Itseäni ihmetyttää suuresti talousoppi, jonka mukaan väestönkasvu stimuloi taloutta
Tietenkin väestönkasvu laajentaa esim reserviä työmarkkinoilla, että lisää ostovoimaa, mutta mielestäni tämä toimii vain kehitysmaissa. Länsimaissa esim alle 15-vuotiaiden työntekö on käytännössä kokonaan kielletty. Ja muutenkin voidaan sanoa, että nämä talouden pelastamiseksi siitetyt uudet suuret ikäluokat tulevat "tuottavaan" ikään aika myöhään, osa vasta 25-vuotiaina, jotkut eivät vielä silloinkaan.
Ennen sitä heistä on huomattavassa määrin kasvavia kuluja. Kehitysmaissa näitähän ei ole. Eli ei ole julkista terveydenhoitoa, eikä käytännössä juuri kunnon koululaitostakaan, jos ei lasketa ala-astetta, jossa opitaan lukemaan ja kirjoittamaan. Eli tuo kyseinen talousoppi toimii vain näissä maissa. Siellä suuresta reservistä todella on hyötyä, sillä kun työntekijä sairastuu, toinen palkataan tilalle. Työnantaja ei turhia sairasmaksuja maksele, eikä todella ole tähän velvoitettukkaan. Verot ovat olemattomat, ay-liike hiljaa. Näissä maissa suuri syntyvyys kannattaa, ja stimuloikin kansantaloutta.
Mutta esim suomessa mielestäni tilanne on kyllä täysin toisinpäin. Täällä puhutaan syntyvyyden lisäämisestä välttämättömänä talouselämälle. Tosiasiassa niin terveydenhoito, kuin muutkin kulut ovat jatkuvasti nousemassa, pikemminkin kuin toisinpäin. Eli yhteiskunnalle jokainen lapsi on todellinen sijoitus. Olisi mielenkiintoista arvioida puolueettomasti, kuinka paljon esim suomessa, Saksassa tai Britanniassa todella saadaan tuottoa jokaista syntynyttä kohden. Eli kuinka paljon hän aikanaan tuottaa yhteiskunnalle, kun otetaan huomioon kaikki häneen pannut maksut ja kulut?
Länsimainen logiikkahan lähtee joten kuten siitä, että henkilö tuottaa aikanaan veroissa häneen laitetut rahat takaisin. Ja tästä olisi vielä hyvä jäädä jotain ylimääräistäkin. Mielestäni näin ei kyllä käytännössä ole. Tälläisesta järjestelmästä johtuen ihmiset totutetaan jo syntymästään lähtien aivan liian korkeaan elintasoon. Seurauksena on, että kaikki pakkautuvat akateemisille aloille, koska vain niiltä saaduilla varoilla voi pitää kyseistä elintasoa pystyssä. Länsimaissa duunarit ja jopa osa oppineistakin pyritään korvaamaan joko maahanmuuttajille, tai siirtää tuotanto muualle. Tosiasiassa mielestäni tämä vanha oravanpyörä ei enää toimi, eli esim nuoreen sijoitetut rahat eivät enää tule korkojen kanssa takaisin.
Mielestäni onkin koomista, kun länsimaisssa ollaan huolissaan kehitysmaiden liikaväestöstä, ja haluttaisiin samalla lisätä omaa västöpohjaa. Tässä taitaa olla enemmän tunne, kuin silkka järki mukana. Eli ainakin suomessa ei kyllä valtaosa lapsista aikanaan maksa niin paljoa veroja, että heihin sijoitetut varat saataisiin takaisin. Näin ollen syntyvyyden lisääminen on mielestäni epäonnistunut sijoitus. Länsimaissa kannattaisikin mielestäni pikemminkin asettaa vaikkapa tiettyjen( esim vaikeasti työllistyvien)ryhmien syntyvyydelle rajoituksia, etteivät julkiset palvelut kokonaan romahtaisi. Vai luuletteko, että esim syntyvyyttä nostamalla saadaan vaikkapa terveydenhoidon jonot lyhenemään? Jo nykyisistä ei voida pitää huolta, ja silti pitäisi vain tehtailla lisää kuin liukuhihnalta???
Mielestäni kyse on nimen omaan asenteesta. Länsimaissa hamuillaan yhä rajattoman kasvun perään kuin mielipuolet. Olen itse jonkin verran historiaa lukenut, enkä ole ainakaan tähän mennessä tavannut esimerkkiä, jossa syntyvyys ja elintaso olisivat nousseet samaa tahtia, pikemminkin päinvastoin. Lisääntyvä syntyvyys polkee palkkoja, ja näin myös elintasoa, kun työstä tulee ylitarjontaa, niinkuin esim Kiinassa juuri nyt on. Nouseva elintaso taas merkitsee lisää kuluja, esim julkisiin menoihin. Julkiset menot taas ylimuormittuvat, jos niitä halutaan jatkuvasti nostaa, samaan aikaan kun väestö lisääntyy ja pakkautuu asumaan suuriin, kuluttaviin kasvukeskuksiin.
