Taloustutkimuksen tekemässä mielipidetutkimussa suunta on todella se, että ihmisiä on alkanut kiinnostaa enenevässä määrin uskontojen tarjoama maailmankuvan selitys teknokraattisen ja materialistisen selitysmallin tilalla. Henkiset arvot ja pehmeä ihmisyys on tulossa myös filosofiseen ajatteluun ja toivottavasti päättäjätkin sen tajuavat, vaikka he useimmiten ovat niitä viimeisiä huomaamaan tällaiset seikat. Yleinen tieto on myös, että niin islam kuin kristinusko elävät nyt renesanssiaikaansa ja ihmisten kiinnostus uskontoa kohtaan lisääntyy. Tosin islamin kohdalla kiinnostus kasvaa enemmän islamin poliittista suuntaa kohtaan.
Kristinusko tarjoaa selkeän elämän synnyn ja sen kehityksen historian selityksen, jota kukaan ei ole vielä pystynyt kumoamaan, koska se on ainoa ja paras, aukoton selitys maailman synnylle ja kehitykselle. Onko se tapahtunut sitten 6000 vuodessa vai miljoonissa vuosissa, on toissijainen asia ja siitä kyllä kristityt ovat keskenään eri mieltä. Mutta perustapahtumasta ja sen synnyttäjästä niin kristityt kuin muidenkin uskontojen kannattajat ovat samaa mieltä. Ovat olleet jo niin kauan kuin ihmiskunta on ollut pohtiva ja ympäristöään tiedostava. Siitä kertoo meille uskontojen historia ja sen ovat mm. ateistitkin niin urheasti ottaneet esille palstoilla.
Monesti palstalla on irvailtu kristinuskon saaneen vaikutteita milloin babylonialaisilta, milloin miltäkin uskonnolta, ja siten yrittäen murentaa kristinuskon uskottavuutta. Mutta monet ajattelevat niin, että ihmisellä on selkeä tietoisuus ollut Jumalasta jo hamasta ihmiskunnan synnystä alkaen ja ovat hahmottaneet Hänet monella eri tavalla, johtuen mm. tietämyksensä määrästä. Onko meillä nyt viimeinen tieto Hänestä, on kyllä kyseenalaistettava ajatus, sillä koko ajan Hän ilmoittaa itsestään uusia piirteitä ja kuva Hänestä, suuruudestaan ja pyhyydestään tarkentuu. Samalla se kyllä kasvattaa juopaa niiden välillä jotka uskovat ja taas jotka eivät usko ja halua ottaa asioista selvää. Jumala on tämän päivän ateistile paljon pelottavampi lähestyttävä kuin joskus ennen. Raamatun profetia toteutuu vähitellen siten, että ne jotka eivät halua Häntä tuntea, loittonevat Hänen tahdostaan yhä kauemmas toteuttaen sitä, mikä ihmisen fyysiselle ja psyykiselle terveydelle ei ole hyväksi.
Lyhyesti sanottuna sama ikäänkuin koosteena. Kristinusko ja kai moni muukin uskonto antaa selityksen ihmiselle, hänen elämäntarkoitukselleen ja koko maailman ja universuminkin synnylle, sen syylle ja olemassaololle. Ensinnä se selitys on aivan looginen ja toiseksi uskottava ja kolmanneksi ihmisen elämään sopiva kuin käytetty jalkine jalassa. Se ei ole myöskään ristiriitainen todellisen elämän kanssa, mikäli sitä ei tarkoituksellisesti ensin muokata vääräksi mielikuvaksi ja sen jälkeen arvoida, oman vääristyneen mielikuvan mukaan. Se antaa empiirisen kokemuksen mukaan ihmisestä todellisen kuvan epätäydellisenä, mutta hyvään pyrkivänä, ajattelevana sosiaalisena olentona.
