Tiesittekö, että ennen kuin Eduskunta vuonna 1995 päätti liittää maamme EU:n jäseneksi, Suomi oli jo vuonna 1993 liittynyt Euroopan Talousalueeseen? Ja tiesitkö, että kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi, maamme ei saanut tästä liitoksesta enää yhtään enempää kaupallisia tai taloudellisia etuja, mitä jo aiemmin saatu ETA-jäsenyys maallemme antoi? Jos et tätä tietänyt, niin se ei ole ihme, sillä edellä kerrottua tosiasiaa eivät maamme poliitikot eivätkä media kovin innokkaasti ole olleet ihmisille kertomassa, ja sille on olemassa hyvä syy.
Nimittäin EU-jäsenyyden myötä Suomen asema oleellisesti huononi. ETA-jäsenyys antoi meille vapaan kaupan, tullittoman pääsyn Euroopan sisämarkkinoille ja osaksi Eurooppalaista yhteisöä. Kun liityimme EU:hun, emme saaneet enää sen enempää mitään taloudellista etua. Sen sijaan menetimme jotain oleellista.
Ensinnäkin menetimme suuren osan kansallista itsenäisyyttä, juuri sitä vapautta, jonka puolesta niin kiivaasti taistelimme yli 60 -vuotta sitten. EU-jäsenyyden myötä noin 70% Suomen kansallisesta päätäntävallasta karkasi Brysseliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettemme enää ole itsenäinen valtio.
Toiseksi jouduimme Euroopan maksumiehiksi, lypsylehmäksi, jolta viedään tuhkatkin pesästä. Suomi maksaa joka vuosi jäsenmaksua EU:lle yli 450 miljoonaa euroa. Tästä summasta vain 80% palaa takaisin tukiaisina. Nämä tukiaiset ovat siis meidän omaa rahaamme, jota emme enää itse hallitse, vaan tuet hallinnoi ja jakelee EU. 80% voi kuulostaa suurelta, mutta tuon lisäksi joudumme joka vuosi tilittämään EU:lle mm. kaikki tullimaksut, jotka peritään EU:n ulkopuolelta tulevasta tuonnista, ja suuren osan arvonlisäveroista.
Viime vuonna Suomi tillitti EU:lle yli 150 miljoonaa euroa tullimaksuja. Ja aina kun menet kauppaan ja ostat maitoa, tai mitä tahansa, maksat suoraan veroa EU:lle tavaran ALV:n muodossa. Suomen nettomaksut EU:lle olivat viime vuonna ainakin 650 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saisi helposti korotukset opintotukiin, eläkkeisiin ja lapsilisiin, ja jäljelle jäävällä rahalla vielä vanhusten hoitopalvelut kuntoon. Sitä, kuinka paljon rahaa EU Suomelta todellisuudessa vuosittain lypsää, halutaan peitellä. Toki se on virallista tietoa, mutta asiaa ei haluta mainostaa, koska se voisi avata ihmisten silmiä sen suhteen, mitä EU todellisuudessa on, ja aina kun siitä julkisuudessa jotain puhutaan, haalitaan jostain joku onneton helppoheikki ”asiantuntijana” kehumaan, että miten paljon olematonta hyötyä maamme saa siitä vastineeksi.
EU-jäsenyyden myötä maamme alistettiin osaksi järjestelmää, joka on ylikansallinen, epädemokraattinen, byrokraattinen, keskitetty ja hierarkkisesti ylhäältä alaspäin johdettu. Tässä järjestelmässä valta ei ole kansalla, eikä edes jäsenmaiden parlamenteilla, vaan niillä, jotka omistavat ja hallitsevat Isoa Rahaa. EU ei ole vapauden, veljeyden ja tasa-arvon valtakunta, vaan Pääoman Imperiumi.
EU muistuttaa rakenteeltaan hyvin paljon entistä Neuvosto-diktatuuria. Sillä on oma politbyroonsa, komissio, joka itse valitsee itsensä ja jäsenensä. EU-parlamentti on vain kumileimasin, jolla on teoreettinen valta olla hyväksymättä uutta komissiota aina kun sellainen valitaan, mutta joka on käytännössä komission kumileimasin. EU muistuttaa edesmennyttä Neukkulaa myös siinä suhteessa, että se asettaa ideologian etusijalle toiminnassaan. Aivan kuten muinoin NL:ssä, myös EU yrittää markkinoida kaikille materialistista, juuretonta ja talouskeskeistä maailmankuvaa ja keinotekoista eurooppalaista identiteettiä, jota ei todellisuudessa ole olemassakaan.
