä laajakulma, mutta mistä löytyisi ostajat. Pieni kenno mielletään pitkänpolttovälin kameraksi.


"Ovatko zoomit jo niin kehittyneitä,ettei kiinteitä kannata käyttää?"

Zoomien käyttö on silloin mielekästä kun niillä saa riittävän hyviä kuvia, ne ovat hinnaltaan kohtuullisia ja tarpeeksi pieniä. 90-250/f2.8 on varmasti loistava linssi ja sen saisi ostettua rikkomalla säästöpossu, mutta se on autottomalle aivan liian painava ja käsivaralta kuvaamiseen liian painava (tämä tarvitsisi todella tukevan jalusta luultavasti aina). Minulla ei tavetta tälle alueele mahdollisimman hyvää linssiä, mutta kiinteä olisi parempi ratkaisu kuin zoomi.

Kunnon makron rakentaminen zoomiin lienee vielä toiveajattelua, joten sellaisen olen hankkinut kiinteänä. Perspektiivinkorjauslinssiä ei tehdä Olympukselle, mutta käsittääkseni ne ovat kaikki kiinteitä.

Minusta kiinteät ovat vähän niinkuin filmi: ne ovat hankalampia kuin zoomit (filmi hankalampi kuin digi), mutta niistä on edullisempaa tehdä hyvä. Kiinteät tulevat vähenemään, mutta erityistilanteissa niiden korvaaminen kunnollisilla zoomeilla kestää vielä pitkään.


Vastaus on varmaan erilainen, jos käyttää suosittua kinokennoista, jolle on laaja tarjonta hyviä kiinteitä. Croppikennoisen kameran käyttäjistä moni miettii siirtymistään kokokennoisiin ja silloin on paljon vaikeampi miettiä minkälaisia linssejä kannattaa ostaa. Croppikennoisissa pysyy varmimmin lintukuvaajat, joille kiinteät tarjoavat edelleen parhaat linssit kun otetaan huomioon hinta, paino ja käytettävyys.

unelmaako? kirjoitti:

siksi, että käyttäisin mielelläni kiinteitä 1.5 kertoimiselle laskettua normaalipolttovälistä ja laajakulmaa kiinteänä ja valovoimaisempana.Omalle merkilleni näyttää merkkikohtaisena(nikonille) valikoima suppealta.

Lue lisää

"käyttäisin mielelläni kiinteitä 1.5 kertoimiselle laskettua normaalipolttovälistä ja laajakulmaa kiinteänä ja valovoimaisempana."

Minäkin käyttäisin mielelläni Olyssani jotain 10/f1.4 laajakulmaa, jos siinä ei olisi vääristymiä. Tällaisen tekeminen on teknisesti erittäin vaikea.

Kimmo Koo kirjoitti:

Olympuskuvaajana on helppo sanoa oma mielipiteensä zoomien riittävyydestä: ne ovat hyviä ainakin kiinteisiin verrattuna :-)

Kuvaan paljon sisällä 14-35/f2 ja 35-100/f2 linsseillä, sillä niiden kanssa ei tarvitse käyttää salamaa. Vastaavanlaisen voisi rakentaa kinokennoiselle, kun tekisi kaikki linssit mittakaavaan 2:1. Tällöin tulisi 35-100/f2 linssistä 8 kertaa painavampi linssi ja ainakin 10 kertaa kalliimpi. Kuka haluaisi ostaa 20 tuhannella 15 kilon linssin? Toisaalta suuremmille kennoille ei ole vastaavaa tarvetta, sillä isomman kennon avulla saadaan suurempi herkkyys ja kapeampi syvyysterävyys.

Oikeasti insinöörit saisivat pienennettyä koko- ja hintaeroa, mutta tulokseksi tulisi pikemminkin insinööritaidon näyte kuin käyttökelpoinen linssi. Olympus hyötyy selvästi pienemmästä kennosta, kuvasuhteesta ja ennenkaikkea siitä että tuotekehittely on yhdelle kennokoolle.

Kokeilin kerran kaverin Nikon D3 14-28/f2.8. Kieltämättä oma 7-14/f4 näytti huutolaispojan kameralta. Uskon, että Olympuksella olisi eväitä tehdä paljonkin parempi kiinteä laajakulma, mutta mistä löytyisi ostajat. Pieni kenno mielletään pitkänpolttovälin kameraksi.


"Ovatko zoomit jo niin kehittyneitä,ettei kiinteitä kannata käyttää?"

Zoomien käyttö on silloin mielekästä kun niillä saa riittävän hyviä kuvia, ne ovat hinnaltaan kohtuullisia ja tarpeeksi pieniä. 90-250/f2.8 on varmasti loistava linssi ja sen saisi ostettua rikkomalla säästöpossu, mutta se on autottomalle aivan liian painava ja käsivaralta kuvaamiseen liian painava (tämä tarvitsisi todella tukevan jalusta luultavasti aina). Minulla ei tavetta tälle alueele mahdollisimman hyvää linssiä, mutta kiinteä olisi parempi ratkaisu kuin zoomi.

Kunnon makron rakentaminen zoomiin lienee vielä toiveajattelua, joten sellaisen olen hankkinut kiinteänä. Perspektiivinkorjauslinssiä ei tehdä Olympukselle, mutta käsittääkseni ne ovat kaikki kiinteitä.

