Yleltä tuli iltapäivällä NL:n Tshekkoslovian miehityksen ajankohtaan pureutunut dokumentti. Dokkari siis tarkkaili asioita vähän niin kuin Kekkosen kokemana, ja kuvasi muutenkin Suomen tuntoja tuossa asiassa.
Dokumentti oli hyvä, ja ilmeisesti oikeistolainen valta alkaa pikkuhiljaa näkymään myös ylen ohjelmistossa. Nythän on viimeaikoina tullut 2MS:aan sijoittuvia kuvauksia ja kertomuksia juuri saksalaisten näkökulmasta. Ennenhän moinen ei tullut kuuloonkaan, vaan pikemminkin pyrittiin demonisoimaan saksalaisia, ja pesemään kommunistien omaa sikahistoriaa puhtaaksi. Toki noita dokumentteja olisi ollut hyvä näyttää jo aikaisemminkin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Joka tapauksessa dokumentista saattoi päätellä rivien välistä moniakin asioita. Ensimmäinen ja oleellisin on tietenkin Kekkonen ja hänen läpeensä mätä oma asenteensa ja sitä kautta hänen tuottamansa politiikkakin. Esimerkiksi päiväkirjassaan hän taivastelee tuon Tshekkoslovakian miehityksen aikaansaamaa kansanliikehdintää Suomessa. Sanallakaan hän ei siis kyseenalaista NL:n toimia, eikä hän myöskään näytä vetävän tapahtumasta minkäänlaisia johtopäätöksiä Neuvostohallinnon todellisista tarkoitusperistä, tai voimakkaasta ristiriidasta NL:n puheiden ja tekojen välillä. Tuo suhtautuminen ainakin vakuuttaa minua siitä, että Kekkonen todellakin oli kgb:n miehiä.
Taivastelussaan hän keskittyy vain ja ainoastaan siihen seikkaan, että hänen pitkäjänteiseltä Neuvostomyönteiseltä propagandalta oli näin syöty pohja pois, ja Kekkonen katsoi, että myös aikaisempi vaiva oli siis hiekkaan valunut. Kertaakaan hän ei pysähtynyt miettimään, oliko moiselle myötäilylle edes perusteita, tai että oliko kansalla aihetta levottomaan liikehdintään, ja sitä kautta kyseenalaistamaan NL:n tekemisiä. Terve valtiopäämies olisi ehdottomasti alkanut viimeistään tuossa vaiheessa ottamaan eroa koko kommunistiseen järjestelmään. Syytä olisi ollut vaikka irtisanoutua koko yya:sta ja liittyä samana päivänä läntiseen leiriin. Kekkoselta ei tietenkään tuollaisia siirtoja tarvinnut pahemmin odottaan. Nuoleminen ja kumartelu sen kuin vain lisääntyi entisestään..
Toinen keskeinen sanoma rivienvälistä luettuna oli tietenkin NL:n tapa toimia. Tshekkoslovakialle tai Unkarille ei sallittu edes sitä mitä Suomella oli. Eli ns. vieraat laitetaan omienkin edelle. Aika mädännäinen ajattelutapa. Ystävät ja aatetoverit siis pistettiin armeijan kanssa matalaksi. Ja nämä toverit olivat täysin puolustuskyvyttömiä tuolle invaasiolle. Eli NL, siis nykyinen Venäjä, hyökkää vain ja ainoastaan ystävämaita, puolustuskyvyttömiä siviileitä tai ns. harmaalla alueella olevia pieniä naapurimaitaan vastaan. Ja samaan aikaan Tatjaana kirkuu NATO:n pahuudesta. Suoraan sanottuna nyt olisi aika herätä pumpuli-linnoista karuun todellisuuteen, ja käyttäytyä sen mukaisesti.
