Aika usean palstalla kirjoittavan ateistin uskonpuutteesta Jumalaan juontuu paljon muutakin tietoa: Jumalan puutostila aiheuttaa paljon henkilökohtaista päänvaivaa, joka torjutaan psykologisesti halvalla tavalla, julistamalla koko uskovien rintama höperöiksi ja vähä-älyisiksi. Persoonallinen ateistinen kulttuuri ei olekaan henkisesti kovin vahvalla pohjalla kestämään erilaisuutta, vaan tämä ´minä´ sortuu ylimielisyyteen Jumalaa ja uskovaisia kohtaan ja on luonteeltaan enemmänkin kostava. Kuten tiedetään kosto on päättymätön negatiivinen kuilu, mistä aiheutuu yleensä enemmän henkilökohtaisia ongelmia. Koska Jumalalle kostaminen on täysi mahdottomuus, tämä pahan-energia siirretään uskovaisiin; asia on uskovaisille tuttu jo antiikin Kreikasta.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hybris
Aristoteles määritteli hybriksen seuraavasti:
»[...] loukkaus (ὕβρις) on sellaisen asian tekemistä ja sanomista, josta aiheutuu kohteena olevalle ihmiselle häpeää, eikä loukkausta tehdä jonkin muun asian saamiseksi itselle tai siksi että jotakin on tapahtunut, vaan loukkauksen antaman nautinnon takia; sillä hyvitystä tavoittelevat eivät loukkaa vaan kostavat. Loukkaajien saama nautinto aiheutuu siitä, että he uskovat itse olevansa parempia, kun tekevät toisille pahaa.[3]»
Sivistys-sanakirja puolestaan:
hybris ylimielisyys, uhmamieli, ylpeys ¶ Antiikin kirjallisuudessa ja sen mukaisesti myöhemminkin "hybris" tarkoittaa erityisesti asennetta, jossa kuolevainen ihminen kuvittelee itsensä jumalten tai Jumalan veroiseksi. Usein hybris kuvataan menestyksestä syntyväksi mielettömäksi omien kykyjen ja oman itsen yliarvioinniksi, joka johtaa tuhoon.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Hybris
Aristoteles määritteli hybriksen seuraavasti:
»[...] loukkaus (ὕβρις) on sellaisen asian tekemistä ja sanomista, josta aiheutuu kohteena olevalle ihmiselle häpeää, eikä loukkausta tehdä jonkin muun asian saamiseksi itselle tai siksi että jotakin on tapahtunut, vaan loukkauksen antaman nautinnon takia; sillä hyvitystä tavoittelevat eivät loukkaa vaan kostavat. Loukkaajien saama nautinto aiheutuu siitä, että he uskovat itse olevansa parempia, kun tekevät toisille pahaa.[3]»
Sivistys-sanakirja puolestaan:
hybris ylimielisyys, uhmamieli, ylpeys ¶ Antiikin kirjallisuudessa ja sen mukaisesti myöhemminkin "hybris" tarkoittaa erityisesti asennetta, jossa kuolevainen ihminen kuvittelee itsensä jumalten tai Jumalan veroiseksi. Usein hybris kuvataan menestyksestä syntyväksi mielettömäksi omien kykyjen ja oman itsen yliarvioinniksi, joka johtaa tuhoon.
Vastaukset 14
Vanhimmat
tuon saman ennenkin, onkohan se déjà vuta.
"tämä ´minä´ sortuu ylimielisyyteen Jumalaa ja uskovaisia kohtaan"
Miten voi olla ylimielinen olematonta kohtaan, siis jumalia kohtaan?
On tuonkaltaista höpinää ollut useastikin, mutta luulatavasti poistettu jossain vaiheessa. Mutta löysin nyt kuitenkin...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000282&posting=22000000040147843
onkohan happoveikon omaa tuotantoa, vai copy/paste jostakin.
Ei pikanen haku antanu tulosta, mutta luultavasti se on jonkunlainen väännelmä jostain muusta tekstistä. Niijuu, olihan tää ateismipalstallakin..
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000040147742
ei ole tullut vastausta siitä että mitä se olisi, sana on ollut myöhemminkin sekunda-ateistien käytössä.
moniongelmainen multinikki...
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000034&posting=22000000028701154#22000000028701154
...
"vähän" hullu tyyppi.
joka kirjoitteleekin väärällä osastolla.
" Jumalan puutostila aiheuttaa paljon henkilökohtaista päänvaivaa, joka torjutaan psykologisesti halvalla tavalla, julistamalla koko uskovien rintama höperöiksi ja vähä-älyisiksi."
Minä en julista mitään kokonaista ihmisryhmää mikaikään yksilöiden toimien perusteella. Olen tietoinen siitä että jokaisessa ihmisryhmässä on erilaisia persoonia jotka käyttäytyvät hyvinkin erilailla.