Vielä on syytä painottaa, että vaikkakin uskontojen kannattajista osa toimii oman uskonsa vastaisesti, ei ole suinkaan uskontojen vika, vaan sekin todistaa ihmisen epätäydellisyydestä. Eihän kukaan ateistikaan ajattele, että olisi ateismin vika, kun ateistisissa valtioissa on murhattu kymmeniä miljoonia ihmisiä ateismin puolustamiseksi tai muuten rajoitettu ihmisten oikeuksia imaista mielipiteitään ja harjoittaa uskontoaan. -ismit on niin helppo ottaa väkivaltakoneiston oikeutukseksi, oli sitten uskonto tai poliittinen tai muu -ismi tahansa. Ja valtakoneisto muodostuu aina ihmisistä, ei
-ismeistä.
Kristinusko tarjoaa selkeän elämän synnyn ja sen kehityksen historian selityksen, jota kukaan ei ole vielä pystynyt kumoamaan, koska se on ainoa ja paras, aukoton selitys maailman synnylle ja kehitykselle. Onko se tapahtunut sitten 6000 vuodessa vai miljoonissa vuosissa, on toissijainen asia ja siitä kyllä kristityt ovat keskenään eri mieltä. Mutta perustapahtumasta ja sen synnyttäjästä niin kristityt kuin muidenkin uskontojen kannattajat ovat samaa mieltä. Ovat olleet jo niin kauan kuin ihmiskunta on ollut pohtiva ja ympäristöään tiedostava. Siitä kertoo meille uskontojen historia ja sen ovat mm. ateistitkin niin urheasti ottaneet esille palstoilla.
Monesti palstalla on irvailtu kristinuskon saaneen vaikutteita milloin babylonialaisilta, milloin miltäkin uskonnolta, ja siten yrittäen murentaa kristinuskon uskottavuutta. Mutta monet ajattelevat niin, että ihmisellä on selkeä tietoisuus ollut Jumalasta jo hamasta ihmiskunnan synnystä alkaen ja ovat hahmottaneet Hänet monella eri tavalla, johtuen mm. tietämyksensä määrästä. Onko meillä nyt viimeinen tieto Hänestä, on kyllä kyseenalaistettava ajatus, sillä koko ajan Hän ilmoittaa itsestään uusia piirteitä ja kuva Hänestä, suuruudestaan ja pyhyydestään tarkentuu. Samalla se kyllä kasvattaa juopaa niiden välillä jotka uskovat ja taas jotka eivät usko ja halua ottaa asioista selvää. Jumala on tämän päivän ateistile paljon pelottavampi lähestyttävä kuin joskus ennen. Raamatun profetia toteutuu vähitellen siten, että ne jotka eivät halua Häntä tuntea, loittonevat Hänen tahdostaan yhä kauemmas toteuttaen sitä, mikä ihmisen fyysiselle ja psyykiselle terveydelle ei ole hyväksi.
Lyhyesti sanottuna sama ikäänkuin koosteena. Kristinusko ja kai moni muukin uskonto antaa selityksen ihmiselle, hänen elämäntarkoitukselleen ja koko maailman ja universuminkin synnylle, sen syylle ja olemassaololle. Ensinnä se selitys on aivan looginen ja toiseksi uskottava ja kolmanneksi ihmisen elämään sopiva kuin käytetty jalkine jalassa. Se ei ole myöskään ristiriitainen todellisen elämän kanssa, mikäli sitä ei tarkoituksellisesti ensin muokata vääräksi mielikuvaksi ja sen jälkeen arvoida, oman vääristyneen mielikuvan mukaan. Se antaa empiirisen kokemuksen mukaan ihmisestä todellisen kuvan epätäydellisenä, mutta hyvään pyrkivänä, ajattelevana sosiaalisena olentona.