Dokumentti oli hyvä, ja ilmeisesti oikeistolainen valta alkaa pikkuhiljaa näkymään myös ylen ohjelmistossa. Nythän on viimeaikoina tullut 2MS:aan sijoittuvia kuvauksia ja kertomuksia juuri saksalaisten näkökulmasta. Ennenhän moinen ei tullut kuuloonkaan, vaan pikemminkin pyrittiin demonisoimaan saksalaisia, ja pesemään kommunistien omaa sikahistoriaa puhtaaksi. Toki noita dokumentteja olisi ollut hyvä näyttää jo aikaisemminkin, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan.
Joka tapauksessa dokumentista saattoi päätellä rivien välistä moniakin asioita. Ensimmäinen ja oleellisin on tietenkin Kekkonen ja hänen läpeensä mätä oma asenteensa ja sitä kautta hänen tuottamansa politiikkakin. Esimerkiksi päiväkirjassaan hän taivastelee tuon Tshekkoslovakian miehityksen aikaansaamaa kansanliikehdintää Suomessa. Sanallakaan hän ei siis kyseenalaista NL:n toimia, eikä hän myöskään näytä vetävän tapahtumasta minkäänlaisia johtopäätöksiä Neuvostohallinnon todellisista tarkoitusperistä, tai voimakkaasta ristiriidasta NL:n puheiden ja tekojen välillä. Tuo suhtautuminen ainakin vakuuttaa minua siitä, että Kekkonen todellakin oli kgb:n miehiä.
Taivastelussaan hän keskittyy vain ja ainoastaan siihen seikkaan, että hänen pitkäjänteiseltä Neuvostomyönteiseltä propagandalta oli näin syöty pohja pois, ja Kekkonen katsoi, että myös aikaisempi vaiva oli siis hiekkaan valunut. Kertaakaan hän ei pysähtynyt miettimään, oliko moiselle myötäilylle edes perusteita, tai että oliko kansalla aihetta levottomaan liikehdintään, ja sitä kautta kyseenalaistamaan NL:n tekemisiä. Terve valtiopäämies olisi ehdottomasti alkanut viimeistään tuossa vaiheessa ottamaan eroa koko kommunistiseen järjestelmään. Syytä olisi ollut vaikka irtisanoutua koko yya:sta ja liittyä samana päivänä läntiseen leiriin. Kekkoselta ei tietenkään tuollaisia siirtoja tarvinnut pahemmin odottaan. Nuoleminen ja kumartelu sen kuin vain lisääntyi entisestään..
Toinen keskeinen sanoma rivienvälistä luettuna oli tietenkin NL:n tapa toimia. Tshekkoslovakialle tai Unkarille ei sallittu edes sitä mitä Suomella oli. Eli ns. vieraat laitetaan omienkin edelle. Aika mädännäinen ajattelutapa. Ystävät ja aatetoverit siis pistettiin armeijan kanssa matalaksi. Ja nämä toverit olivat täysin puolustuskyvyttömiä tuolle invaasiolle. Eli NL, siis nykyinen Venäjä, hyökkää vain ja ainoastaan ystävämaita, puolustuskyvyttömiä siviileitä tai ns. harmaalla alueella olevia pieniä naapurimaitaan vastaan. Ja samaan aikaan Tatjaana kirkuu NATO:n pahuudesta. Suoraan sanottuna nyt olisi aika herätä pumpuli-linnoista karuun todellisuuteen, ja käyttäytyä sen mukaisesti.
Vastaukset 7
Vanhimmat
" Syytä olisi ollut vaikka irtisanoutua koko yya:sta ja liittyä samana päivänä läntiseen leiriin. Kekkoselta ei tietenkään tuollaisia siirtoja tarvinnut pahemmin odottaan. Nuoleminen ja kumartelu sen kuin vain lisääntyi entisestään.. "
Mitenkäs se Virkkunen lienee olisi asiansa osannut hoitaa, Kekkonenhan heitti (muistiinpanot) tuoan kysymyksen ohjelmassa.
