NEUVOSTOTYÖLÄISEN PALKAN MÄÄRÄ

mutta puoluejäsenillä ja byrokraateilla oli kaikkea, omat datsat ja paremmat autot


sillä työläinen on heille 'hyödyllinen idiootti' joka antaa kaiken tukensa puoluevirkailijoiden ökyelämään

Määräytyi tuottavuuden,ansioiden perusteella,sekä suurin osa tuli sosialistisena apuna,koska mm terveydenhuolto oli ilmaista,veteraaneille oli matkat bussikassa ilmaista,oma dazsa,siinä sait sitten viljellä mm venäläistä suolakurkkua,sekä kerran vuodessa hyvä lomamatka Sotzille,kauniille hiekkarannoille. Sekä muitakin etuuksia,joita ei saa esim kapitalistisessa markkinataloudessa,palkka oli puhtaana käteen esim 3000 ruplaa,joka nyt on noussut monilla aloilla jopa euroissa mitattuna 1500-3000 euroa,koska veronpidätys on vain 10 %,loput varastetaan,myydään valtion omaisuutta,samaa tehtiin Ukrainassakin kaasua varastettiin ja myytiin voitolla ja kovalla,muistan Karjalassa,kun bensaaseman myyjä mies myis takapihalta dieseliä 50 5 halvemmalla kuin mittarilla,tottakai sitä Suomalaiset ostivat ja puhdasta valuuttaa tuli,maksoi markoilla tai euroilla,ruplissa se oli paljon,kyllä venäläiset kauppataidon osaavat,myyvät vaikka kalasnikovia.

suhoi-35

No, sehän määrättiin valtion toimesta säätelemällä
kauppojen hyllyjä!

Työläisten palkkoja voitiin surutta vaikka nostaa,
mutta jos ei ollut ostettavaa, ei palkalla ollut
vitunkaan virkaa.

Loppupelissä 80 luvulla ruplia oli mutta kun
ei ollut tavaraa joihin ruplia upottaa.

Taalamarkkinat taas kukoistivat sitä kovemmin
mitä enemmän neuvostotyöläisen "ostovoima"
pieneni ruplissa.

Itse asiassa ruplan sisäisellä arvolla oli
lähes ainukainen merkityksensä taalan todellisen
neuvostoarvon suhteen.

Mitä "heikompi" rupla sen vahvempi oli Setä Samulin
taala neuvostotaloudessa.

Tästä ruplan arvottomuudesta seurasi osaltaan
korni tilanne.

Kansan oli PAKKO trokata ja harrastaa mustaa
pörssiä.

Ja ruplat vaan lisääntyivät koko ajan!

Eli neuvostotyöläiselle oli lähes yksi lysti
oliko ruplia säkillinen vai autollinen.

Taalojen saanti ratkaisi sen mitä työläinen
sai hankittua.

Säällisessä ajassa joka ei ollut kymmeniä
vuosia.

Laadaninkin saantia edistettiin taaloilla.

Nyt jätetäänkin punikkilaan selvitettäväksi,
miten taalat ja Laadanit liittyivät toisiinsa.

Mutta paskarahan kanssa pelaaminen ja valuuttojen
varjomarkkinat opettivat neuvostotyöläistä
osaltaan pimeille markkinoille.

Suomalaiset elivät normaalia lahjusvapaata
elämää ja saivat rahalleen vastinetta valuutan
vaihtopisteistä eri puolilla maailmaa.

Tai vaihtoivat ULKOISTA ARVOA omaavat markkansa
lähtiessään vapaasti ulukomailla, haluamaansa
valuuttaan.

Hetken mielijohteesta!

Iikorin piti mennä pimeille kujille miliisiä
pakoon vastaavassa tilanteessa.

Mutta, neuvostotyöläisen rupla oli tasan niin
arvokasta kuin Gosplan päätti pitää kauppojen
hyllyssä muutamaa hyödykettä, jolle neuvosto
ihmisetkin naureskelivat ja olivat ennemmin
taalojen voimalla kunnon tavaran perään.

Että silleen.