Kuka opettaa oppia? Mihin oppi perustuu? Kuka on luopio? Millä perusteella?
Kuka etsii opetuksilleen opetuslapsia? Kuka sitoo mielet ja käyttää valtaa yli muiden?
Onko se Luoja? Onko se Kristus? Onko se enkeli? Onko se profeetta?
Vai onko se ihminen, kuolevainen toisten kuolevaisten joukossa?
Palaan nyt lisäaineiston kanssa viime viikolla aloittamaani teemaan, joka käsitteli “luopioiden opetuksia” kahdesta eri näkökulmasta. Suoritin jälkeenpäin vähän lisätutkimusta, ja erityisen kiinnostavaksi havaitsin Vartiotorni-seuran tulkinnan tähän raamatunkohtaan:
2. Tim. 2:16–18
”Vältä tyhjiä puheita, jotka loukkaavat sitä, mikä on pyhää, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän sanansa leviää kuin kuolio. Näitä ovat Hymenaios ja Filetos, jotka ovat poikenneet totuudesta sanoessaan, että ylösnousemus on jo tapahtunut, ja he mullistavat muutamien uskon.”
Vuonna 1986 Lukijoiden kysymyksiä -palstalla julkaistiin tähän liittyvä kysymys:
”Miksi Jehovan todistajat ovat erottaneet luopumuksen vuoksi joitakuita sellaisia, jotka yhä uskovat Jumalaan, Raamattuun ja Jeesukseen Kristukseen?”
Järjestö vastaa, ja poimimme tuosta vastauksesta kohdan, jossa tulkitaan 2. Tim. 2:16–18 merkitystä:
”Onko Raamatussa ennakkotapausta, jonka perusteella voidaan omaksua niin jyrkkä kanta? On todellakin! Paavali kirjoitti joistakuista aikalaisistaan: ”Heidän sanansa leviää kuin kuolio. Näitä ovat Hymeneus ja Filetus, jotka ovat poikenneet totuudesta sanoessaan, että ylösnousemus on jo tapahtunut, ja he mullistavat muutamien uskon.” (2. Timoteukselle 2:17, 18; ks. myös Matteus 18:6.) Mikään ei osoita, etteivät nämä miehet olisi uskoneet Jumalaan, Raamattuun ja Jeesuksen uhriin. Silti pelkästään sen perusteella, mitä he opettivat ylösnousemuksen aikaa koskevasta peruskysymyksestä, Paavali aivan oikein leimasi heidät luopioiksi, jollaisia uskolliset kristityt eivät suvaitsisi keskuudessaan.” (Vartiotorni 1. huhtikuuta 1986 sivut 30-31)
Tässä järjestö siis ymmärsi asian sovelluksen juuri siten kuin se on Timoteuskirjeessä esitetty. Ylösnousemusta koskevan väärän ajankohdan opettaminen oli yksiselitteisesti luopumusta! Lisäksi järjestön mielestä kyseessä oli ”peruskysymys”, ei suinkaan joku vähäpätöinen sivuseikka.
Vartiotorni-seuran avoimuus tämän kysymyksen äärellä hieman kummastuttaa, koska se itse on syyllistynyt juuri tähän, mitä raskaimmassa määrin (toisaalta tämä kummastus häviää välittömästi, kun muistaa tavan, jolla Vartiotorni-seura on kirjoitellut vaikkapa muiden uskontojen väärien maailmanloppujen ennusteluista).
Kahdeksankymmenen vuoden ajan Vartiotorni-seura opetti ehdottoman varmana totuutena ylösnousemuksen JO TAPAHTUNEEN. Sitten vuonna 2007 järjestö kylmästi sivulauseessa toteaa, ettei näin ollutkaan (Vartiotorni 1. tammikuuta 2007, sivu 28). Se myöntää, että tällaiselle ei löydy todisteita Raamatusta! Millaiseen valoon seuraavanlaiset vuosikymmenten saatossa esitetyt ”totuudet” nyt joutuvatkaan:
”Yksi monista valistavista totuuksista, joita Jumala antoi nyt todistajilleen, koski Jumalan hengellisen kansan jäseniä, jotka olivat kuolleet ruumiillisesti. Tämä tapahtui vuonna 1927. Todistajat ymmärsivät tuona vuonna, että kuolleet hengelliset israelilaiset oli herätetty 1918 elämään taivaassa Kristuksen Jeesuksen kanssa. Se oli tietysti näkymätön ylösnousemus.” (Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin 1958. Suom. 1975, sivu 192)
Luopio puhuu kyllä Jumalan nimissä, mutta osoittautuu turhanpuhujaksi (Jesaja 44:25; Jeremia 23:32, 36. Vertaa tosi palvelijan kriteereihin: Jesaja 44:26, Johannes 16:13-15). Mikään jumala ei tätä “valistavaa totuutta” Jehovan todistajille antanut.