Vielä on syytä painottaa, että vaikkakin uskontojen kannattajista osa toimii oman uskonsa vastaisesti, ei ole suinkaan uskontojen vika, vaan sekin todistaa ihmisen epätäydellisyydestä. Eihän kukaan ateistikaan ajattele, että olisi ateismin vika, kun ateistisissa valtioissa on murhattu kymmeniä miljoonia ihmisiä ateismin puolustamiseksi tai muuten rajoitettu ihmisten oikeuksia imaista mielipiteitään ja harjoittaa uskontoaan. -ismit on niin helppo ottaa väkivaltakoneiston oikeutukseksi, oli sitten uskonto tai poliittinen tai muu -ismi tahansa. Ja valtakoneisto muodostuu aina ihmisistä, ei
-ismeistä.
Vastaukset 16
Vanhimmat
En nyt jaksa puuttua kirjoituksesi hölynpölyyn, mutta tästä haluaisin todisteita:
"Taloustutkimuksen tekemässä mielipidetutkimussa suunta on todella se, että ihmisiä on alkanut kiinnostaa enenevässä määrin uskontojen tarjoama maailmankuvan selitys teknokraattisen ja materialistisen selitysmallin tilalla."
Jep jep
Onhan sekin tieteellisesti todistettu ihmiseen vaadittavan tietynlainen geneettinen häiriö uskoakseen todistelusi kaltaiseen diibadaabaan. Samanlaisen häiriön voi aiheuttaa myös voimakas isku päähän tai pitkään jatkunut alkoholismi ja kovien aineiden käyttö...
"geneettinen häiriö"
Eräänlainen geneettinen variaatio tietääksemme tarvitaan myöskin siihen, että kykenee ajattelemaan (tai oppimaan ajattelemaan) vaikkapa loogisesti. Yhdistätkö myös sellaiseen tietorakenteeseen, kuten logiikka, tai tähän oppimisprosessiin erityisesti yhteydessä olevan perintötekijän "geneettiseksi häiriötekijäksi"?
'Häiriö' lieneekin psykologiasta johdettu termi, jossa tietyt häiriötekijöiksi luokitellut psyykkiset tekijät ovat yhteydessä geenitutkimuksen perusteella tiettyyn geeniin.
Uskovaisuutta yleisesti ei kuitenkaan ole määritelty psyykkiseksi häiriötilaksi, eli tuskinpa myöskään kyseistä geeniä. Toisin sanoen kyseinen taitaa olla oma mielipiteesi. Psykologiatieteen ammattilaiset eivät ole yhtä mieltä kanssasi; uskonnollisella ajattelulla ei ole varsinaisen häiriötekijän luokitusta, mikä ilmeisesti johtaa siihen, että esität tieteen virallisesta kannasta eriävän mielipiteesi.
Kuulen kyllä tosin mieluusti vastaperustelusi, siltä varalta, että sattuisin erehtymään.
"Uskovaisuutta yleisesti ei kuitenkaan ole määritelty psyykkiseksi häiriötilaksi, eli tuskinpa myöskään kyseistä geeniä."
Tällä tarkoitin, ettei uskovaisuutta voitaisi johtaa geneettiseen _häiriö_tekijään sen enempää, kuin sellaista tietorakennetta, kuten vaikkapa loogisen ajattelun kehitykseen yhteydessä olevaa geeniä.
Mitä itse asiasta tiedän, pelkästään uskovaisuutta ei luokitella mielenterveysoireeksi tai häiriöksi, mutta muistan psykiatrian tautiluokituksessa kohdan, jossa paranoidisen skitsofrenian yhtenä oireena on äänien (mm, jumalan) kuuleminen päässä. Toinen oire on luulo siitä, että uskoo yliluonnollisiin olentoihin ja jopa näkee sellaisia.