Lisäksi on yksi erittäin kiusallinen asia, jota yritetään selitellä ja peitellä. Nimittäin se tosiasia, että EU on se tekijä, joka pakottaa maamme ajamaan alas hyvinvointimme, julkiset palvelumme ja yhteiskunnallisen tasa-arvomme. Nimittäin vuonna 2000 laadittu ns. Lissabonin strategia, EU:n tavoiteohjelma, joka määrittää EU:n kehityksen suunnan aina ensi vuosikymmenelle, velvoittaa kaikki EU-maat, myös Suomen, alentamaan verotustaan, muuttamaan verotusta koko ajan tuloeroja kasvattavaan suuntaan (kohti tasaveroa), supistamaan julkista kulutustaan eli vähentämään julkisia palveluja, ja yksityistämään terveydenhoitopalveluitaan .
Lisäksi Euroopan Keskuspankin direktiivit, joita hallituksemme tottelee kuin kuuliainen koira, velvoittavat Suomea myös vähentämään julkista kulutusta, asettaa raja-arvot sille, kuinka suuren osan bruttokansantuotteesta julkisen sektorin osuus saa korkeintaan olla ja edelleen ajavat verotuksen alentamista ja tuloerojen kasvun lisäämistä. Toisin sanoen EU on se tekijä, joka estää ja kieltää Suomea laittamasta enemmän rahaa julkiseen terveydenhuoltoon, koulutukseen ja muihin hyvinvointipalveluihin. Se tosiasia, että nimenomaan EU on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pahin vihollinen, on niin kallis totuus, että eliittimme ja Suomen media tarkoin varjelevat, ettei se pääsisi ainakaan liian avoimesti julkisuuteen.
EU:sta eroamista haluavia pelotellaan, että Suomi joutuisi eristyksiin kuin joku Pohjois-Korea. Moinen väite jos mikä, on halpaa populismia, ja sitä harjoittavat kaikki maamme suuret puolueet, media ja hallitus. Sveitsi, Norja ja Islanti ovat ETA-jäseniä (Sveitsi erillissopimuksella), mutta EU:n ulkopuolella. Niiden talous on paremmassa kunnossa, korot alempia ja ihmiset hyvinvoivempia, kuin EU-maissa. Tätä yritetään selitellä sillä, että Sveitsillä on edullinen sijainti ja Norjalla öljyä, mutta näiden selitysten onttous paljastuu, kun jopa pieni Islanti on onnistunut vaurastumaan niin paljon, että siltä on riittänyt hirveästi rahaa sijoitettavaksi ulkomaille. Pelkästään Suomeen islantilaiset ovat jo sijoittaneen viime vuosina yli miljardi euroa, puhumattakaan muista maista, vaikka sillä on väestöä vain rapiat 350 000, eikä luonnonvaroja ollenkaan. Lisäksi maa on vielä kauempana Euroopan laidalla kuin Suomi.
Edellä mainituilla ETA-mailla on samat taloudelliset edut ja pääsy Euroopan sisämarkkinoille kuin EU-jäsenillä, ja Sveitsi on jopa mukana Schengen-sopimuksessa, joka takaa vielä täysin vapaan liikkuvuudenkin. Kuulostaako Pohjois-Korealta? Kuulostaako eristäytyneeltä ja köyhältä? Ei minustakaan. Mutta Pohjois-Korea –leima ja mielikuva EU:n ulkopuolella olevasta Suomesta eristyneenä ja köyhänä maana, on tietoisesti propagandalla iskostettu ihmisten mieliin. Näin häntä heiluttaa koiraa, kuten sanonta kuuluu.
Todellisuudessa ainoa vähäinen hyöty, mitä Suomi saa EU-jäsenyydestä on imagoetu. Hallituksemme mielestä on ilmeisesti coolia olla EU-maa. Eli EU on luultavasti maailman kallein ja tehottomin mainostoimisto. Herrojen mielestä on ”ältsin siistii” maksaa itsensä kipeäksi siitä hyvästä, että saa päänsilitystä ja pääsee syömään palvelijana murusia EU:n isojen poikien pöydän alta. Vain idiootti maksaisi tuollaisen summan EU:n kaltaiseen kerhoon kuulumisesta, ja luopuisi kansallisesta itsenäisyydestä, vapaudesta ja hyvinvoinnista silkan imagoedun takia. Ja idiootit, eli hallitusherramme ja päättäjämme, myös maksavat. Tai eiväthän he juurikaan maksa, vaan maksattavat kaiken meillä kansalla.