Totuuden nimissä on myös hyvä muistaa, että Vartiotorni-seuran luopumushistoria tässä asiassa ei ollut lainkaan vielä tässä. Alun perin Russell esitti, että hänet seuraajineen otetaan taivaaseen jo keväällä 1878. Kun näin ei tapahtunutkaan, sai tuo vuosiluku kokonaan toisenlaisen selityksen: kuolleiden ylösnouseminen oli kyllä alkanut, mutta näkymättömänä. Eli muinoin eläneet kristityt vedettäisiin 1878 haudoistaan taivaaseen, ja Russellin aikalaisten aika tulisi myöhemmin. Aika kuitenkin kului, ja Russell päätyi uuteen näkemykseen.
Seuraavan laskelman mukaan tuolloin maan päällä elävien uskovien kirkastamisen piti tapahtua 1881. Kun tämäkään ei ottanut toteutuakseen, Russell päätteli ”taivaaseenottamisen” tapahtuvan joskus ennen vuoden 1910 loppua. Tässä hän käytti avukseen Gizan pyramidin käytävien mittoja (joita hän myös sujuvasti väärensi tukemaan omia teorioitaan). Kun tämäkään ei saanut Jumalaa liikkeelle eikä maailmanloppua käynnistymään, niin sitten oli vuorossa vuosi 1914. Ajan kuluminen pakotti kuitenkin Russellia liu’uttamaan tätäkin aikamäärää seuraavaan vuoteen, tosin yhtä laihoin tuloksin.
Mikään edellä esitetystä ei pitänyt paikkaansa; kaikki on ollut pelkkää spekulaatiota, jolla ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa. Varsinkaan Jumalalta tulevan tiedon kanssa.
Vartiotorni-seura on julistanut myös maanpäällistä ylösnousemusta täysin omaan mielikuvitukseensa perustuen:
”Me voimme odottaa sen tähden luottavaisina, että 1925 tulee olemaan Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja muinaisten uskollisten profeettojen palaamisvuosi - - inhimillisen täydellisyyden tilaan” (Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan 1920, sivu 65)
Koko tässä hommassa huomion arvoista on se, että kyseessä on täsmälleen sama asia, joka Raamatussa tunnistetaan ja nimetään luopumukseksi! Kaikesta huolimatta järjestö käyttää myöhemmin tätä samaa raamatunkohtaa täysin vääristellen hyväkseen; tarkoitus onkin nyt torjua ja kumota kaikki siihen, sen oppeihin ja toimintaan kohdistuva kritiikki. Mutta kuten olemme nähneet, 2. Tim. 2:16–18 ei puhu tällaisesta mitään. Vartiotorni-seura sahaa omaa oksaansa.
Vartiotorni 1. huhtikuuta 1986 jatkaa mielenkiintoisesti:
“Jos joku kristitty (joka väittää uskovansa Jumalaan, Raamattuun ja Jeesukseen) edistäisi katumusta ilmaisematta vääriä opetuksia, saattaisi näiden raamatullisten esimerkkien mukaisesti olla tarpeellista erottaa hänet seurakunnasta. (Ks. Tiitukselle 3:10, 11.)”
Entä mihin väliin putoaa sellainen Vartiotorniseuran määrittelemä “luopio”, joka puhtaasti kritisoi järjestön ylläpitämää oppia, mutta joka itse ei opeta mitään näkemystä Raamatusta? Vartiotorni vastaa:
“Tietenkin jos kyse on siitä, että jollakulla on epäilyksiä tai riittämättömästi tietoa jostakin asiasta, pätevät sananpalvelijat antavat hänelle rakkaudellisesti apua.”