Lisäksi realiteetintestaus ja -taju ontuu (eli on myös psyykkinen häiriö) jos pitää esim. todellisena, että raskaus saadaan aikaiseksi aineettoman olennon vaikutuksella ja synnytyksen jälkeen nainen on vielä neitsyt. Jos joku väittäisi tällaista lääkärin vastaanotolla, hänet ohjattaisiin hoitoon. Uskonnollisissa yhteisöissä saa sen sijaan puhua kielillä, nähdä näkyjä ja kuulla ääniä päässään ilman että kukaan läsnäolijoista asettaa henkilön mielenterveyttä kyseenalaiseksi, vaikka ehkä pitäisi.
Uskontogeenistä en minäkään ole vielä kuullut, muttta siitä kyllä, että joillakuilla on aivoissa alue, jota ärsyttämällä saadaan aikaan tyypillisiä uskonnollisia kokemuksia ja hallusinaatioita.
"Toinen oire on luulo siitä, että uskoo yliluonnollisiin olentoihin ja jopa näkee sellaisia."
Tarkoitan tietty, että uskoo yliluonnollisiin olentoihin. Eikä siis luulo siitä että uskoo. :D
Vai ehkä se on joku vielä pahempi juttu psykiatriassa? :)
Olkoonkin ero kenties useissakin tapauksisa veteen piirretty viiva, on se kuitenkin olemassa, eikä yleisesti uskonnollista ajattelutapaa yhdistetä kehitys- tai ajatteluhäiriöihin.
Yhtenä merkitsevänä piirteenä tautiluokituksien teossa on mielentilan/ajattelumallin negatiivinen vaikutus itseen ja muihin nähden. Uskonnollinen kokemus- ja ajattelu voi kuitenkin niissä lukemattomissa muodoissa, mitä se voi saada, olla myös ihmisen psyykeen positiivinen elementti - ja voimavara, eikä sitä voida ylimalkaan lokeroida häiriöksi. Ei ainakaan psykologiatieteessä.
"aivoissa alue, jota ärsyttämällä saadaan aikaan tyypillisiä uskonnollisia kokemuksia ja hallusinaatioita."
Tämä nyt on melko karkea esimerkki, mutta tajunnet yleiskuvan:
Vähän samaan tapaan, kuin henkilölle voidaan saattaa aikaan vaikka sellainen kokemus, että hänellä on hemmetin kylmä. Tuo aistimus ei tuolla hetkellä (koehuoneessa) vastaa (kuten normaalioloissa) todella olemassaolevaa ympäristön ja aistielimien suhdannetta, mutta tämä ei renderoi kyseisen aistin toimintaa jokaisessa tilassa sellaiseksi, ettei se koskaan indikoisi mitään todellista suhdannetta-suhdannevaihtelua reaalitodellisuudessa.
Esimerkiksi kylmän aistiminen Alaskassa talvella kertoo kuitenkin jotakin oleellista ympäristön lämpötilasta.
Varmaan pelottaa ihan sikana, kun fiksuna tyyppinä tajuat kumminkin siellä jossain sisälläsi, että mitään sielua ja kuolemanjälkeistä elämää ei ole. Omaa pelkoasi yrität selittää pois noilla jumalillasi ja rehvastella täälläkin.
Jumalat eivät pelota uskonnotonta, koska hänelle jumalaa ei ole olemassa. Joku ensiaskeliaan ottava ateisti voi tuntea ahdistua jumalasta paasaavien edessä kyllä, koska me kaikki ollaan pienestä pitäen aivopesty näihin uskonasioihin, eikä niistä tosiaan pääse helpolla eroon.
Pitäkää ne kainalosauvanne omana tietonanne, jooko? Minä tiedän, että joskus kuolen ja siihen minä lopun. Se kyllä välillä ahistaa, mutta en mä siihen mitään höpöhöpöselityksiä kaipaa.
