Mistä johtuu että punainen on hankala väri? Jos taivaassa on punaista niin sitten koko maisema punertuu vaikka todellisuudessa ei. Sininen ok. Olenkin alkanut vähentämään kuvankäsittelyssä punaisen määrää. Punainen sotkee kaiken....
Hankala väri
punainen...
11
615
Vastaukset
- -punainen nenä-
Kannattaa asettaa valkotasapaino manuaalisesti ennen kuvausta tai jos kuvaat rawina niin säädät kuvankäsittelyssä jälkikäteen. Se on tuo automatiikka, se ei aina tiedä mitä pitää tehdä joten arvotaan...
- punainen....
Mielestäni ei ole kyse valkotasapainosta...vaan nimenomaan punaisen värin käsittelystä digikameroissa. Tietysti RAW -kuvaus auttaa vähän. Itse olen kyllä niin laiska että kuvaan jpg. ja harmasäävyn näpsäytän kuvankäsittelyssä kohdalleen.
- kaksi eri maailmaa
punainen.... kirjoitti:
Mielestäni ei ole kyse valkotasapainosta...vaan nimenomaan punaisen värin käsittelystä digikameroissa. Tietysti RAW -kuvaus auttaa vähän. Itse olen kyllä niin laiska että kuvaan jpg. ja harmasäävyn näpsäytän kuvankäsittelyssä kohdalleen.
Voi olla myös kameramallin ominaisuus, ei vika. Kamerahan tekee aika pitkälle sellaisen kuvan kuin kameran suunnittelija on sisuskaluihin ohjelmoinut. Se ei siis ole laite joka kertoo totuuden jostakin tilanteesta. Sinun kameran ohjelmisto reagoi auringonvalon sävyyn tekemällä punaisen kuvan ja sitä pitää sitten jälkeenpäin hienosäätää. Itse en ole tuollaiseen ongelmaan koskaan törmännyt ja kameroita on kuitenkin ollut useammanlaisia joten kyseessä ei ole kaikkien digikameroiden ominaisuus.
- punainen....
kaksi eri maailmaa kirjoitti:
Voi olla myös kameramallin ominaisuus, ei vika. Kamerahan tekee aika pitkälle sellaisen kuvan kuin kameran suunnittelija on sisuskaluihin ohjelmoinut. Se ei siis ole laite joka kertoo totuuden jostakin tilanteesta. Sinun kameran ohjelmisto reagoi auringonvalon sävyyn tekemällä punaisen kuvan ja sitä pitää sitten jälkeenpäin hienosäätää. Itse en ole tuollaiseen ongelmaan koskaan törmännyt ja kameroita on kuitenkin ollut useammanlaisia joten kyseessä ei ole kaikkien digikameroiden ominaisuus.
"Käytännössä kamera tunnistaa ongelmavärit ja korjaa ne ihmissilmälle luonnollisiksi. Näin appelsiini on appelsiinin värinen myös valokuvassa. Kamera ei kuitenkaan tunnista erilaisia kohteita, joten ”appelsiinin värinen auto korjataan siinä missä appelsiinikin”, .."
- näin lomien jälkeen,
punainen.... kirjoitti:
"Käytännössä kamera tunnistaa ongelmavärit ja korjaa ne ihmissilmälle luonnollisiksi. Näin appelsiini on appelsiinin värinen myös valokuvassa. Kamera ei kuitenkaan tunnista erilaisia kohteita, joten ”appelsiinin värinen auto korjataan siinä missä appelsiinikin”, .."
Pari viikkoa kun on ryyppäämättä niin eiklhän se liika punainen katoa. Saattaa limukoissa ollessaan tuntua joskus maailma liiankin ruusunpunaiselta.
- 123
Kaikki ihmiset näkevät värit eri tavalla.
Samoin on kameran laita so. kamera näkee värit eri tavalla kuin ihmisen näköaisti (mm. UV ja IR).
Silmälle näkymättömät aaltopituudet "värjäävät" kameran tuottamaa kuvaa (siksi käytämme mm UV/Skylight suotimia).
"Punaiselta" taivaalta tulee myös IR-säteilyä (ja purpuraa)joka ei näy mutta värittää kuvaa.
Kamera "näkee" myös valon siroutumisen ilmassa eri tavalla kuin näköaisti (valo siroutuu ilmassa olevista hiukkaisita.