Tällaisesta kauniista lausunnosta huolimatta Vartiotorni-seura on kovin haluton vastaamaan tiettyihin kysymyksiin koskien sen omia taustoja. Niin kutsutut ‘pätevät sananpalvelijat’ eivät enää ole lainkaan päteviä, koska järjestönsäkään ei halua vastata tiettyihin oleellisiin kysymyksiin. Mitäpä “pätevät sananpalvelijat” muuta voisivat tehdä, paitsi esittää omia tietojaan ja näkökantojaan. Mutta tämähän taas on tiukasti kiellettyä. Totuus on vain järjestöllä.
(Osa tästä kirjoituksestani sisälsi tietoja Pasi Turusen kirjasta “Vartiotorni - Valtakunta uudessa valossa”, 2005, jonka kirjan suosittelen jokaisen Jehovan todistajan sekä aiheesta kiinnostuneen lukemaan!)
Kuka etsii opetuksilleen opetuslapsia? Kuka sitoo mielet ja käyttää valtaa yli muiden?
Onko se Luoja? Onko se Kristus? Onko se enkeli? Onko se profeetta?
Vai onko se ihminen, kuolevainen toisten kuolevaisten joukossa?
Palaan nyt lisäaineiston kanssa viime viikolla aloittamaani teemaan, joka käsitteli “luopioiden opetuksia” kahdesta eri näkökulmasta. Suoritin jälkeenpäin vähän lisätutkimusta, ja erityisen kiinnostavaksi havaitsin Vartiotorni-seuran tulkinnan tähän raamatunkohtaan:
2. Tim. 2:16–18
”Vältä tyhjiä puheita, jotka loukkaavat sitä, mikä on pyhää, sillä niiden puhujat menevät yhä pitemmälle jumalattomuudessa, ja heidän sanansa leviää kuin kuolio. Näitä ovat Hymenaios ja Filetos, jotka ovat poikenneet totuudesta sanoessaan, että ylösnousemus on jo tapahtunut, ja he mullistavat muutamien uskon.”
Vuonna 1986 Lukijoiden kysymyksiä -palstalla julkaistiin tähän liittyvä kysymys:
”Miksi Jehovan todistajat ovat erottaneet luopumuksen vuoksi joitakuita sellaisia, jotka yhä uskovat Jumalaan, Raamattuun ja Jeesukseen Kristukseen?”
Järjestö vastaa, ja poimimme tuosta vastauksesta kohdan, jossa tulkitaan 2. Tim. 2:16–18 merkitystä:
”Onko Raamatussa ennakkotapausta, jonka perusteella voidaan omaksua niin jyrkkä kanta? On todellakin! Paavali kirjoitti joistakuista aikalaisistaan: ”Heidän sanansa leviää kuin kuolio. Näitä ovat Hymeneus ja Filetus, jotka ovat poikenneet totuudesta sanoessaan, että ylösnousemus on jo tapahtunut, ja he mullistavat muutamien uskon.” (2. Timoteukselle 2:17, 18; ks. myös Matteus 18:6.) Mikään ei osoita, etteivät nämä miehet olisi uskoneet Jumalaan, Raamattuun ja Jeesuksen uhriin. Silti pelkästään sen perusteella, mitä he opettivat ylösnousemuksen aikaa koskevasta peruskysymyksestä, Paavali aivan oikein leimasi heidät luopioiksi, jollaisia uskolliset kristityt eivät suvaitsisi keskuudessaan.” (Vartiotorni 1. huhtikuuta 1986 sivut 30-31)
Tässä järjestö siis ymmärsi asian sovelluksen juuri siten kuin se on Timoteuskirjeessä esitetty. Ylösnousemusta koskevan väärän ajankohdan opettaminen oli yksiselitteisesti luopumusta! Lisäksi järjestön mielestä kyseessä oli ”peruskysymys”, ei suinkaan joku vähäpätöinen sivuseikka.