"Kristinusko tarjoaa selkeän elämän synnyn ja sen kehityksen historian selityksen, jota kukaan ei ole vielä pystynyt kumoamaan,"
Kristinusko on ensinnäkin sisäisesti inkoherentti, eli järjetön rakennelma OMISTA LÄHTÖKOHDISTAAN. Tämä tarkoittaa, että kristinuskon perusteiden totuudellisuudesta ei tarvitse erikseen keskustella, koska ne johtavat hyväksyittyinäkin keskenään täydellisiin ristiriitaisuuksiin.
Väitteen tekijällä on muutoinkin todistelutaakka, jota kristinusko ei täytä.
"Mutta perustapahtumasta ja sen synnyttäjästä niin kristityt kuin muidenkin uskontojen kannattajat ovat samaa mieltä."
Eivät ole.
Kristinuskon Jumalaksi mielletty olento ei kristinuskossa esitettyjen määreiden mukaan omaa samoja ominaisuuksia, kuin toisen uskonnon Jumala tai jumalat. Määritelmän mukainen olento, jolla on tarkalleen yhdenlaiset ominaisuudet, ei voi olla tarkalleen sama olento sellaisen olennon kanssa, jolle on määritelty eri ominaisuudet. Jos kaikista eriävistä normeista luovutaan päästäkseen kiinni siihen, mikä on yhteistä, ei kyseessä ole enää kristinuskon määritelmän mukainen Jumala.
Kristinuskoon soveltamillasi normeilla sitäpaitsi minkä vain muun uskonnon selitykset ovat ainakin yhtä hyviä, joten vaikka esittämäsi normit hyväksyttäisiin, ei kristinuskon selitysvoima ylittäisi moniakaan uskontoja.
Väitteesi ovat siis epätosia.
m.o.t.
Aloittajan kirjoitus on mielipidekirjoitus ja näkökanta oman uskomusmaailman paremmuudesta, jossa on käytetty löyhästi yhtä mielipidemittauksen frekvenssiä muka jotenkin suomalaisten uskonnollisuuden muutosta kartoittavana tutkimustuloksena ja jätetty kaikki tutkimustuloksiin liittyvä informaatio pois kutsumalla omaa mielipidettä nimityksellä "Yleinen tieto". Lisäksi jälleen kerran kirjoittaja ei ole määritellyt, mitä tarkoittaa "ateismilla" omassa käsitemaailmassaan. Ihan oikea yleinen ja vakiintunut tietohan on, että ateisti ei usko näkymättömän, kaikkivoivan entiteetin olemassaoloon. Tällaisiksi ihmisiksi itsensä määrittelee alle 5% maailman väestöstä. Näin opetetaan yliopistossa, ja siellä on käytössä erilaiset lähteet ja luotettavimmat metodit - ja siksi arvovapain tutkimus. Luulisi, ettei kourallinen ateisteja ole todellinen uhka aloittajalle. Fundamentalistiuskonnolle on olemassa paljon vakavampi uhka, josta tuonnempana.
Toiseksi aloituskirjoituksessa poissaolollaan loistavat muun maailman uskonnollisuus ja kaikki muut maailmanuskonnot, lahkot ja uskomusjärjestelmät islamia lukuunottamatta. Kuitenkin suomalaisten (vain ja ainoastaan suomalaisten 5 miljoonan) uskonnollisuutta kartoittaessa on yhä suurempi osuus uskonnollisten käsityksen sekoituksilla eli kristinuskovaisten nimittämällä new age- uskomuksilla. Erittäin merkittävä piirre suomalaisilla on se, että uskotaan Jumalaan, mutta ei uskota siihen jumalaan, mitä kristinusko opettaa, vaan jumalakäsitys on aivan muunlainen, omaksuttu itse monista lähteistä.