Vastaava kiusallinen ilmiö on mm. kromaattinen aberraatio joka ei näy luonnossa, mutta näkyy kuvissa .
Summa summarum
Sähkömagneettinen säteily (myös näkymätön) taittuu kameran linssissä eri tavalla kuin silmässä ja kameran kenno t. filmi reagoi säteilyyn eri tavalla kuin silmän verkkokalvo.
Onneksi "pahimmat" virheet on helppo korjata kuvansäätöohjelmilla. Kuvan voi säätää lähes sellaiseksi mitä kuvaaja näki.
Korjausesim PhS:ssa.
1)kuvaa samassa (punainen taivas) valossa myös pala valkoista paperia
2) mittaa PhS:ssa paperin punaisuus (väri).
3) aseta Photo Filtteriin em. värin vastaväri (so. ± 180°)
Ja kas virhe hävisi kuin p… saharaan- janipettriltä
> Kaikki ihmiset näkevät värit eri tavalla.
Eroja on, mutta normaalinäköisillä (pl. punavihersokeat yms.) ne ovat pieniä.
> Samoin on kameran laita so. kamera näkee värit eri tavalla kuin ihmisen näköaisti (mm. UV ja IR).
No kylläpä taas janipetteri leikkii viisasta, vaikkei osaa. UV:tä on turha asiaan sotkea, koska kennot eivät ole sille herkkiä. IR on eri juttu, mutta sitä varten kameroissa onkin sisäänrakennetut suotimet (pl. valvontakäyttöön tarkoitetuissa, yleensä mustavalkoisissa videokameroissa).
> "Punaiselta" taivaalta tulee myös IR-säteilyä (ja purpuraa)joka ei näy mutta värittää kuvaa.
Kamera "näkee" myös valon siroutumisen ilmassa eri tavalla kuin näköaisti (valo siroutuu ilmassa olevista hiukkaisita.
Jaa höpöhöpöä. Todellinen syy on siinä, ettei näköaistin toimintaa tunneta, ei etenkään sitä, miten aivot osaavat neutraloida valaistuksen vaikutuksen kohteiden väriin. Keltainen banaani näyttää keltaiselta banaanilta niin 2700 K hehkulampun kuin 8000 K pilvisen päivän valossa. Kamerat osataan kalibroida "näkemään" värit suht oikein jossain tietyssä olosuhteessa (yleensä päivänvalossa), mutta tästä poikkeavissa tilanteissa menee sitten enemmän / vähemmän metsään. Ns. valkotasapainoasetus korjaa pelkästään harmaasävyt kohdilleen, mutta muihin väreihin jää edelleen virheitä.
Lisäongelmaa tulee siitä, ettei kuluttajarihkamassa käytettävällä sRGB-väriavaruudella pysty edes esittämään kaikkia näkyvän alueen värejä ... joten kamerassakin joudutaan tekemään tekemään kompromisseja sen suhteen, miten "kartoittamattomalle alueelle" jäävät värit, pääasiassa syvän vihreät ja siniset sävyt, esitetään. Käytännössä ongelmalliseksi on osoittautunut myös violetin väriset kukat, joista kamerat esittävät hyvinkin erilaisia tulkintoja.
Mutta pokkareista puhuttaessa se ylivoimaisesti tärkein syy etenkin punaisen korostumiseen löytyy markkinointiosastosta. Enemmän = parempi rulettaa tässäkin, aivan kuten pikselimäärissä, eli kamera, joka tuottaa aina, pilvisen harmaalla kelilläkin, värikylläisiä kuvia ja tekee suomalaisista kalpeanaamoistakin "terveen" punakoita on selkeästi parempi kuin luonnollisen väritoiston omaava kamera. Värikylläisyyden lisäämisen väistämätön seuraus on, että oikeasti voimakkaat värit sitten "kiehuvat yli" eli tapahtuu ns. leikkautumista (yhden/useamman värikanavan arvo tapissa) -> kohteen yksityiskohdat häviävät, samoin kuin kuvan ylivalottuessa. - punainen....
janipettriltä kirjoitti:
> Kaikki ihmiset näkevät värit eri tavalla.
Eroja on, mutta normaalinäköisillä (pl. punavihersokeat yms.) ne ovat pieniä.
> Samoin on kameran laita so. kamera näkee värit eri tavalla kuin ihmisen näköaisti (mm. UV ja IR).
