KIRJALLINEN KYSYMYS
Komennusmiesten jälkiverojen huojentamisen jatkaminen, verovelvollisen
selvitysvelvollisuus ja luottamuksensuoja
Eduskunnan puhemiehelle
Komennusmiesten matkakorvausten verokohtelu on ollut tulkinnanvarainen ja
epäselvä useiden vuosien ajan. Tästä johtuen mm. Lounais-Suomen veroviraston
alueella jälkiverotettiin työnantajien maksamien verottomien matkakorvausten
osalta n. 20 pääasiassa laivanrakennusteollisuuden alihankinnassa toiminutta
yritystä ja lähes 1000 työntekijää.
Eduskunta sääti muutoksia tuloverolakiin vuonna 2005 ja hyväksyi samalla
lausuman, jonka mukaan lain soveltaminen on ollut siinä määrin
tulkinnanvaraista ja epäselvää, että kohtuuttomia jälkiveroja on syytä
huojentaa. Vuonna 2006 työskennellyt ns. 1. komennusmiestyöryhmä päätyi
suosittamaan jälkiverojen huojentamista 80 prosentilla. Huojennus ulotettiin
koskemaan verovuosia 1998 - 2004.
Kuitenkin lakimuutoksista huolimatta tilanne on jatkunut tulkinnanvaraisena ja
epäselvänä myös sen jälkeen. Tämä on todettu mm. vuonna 2008 työskennelleen ns.
2. komennusmies-työryhmän raportissa ja tuloverolain matkakorvauksia koskevien
muutosten perusteluissa ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Valiokunta ei
kuitenkaan käsitellyt olemassa olevia jälkiverojen huojennus- ja
kohtuullistamistarpeita myös vuosien 2005 - 2008 osalta.
Myös säännönmukaisessa verotuksessa on vuosina 2005 - 2007 esiintynyt ongelmia
erityisesti veroehdotuksiin tehtyjen lisäysten ja korjausten sekä niihin
liitettyjen lisäselvitysten osalta. Verovelvolliset komennusmiehet ovat
liitäneet palauttamiinsa veroehdotuksiin selvityksiä komennuskohteista,
projektien kestoista, tilapäisistä asumisoloista, matkakuluista ym. ja
pyytäneet veroviranomaisia käsittelemään selvitykset säännönmukaisessa
verotuksessa. Heille on kuitenkin vastattu, että lisäselvitykset vastaanotetaan
mutta niitä ei käsitellä, jotta verottajalla säilyy jälkiverotusoikeus ja
verovelvolliselle ei synny luottamuksensuojaa.
Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa on lausuttu periaate
luottamuksensuojasta. Luottamuksensuoja verotuksessa tarkoittaa sitä, että
vilpittömässä mielessä olevalla verovelvollisella on oikeus luottaa hänelle
veroasioissa annettuihin ohjeisiin sekä viranomaisen noudattamaan käytäntöön.
Verovelvollinen saa luottamuksensuojaa silloin, kun kaikki laissa mainitut
soveltamisedellytykset täyttyvät yhtä aikaa. Tällöin asia on joko
tulkinnanvarainen tai epäselvä, verovelvollinen on toiminut vilpittömässä
mielessä, verovelvollinen on toiminut joko viranomaisen omaksuman käytännön tai
sen antamien ohjeiden mukaan eikä erityisistä syistä muuta johdu.