Kaiken tämän valossa Suomen eroaminen EU:sta ja jääminen Euroopan Talousalueen eli ETA:n jäseneksi yhdessä Norjan, Islannin ja Sveitsin kanssa, olisi mitä järkevin, ja itse asiassa ainoa järjellinen, ratkaisu, mitä maamme voisi ja pitäisi EU:n suhteen tehdä.
Nimittäin EU-jäsenyyden myötä Suomen asema oleellisesti huononi. ETA-jäsenyys antoi meille vapaan kaupan, tullittoman pääsyn Euroopan sisämarkkinoille ja osaksi Eurooppalaista yhteisöä. Kun liityimme EU:hun, emme saaneet enää sen enempää mitään taloudellista etua. Sen sijaan menetimme jotain oleellista.
Ensinnäkin menetimme suuren osan kansallista itsenäisyyttä, juuri sitä vapautta, jonka puolesta niin kiivaasti taistelimme yli 60 -vuotta sitten. EU-jäsenyyden myötä noin 70% Suomen kansallisesta päätäntävallasta karkasi Brysseliin. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettemme enää ole itsenäinen valtio.
Toiseksi jouduimme Euroopan maksumiehiksi, lypsylehmäksi, jolta viedään tuhkatkin pesästä. Suomi maksaa joka vuosi jäsenmaksua EU:lle yli 450 miljoonaa euroa. Tästä summasta vain 80% palaa takaisin tukiaisina. Nämä tukiaiset ovat siis meidän omaa rahaamme, jota emme enää itse hallitse, vaan tuet hallinnoi ja jakelee EU. 80% voi kuulostaa suurelta, mutta tuon lisäksi joudumme joka vuosi tilittämään EU:lle mm. kaikki tullimaksut, jotka peritään EU:n ulkopuolelta tulevasta tuonnista, ja suuren osan arvonlisäveroista.
Viime vuonna Suomi tillitti EU:lle yli 150 miljoonaa euroa tullimaksuja. Ja aina kun menet kauppaan ja ostat maitoa, tai mitä tahansa, maksat suoraan veroa EU:lle tavaran ALV:n muodossa. Suomen nettomaksut EU:lle olivat viime vuonna ainakin 650 miljoonaa euroa. Tällä rahalla saisi helposti korotukset opintotukiin, eläkkeisiin ja lapsilisiin, ja jäljelle jäävällä rahalla vielä vanhusten hoitopalvelut kuntoon. Sitä, kuinka paljon rahaa EU Suomelta todellisuudessa vuosittain lypsää, halutaan peitellä. Toki se on virallista tietoa, mutta asiaa ei haluta mainostaa, koska se voisi avata ihmisten silmiä sen suhteen, mitä EU todellisuudessa on, ja aina kun siitä julkisuudessa jotain puhutaan, haalitaan jostain joku onneton helppoheikki ”asiantuntijana” kehumaan, että miten paljon olematonta hyötyä maamme saa siitä vastineeksi.
EU-jäsenyyden myötä maamme alistettiin osaksi järjestelmää, joka on ylikansallinen, epädemokraattinen, byrokraattinen, keskitetty ja hierarkkisesti ylhäältä alaspäin johdettu. Tässä järjestelmässä valta ei ole kansalla, eikä edes jäsenmaiden parlamenteilla, vaan niillä, jotka omistavat ja hallitsevat Isoa Rahaa. EU ei ole vapauden, veljeyden ja tasa-arvon valtakunta, vaan Pääoman Imperiumi.
EU muistuttaa rakenteeltaan hyvin paljon entistä Neuvosto-diktatuuria. Sillä on oma politbyroonsa, komissio, joka itse valitsee itsensä ja jäsenensä. EU-parlamentti on vain kumileimasin, jolla on teoreettinen valta olla hyväksymättä uutta komissiota aina kun sellainen valitaan, mutta joka on käytännössä komission kumileimasin. EU muistuttaa edesmennyttä Neukkulaa myös siinä suhteessa, että se asettaa ideologian etusijalle toiminnassaan. Aivan kuten muinoin NL:ssä, myös EU yrittää markkinoida kaikille materialistista, juuretonta ja talouskeskeistä maailmankuvaa ja keinotekoista eurooppalaista identiteettiä, jota ei todellisuudessa ole olemassakaan.