No kylläpä taas janipetteri leikkii viisasta, vaikkei osaa. UV:tä on turha asiaan sotkea, koska kennot eivät ole sille herkkiä. IR on eri juttu, mutta sitä varten kameroissa onkin sisäänrakennetut suotimet (pl. valvontakäyttöön tarkoitetuissa, yleensä mustavalkoisissa videokameroissa).
> "Punaiselta" taivaalta tulee myös IR-säteilyä (ja purpuraa)joka ei näy mutta värittää kuvaa.
Kamera "näkee" myös valon siroutumisen ilmassa eri tavalla kuin näköaisti (valo siroutuu ilmassa olevista hiukkaisita.
Jaa höpöhöpöä. Todellinen syy on siinä, ettei näköaistin toimintaa tunneta, ei etenkään sitä, miten aivot osaavat neutraloida valaistuksen vaikutuksen kohteiden väriin. Keltainen banaani näyttää keltaiselta banaanilta niin 2700 K hehkulampun kuin 8000 K pilvisen päivän valossa. Kamerat osataan kalibroida "näkemään" värit suht oikein jossain tietyssä olosuhteessa (yleensä päivänvalossa), mutta tästä poikkeavissa tilanteissa menee sitten enemmän / vähemmän metsään. Ns. valkotasapainoasetus korjaa pelkästään harmaasävyt kohdilleen, mutta muihin väreihin jää edelleen virheitä.
Lisäongelmaa tulee siitä, ettei kuluttajarihkamassa käytettävällä sRGB-väriavaruudella pysty edes esittämään kaikkia näkyvän alueen värejä ... joten kamerassakin joudutaan tekemään tekemään kompromisseja sen suhteen, miten "kartoittamattomalle alueelle" jäävät värit, pääasiassa syvän vihreät ja siniset sävyt, esitetään. Käytännössä ongelmalliseksi on osoittautunut myös violetin väriset kukat, joista kamerat esittävät hyvinkin erilaisia tulkintoja.
Mutta pokkareista puhuttaessa se ylivoimaisesti tärkein syy etenkin punaisen korostumiseen löytyy markkinointiosastosta. Enemmän = parempi rulettaa tässäkin, aivan kuten pikselimäärissä, eli kamera, joka tuottaa aina, pilvisen harmaalla kelilläkin, värikylläisiä kuvia ja tekee suomalaisista kalpeanaamoistakin "terveen" punakoita on selkeästi parempi kuin luonnollisen väritoiston omaava kamera. Värikylläisyyden lisäämisen väistämätön seuraus on, että oikeasti voimakkaat värit sitten "kiehuvat yli" eli tapahtuu ns. leikkautumista (yhden/useamman värikanavan arvo tapissa) -> kohteen yksityiskohdat häviävät, samoin kuin kuvan ylivalottuessa.Jep. Vähensinkin kylläsiyyttä kameran asetuksista...
- janipettriltä
janipettriltä kirjoitti:
> Kaikki ihmiset näkevät värit eri tavalla.
Eroja on, mutta normaalinäköisillä (pl. punavihersokeat yms.) ne ovat pieniä.
> Samoin on kameran laita so. kamera näkee värit eri tavalla kuin ihmisen näköaisti (mm. UV ja IR).
No kylläpä taas janipetteri leikkii viisasta, vaikkei osaa. UV:tä on turha asiaan sotkea, koska kennot eivät ole sille herkkiä. IR on eri juttu, mutta sitä varten kameroissa onkin sisäänrakennetut suotimet (pl. valvontakäyttöön tarkoitetuissa, yleensä mustavalkoisissa videokameroissa).
> "Punaiselta" taivaalta tulee myös IR-säteilyä (ja purpuraa)joka ei näy mutta värittää kuvaa.
Kamera "näkee" myös valon siroutumisen ilmassa eri tavalla kuin näköaisti (valo siroutuu ilmassa olevista hiukkaisita.
Jaa höpöhöpöä. Todellinen syy on siinä, ettei näköaistin toimintaa tunneta, ei etenkään sitä, miten aivot osaavat neutraloida valaistuksen vaikutuksen kohteiden väriin. Keltainen banaani näyttää keltaiselta banaanilta niin 2700 K hehkulampun kuin 8000 K pilvisen päivän valossa. Kamerat osataan kalibroida "näkemään" värit suht oikein jossain tietyssä olosuhteessa (yleensä päivänvalossa), mutta tästä poikkeavissa tilanteissa menee sitten enemmän / vähemmän metsään. Ns. valkotasapainoasetus korjaa pelkästään harmaasävyt kohdilleen, mutta muihin väreihin jää edelleen virheitä.