Komennusmiesten matkakorvausten verokohtelu on ollut pitkään tulkinnanvarainen
ja epäselvä. Nyt ongelmana on, että verovelvolliset komennusmiehet haluavat
toimittamiensa lisäselvitysten pohjalta saada varmuuden matkakorvausten
verokohtelusta säännönmukaisen verotuksen yhteydessä, jotta he voisivat sopia
työskentelyehdoista komennuskohteissa etukäteen. Verottajan edellä kerrottu
menettely jättää täydellisen epävarmuuden varaan tuhannet komennusmiehet vielä
vuosiksi eteenpäin - verovuoden 2008 osalta jälkiverotusmahdollisuus umpeutuu
vasta vuonna 2014. Sadat komennusmiehet ovat jo todenneet, että epätietoisuus
työehdoista ja raskaiden jälkiverojen uhka haittaavat komennustyötä siinä
määrin, että he ovat luopuneet kokonaan matkatyöstä. Tästä on aiheutunut mm.
telakkateollisuudessa vakavia työvoimaongelmia ja puutetta erikoisosaajista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ministeriö ottaa käsittelyyn komennusmiesten matkakorvausten
mahdollisia jälkiveroja koskevan verohuojennustarpeen ulottamisen myös
verovuosille 2005 - 2008? Aikooko ministeriö puuttua verohallinnon toimintaan
ja turvata verovelvolliselle mahdollisuuden luottaa säännönmukaisessa
verotuksessa, myös veroehdotuksen palautuksen yhteydessä toimittamiensa
lisäselvitysten pohjalta, tehtyihin verotuspäätöksiin?
Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 2008
Jyrki Yrttiaho /vas
--------------------------------------------------
KIRJALLINEN KYSYMYS
Suuryritysten irtisanomisten estäminen - ns. omavastuumaksun vaikutuksen
arviointi
Eduskunnan puhemiehelle
Suomalaiset suuryritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään merkittävästi
enemmän kuin mm. muiden EU-maiden vastaavan kokoiset yritykset.
Kansainvälisessä vertailussa syyksi tähän arvioidaan irtisanomiskustannusten
alhaisuus ja työnantajia sitovien velvoitteiden puuttuminen Suomessa. Eräs syy
erityisesti yli 50-vuotiaiden joukkoirtisanomisiin on arveltu olevan
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 a luvun 24 §:ssä mainittu
työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu (13001/2002), joka säädettiin jo
vuonna 2002 (muutoksia vuonna 2008) mutta se astuu voimaan 1. 1. 2009. Vuonna
2008 lakiin tehdyt muutokset jopa kärjistivät pitkän siirtymäajan aiheuttamaa
ikääntyvien työntekijöiden syrjintää. Yritykset ovat Suomessa ennakoineet lain
voimaantuloa ja irtisanoneet ikääntyvää työvoimaa, vaikka toisaalta lain
voimaantulon siirtymävuosina on podettu eräillä aloilla jopa työvoimapulaa.
Myös työttömyystilastojen mukaan ikääntyneiden työttömyys on pysynyt pitkän
nousukauden oloissa suhteettoman korkeana.
Nyt talouden suistuessa kohti syvenevää lamaa mm. saksalaiset suuryritykset
ovat sitoutuneet välttämään irtisanomisia vuoden 2009 aikana. Yritysjohtajat ja
hallitus sopivat laajasta yhteistoiminnasta. Suomessa hallitus ei ole liittänyt
yritysten tukipäätöksiin lainkaan vastavuoroisia ehtoja työntekijöistä
huolehtimiseksi; irtisanomiskieltoja, koulutuspanostuksia tai työpaikkatakuuta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mistä syystä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 a luvun 24 §:n
työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksun voimaantuloon säädettiin kuuden
vuoden siirtymäaika? Onko hallitus arvioinut siirtymäajan kielteisiä
vaikutuksia erityisesti yli 50-vuotiaiden työllistymisessä? Aikooko hallitus
asettaa suuryrityksille myönnettävälle taloudelliselle tuelle vastavuoroisia
ehtoja mm. irtisanomiskieltoja, henkilöstön koulutus- ja kehittämisohjelmia ja
työpaikkatakuuta?
Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 2008
Jyrki Yrttiaho /vas
Komennusmiesten jälkiverojen huojentamisen jatkaminen, verovelvollisen
selvitysvelvollisuus ja luottamuksensuoja
Eduskunnan puhemiehelle
Komennusmiesten matkakorvausten verokohtelu on ollut tulkinnanvarainen ja
epäselvä useiden vuosien ajan. Tästä johtuen mm. Lounais-Suomen veroviraston
alueella jälkiverotettiin työnantajien maksamien verottomien matkakorvausten
osalta n. 20 pääasiassa laivanrakennusteollisuuden alihankinnassa toiminutta
yritystä ja lähes 1000 työntekijää.
Eduskunta sääti muutoksia tuloverolakiin vuonna 2005 ja hyväksyi samalla
lausuman, jonka mukaan lain soveltaminen on ollut siinä määrin
tulkinnanvaraista ja epäselvää, että kohtuuttomia jälkiveroja on syytä
huojentaa. Vuonna 2006 työskennellyt ns. 1. komennusmiestyöryhmä päätyi
suosittamaan jälkiverojen huojentamista 80 prosentilla. Huojennus ulotettiin
koskemaan verovuosia 1998 - 2004.
Kuitenkin lakimuutoksista huolimatta tilanne on jatkunut tulkinnanvaraisena ja
epäselvänä myös sen jälkeen. Tämä on todettu mm. vuonna 2008 työskennelleen ns.
2. komennusmies-työryhmän raportissa ja tuloverolain matkakorvauksia koskevien
muutosten perusteluissa ja valtiovarainvaliokunnan mietinnössä. Valiokunta ei
kuitenkaan käsitellyt olemassa olevia jälkiverojen huojennus- ja
kohtuullistamistarpeita myös vuosien 2005 - 2008 osalta.
Myös säännönmukaisessa verotuksessa on vuosina 2005 - 2007 esiintynyt ongelmia
erityisesti veroehdotuksiin tehtyjen lisäysten ja korjausten sekä niihin
liitettyjen lisäselvitysten osalta. Verovelvolliset komennusmiehet ovat
liitäneet palauttamiinsa veroehdotuksiin selvityksiä komennuskohteista,
projektien kestoista, tilapäisistä asumisoloista, matkakuluista ym. ja
pyytäneet veroviranomaisia käsittelemään selvitykset säännönmukaisessa
verotuksessa. Heille on kuitenkin vastattu, että lisäselvitykset vastaanotetaan
mutta niitä ei käsitellä, jotta verottajalla säilyy jälkiverotusoikeus ja
verovelvolliselle ei synny luottamuksensuojaa.
Verotusmenettelystä annetun lain 26 §:n 2 momentissa on lausuttu periaate
luottamuksensuojasta. Luottamuksensuoja verotuksessa tarkoittaa sitä, että
vilpittömässä mielessä olevalla verovelvollisella on oikeus luottaa hänelle
veroasioissa annettuihin ohjeisiin sekä viranomaisen noudattamaan käytäntöön.
Verovelvollinen saa luottamuksensuojaa silloin, kun kaikki laissa mainitut
soveltamisedellytykset täyttyvät yhtä aikaa. Tällöin asia on joko
tulkinnanvarainen tai epäselvä, verovelvollinen on toiminut vilpittömässä
mielessä, verovelvollinen on toiminut joko viranomaisen omaksuman käytännön tai
sen antamien ohjeiden mukaan eikä erityisistä syistä muuta johdu.