Väitän lukuisia virallisia ja luotettavia tutkimuksia lukeneena ja asiaa itsekin havainnoineena ja tutkineena että suomalaisten jumalakäsitys on toisenlainen, lempeä ja polyteistisempi kuin ennen sivistystason nousua ja lukutaitoa. Jumalana nähdään muun muassa luonto, elämänvoima, rakkaus ja oikeudenmukaisuus. Kristinuskon ilkeälle, lapselliselle, lyhytjännitteiselle, oikulliselle, epäloogiselle, julmalle sadisti-isälle ei nykyihminen oikein osaa antaa arvoa eikä millään voi uskoa, että opinkappaleissa palvottava, täydelliseksi väitetty olento voi omata pikkulapsen tai häiriintyneen psyyken. Ehkä ihminen loi ja luo jumalan omaksi kuvakseen, joten nykyajan pehmeämpi ja inhimillisempi ihminen pitää myös jumalaa itsensälaisena, lempeämpänä ja inhimillisempänä. Sadistisia taipumuksia omaava uskovainen ihminen varmasti näkeekin mielellään jumalan itsensä kaltaisena, sadistina ja julmana ja pelottavana joka saattaa huvikseen vaikka tappaa lapsia, ihan vaan näytösluontoisesti ja pelotellakseen.
Ennen muinoinhan vain papin käsitys jumalasta oikea,ja tuo omasta elämästä hyvin kaukana oleva käsitys taottiin lukutaidottoman rahvaan kalloihin unilukkarien tökkiessä työstä väsyneitä ihmisiä hereille. Nyt jokainen ehtii, jaksaa ja saa + kykenee ajattelemaan itse, mihin haluaa uskoa ja mihin ei. Tämäkin johtuu hyvinvoinnin ja vapaa-ajan lisääntymisestä. Ihmisellä on aikaa miettiä henkisiä asioita itse eikä ole entistä pakkoa enää niellä ristiriitaisia ja vanhahtavia käsityksiä, kun koko päivä ei kulu enää taistelemiseen ruuasta ja elintilasta. Ihminen uskoo nykyään sitä mitä näkee ja mistä on todisteita, eikä aina sittenkään. Ateistihan ei jumalaan usko. Tässä kohtaa aloittaja haparoi tyhjää ilmaa väittäessään ateistin pelkäävän jotain, mitä ei ole edes olemassa.
Suuri osa suomalaisista uskoo mm. henkimaailmaan, henkiparannukseen, telepatiaan ja ufoihin (koska niitä ovat tuhannet suomalaiset kertoneet nähneensäkin, jumalaa kukaan ei ole nähnyt) jne eikä taas ollenkaan usko helvettiin ja kuitenkin on luterilaisen tai jonkun muun uskonnollisen yhteisön jäsen, joka uskottelee opeissaan aivan muuta. Näitä esimerkkejä on vaikka kuinka paljon. Ihminen tarvitsee erilaisia rituaaleja ja juhlamenoja, siirtymä- ja kalendaaririittejä ja uskonopit ovat ikävä ja välttämätön lisä, joiden ristiriitaisia ajatuksia haluta ajatella. Siksi mm. ortodoksisuus kiinnostaa yhä enemmän, vaikka siis oma oikea usko käsittäisi jotain aivan muuta, tai ei oikeasti uskoisi mihinkään. Uskonto on jotain muutakin, kuin kristinuskoa tai islamia, vaikka aloittaja ei ehkä muista uskomuksista olisi eläissään kuullutkaan.
Kolmas huomionarvoinen asia on "Henkiset arvot ja pehmeä ihmisyys on tulossa myös filosofiseen ajatteluun" -toteamus. Jonkin verran filosofiseen ajatteluun perehtyneenä en ole huomannut, että henkiset arvot tai ihmisyys olisivat koskaan filosofiasta kadonneetkaan. Filosofia ei ole uskonto, mutta filosofian suuntaukset kiinnostavat yhä enemmän ja ehkä antavat nykypäivän ihmisille enemmän kuin uskonto.