Lisäongelmaa tulee siitä, ettei kuluttajarihkamassa käytettävällä sRGB-väriavaruudella pysty edes esittämään kaikkia näkyvän alueen värejä ... joten kamerassakin joudutaan tekemään tekemään kompromisseja sen suhteen, miten "kartoittamattomalle alueelle" jäävät värit, pääasiassa syvän vihreät ja siniset sävyt, esitetään. Käytännössä ongelmalliseksi on osoittautunut myös violetin väriset kukat, joista kamerat esittävät hyvinkin erilaisia tulkintoja.
Mutta pokkareista puhuttaessa se ylivoimaisesti tärkein syy etenkin punaisen korostumiseen löytyy markkinointiosastosta. Enemmän = parempi rulettaa tässäkin, aivan kuten pikselimäärissä, eli kamera, joka tuottaa aina, pilvisen harmaalla kelilläkin, värikylläisiä kuvia ja tekee suomalaisista kalpeanaamoistakin "terveen" punakoita on selkeästi parempi kuin luonnollisen väritoiston omaava kamera. Värikylläisyyden lisäämisen väistämätön seuraus on, että oikeasti voimakkaat värit sitten "kiehuvat yli" eli tapahtuu ns. leikkautumista (yhden/useamman värikanavan arvo tapissa) -> kohteen yksityiskohdat häviävät, samoin kuin kuvan ylivalottuessa.joka 1/25:lla meistä on taudiksi luokiteltav värinäön heikkous (lahde: Therapia Fennica)
Lievempiä muotoja on n joka neljännellä.
Naisista noin 2–3 prosentilla on tetrakromaattinen näkö.http://fi.wikipedia.org/wiki/Tetrakromaattinen_värinäkö
Kokeilepa jotain värinäkö testiä niin saatat itsekin oppia höpöpuhetta.
Voisitko tarkemmin kertoa kennosta joka ei ole UV-herkkä, entä mitä tapahtuu jos laitat linssin eteen UV-suodattimen.
Miltähän se keltainen banaani näyttää sinisesä valossa? Vaikuttaako muisti banaanin väriin
"muihin väreihin jää edelleen virheitä" ???
Ajatteletko, että "kuluttajakamassa on sRGB-kenno?
Miksi kennon sinisiin pikseleihin syötetään korkeampaa jännitettä?
Paljon kaikkia muita viisaampana ossat varmaan neuvoa tyhmää höpöpuhujaa – A.P - ennen julistamista
janipettriltä kirjoitti:
joka 1/25:lla meistä on taudiksi luokiteltav värinäön heikkous (lahde: Therapia Fennica)
Lievempiä muotoja on n joka neljännellä.
Naisista noin 2–3 prosentilla on tetrakromaattinen näkö.http://fi.wikipedia.org/wiki/Tetrakromaattinen_värinäkö
Kokeilepa jotain värinäkö testiä niin saatat itsekin oppia höpöpuhetta.
Voisitko tarkemmin kertoa kennosta joka ei ole UV-herkkä, entä mitä tapahtuu jos laitat linssin eteen UV-suodattimen.
Miltähän se keltainen banaani näyttää sinisesä valossa? Vaikuttaako muisti banaanin väriin
"muihin väreihin jää edelleen virheitä" ???
Ajatteletko, että "kuluttajakamassa on sRGB-kenno?
Miksi kennon sinisiin pikseleihin syötetään korkeampaa jännitettä?
Paljon kaikkia muita viisaampana ossat varmaan neuvoa tyhmää höpöpuhujaa – A.P> Kokeilepa jotain värinäkö testiä niin saatat itsekin oppia höpöpuhetta.
Siis muutamalla prosentilla ihmisistä on poikkeava värinäkö ja asia on edelleen aivan kuten esitin: valtaosalla ihmisistä värinäkö on hyvin samankaltainen - erot eivät tällä "normaalinäköisten" ryhmän sisällä ole läheskään niin suuria kuin ihmisnäön ja "konenäön" eli digikameroiden yms. tulkintojen vällillä. Toisin kuin sinä väitit.
> Voisitko tarkemmin kertoa kennosta joka ei ole UV-herkkä, entä mitä tapahtuu jos laitat linssin eteen UV-suodattimen.