Tähän olisi kiva saada kommentteja. Eli omasta mielestäni lisääntyvä syntyvyys on hyödyksi kansantaloudelle vain kehitysmaissa, joissa on alhainen elintaso. Länsimaissa voimakas syntyvyys merkitsee taas jatkuvasti kasvavaa kulujen kierrettä. Mieletäni ei siis olekkaan mitään järkeä kannustaa esim suomalaisia lisääntymään. Kuka nyt heidän lapsilisänsä, ylikuormittuneet terveydenhoitonta, opintotukensa, työttömyyskorvauksensa, ja luoja ties mitkä pekkasvapaat ja pikkuvarpaan tuet maksaa? Tietääkseni samat tahot kuin nykyään Saksassakin, eli kansianväliset markkinat, joilta on otettu sylikaupalla lainaa kansainvälisiltä sijoittajilta. Niillä saisi saksastakin varmaan jo nyt ostettua vaikka koko Hampurin kaupungin vaikka eurooppalaiseksi veroparatiisiksi:)
Tietenkin väestönkasvu laajentaa esim reserviä työmarkkinoilla, että lisää ostovoimaa, mutta mielestäni tämä toimii vain kehitysmaissa. Länsimaissa esim alle 15-vuotiaiden työntekö on käytännössä kokonaan kielletty. Ja muutenkin voidaan sanoa, että nämä talouden pelastamiseksi siitetyt uudet suuret ikäluokat tulevat "tuottavaan" ikään aika myöhään, osa vasta 25-vuotiaina, jotkut eivät vielä silloinkaan.
Ennen sitä heistä on huomattavassa määrin kasvavia kuluja. Kehitysmaissa näitähän ei ole. Eli ei ole julkista terveydenhoitoa, eikä käytännössä juuri kunnon koululaitostakaan, jos ei lasketa ala-astetta, jossa opitaan lukemaan ja kirjoittamaan. Eli tuo kyseinen talousoppi toimii vain näissä maissa. Siellä suuresta reservistä todella on hyötyä, sillä kun työntekijä sairastuu, toinen palkataan tilalle. Työnantaja ei turhia sairasmaksuja maksele, eikä todella ole tähän velvoitettukkaan. Verot ovat olemattomat, ay-liike hiljaa. Näissä maissa suuri syntyvyys kannattaa, ja stimuloikin kansantaloutta.
Mutta esim suomessa mielestäni tilanne on kyllä täysin toisinpäin. Täällä puhutaan syntyvyyden lisäämisestä välttämättömänä talouselämälle. Tosiasiassa niin terveydenhoito, kuin muutkin kulut ovat jatkuvasti nousemassa, pikemminkin kuin toisinpäin. Eli yhteiskunnalle jokainen lapsi on todellinen sijoitus. Olisi mielenkiintoista arvioida puolueettomasti, kuinka paljon esim suomessa, Saksassa tai Britanniassa todella saadaan tuottoa jokaista syntynyttä kohden. Eli kuinka paljon hän aikanaan tuottaa yhteiskunnalle, kun otetaan huomioon kaikki häneen pannut maksut ja kulut?
Länsimainen logiikkahan lähtee joten kuten siitä, että henkilö tuottaa aikanaan veroissa häneen laitetut rahat takaisin. Ja tästä olisi vielä hyvä jäädä jotain ylimääräistäkin. Mielestäni näin ei kyllä käytännössä ole. Tälläisesta järjestelmästä johtuen ihmiset totutetaan jo syntymästään lähtien aivan liian korkeaan elintasoon. Seurauksena on, että kaikki pakkautuvat akateemisille aloille, koska vain niiltä saaduilla varoilla voi pitää kyseistä elintasoa pystyssä. Länsimaissa duunarit ja jopa osa oppineistakin pyritään korvaamaan joko maahanmuuttajille, tai siirtää tuotanto muualle. Tosiasiassa mielestäni tämä vanha oravanpyörä ei enää toimi, eli esim nuoreen sijoitetut rahat eivät enää tule korkojen kanssa takaisin.