Lisäksi on yksi erittäin kiusallinen asia, jota yritetään selitellä ja peitellä. Nimittäin se tosiasia, että EU on se tekijä, joka pakottaa maamme ajamaan alas hyvinvointimme, julkiset palvelumme ja yhteiskunnallisen tasa-arvomme. Nimittäin vuonna 2000 laadittu ns. Lissabonin strategia, EU:n tavoiteohjelma, joka määrittää EU:n kehityksen suunnan aina ensi vuosikymmenelle, velvoittaa kaikki EU-maat, myös Suomen, alentamaan verotustaan, muuttamaan verotusta koko ajan tuloeroja kasvattavaan suuntaan (kohti tasaveroa), supistamaan julkista kulutustaan eli vähentämään julkisia palveluja, ja yksityistämään terveydenhoitopalveluitaan .
Lisäksi Euroopan Keskuspankin direktiivit, joita hallituksemme tottelee kuin kuuliainen koira, velvoittavat Suomea myös vähentämään julkista kulutusta, asettaa raja-arvot sille, kuinka suuren osan bruttokansantuotteesta julkisen sektorin osuus saa korkeintaan olla ja edelleen ajavat verotuksen alentamista ja tuloerojen kasvun lisäämistä. Toisin sanoen EU on se tekijä, joka estää ja kieltää Suomea laittamasta enemmän rahaa julkiseen terveydenhuoltoon, koulutukseen ja muihin hyvinvointipalveluihin. Se tosiasia, että nimenomaan EU on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pahin vihollinen, on niin kallis totuus, että eliittimme ja Suomen media tarkoin varjelevat, ettei se pääsisi ainakaan liian avoimesti julkisuuteen.
EU:sta eroamista haluavia pelotellaan, että Suomi joutuisi eristyksiin kuin joku Pohjois-Korea. Moinen väite jos mikä, on halpaa populismia, ja sitä harjoittavat kaikki maamme suuret puolueet, media ja hallitus. Sveitsi, Norja ja Islanti ovat ETA-jäseniä (Sveitsi erillissopimuksella), mutta EU:n ulkopuolella. Niiden talous on paremmassa kunnossa, korot alempia ja ihmiset hyvinvoivempia, kuin EU-maissa. Tätä yritetään selitellä sillä, että Sveitsillä on edullinen sijainti ja Norjalla öljyä, mutta näiden selitysten onttous paljastuu, kun jopa pieni Islanti on onnistunut vaurastumaan niin paljon, että siltä on riittänyt hirveästi rahaa sijoitettavaksi ulkomaille. Pelkästään Suomeen islantilaiset ovat jo sijoittaneen viime vuosina yli miljardi euroa, puhumattakaan muista maista, vaikka sillä on väestöä vain rapiat 350 000, eikä luonnonvaroja ollenkaan. Lisäksi maa on vielä kauempana Euroopan laidalla kuin Suomi.
Edellä mainituilla ETA-mailla on samat taloudelliset edut ja pääsy Euroopan sisämarkkinoille kuin EU-jäsenillä, ja Sveitsi on jopa mukana Schengen-sopimuksessa, joka takaa vielä täysin vapaan liikkuvuudenkin. Kuulostaako Pohjois-Korealta? Kuulostaako eristäytyneeltä ja köyhältä? Ei minustakaan. Mutta Pohjois-Korea –leima ja mielikuva EU:n ulkopuolella olevasta Suomesta eristyneenä ja köyhänä maana, on tietoisesti propagandalla iskostettu ihmisten mieliin. Näin häntä heiluttaa koiraa, kuten sanonta kuuluu.
Todellisuudessa ainoa vähäinen hyöty, mitä Suomi saa EU-jäsenyydestä on imagoetu. Hallituksemme mielestä on ilmeisesti coolia olla EU-maa. Eli EU on luultavasti maailman kallein ja tehottomin mainostoimisto. Herrojen mielestä on ”ältsin siistii” maksaa itsensä kipeäksi siitä hyvästä, että saa päänsilitystä ja pääsee syömään palvelijana murusia EU:n isojen poikien pöydän alta. Vain idiootti maksaisi tuollaisen summan EU:n kaltaiseen kerhoon kuulumisesta, ja luopuisi kansallisesta itsenäisyydestä, vapaudesta ja hyvinvoinnista silkan imagoedun takia. Ja idiootit, eli hallitusherramme ja päättäjämme, myös maksavat. Tai eiväthän he juurikaan maksa, vaan maksattavat kaiken meillä kansalla.