Minusta kiinteät ovat vähän niinkuin filmi: ne ovat hankalampia kuin zoomit (filmi hankalampi kuin digi), mutta niistä on edullisempaa tehdä hyvä. Kiinteät tulevat vähenemään, mutta erityistilanteissa niiden korvaaminen kunnollisilla zoomeilla kestää vielä pitkään.


Vastaus on varmaan erilainen, jos käyttää suosittua kinokennoista, jolle on laaja tarjonta hyviä kiinteitä. Croppikennoisen kameran käyttäjistä moni miettii siirtymistään kokokennoisiin ja silloin on paljon vaikeampi miettiä minkälaisia linssejä kannattaa ostaa. Croppikennoisissa pysyy varmimmin lintukuvaajat, joille kiinteät tarjoavat edelleen parhaat linssit kun otetaan huomioon hinta, paino ja käytettävyys.

Lue lisää

Tuosta 14-35/2 olen itsekin haaveillut, mutta hinta ja paino (915g) on toistaiseksi saanut mut tyytymään sinänsä loistavaan 12-60/2.8-4. Tuo riittää hyvin useimpiin tilanteisiin, mutta hämärässä pitää usein olla salama apuna.

Itse käytän usein kiinteää valovoiman takia. 4/3 häviää suunnilleen kaksi stoppia kinokoon kennoille kohinoissa, mutta eron voi kompensoida käyttämällä f/2.8 zoomin sijasta f/1.4 kiinteää esim. Leica 25mm/1.4. E-sarjalaisilla saa noille kiinteille vielä vakaajan rungossa, joka auttaa joissain tilanteissa toiset 2 stoppia.

Kimmo Koo kirjoitti:

Olympuskuvaajana on helppo sanoa oma mielipiteensä zoomien riittävyydestä: ne ovat hyviä ainakin kiinteisiin verrattuna :-)

Kuvaan paljon sisällä 14-35/f2 ja 35-100/f2 linsseillä, sillä niiden kanssa ei tarvitse käyttää salamaa. Vastaavanlaisen voisi rakentaa kinokennoiselle, kun tekisi kaikki linssit mittakaavaan 2:1. Tällöin tulisi 35-100/f2 linssistä 8 kertaa painavampi linssi ja ainakin 10 kertaa kalliimpi. Kuka haluaisi ostaa 20 tuhannella 15 kilon linssin? Toisaalta suuremmille kennoille ei ole vastaavaa tarvetta, sillä isomman kennon avulla saadaan suurempi herkkyys ja kapeampi syvyysterävyys.

Oikeasti insinöörit saisivat pienennettyä koko- ja hintaeroa, mutta tulokseksi tulisi pikemminkin insinööritaidon näyte kuin käyttökelpoinen linssi. Olympus hyötyy selvästi pienemmästä kennosta, kuvasuhteesta ja ennenkaikkea siitä että tuotekehittely on yhdelle kennokoolle.

Kokeilin kerran kaverin Nikon D3 14-28/f2.8. Kieltämättä oma 7-14/f4 näytti huutolaispojan kameralta. Uskon, että Olympuksella olisi eväitä tehdä paljonkin parempi kiinteä laajakulma, mutta mistä löytyisi ostajat. Pieni kenno mielletään pitkänpolttovälin kameraksi.


"Ovatko zoomit jo niin kehittyneitä,ettei kiinteitä kannata käyttää?"

Zoomien käyttö on silloin mielekästä kun niillä saa riittävän hyviä kuvia, ne ovat hinnaltaan kohtuullisia ja tarpeeksi pieniä. 90-250/f2.8 on varmasti loistava linssi ja sen saisi ostettua rikkomalla säästöpossu, mutta se on autottomalle aivan liian painava ja käsivaralta kuvaamiseen liian painava (tämä tarvitsisi todella tukevan jalusta luultavasti aina). Minulla ei tavetta tälle alueele mahdollisimman hyvää linssiä, mutta kiinteä olisi parempi ratkaisu kuin zoomi.

Kunnon makron rakentaminen zoomiin lienee vielä toiveajattelua, joten sellaisen olen hankkinut kiinteänä. Perspektiivinkorjauslinssiä ei tehdä Olympukselle, mutta käsittääkseni ne ovat kaikki kiinteitä.

Minusta kiinteät ovat vähän niinkuin filmi: ne ovat hankalampia kuin zoomit (filmi hankalampi kuin digi), mutta niistä on edullisempaa tehdä hyvä. Kiinteät tulevat vähenemään, mutta erityistilanteissa niiden korvaaminen kunnollisilla zoomeilla kestää vielä pitkään.


Vastaus on varmaan erilainen, jos käyttää suosittua kinokennoista, jolle on laaja tarjonta hyviä kiinteitä. Croppikennoisen kameran käyttäjistä moni miettii siirtymistään kokokennoisiin ja silloin on paljon vaikeampi miettiä minkälaisia linssejä kannattaa ostaa. Croppikennoisissa pysyy varmimmin lintukuvaajat, joille kiinteät tarjoavat edelleen parhaat linssit kun otetaan huomioon hinta, paino ja käytettävyys.

Lue lisää

täydellisestä ja hyvin selkokielisestä vastauksesta.On tosi vaikeaa tehdä oikeaa ratkaisua lisälinssin/linssien suhteen.Vallitsevassa valossa olisi tarkoitus käyttää.Oman merkkini linssit tosi kalliita.Tamron ja Sigma vaihtoehtona.Mietin vaan värintoisto-ominaisuuksia.Esimerkkikuvat näyttävät vähän laimeilta/haaleilta verrattuna käyttämäni merkin linsseihin.