Kuinka moni on asunut Neuvostoliitossa ja voisi sen perusteella kertoa millaista siellä oli elää?
Nyt kaikki trollit huomio, minua ei kiinnosta mikään mutu-tieto, eli jollet ole asunut Neuvostoliitossa niin älä suotta vaivaudu vastaamaan.
Nyt kaikki trollit huomio, minua ei kiinnosta mikään mutu-tieto, eli jollet ole asunut Neuvostoliitossa niin älä suotta vaivaudu vastaamaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Muuta Valko-Venäjälle, siellä voit vielä kokea "Neuvosto arkea".
Ja jos muutto ei kiinnosta, niin lue Inna Rogatchin kirja: Särjetty sukupolvi.
Taisto Huuskosen kirja - laps suomen ja Emmin tarina. Siinä on tietoa.
itse olen käynyt neukkulan aikaan kuuntelemassa ropanadapuheitakin.
Puolue päätti ettei neuvosto naisen tarvitse itse leipoa leipäänsä ja siitä hyvästä seisoivat jonottamassa sitä leipää.
Puolue nuo vanhat ukot, pitivät tiukasti kiinni saamistaan etuuksista. Perioska oli kauppa josta sai vaikka mitä, länsivaluutalla.
- Myös meille kerrottiin ettei asukkaiden tarvitse maksaa keittiöstä vuokraa, paljon myöhemmin kuulin heillä olevan yhteis keittiön.
Onhan niitä kertomuksia.
Vitsejä ajalta löytyy kirjasta Radio Jerevan.
on tälläkin hetkellä vielä noin sata tuhatta yhteisasuntoa(venäl. tutkijan mukaan), joissa asuu kahdesta kolmeen perhettä.
> Erityisesti poliittiset - järjestelmää sekä valtiojohtoa kärkevästi kritisoivat vitsit - ovat kaikkina aikoina olleet venäläisille niitä kaikkein rakkaimpia. Suuri osa vitseistä on jopa länsimaisen lukijan silmään yllättävänkin kriittisiä ja aikakauden poliittista tilannetta oivaltavasti kuvaavia.
Moskova.Info kerää tälle sivulle suosituimpia venäläisten kotimaastaan, sen asukkaista ja sen poliittisesta järjestelmästä keksimiä vitsejä. Näitä tarinoita iskettiin ystäväpiirissä, työpaikoilla, saunassa, jonoissa ja kaikkialla, missä ihmiset kohtasivat. 50 –luvulla vitsejä kerrottiin toisilleen kuiskaten, mutta esimerkiksi 70 -luvun vapaina ja huolettomina pysähtyneisyyden aikoina (Zastoi) jo hyvinkin avoimesti.
Poliittisten vitsien hurja suosio entisessä Neuvostoliitossa paljastaa nykylukijalle myös sen, että kaikesta propagandasta huolimatta, kansalaisilla oli säilynyt kyky kritisoida poliittisia tapahtumia ja myös rajoitettu, huumoriin verhottu ilmaisunvapaus.>
http://www.moskova.info/index.php?option=com_content&task=view&id=48&Itemid=42
Vankileirien saaristo. Kattava kuvaus. DD)
Olin työssä neuvostoliitossa 80-luvulla.
Oli siellä mukavaakin, DD).
Myös Sofi Oksasen Puhdistus kuvaa oloja hyvin, tätä päivääkin.
...Suomesta annettaisiin kuva Kakolan tai Sörkän asukin näkökulmasta. Ei varmaan olisi Suomikaan mikään paratiisi.
Muistinko sanoa ettei minua kiinnosta mutu tieto?
Eikö siis ketään ole joka olisi siellä asunut, edes vähän aikaa?
erittäin hyvä dokumentti Inkeristä
http://arenan.yle.fi/toista?quality=hi&id=1797725
Kommunismin Musta Kirja ja Sokea Peili niin tiedät millaista se oli.
Tiedän minäkin, olin siellä pitkään töissä ja turistireissuilla.