Mielestäni onkin koomista, kun länsimaisssa ollaan huolissaan kehitysmaiden liikaväestöstä, ja haluttaisiin samalla lisätä omaa västöpohjaa. Tässä taitaa olla enemmän tunne, kuin silkka järki mukana. Eli ainakin suomessa ei kyllä valtaosa lapsista aikanaan maksa niin paljoa veroja, että heihin sijoitetut varat saataisiin takaisin. Näin ollen syntyvyyden lisääminen on mielestäni epäonnistunut sijoitus. Länsimaissa kannattaisikin mielestäni pikemminkin asettaa vaikkapa tiettyjen( esim vaikeasti työllistyvien)ryhmien syntyvyydelle rajoituksia, etteivät julkiset palvelut kokonaan romahtaisi. Vai luuletteko, että esim syntyvyyttä nostamalla saadaan vaikkapa terveydenhoidon jonot lyhenemään? Jo nykyisistä ei voida pitää huolta, ja silti pitäisi vain tehtailla lisää kuin liukuhihnalta???
Mielestäni kyse on nimen omaan asenteesta. Länsimaissa hamuillaan yhä rajattoman kasvun perään kuin mielipuolet. Olen itse jonkin verran historiaa lukenut, enkä ole ainakaan tähän mennessä tavannut esimerkkiä, jossa syntyvyys ja elintaso olisivat nousseet samaa tahtia, pikemminkin päinvastoin. Lisääntyvä syntyvyys polkee palkkoja, ja näin myös elintasoa, kun työstä tulee ylitarjontaa, niinkuin esim Kiinassa juuri nyt on. Nouseva elintaso taas merkitsee lisää kuluja, esim julkisiin menoihin. Julkiset menot taas ylimuormittuvat, jos niitä halutaan jatkuvasti nostaa, samaan aikaan kun väestö lisääntyy ja pakkautuu asumaan suuriin, kuluttaviin kasvukeskuksiin.
Tähän olisi kiva saada kommentteja. Eli omasta mielestäni lisääntyvä syntyvyys on hyödyksi kansantaloudelle vain kehitysmaissa, joissa on alhainen elintaso. Länsimaissa voimakas syntyvyys merkitsee taas jatkuvasti kasvavaa kulujen kierrettä. Mieletäni ei siis olekkaan mitään järkeä kannustaa esim suomalaisia lisääntymään. Kuka nyt heidän lapsilisänsä, ylikuormittuneet terveydenhoitonta, opintotukensa, työttömyyskorvauksensa, ja luoja ties mitkä pekkasvapaat ja pikkuvarpaan tuet maksaa? Tietääkseni samat tahot kuin nykyään Saksassakin, eli kansianväliset markkinat, joilta on otettu sylikaupalla lainaa kansainvälisiltä sijoittajilta. Niillä saisi saksastakin varmaan jo nyt ostettua vaikka koko Hampurin kaupungin vaikka eurooppalaiseksi veroparatiisiksi:)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Minua ihmetyttää yhä enemmän erikoinen näkökulmasi.Ikäänkuin Suomen valtio ja yhteiskunta olisi olemassa vain jotta kansainvälinen pääoma voisi maksimoida sijoitustensa tuoton.
Suomi on edelleenkin harvinaisen nationalistinen perinteinen etnisyyten perustuva kansallisvaltio. Tämä voi johtaa rasismiin mutta on toisaalta myös vahvuutemme sillä se lisää kansalaisten välistä luottamusta ja mm. osaltaa selittää miksi Suomi on tutkitusti maailman vähiten lahjontaa harrastava maa.
Hyvinvointivaltio perustuu ajatukselle että kaikki maksavat raskaasti veroja mutta myös hyötyvät tulonsiirroista ja yhteiskunnan koulutus-ja terveydenhuoltopalveluista.
Esim. eläkerjärjestelmämme on pitkälti perustunut siihen että työssäkäyvien eläkemaksuilla maksetaan nykyisten eläkeläisten eläkkeet. Jos lapsia ei syntyisi niin se vasta kalliiksi tulee -tosin kuten totesit vasta noin 25 vuoden viiveellä.
Suomen maahanmuuttajien surkea työllisyystilanne kuvaa hyvin miten ongelmallista maahanmuuttajien integrointi omituista kieltä puhuvaan arktiseen harvaan asuttuun maahan voi olla.
Syntyvyydestä vielä, kuten sanoin etkö ole huomannut että syntyvyys LASKEE, ei Vanhasen ym. puheilla ole siihen mitään vaikutusta. Ja mitä nämä syntyvyyden rajoitukset sitten käytännössä olisivat, kannatatko jotakin Kiinan tapaista pakkoaborttijärjestelmää?