No ei tapahdu mitään, koska
- kenno itsessään on hyvin epäherkkä näin lyhyistä aallonpituuksista puhuttaessa, hekkyysmaksimi on enemmänkin lyhytaaltoisen infrapunan suunnalla
- herkkyyden muokkaamiseksi paremmin näköaistia vastaavaksi kennon edessa on monimutkainen (= useita, eri materiaaleista tehtyjä kerroksia) suodatin, joka suodattaa pois infrapunan ja vaikuttaa muihinkin aallonpituuksiin niin, että kameran herkkyys eri aallonpituuksille saadaan paremmin näköaistia vastaavaksi sama vehje toimii myös antialiasointisuodattimena
- kennon pinnalla on jokaisen pikselin päällä vielä rakennettuna suodatin, joka läpäisee vain tiettyä aallonpituusaluetta - siis kyseessä on tämä RGB-matriisi
> Miltähän se keltainen banaani näyttää sinisesä valossa?
Väri nähdään suurinpiirtein oikein, niin kauan aikaa kun valaistus ei ole täysin monokromaattista ja on edes jonkinlainen vertailukohta. Jos valaiset banaania sinertävällä valolla, banaani näyttää edelleen keltaiselta. Mutta jos laitat vielä päähäsi paperipussin, josta näet vain pienen läntin banaanin kyljestä, niin nyt väri onkin suunilleen valaistuksen väri X pinnan heijastuskerroin = kuten kamera sen näkee. Mutta aukkoa suurennettaessa pystyt jälleen vertaamaan pinnan väriä ympäristöön ja päättelemään (tiedostamattomasti), että 1) valaistus on vääristynyttä ja 2) korjaamaan (ainakin osittain) sen vaikutuksen kappaleiden väriin.
Nykyään osataan kyllä laskea, millaisena värinä esim. kahden valonlähteen valon sekoitus nähdään. Mutta tuota edellämainittua "valkotasapainoautomatiikan" toimintaa ei ole saatu selvitettyä eikä sen vuoksi kameroihin ole saatu rakennettua lähellekään yhtä hyvin toimivaa kopiota. Siksi kamerat "näkevät" värit vääristyneinä, jos valaistus poikkeaa päivänvalosta. - janipettriltä
ennen julistamista kirjoitti:
> Kokeilepa jotain värinäkö testiä niin saatat itsekin oppia höpöpuhetta.
Siis muutamalla prosentilla ihmisistä on poikkeava värinäkö ja asia on edelleen aivan kuten esitin: valtaosalla ihmisistä värinäkö on hyvin samankaltainen - erot eivät tällä "normaalinäköisten" ryhmän sisällä ole läheskään niin suuria kuin ihmisnäön ja "konenäön" eli digikameroiden yms. tulkintojen vällillä. Toisin kuin sinä väitit.
> Voisitko tarkemmin kertoa kennosta joka ei ole UV-herkkä, entä mitä tapahtuu jos laitat linssin eteen UV-suodattimen.
No ei tapahdu mitään, koska
- kenno itsessään on hyvin epäherkkä näin lyhyistä aallonpituuksista puhuttaessa, hekkyysmaksimi on enemmänkin lyhytaaltoisen infrapunan suunnalla
- herkkyyden muokkaamiseksi paremmin näköaistia vastaavaksi kennon edessa on monimutkainen (= useita, eri materiaaleista tehtyjä kerroksia) suodatin, joka suodattaa pois infrapunan ja vaikuttaa muihinkin aallonpituuksiin niin, että kameran herkkyys eri aallonpituuksille saadaan paremmin näköaistia vastaavaksi sama vehje toimii myös antialiasointisuodattimena
- kennon pinnalla on jokaisen pikselin päällä vielä rakennettuna suodatin, joka läpäisee vain tiettyä aallonpituusaluetta - siis kyseessä on tämä RGB-matriisi
> Miltähän se keltainen banaani näyttää sinisesä valossa?
Väri nähdään suurinpiirtein oikein, niin kauan aikaa kun valaistus ei ole täysin monokromaattista ja on edes jonkinlainen vertailukohta. Jos valaiset banaania sinertävällä valolla, banaani näyttää edelleen keltaiselta. Mutta jos laitat vielä päähäsi paperipussin, josta näet vain pienen läntin banaanin kyljestä, niin nyt väri onkin suunilleen valaistuksen väri X pinnan heijastuskerroin = kuten kamera sen näkee. Mutta aukkoa suurennettaessa pystyt jälleen vertaamaan pinnan väriä ympäristöön ja päättelemään (tiedostamattomasti), että 1) valaistus on vääristynyttä ja 2) korjaamaan (ainakin osittain) sen vaikutuksen kappaleiden väriin.