Kaiken tämän valossa Suomen eroaminen EU:sta ja jääminen Euroopan Talousalueen eli ETA:n jäseneksi yhdessä Norjan, Islannin ja Sveitsin kanssa, olisi mitä järkevin, ja itse asiassa ainoa järjellinen, ratkaisu, mitä maamme voisi ja pitäisi EU:n suhteen tehdä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Vuoden -93 jälkeen on hirvittävän moni asia muuttunut Suomessa, paperissa, metallissa, Nokiassa, Euroopassa ja jne. Missä tynnyrissä olet viettänyt aikasi, kun et ole huomannut.
Vai vielä Islannin tuohon otit positiivisena esimerkkinä, mistä mahdoitkaan sen vielä kopioida. Etköhän ole nyt hiukan jälkijunassa?
Vai Islannin omaa rahaa, hah, hah, haaaaa!!!!!
jostakin ipu:n jutuista. Lähdettä ei ole toki mainittu, kuten hyvä tapa vaatii. Muiden kirjoituksia ei saa omissa nimissään julkaista, kuuluu jo tämän palstan sääntöihin.
Olisi tuo Islannin kehuminen kannattanut jättää kokonaan pois. Velalla ne aikansa mellastivat.
Noin käy kun kopsaa kritiikittömästi muiden kirjoituksia.
olevan asioista selvillä, mikä olisi Suomen maatalouden asema pelkän ETA-sopimuksen puitteissa?. Maatalous ja kalastus eivät kuulu ETA-sopimuksen kattamiin aloihin.
Hyvä kirjoitus ja paljon asiaakin. Valitettavasti vain liian paljon asiavirheitä ja EU;n vastaista valheellista propagandaa. Itsekin vastustan EU:a, mutta pitäydytään nyt kumminkin tosiasioissa.
Itsenäisyyden menetys totta, euroopan maksumiehenä olo totta samoin kuin tullimaksut EU:n ulkopuolelta tulleesta tavarasta. Myös Eta:n edut myönnän samoiksi kuin EU:n edut.
Sensijaan ALV eli entinen liikevaihtovero on aivan kotimaista tulonsiirtoa, jolla rahoitetaan verotuksen alhainen progressiivisuus. Toisinsanoen kaikki maksavat kaikesta tavarasta parisenkymmentä lisäprosenttia, jotta suurituloisten ei tarvitse maksaa niin suurta veroprosenttia valtionverotuksessa. Järjestelmä on kylläkin käytössä muissakin euroopan maissa ja suomi ei voi siitä luopua ilman EU:n lupaa.
Totta myös "pääoman imperiumi", hyvin keksitty ja kuvaava sanahirvitys rahan vallasta EU:ssa. Lisätä vielä voisi, että pienet jäsenmaat ovat täysin suurien maiden talutusnuorassa.
Kuitenkin järjestelmä ennemminkin muistuttaa Yhdysvaltojen riistokapitalismia kuin Neuvostoliiton kaiken kattavaa kommunismia. Järjestelmät kylläkin ovat lähellä toisiaan, kummassakin systeemissä köyhät pitävät turpansa kiinni, kun rikkaat päättävät.
Tulee väkisinkin mieleen, että kun Suomi ei kerran osanut elää itsenäisenä valtiona, olisiko sittenkin ollut viisaampaa liittyä Venäjän federaatioon kuin EU:iin. Suomi olisi ehkä nyt se osa venäjästä, jolla menee hyvin, suomen teollisuus saisi halpaa raaka-ainetta ja halpoja työntekijöitä. Mafian porukka johtaisi ja työväestö tulisi toimeen samoin kuin ennenkin. Kukaan ei maksaisi veroja, suuret herrat kuitenkin suojelurahoja, toisinsanoen tuloerot olisivat ehkä jopa pienemmät kuin nykypäivänä.
Ja sitten eipä leimata meidän herroja idiooteiksi, he tietävät, mitä tekevät. He pistävät rahat taskuunsa. En voi pitää tyhmänä henkilöä, joka vie minun rahani ja elää minun kustannuksellani. Moraaliton hän kyllä on, mutta ei tyhmä. Tyhmä on se, joka antaa herrojen tehdä tällä tavalla ja antaa samojen herrojen olla aina vallassa. Suomen kansa oli tyhmä äänestäessään meidät unioniin.
Vastustetaan Euroopan unionia, mutta pysytään me sentään totuudessa.