Komennusmiesten matkakorvausten verokohtelu on ollut pitkään tulkinnanvarainen
ja epäselvä. Nyt ongelmana on, että verovelvolliset komennusmiehet haluavat
toimittamiensa lisäselvitysten pohjalta saada varmuuden matkakorvausten
verokohtelusta säännönmukaisen verotuksen yhteydessä, jotta he voisivat sopia
työskentelyehdoista komennuskohteissa etukäteen. Verottajan edellä kerrottu
menettely jättää täydellisen epävarmuuden varaan tuhannet komennusmiehet vielä
vuosiksi eteenpäin - verovuoden 2008 osalta jälkiverotusmahdollisuus umpeutuu
vasta vuonna 2014. Sadat komennusmiehet ovat jo todenneet, että epätietoisuus
työehdoista ja raskaiden jälkiverojen uhka haittaavat komennustyötä siinä
määrin, että he ovat luopuneet kokonaan matkatyöstä. Tästä on aiheutunut mm.
telakkateollisuudessa vakavia työvoimaongelmia ja puutetta erikoisosaajista.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Aikooko ministeriö ottaa käsittelyyn komennusmiesten matkakorvausten
mahdollisia jälkiveroja koskevan verohuojennustarpeen ulottamisen myös
verovuosille 2005 - 2008? Aikooko ministeriö puuttua verohallinnon toimintaan
ja turvata verovelvolliselle mahdollisuuden luottaa säännönmukaisessa
verotuksessa, myös veroehdotuksen palautuksen yhteydessä toimittamiensa
lisäselvitysten pohjalta, tehtyihin verotuspäätöksiin?
Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 2008
Jyrki Yrttiaho /vas
--------------------------------------------------
KIRJALLINEN KYSYMYS
Suuryritysten irtisanomisten estäminen - ns. omavastuumaksun vaikutuksen
arviointi
Eduskunnan puhemiehelle
Suomalaiset suuryritykset ovat irtisanoneet työntekijöitään merkittävästi
enemmän kuin mm. muiden EU-maiden vastaavan kokoiset yritykset.
Kansainvälisessä vertailussa syyksi tähän arvioidaan irtisanomiskustannusten
alhaisuus ja työnantajia sitovien velvoitteiden puuttuminen Suomessa. Eräs syy
erityisesti yli 50-vuotiaiden joukkoirtisanomisiin on arveltu olevan
työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 a luvun 24 §:ssä mainittu
työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksu (13001/2002), joka säädettiin jo
vuonna 2002 (muutoksia vuonna 2008) mutta se astuu voimaan 1. 1. 2009. Vuonna
2008 lakiin tehdyt muutokset jopa kärjistivät pitkän siirtymäajan aiheuttamaa
ikääntyvien työntekijöiden syrjintää. Yritykset ovat Suomessa ennakoineet lain
voimaantuloa ja irtisanoneet ikääntyvää työvoimaa, vaikka toisaalta lain
voimaantulon siirtymävuosina on podettu eräillä aloilla jopa työvoimapulaa.
Myös työttömyystilastojen mukaan ikääntyneiden työttömyys on pysynyt pitkän
nousukauden oloissa suhteettoman korkeana.
Nyt talouden suistuessa kohti syvenevää lamaa mm. saksalaiset suuryritykset
ovat sitoutuneet välttämään irtisanomisia vuoden 2009 aikana. Yritysjohtajat ja
hallitus sopivat laajasta yhteistoiminnasta. Suomessa hallitus ei ole liittänyt
yritysten tukipäätöksiin lainkaan vastavuoroisia ehtoja työntekijöistä
huolehtimiseksi; irtisanomiskieltoja, koulutuspanostuksia tai työpaikkatakuuta.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten
esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mistä syystä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 8 a luvun 24 §:n
työnantajan työttömyysturvan omavastuumaksun voimaantuloon säädettiin kuuden
vuoden siirtymäaika? Onko hallitus arvioinut siirtymäajan kielteisiä
vaikutuksia erityisesti yli 50-vuotiaiden työllistymisessä? Aikooko hallitus
asettaa suuryrityksille myönnettävälle taloudelliselle tuelle vastavuoroisia
ehtoja mm. irtisanomiskieltoja, henkilöstön koulutus- ja kehittämisohjelmia ja
työpaikkatakuuta?
Helsingissä 19. päivänä joulukuuta 2008
Jyrki Yrttiaho /vas
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.