Vartiotorni-seuran avoimuus tämän kysymyksen äärellä hieman kummastuttaa, koska se itse on syyllistynyt juuri tähän, mitä raskaimmassa määrin (toisaalta tämä kummastus häviää välittömästi, kun muistaa tavan, jolla Vartiotorni-seura on kirjoitellut vaikkapa muiden uskontojen väärien maailmanloppujen ennusteluista).
Kahdeksankymmenen vuoden ajan Vartiotorni-seura opetti ehdottoman varmana totuutena ylösnousemuksen JO TAPAHTUNEEN. Sitten vuonna 2007 järjestö kylmästi sivulauseessa toteaa, ettei näin ollutkaan (Vartiotorni 1. tammikuuta 2007, sivu 28). Se myöntää, että tällaiselle ei löydy todisteita Raamatusta! Millaiseen valoon seuraavanlaiset vuosikymmenten saatossa esitetyt ”totuudet” nyt joutuvatkaan:
”Yksi monista valistavista totuuksista, joita Jumala antoi nyt todistajilleen, koski Jumalan hengellisen kansan jäseniä, jotka olivat kuolleet ruumiillisesti. Tämä tapahtui vuonna 1927. Todistajat ymmärsivät tuona vuonna, että kuolleet hengelliset israelilaiset oli herätetty 1918 elämään taivaassa Kristuksen Jeesuksen kanssa. Se oli tietysti näkymätön ylösnousemus.” (Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin 1958. Suom. 1975, sivu 192)
Luopio puhuu kyllä Jumalan nimissä, mutta osoittautuu turhanpuhujaksi (Jesaja 44:25; Jeremia 23:32, 36. Vertaa tosi palvelijan kriteereihin: Jesaja 44:26, Johannes 16:13-15). Mikään jumala ei tätä “valistavaa totuutta” Jehovan todistajille antanut.
Totuuden nimissä on myös hyvä muistaa, että Vartiotorni-seuran luopumushistoria tässä asiassa ei ollut lainkaan vielä tässä. Alun perin Russell esitti, että hänet seuraajineen otetaan taivaaseen jo keväällä 1878. Kun näin ei tapahtunutkaan, sai tuo vuosiluku kokonaan toisenlaisen selityksen: kuolleiden ylösnouseminen oli kyllä alkanut, mutta näkymättömänä. Eli muinoin eläneet kristityt vedettäisiin 1878 haudoistaan taivaaseen, ja Russellin aikalaisten aika tulisi myöhemmin. Aika kuitenkin kului, ja Russell päätyi uuteen näkemykseen.
Seuraavan laskelman mukaan tuolloin maan päällä elävien uskovien kirkastamisen piti tapahtua 1881. Kun tämäkään ei ottanut toteutuakseen, Russell päätteli ”taivaaseenottamisen” tapahtuvan joskus ennen vuoden 1910 loppua. Tässä hän käytti avukseen Gizan pyramidin käytävien mittoja (joita hän myös sujuvasti väärensi tukemaan omia teorioitaan). Kun tämäkään ei saanut Jumalaa liikkeelle eikä maailmanloppua käynnistymään, niin sitten oli vuorossa vuosi 1914. Ajan kuluminen pakotti kuitenkin Russellia liu’uttamaan tätäkin aikamäärää seuraavaan vuoteen, tosin yhtä laihoin tuloksin.
Mikään edellä esitetystä ei pitänyt paikkaansa; kaikki on ollut pelkkää spekulaatiota, jolla ei ole mitään tekemistä tiedon kanssa. Varsinkaan Jumalalta tulevan tiedon kanssa.
Vartiotorni-seura on julistanut myös maanpäällistä ylösnousemusta täysin omaan mielikuvitukseensa perustuen:
”Me voimme odottaa sen tähden luottavaisina, että 1925 tulee olemaan Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin ja muinaisten uskollisten profeettojen palaamisvuosi - - inhimillisen täydellisyyden tilaan” (Miljoonat, jotka nyt elävät, eivät kuole koskaan 1920, sivu 65)
Koko tässä hommassa huomion arvoista on se, että kyseessä on täsmälleen sama asia, joka Raamatussa tunnistetaan ja nimetään luopumukseksi! Kaikesta huolimatta järjestö käyttää myöhemmin tätä samaa raamatunkohtaa täysin vääristellen hyväkseen; tarkoitus onkin nyt torjua ja kumota kaikki siihen, sen oppeihin ja toimintaan kohdistuva kritiikki. Mutta kuten olemme nähneet, 2. Tim. 2:16–18 ei puhu tällaisesta mitään. Vartiotorni-seura sahaa omaa oksaansa.
