Siis, onko missään, millääntavoin vähäisimmässäkään määrin, tutkittu/mietitty/tarkoin harkittu sitä asiaa, että minkälainen pitkänajan ( 100-200-300 jne. vuotta)vaikutus on suomeen/suomalaisiin seuraavilla asioilla: Lumipalloefektin tavoin lisääntyvä maahanmuutto( viime vuonna jo 28000 henkeä) sekä ja samalla tavalla lisääntyvä maan myynti vierasmaalaisille.
Siis menemmekö silmät sidottuna eteenpäin vai onko jossain parempaa tietoa?
Ymmärtääkseni suomi on meille rakas ja kaikkein tärkein asia elämässämme. Olemmeko nyt tekemässä todella suurinta munausta koko historiamme aikana?
Ja jos saisin vastauksen myös hyvin tärkeään kysymykseen: Missä on se raja, milloin ei enää oteta tänne ketään?
Sehän on jo nähty kun alettiin myymään maata venäläisille, niin nyt täällä on jo venäläisetkin itse myymässä suomea venäläisille ja kiihtyvällä vauhdilla. On oikein firmoja perustettu jotka myyvät suomea venäläisille.
Onko meidän nuorisossamme voimaa pysäyttää tämä järjetön meininki?.....tuskin
Tarkkaan mietittyjä vastauksia pyydän...suomalaisilta..kiitos
Siis menemmekö silmät sidottuna eteenpäin vai onko jossain parempaa tietoa?
Ymmärtääkseni suomi on meille rakas ja kaikkein tärkein asia elämässämme. Olemmeko nyt tekemässä todella suurinta munausta koko historiamme aikana?
Ja jos saisin vastauksen myös hyvin tärkeään kysymykseen: Missä on se raja, milloin ei enää oteta tänne ketään?
Sehän on jo nähty kun alettiin myymään maata venäläisille, niin nyt täällä on jo venäläisetkin itse myymässä suomea venäläisille ja kiihtyvällä vauhdilla. On oikein firmoja perustettu jotka myyvät suomea venäläisille.
Onko meidän nuorisossamme voimaa pysäyttää tämä järjetön meininki?.....tuskin
Tarkkaan mietittyjä vastauksia pyydän...suomalaisilta..kiitos
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikä yksinomaan niistä syistä, joista kirjoitit.
Suomessa on ollut jo lähes 20 vuotta hallitukset, jotka ovat ajaneet alas hyvinvointivaltion. Pahin kaikista on ollut nykyinen hallituksemme.
Päivä päivältä ihmettelen, kuinka pitkälle hallitus voi mennä kurjistamispolitiikassaan ja miten paljon tämä kansa sietää.
Kaikella on kuitenkin rajansa ja uskon, että kohta repeää. Surullista asiassa on se, että todennäköisesti samalla voimme sanoa hyvästit yhteiskuntarauhalle. Syy pitkään vallinneeseen yhteiskuntarauhaan maassamme oli juuri se, että tämä oli hyvinvointiyhteiskunta, jossa oli vankka sosiaaliturva. Sosiaaliturvan romuttamisella ja kansalaisten turvallisuudentunteen heikentämisellä tästäkin rauhasta päästään pian eroon.
http://paxglobala.blogspot.com/
plörps sano ja röyh lisää appelsiinikiljua
pannaan kun sossu laittaa rahahanat kiinni?
Pettuako ajattelit?
Ulkomaalaiset omistavat Suomalaisia yrityksiä, mikä on paljon huolestuttavamapaa kuin maahanmuutto tai pakkoruotsi.
Kun Kemira myytiin ulkomaille, lannoitteiden hinta tuplaantui ja elintarvikkeiden korkeat hinnat nousivat pilviin Suomessa.
Vattenfall omistaa Suomessa 10 vesivoimalaitosta, joista suurin on Pamilon voimalaitos. Yhtiöllä on myös kymmenen tuulivoimalaa Pohjois-Pohjanmaan rannikolla. Lisäksi yhtiöllä on Suomessa kaksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosta. Vattenfall Verkko Oy on Suomen toiseksi suurin sähkönjakeluyhtiö 380000 sähköasiakkaallaan. Niinpä Vattenfall laskuttaa sähkönsiirrosta enemmän kuin sähköstä. Valitettavasti useat suomalaiset kunnat ovat myyneet sähköyhtiönsä Vattenfallille.