"Persoonallinen ateistinen kulttuuri ei olekaan henkisesti kovin vahvalla pohjalla kestämään erilaisuutta"
Lähes kaikki ateistit jotka tunnen, ja heitä on useita, ovat tuntemiani uskovaisia valmiimpia hyväksymään kaikenlaiset erilaiset ihmiset ja ihmisryhmät. Tämä on vain henkilökohtainen kokemukseni, ei mikään tutkimustulos.
"tämä ´minä´ sortuu ylimielisyyteen Jumalaa ja uskovaisia kohtaan ja on luonteeltaan enemmänkin kostava."
Jos en usko jumaliin tai en ole saanut minkäänlaisia todisteita niiden olemassaolosta, en ole ylimielinen niitä kohtaan. Ja kuten sanoin kohtelen uskovaisia, aivan kuin kaikkia muitakin yksilöinä, en yleistä ilman perusteita. Ollakseni kostava jotain ihmisryhmää/jumalaa kohtaan, pitäisi minun tuntea olevani näiden käytöksen tai toiminnan jonkinlainen uhri. Näin ei ole.
"jossa kuolevainen ihminen kuvittelee itsensä jumalten tai Jumalan veroiseksi. Usein hybris kuvataan menestyksestä syntyväksi mielettömäksi omien kykyjen ja oman itsen yliarvioinniksi, joka johtaa tuhoon."
En kuvittele olevani minkään kuvitteellisen jumalan veroinen. En edes pidä itseäni monen ihmisen veroisena. Enkä yliarvioi itseäni.
Ei jumalia ole, joten en minäkään voi olla jumala! Enkä ole narsisti, päinvastoin olen pelkkä tyhmä apina. Ja millaiseen tuhoon se narsismi johtaa??? Useimmat suuret johtajat ovat narsisteja ja ajattelevat vain rahaa ja itseään ja kohoavat korkeaan asemaan tässä kapitalistipaskayhteiskunnassa.
"Kuten tiedetään kosto on päättymätön negatiivinen kuilu, mistä aiheutuu yleensä enemmän henkilökohtaisia ongelmia."
Tämä pitäisi varmaan jonkun käydä kertomassa israelilaisille? Ovat juuri tuhonneet "kirurgisella tarkkuudellaan" YK:n koulun ja tappaneet kymmeniä siviilejä sekä ohessa samalla tarkkuudella joukon omia sotilaitaan. Henkilökohtaisia ongelmia?
Aika useassakin ihmisessä on vallalla oma minä. Yleensä ja useimmiten tämä on myös erittäin suotavaa. Joissain ihmisissä on sitten vallalla joku muu kuin oma minä ja näitä ihmisiä tapaakin juuri kirkoissa, uskonnollisissa yhteisöissä ja suljetuissa mielisairaaloissa.
Näistä ihmisistä jokainen tervejärkinen pysyttelee mielellään erossa, koska nämä ääniä kuulevat ja harhojen vallassa olevat skitsot joilta oma minä on hukasssa, ovat arvaamattomia ja vaarallisia sekä ympäristölleen että itselleen.
Aika usean palstalla kirjoittavan absolutistin himonpuutteesta viinaan juontuu paljon muutakin tietoa: Viinan puutostila aiheuttaa paljon henkilökohtaista päänvaivaa, joka torjutaan psykologisesti halvalla tavalla, julistamalla koko alkoholistien rintama höperöiksi ja vähä-älyisiksi. Persoonallinen absolutistinen kulttuuri ei olekaan henkisesti kovin vahvalla pohjalla kestämään erilaisuutta, vaan tämä ´minä´ sortuu ylimielisyyteen Viinaan ja alkoholisteja kohtaan ja on luonteeltaan enemmänkin kostava. Kuten tiedetään kosto on päättymätön negatiivinen kuilu, mistä aiheutuu yleensä enemmän henkilökohtaisia ongelmia. Koska Viinalle kostaminen on täysi mahdottomuus, tämä pahan-energia siirretään alkoholisteihin; asia on uskovaisille tuttu jo antiikin Kreikasta.
Jaa, jaa. Kristitty uskoo, että kaikkivaltias Luoja, taivaan ja maan herra, jonka tietämättä yksikään lehti putoa puusta, on aivan erityisen kiinnostunut juuri hänestä, kuuntelee hänen rukouksiaan, puhuu hänelle, johdattaa pimeässä laaksossa jne jnpp, ja innolla odottaa, milloin tämäkin sielu saapuu täydentämään taivaan harppuorkesterin rivejä. Antoi jopa ainoan poikansa, jotta juuri tämä kyseinen kristitty saisi ikuisen elämän, ei sen vähempää.
Juu. Niin varmaankin.
Uskonnot ja eritoten kristinusko ei mitään muuta olekaan, kuin hienostunutta omanedun tavoittelua ja itsekyyttä! Teen hyviä tekoja muille ja pyrin olemaan hyvä ihminen miellytääkseni jumalaani, jotta saisin palkinnon kuolemani jälkeen ts. lunastan taivaspaikkaani tms. nirvanaa. Kristinusko ei kestä yhtään kriittistä tarkastelua tästä näkökulmasta...