Vartiotorni 1. huhtikuuta 1986 jatkaa mielenkiintoisesti:
“Jos joku kristitty (joka väittää uskovansa Jumalaan, Raamattuun ja Jeesukseen) edistäisi katumusta ilmaisematta vääriä opetuksia, saattaisi näiden raamatullisten esimerkkien mukaisesti olla tarpeellista erottaa hänet seurakunnasta. (Ks. Tiitukselle 3:10, 11.)”
Entä mihin väliin putoaa sellainen Vartiotorniseuran määrittelemä “luopio”, joka puhtaasti kritisoi järjestön ylläpitämää oppia, mutta joka itse ei opeta mitään näkemystä Raamatusta? Vartiotorni vastaa:
“Tietenkin jos kyse on siitä, että jollakulla on epäilyksiä tai riittämättömästi tietoa jostakin asiasta, pätevät sananpalvelijat antavat hänelle rakkaudellisesti apua.”
Tällaisesta kauniista lausunnosta huolimatta Vartiotorni-seura on kovin haluton vastaamaan tiettyihin kysymyksiin koskien sen omia taustoja. Niin kutsutut ‘pätevät sananpalvelijat’ eivät enää ole lainkaan päteviä, koska järjestönsäkään ei halua vastata tiettyihin oleellisiin kysymyksiin. Mitäpä “pätevät sananpalvelijat” muuta voisivat tehdä, paitsi esittää omia tietojaan ja näkökantojaan. Mutta tämähän taas on tiukasti kiellettyä. Totuus on vain järjestöllä.
(Osa tästä kirjoituksestani sisälsi tietoja Pasi Turusen kirjasta “Vartiotorni - Valtakunta uudessa valossa”, 2005, jonka kirjan suosittelen jokaisen Jehovan todistajan sekä aiheesta kiinnostuneen lukemaan!)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Itselleni tuli vielä mieleen se, kuinka "kivasti" Vartiotorniseura on ottanut käyttöön nimen "Betel" haatatoimistoihinsa liittyen. Raamatun ymmärtämisen oppaassa on paljonkin "kiusallista" tietoa tästä nimestä Betel, mutta lainaan vain ihan pienen palasen, mikä täydentää kirjoitustasi.
*** it-1 s. 312 Betel ***
Betelistä, jossa oli oma uskonnollinen rakennuksensa ja alttarinsa, varta vasten keksitty juhla-aika sekä ei-leeviläisistä heimoista valitut papit, tuli räikeän tosi palvonnasta luopumisen vertauskuva (1Ku 12:31–33).
Niin, jopa Vartiotorniseuran oma kirjallisuus viittaa Betelin luopumukseen. Se on "räikeää" luopumusta tosi palvonnasta. :)
Asiaa... Hyvä.
>>...Russell esitti, että hänet seuraajineen otetaan taivaaseen jo keväällä 1878.
>>Seuraavan laskelman mukaan tuolloin maan päällä elävien uskovien kirkastamisen piti tapahtua 1881.
>>tapahtuvan joskus ennen vuoden 1910 loppua.
>> niin sitten oli vuorossa vuosi 1914.