Stora-Enso ja Kymi Kymmene eivät lakkauta tehtaita tai irtisano työntekijöitä Ruotsissa. Ruotsi elää metsistään kuten Suomikin ennenkuin metsät ja metsäteollisuus myytiin.
Tässä pari artikkelia ulkomaisomistuksesta Suomessa. Tuoreempia tietoja en löytänyt, mutta ei ulkomaisten yritysten osto Suomesta ainakaan ole vähentynyt.
***
Ruotsalaisomistus Suomessa laaja
Ulkomaalaiset ostivat lähes 150 suomalaisyritystä
Cultor myytiin Tanskaan, enemmistö Partekin eristeistä Ruotsiin, Tervakosken paperitehdas Itävaltaan ja atk-alan yritys Nexor-Superstore Norjaan. Lisäksi tietotekniikan yritys Tieto ilmoitti sulautuvansa ruotsalaisen Enatorin kanssa.
Ulkomaalaisten yritysostot Suomesta kirjautuvat Suomen Pankin tilastoissa suoriksi sijoituksiksi, jos sijoittajan osuus kohteessa on vähintään kymmenen prosenttia.
Vuosi vuodelta suorat sijoitukset Suomeen ovat kasvaneet. Vuoden 1997 lopulla niiden kanta oli noin 50 miljardia markkaa ja viime vuoden lopulla noin 80 miljardia markkaa.
Viime vuoden 30 miljardin markan kasvusta Merita-Nordbankenin osuus oli 20 miljardia markkaa.
Ulkomaisten sijoituksia Suomeen houkuttelee työkseen Invest in Finland Bureau. Toimiston vt. toimitusjohtajan Ilkka Roven mukaan keskeinen muutos aiempaan on se, ettei ulkomaiset sijoittajat enää siirrä rahojaan osinkoina tai lainojen takaisinmaksuina emoyhtiöille, vaan sijoittavat ne laajennusinvestointeihin Suomessa.
Yli rajan fuusiot yleistyneet
Suurimmat viime vuonna ulkomaille ostetut yritykset olivat informaatioteknologiayritys Instru Datan myyminen Ruotsiin, antenniyritys LK-Productsin meno Britanniaan, Polar-Rakennuksen myyminen Ruotsiin, Vaasan Leipomoiden siirtyminen ruotsalaisomistukseen.
Aina koko yritys ei siirry ulkomaalaisomistukseen, vaan osa siitä. Rajan yli fuusiot ovat yleistyneet kaikkialla maailmassa. Viime vuonna lopullisen sinetin rajan yli fuusioille saivat Merita-Nordbankenin, Stora-Enson sekä Ahlströmin ja Kvaernerin hankkeet.
Merita-Nordbanken kirjautui suoriin investointeihin, mutta Stora-Ensossa investointi Suomeen kirjattiin arvopaperisijoituksiin.
Rajat ylittäviä fuusioita on tehty tänäkin vuonna. Suurin niistä on suomalaisen Tiedon ja ruotsalaisen Enatorin liitto, josta yhtiöt kertoivat tällä viikolla.
Pörssiomistus eri asia
Invest in Finland Bureaun keräämien tietojen mukaan viime vuonna ostetuista 149 suomalaisyrityksestä 55 siirtyi ruotsalaisomistukseen. Ruotsalaisten osuus kaikkina viime vuosina on ollut merkittävin.
Vuonna 1997 ulkomaalaiset ostivat noin 130 suomalaisyritystä ja silloinkin kolmannes meni ruotsalaisille.
Viime vuonna amerikkalaisomistukseen siirtyi 25 yritystä, saksalaisille 14, Tanskaan ja Norjaan molempiin 11 yritystä.
Roven mukaan viime vuoden yritysostoissa ei löydy selkeää linjaa esimerkiksi toimialan suhteen. Aiempina vuosina mm. atk-yritykset, sähkötukkuliikkeet ja mainostoimistot ovat kiinnostaneet selvästi muita aloja enemmän.
STT-IA
12.3.1999
***
Ulkolaiset isännöivät isoja yrityksiä
(Palkkatyöläinen)
Ulkomaalaiset omistavat suoraan Suomessa toimivista yrityksistä vain pienen murto-osan, mutta määrä on kasvanut nopeasti. Iso osa firmoista on ruotsalaisten ja muiden pohjoismaalaisten omistuksessa. Mutta omistukset myös kiertävät maailmalla lujaa vauhtia.