Toivottavasti ihmisarvo ja pehmeät arvot tulisivat myös joskus jopa uskontoihin - kristinuskoon, islamista puhumattakaan, uskoipa ihminen vaikka sitten tonttuun tai jeesukseen. Kuitenkin on kyse vain oman rajoitetun psyyken yrityksestä selittää selittämätöntä eli uskomuksesta. Näyttäisi nyt kuitenkin siltä, että ihmiset vieraantuvat täysin näistä dogmiuskonnoista ja luovat itse omat käsityksensä tai luopuvat niistä kokonaan täysin kestämättöminä ja lapsellisina ja epäoikeudenmukaisuutta uusintavina instituutioina.
Kiitän hyvästä tekstistä ja sille uhraamastasi ajasta. Mukavaa nähdä asiallista ja pystyvää kirjoitusta täälläkin. Useimpien palsta-aktiivien sähellyksien suhteen tekstisi erottuu erityisesti edukseen.
...kindermunan =)) Täällä on kiinnostavia kirjoittajia ja kiinnostavia asioita. Olen seurannut joskus tiiviistikin tätä keskustelua. Joskus saa ihan nauraa vääränä, kun täällä osataan lohkaista. Kun näitä uskonkäsityksiä on vuositolkulla kiinnostuneena pyöritellyt ja seurannut suuntauksia niin saattaa innostua yösydännä jotain kommentoimaan näihin fundamentalistisiin ikuisuusargumentteihin. Täynnä kirjoitusvirheitä, tietenkin, tsori vaan =)
Kiitos kommentista ja öitä =)
Itsekin kunnioitan elämää yli kaiken muun, mutta en koe tarpeelliseksi mystifioida sitä sen kummemmin. Kirjoituksesi oli todella hyvä kuvaus. Kateudesta vihreänä kärsin täällä kun en itse yllä tuolle tasolle.
Minusta uskonnoissa eniten haittaava ja puoleensa vetävä tekijä on kuitenkin elämänkatsomuksen sijaan kuolemanjälkeiseen elämään uskominen. Sen avulla saadaan katoamista ja haihtumista pelkäävät ihmiset hakeutumaan uskontojen piiriin ja lisäksi vielä laiskistetaan ihmistä. Ei pyritä "tässä elämässä" tai "maanpäällisessä" toteuttamaan itseään täysin rinnoin, jos oletetaan, että tämän jälkeen siirrytään joko toisessa ruumiissa uudelle kierrokselle tai jollekin toiselle tasolle henkiolennoksi...
Papit ovat fiksuina miehinä tämänkin tajunneet ja keksaisivat "kilvoittelun" periaatteen. Ja taas saadaan määrätä lammaslauman tekemisistä...
Aika jännä muuten, että seurakuntaa tosiaan kutsutaan pappienkin toimesta "laumaksi" ja lammas/paimen viittauksia on paljon. (Taitavat papit tarjota pieniä vinkkejä niille, jotka haluavat ajatella raamien ulkopuolelta ;o)
Olipa sepustus.
"Kristinusko tarjoaa selkeän elämän synnyn ja sen kehityksen historian selityksen, jota kukaan ei ole vielä pystynyt kumoamaan, koska se on ainoa ja paras, aukoton selitys maailman synnylle ja kehitykselle."
- Sitä se ei tarjoa, vaan se on silkkaa mielikuvituksen tuotetta.
"Jumala on tämän päivän ateistile paljon pelottavampi lähestyttävä kuin joskus ennen."
- Ei mielikuvitusolennossa ole mitään pelkäämistä.
"Kristinusko ja kai moni muukin uskonto antaa selityksen ihmiselle, hänen elämäntarkoitukselleen ja koko maailman ja universuminkin synnylle, sen syylle ja olemassaololle."
- Silkkaa puppua. Kuljetko sinä laput silmillä ja sormet korvissa?
Paremmin perustein voin kysyä mikä ateismissa kiinnostaa uskovaisia niin kovasti kuin kuin kävijämäärän perusteella kiinnostaa.
Aihealuehan on: Keskustele ateismista.