Eikä se jäänyt edes noihin, tässä näitä jo mainittujakin voideltujen ylöstempaamisia aikajärjestyksessä:
Vuonna 1878, Thy Kingdom Come 1891-1927 ed. p. 304-305
Vuonna 1878, The Finished Mystery 1917 p. 64-65
Joskus ennen vuotta 1914, Thy Kingdom Come 1891-1912 ed. p. 227-228
Vuonna 1914, w50 Aug. 1 p. 236-237; w53 July 15 p. 440-441; The New World p. 238
Erittäin pian vuoden 1914 jälkeen, Thy Kingdom Come 1913-1927 ed. p. 227-228
Vuonna 1918, w17 Oct. 1 repr. p.6149
Vuonna 1918, Totuus on tekevä teidät vapaiksi 1945 s. 348
Vuonna 1918, Olkoon Jumala totinen 1960 s. 196
Vuonna 1918, You May survive Armageddon Into God's New World 1955, p. 134
Vuonna 1918, Vartiotorni 15. lokakuuta 1988 sivu 13; re-FI s. 103
Vuonna 1918, Kadotetusta paratiisista ennallistettuun paratiisiin sivu 192
Vuoden 1919 jälkeen, Asiat joissa Jumalan on mahdotonta valehdella sivu 343
(Suuri joukko vuonna 1921, The Finished Mystery 1917 p. 64-65
Vuonna 1924, w24 Jan. 1 p. 11-32; w51 Dec. 15 p. 749
Vuonna 1925, Millions Now Living Will Never Die 1920 p. 110
Pian vuoden 1925 jälkeen, The Way to Paradise 1925 p. 224
Vuonna 1941, w41 Sep. 1 p. 265
Vuonna 1942, g42 May 27 p. 13
Tuli taas hyvin osoitettua tämän “tosi profeetan” sanat sellaiseksi, mitä ne ovat: valheeksi. Miten KUKAAN voi uskoa tällaisen järjestön juttuihin? Varsinkin, kun se itse on kerta toisensa jälkeen esittänyt tällaisia lausuntoja:
“Jehova kuitenkin osoitti kaikki nämä väärät sanansaattajat epäonnistuneiksi narreiksi, joiden ennustukset eivät käyneet toteen. Määräaikana hän osoitti, että Hesekiel oli hänen tosi sanansaattajansa samoin kuin Jesajakin. Jehova täytti kaikki heidän kauttaan puhumansa sanat, kuten hän oli luvannut: ”Minä olen se, joka tekee tyhjäksi turhanpuhujien merkit ja joka panee ennustelijatkin toimimaan mieltä vailla, joka käännyttää viisaat takaisin ja joka heidän tietonsa muuttaa tyhmyydeksi, se, joka saattaa palvelijansa sanan toteutumaan ja joka panee täytäntöön sanansaattajiensa koko neuvon.”(Jesaja 44:25, 26.)”
Mutta ehkä juuri näiden tällaisten lausuntojen takia Jehovan todistaja ei näe. Huomio kohdistetaan aina ulospäin, pois omasta leiristä.
>>Huomio kohdistetaan aina ulospäin, pois omasta leiristä.
Kun sisäpolitiikassa on ongelmia, hankitaan ulkoinen uhka, koska yhteinen vihollinen yhdistää.
>>Kun sisäpolitiikassa on ongelmia, hankitaan ulkoinen uhka, koska yhteinen vihollinen yhdistää>>
Tai sitten koko homman voi kääntää niin, että kaikki ulkpuolella olevat valtauskonnot "pelkäävät meitä, koska meillä on totuus". Tämä asia käy selväksi esimerkiksi Herätkää! 22. maaliskuuta 1987, aina kansikuvasta lähtien.
Kun tuon lehden pääartikkelit on lukenut, niin täytyy sanoa, että oikein ällöttää ja mieltä kääntää! Väistämättä nousee kysymys, että millä oikeudella Vartiotorni-seura etsii muista vikoja? Millä kumman oikeudella se tuomitsee toisia ja korottaa itsensä??
Tämä Herätkää! -lehti kerää pisteet itselleen katolilaisuuden kustannuksella. Se lainailee ulkopuolisia tahoja korostaakseen omaa ainutlaatuista erinomaisuuttaan. Se myös haastattelee entisiä katolilaisia, joista on tullut Jehovan todistajia johdattelevin kysymyksin mm. tällaisessa hengessä: "on kiintoisaa saada tietää, millaisten syiden vuoksi monet entiset katolilaiset ovat vaihtaneet uskontoaan" (sivu 6) ja 'miksi heitä kerääntyy suurin joukoin erääseen uskonnolliseen järjestöön' (eli tietenkin Jehovan todistajiin).
On se vaan kummallista, että Vartiotorni-seuran mielestä samanlaisessa hengessä ei saisikaan esittää kysymyksiä Jehovan todistajista lähteneille. Millaisista syistä he lähtivät? Entä miksi Jehovan todistajien johto "on huolissaan poistuvista jäsenistään" ja siksikin joutuu muuttelemaan oppejaan ja käytäntöjään? Mikä jehovalaisuudessa on mennyt pieleen??