No ensinnäkin, ilmaisin(ainakin omasta mielestäni)epäkohdan, ja halusin vain herättää keskustelua(jossa mielestäni onnistuinkin aika hyvin:)
Kysyit, onko suomi mielestäni palvelemassa vain kansainvälistä pääomaa? Ei, ei missään nimessä! Suomihan voisi periaatteessa täysin eristäytyä ulkomaailmasta, niinkuin vaikkapa Pohjois-Korea. Mutta liki kaikki maailman maat joutuvat käymään kauppaa toisten maailman maitten kanssa, koska niillä ei kaikilla ole tarvittavia luonnonvaroja elämiseen, VARSINKIN, kun ottaa huomioon suomen nykyisen elintason! Arvatkaas, mistä, ja millä se teidän joka aamuna hörppimämme Pauligin kahvikin tehdään? Aasiantuntemuksella kyllä, vaan ei suomalaisella!
Tosiasiassa nimen omaan aiemmin mainitun seikan takia suomi ei enää voi eristäytyä globaalista maailmasta. Kansainvälinen pääoma, ja globaalit markkinat, joita niin pelkäät ja inhoat on luotu, jotta tälle, suomellekin välttämättömälle kaupalle olisivat mahdollisimman selvät yleismaailmalliset säännöt.
Suomi voisi tietenkin olla myös suljettu kansantalous, mutta itseni olisi ainakin äärimmäisen vaikeaa sellaista kuvitella, mutta ehkä se johtuu siitä, että minulla on niin rajoitettu mielikuvitus=) Tosin sellaisetahan voi jo saada aika hyvän kuvan, kun palaa takaisin 50-80-luvuille=P
Omasta mielestäni näin reaalitalouden säännöillä ajatellen, suomalaisten olisi hyvä pitää alhaista syntyvyyttä, tai ainakaan olla puuttumatta siihen mitenkään. Mielestäni talous ei ole mikään erillinen luonnonvoima, vaan pikemminkin juuri kyseisten voimien seuraus, vähän niinkuin aika. Talouden lakeja voidaan paperilla väännellä miten halutaan, mutta mielestäni suomen talous ei tästä kurjistuisikaan, vaikkei jokainen nuori suomalaispariskunta hankkisikaan heti ensitöikseen kolme sinisilmäistä pellavapäätä hyvinvointyhteiskuntaa pyörittämään.
Mitä maahanmuuttoon tulee, mielestäni kuvasit juuri osuvasti rajattoman kasvun paradoksia. Kuitenkin on realiteetti, että väki tulee tulevaisuudessa entisestään pakkautumaan tiettyihin kasvukeskuksiin. Lisääntyminen, tai aktiivinen maahanmuutto ei näin ollen pelasta syrjäseutuja. Kasvukeskuksissa sen sijaan on väkeä jo aivan kylliksi. Tämä näkyi mm vielä parisen vuotta sitten Helsingin villeillä asuntomarkkinoilla. Kun väki kasvaa, ja pakkautuu tiettyihin kasvukeskuksiin, elinkustannukset nousevat kohisten. Millä tämä korkea elintaso maksetaan, jota suomalaisetkin niin valitettavasti ovat tottuneet pitämään itsestäänselvyytenä? Uudella it-buumilla? Pakottamalla puolet suomalaisista perustamaan kannattamattomia yrityksiä(jotka ajautuvat näin valtion tukemiseksi kannatamattomiksi ruumiiksi)lainarahalla? Nämähän tuntuvat olevan suomen nykyisten politiikkojen ratkaisuja ongelmaan. Puhumattakaan sitten tuo itse mainitsemasi yli miljoonaa maahanmuuttajaa. No hyvä, että sentään ainakin joillakin riittää mielikuvitusta=P
ei ole ratkaistavissa alhaisella syntyvyydelläkään, vaan sosiaalietuuksien on yksinkertaisesti laskettava. Eläkkeitä emme voi kovin merkittävästi leikata, ja suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, joten kysymykseksi muodostuu työtätekevien ja eläkeläisten suhde. Tässä nimenomaan lapset auttavat valtavasti.
Toisaalta meidän pitää kanssa riisua koulutuksesta se illuusio, että kaikki tulevat työskentelemään puvut päällä kun ovat 30v. Ei näin tule tapahtumaan, eikä näin pidäkään tapahtua. Eivät ihmiset sitä oikeasti edes tunnu haluavan.
Fakta on, että meidän kannattaa työllistää palvelualoilla, aivan kuten muidenkin teollisuusvaltioiden. Ei pelkkä high tech voi riittää millään, eikä kaikilla ole halua/potentiaalia toimia näillä aloilla.
Ihmiskunta tuntuu olevan aika riippuvainen laajenemisesta, joten pitää varmaan löytää keinot purkautua ulos maapallolta jossain vaiheessa, ettei täällä tule niin toivottoman täyttä.