Suomessa toimivien ulkomaalaisten yritysten (yli puolet omistuksesta suoraan tai välillisesti ulkomailla, pörssiyhtiöt eivät ole mukana) osuus on vielä pieni, mutta se on kasvanut 1990-luvulla nopeasti. Kaikkiaan Suomessa on runsaat 200 000 yritystä ja niistä noin 1 500 on ulkomaalaisessa omistuksessa.
Pari vuotta sitten nämä ulkomaalaisyritykset keräsivät 14 pros. koko yritystoiminnan liikevaihdosta. Tilastokeskuksen selvityksessä yritysten työntekijöistä yli 10 pros. eli 127 000 oli näiden yritysten palkkalistoilla.
Suhteellisesti ulkolaisyritysten osuus oli 1998 kaikkein suurin hotelli- ja ravintola-alalla, jos mittarina käytetään henkilöstön määrää. Liikevaihdolla mitattuna kaupan ala oli kärjessä johtuen siitä, että sekä agentuuritoiminnasta että tukkukaupasta merkittävä osa on ulkomaisessa omistuksessa. Tukkukaupan runsaasta 70 000 työntekijästä vajaa kolmannes on ulkomaalaisyrityksissä. Kaupan koko liikevaihdosta vajaa viidennes tuli ulkomaalaisyrityksistä.
Mutta ulkolaisten osuus kasvaa myös vähittäiskaupassa, vaikka onkin vielä hyvin pieni. Esimerkin tarjoaa Dressman, norjalainen miesten vaatteita myyvä ketju, joka aikoo kolmessa vuodessa perustaa Suomeen 75 myymälää.
Ulkolaiset ovat isoja firmoja
Teollisuudessa 58 000 ihmistä eli 13 pros. teollisuuden työvoimasta teki töitä ulkomaalaisyrityksissä. Osuus on kaikkein suurin metalli- ja kemianteollisuudessa, joissa viidennes kaikista työntekijöistä eli noin 46 000 työskenteli ulkolaisten palveluksessa. Pienemmistä teollisuudenaloista Partekin uudelleenjärjestelyjen myötä mineraalituotteiden valmistuksessa ulkomainen omistus on suurta, merkittävää myös kaivostoiminnassa ja tekstiiliteollisuudessa.
Palvelualoista etenkin vartiointi- ja turvallisuusbisnes on ulkomaalaisten hallussa. Ruotsalaisen Securitaksen myötä yli puolet vartijoista on vierasmaalaisten palveluksessa. Siivousalalla ulkolaiset yritykset ovat myös vieneet ison kakun, samoin mainosalalla.
Ulkolaisten omistamat yritykset ovat selvästi suurempia kuin suomalaisfirmat normaalisti. Ulkomaalaisyrityksessä oli vuonna 1998 työntekijöitä keskimäärin 85 ihmistä, kun kaikkien yritysten keskikoko oli 6 työntekijää. Yli 100 henkeä työllistävistä yrityksistä ulkolaiset omistivatkin jo viidenneksen, kun koko yritysmäärästä osuus oli reippaasti alle prosentin. Ulkolaisissa yrityksissä kertyi liikevaihtoa 125 miljoonaa ja kaikissa Suomen yrityksissä keskimäärin 6 miljoonaa.
Ruotsalaiset suurin omistaja
Ruotsalaiset ovat suurin ulkomaalaisomistajien ryhmä Suomessa. Vajaalla kolmanneksella ulkomaalaisomisteisten yritysten työntekijöistä on ruotsalaisisäntä. Rakentamisen ulkomaalaispotista valtaosa on Skanskan ja NCC Finlandin myötä ruotsalaisilla, mutta ruotsalaiset hääräävät myös kaupassa ja teollisuudessa. Liikenteestä he ovat myyneet osuuttaan eteenkinpäin.
Tanskalaiset ovat vahvoja etenkin siivousbisneksessä, kun ISS osti Servi Systemsin. Alun perin tanskalaisina Suomeen tulleet matkatoimistot Spies ja Tjaereborg ovat jo siirtyneet brittiläisen Airtoursin haltuun. Norjalaisten Masa-Yards ja Aker vastaavat telakkateollisuduesta. Sveitsikin on metallissa iso omistajamaa. Sveitsi tarkoittaa tässä sinne rekisteröityä ABB-konsernia, jolla on Suomessa yli 9 000 työntekijää.