Nykyään osataan kyllä laskea, millaisena värinä esim. kahden valonlähteen valon sekoitus nähdään. Mutta tuota edellämainittua "valkotasapainoautomatiikan" toimintaa ei ole saatu selvitettyä eikä sen vuoksi kameroihin ole saatu rakennettua lähellekään yhtä hyvin toimivaa kopiota. Siksi kamerat "näkevät" värit vääristyneinä, jos valaistus poikkeaa päivänvalosta."Koikeile itse opiskella ennen julistamista"
—mistä moinen – minähän osaan jo höpöpuheen kuten itse määrittelit
Kirjoitit
"- erot eivät tällä "normaalinäköisten" ryhmän sisällä ole läheskään niin suuria kuin ihmisnäön ja "konenäön" eli digikameroiden yms. tulkintojen vällillä."
Minä taas totesin, että:
"kamera näkee värit eri tavalla kuin ihmisen näköaisti" – Josta ymmärtääkseni vedit herneen nenään.
Uskon edelleen, että ei ole kameraa jonka väriavaruus vastaa ihmisen näköaistia ja siksi kuva usein näyttää väärän väriseltä. Siis taivaan punaisuus värjäsi kuvan punaisemmaksi kuin mitä kuvaaja näki.
Eli uskon edelleen, että tämän keskustelun aloittajan kamera (ehkä myös tulostin) "näki" sellaista mitä kuvaajan muistin kontrolloima näköaisti ei muista nähneensä.
En usko, että mainitsemallasi sRGB:llä on mitään tekemistä kameran kennon t. näköaistin väriavaruuden kanssa, mutta se sattaa joskus vaikuttaa aivan vähän siihen, mitä kuvassa näkyy.
Epäilen myös, että ei ole olemasa tulostinta (näyttöä, printteriä tms) joka voisi näyttää silmää vastaavaa väriavaruutta.
Mistähän voisi johtua, että testeissä mitattujen kennojen väriavaruus ei näytä ollenkaan samalta kuin sen jota väitetään näköaistin väriavaruudeksi?
Voiko todella olla niin, että kameran kenno osaa rajata näkymättömän UV:n ja IR:n samalta aallonpotuudelta kuin kuvaajan näköaisti?
Miten on mahdollista ottaa digillä UV ja( jopa pimeässä) IR -kuvia jos kamera ei näe mainittuja aaltopituuksia?
Kirjoitit
"Väri nähdään suurinpiirtein oikein" … kamerat "näkevät" värit vääristyneinä, jos valaistus poikkeaa päivänvalosta".
Siis onko niin että vallitseva valo (taivaan punaisuus) ei vaikuta siihen miltä maiseman värit näyttävät, muta kamerat näkevät värit vääristyneinä?
Mitähän mahtaa olla se "lyhytaaltoinen infrapuna" kun minun valo-opissani IR on aina pitkäaaltoista ja UV taasen lyhytaaltoista?
Jos tiedät ihan aikuisten oikeasti, että UV-suodattimella "ei tapahdu mitään", niin kylläpä meitä sinua tyhmempiä on todella suuri joukko.
A.P?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 713095
- 922865
- 512105
Mietin että
Onko tästä enää paluuta entiseen? Ainut asia joka päiviini toi taannoin iloa, oli meidän yhteinen hassuttelu ja huumorin201565- 151349
Nyt rupeaa löytymään talonmiestä ja muuta sankaria hallipaloon
Kyllä on naurettavia juttuja tuossa paikallislehdessä, että saa tosiaan nauraa niille..51328Aaamu on täällä taas!
Hyvää ja rauhallista työpäivää rakkauteni. Kunpa vaan hymyilisit enemmän. Toivon, että joku kaunis päivä kanssani et vaa131301Tajusin vaan...
Että olen pelkkä kroonistunut mielisairas. Olen sairauspäissäni luullut itsestäni liikaa. Luulin, että olen vain korkein131273- 181250
Noin ulkonäkö-jutut ei multa
Nainen, koskaan en ole kirjoittanut siitä mitään ilkeää. Ei kuulu tapoihin241232