Muita voidaan vapaasti haukkua ja mollata, mutta itseen kohdistuva kritiikki on tietysti puhdasta vainoa, joka sekin käännetään tukemaan omaa oppia.
Aate torjutaan aatteella.
>>...korottaa itsensä??
Kyseessä on epähuomiosta johtuva pelkkä vahinko, koska Vartiotorniseura (ainakin omien sanojensa mukaan) yrittää soveltaa itseensä samaa jota se kohdistaa Katolisen kirkon jäseniin ja paaviin:
”We surely were not trying to take cheap shots at the pope or the Catholic Church, nor were we criticizing Catholics. The Catholic Church occupies a very significant position in the world and claims to be the way of salvation for hundreds of millions of people. Any organization that assumes that position should be willing to submit to scrutiny and criticism. All who criticize have the obligation to be truthful in presenting the facts and fair and objective in assessing such. In both respects we try to live up to that obligation.—ED. (g84 Aug. 22 p. 28)
Vahingon puolesta puhuu sekin, että Vartiotorniseura on kuulu jo Russelin ajoista siitä ylenpalttisesta arvostuksesta, jota se on osoittanut paavia ja Katolista kirkkoa kohtaan.
"Jos joku ei myönnä tehneensä erehdystä, niin se on kuin väittäisi olevansa erehtymätön. Maailman suurimman uskontokunnan päämiehet ovat vuosisadan ajan väittäneet olleensa erehtymättömiä, että he eivät tehneet – eikä yksikään paavi ollut milloinkaan tehnyt – mitään erehdystä puhuessaan virallisesti oppi- ja moraaliasioista. Mutta yhä useampia ääniä kohoaa juuri tämän saman uskontojärjestön piiristä kiistämään tämän väitteen." (Vartiotorni 1. heinäkuuta 1973)
Heh, tulee väkisin mieleen Jehovan todistajien omat päämiehet, jotka ikävä kyllä esittävät itseään koskien tuota aivan samaa erehtymättömyyttä:
"Heidän suustaan ei löydetä mitään opillisia valheita, ja he pysyvät "moitteettomina" eli puhtaina Saatanan maailman tahroista." (Vartiotorni 15. helmikuuta 2009, sivu 24)
Mutta olkoon menneeksi. Kun niitä virheitä kuitenkin on joksus tullut tehtyä, niin myönnetään se nyt reilusti sitten:
"Paavien omaksuman asenteen jyrkkänä vastakohtana on Jehovan kristittyjen todistajien omaksuma kanta. He myöntävät auliisti tehneensä erehdyksiä oppi- ja palvontakysymyksissä." (Vartiotorni 1. heinäkuuta 1973)
Paavi on röyhkeä väittäessään olevansa tietyissä tapauksissa erehtymätön. Vartiotorniseuran nöyrä hallintoelin taas vaatii uskomaan äänestyspäätöksiään Jehova-jumalalta tulleeksi totuudeksi. Erottamisen uhalla.
Vartiotorni-seura puhuu totuuden sellaisena kuin se on Jumalalta saatu. Siksi "jumalinen oikeus" vaatii esimerkiksi monien pienten lasten kuolemaa Vt-messiasta palvovien vanhempiensa toimesta, koska "jumalinen oikeus" vaatii pidättymään verensiirroista. Tätä ei muuta sekään, että tuo lapsi ei olisi ehkä koskaan edes halunnut liittyä Jehovan todistajiin ja sitoutua heidän mielivaltaisiin oppeihinsa. Hän olisi saattanut haluta elää elämänsä toisella tavalla, omalla tavallaan. Hänen on silti kuoltava, koska "Jumala vaatii sitä"! Tässä vain yksi esimerkki "Totuuden" hedelmistä.
Muiden uskontojen röyhkeät johtajat taas vain väittävät olevansa totuuden puolella. Siksi heitä saa arvostella samaan tapaan kuin Jeesuskin arvosteli fariseuksia. Ja vähän enemmänkin, kyllä ne NIIN PAHOJA ovat, perkeleet!