Mutta asiasta toiseen, kuinka suurta urheutta Koivisto edusti Viron kansanliikehdinnän aikoina kahdeksankymmentäluvun lopulla? Taisi hänkin olla niita kiikaapeen miehiä.
parantunut. Päinvastoin taisi mennä entistäkin huonommaksi. Koiviston näkemyshän on, että ensin aate ja sitten vasta laki. Ja valitettavasti tuota sitten sovellettiin ihan käytännössäkin ja juuri silloin kun ns. sosiaalidemokratiaa olisi eniten tarvittu. Koivistolle näyttää presidentin virkakin olleen vain väline hänelle itselleen viettää kermaista elämää. Kansasta hän viis veisasi. Kekkonen sentään ajatteli edes hitusen verran kansaakin.
Kyseisestä asiasta.Et mitään muuta.
Kekkonen oli aikoinaan hyvin fiksu ja viisas suomalainen poliitikko.
Kekkonen tiesi tarkkaan mihin ilmansuuntaan Suomella täytyi olla hyvät välit.
Tästä on hyvä esimerkki eräs Kekkosen puhe.
Tässä linkki kyseiseen puheeseen.
http://www.yle.fi/player/player.jsp?name=El%E4v%E4+arkisto%2F01068_3
Mielipiteeni oli myös oikea, koska ainakaan en yhtään perusteltua vastinetta sinulta saanut noihin argumentteihini. Kekkonen on varmasti osannut pitää komeitakin puheita. Sillä ei kuitenkaan fiksuksi ja viisaaksi poliitikoksi vielää päästä. Vai oletko sitä mieltä, että Hitler oli fiksu ja viisas valtiopäämies?
Suomessa alkoi sotien jälkeen uskomaton matelun ja myötäilyn aika. Tämä kehitys sai alkunsa maailmanpoliittisesta tilanteesta 2MS:n jälkeen. Kävi nimittäin selväksi, että Suomi oli jätetty aikalailla yksin NL:n kanssa. Syy ei tietenkään ole vasemmiston lietsoma liittolaisuus Saksan kanssa, vaan lännen oma kauna ja krapula, johon se heräsi sodan päätteeksi. Länsi nimittäin sai huomata, että Stalin ei ollutkaan tuhoamassa Saksaa ja Eurooppaa ihan vain lännen mieliksi, vaan takana oli vähän syvällisempiä ajatuksia maailmanvalloituksesta kommunismin merkeissä. Toisin kuin länsi, NL vahvistui vahvistumistaan jo sodan aikana, ja Saksasta saadut miljoonat orjat sekä sieltä varastettu huipputeollisuus takasi hyvän kasvun vielä vuosikymmeniksi. Lännellä asiat olivat vähän toisin, ja erityisen katkeraksi mielen veti kun länsi joutui keskeyttämään Saksan tuhoamisohjelmansa, ja keskittymään kommunistisen vallankumouksen torjuntaan. No tämä näkyi sitten yleisenä ärtymyksenä, ja erityisesti Suomen onnistuneet torjuntavoitot esim. Ihantalassa varmasti sapettivat brittejä ja ranskalaisia. Tällöin Suomella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin madella.
No nämä lainalaisuudet eivät kuitenkaan olleet kauaa voimassa. Siltikään Suomi ei hyödyntänyt millään lailla asenteiden muutosta, vaan matelu jatkui jatkumistaan. Jossakin kohdin lännestä tuli se paha sodan lietsoja, ja NL:stä taas rauhanlähettiläs rauhansosialismeineen. Kuitenkaan tällaisesta "rauhansosialismista" ei ole ainoatakaan todistetta olemassa. Kehityskulku oli surullinen, ja pian vasemmisto odotetusti alkoi uskoa omaan propagandaansa. Fasismi oli heille pahin kirous maailmassa, ja kaikki jotka edustivat muita kuin vasemmistolaisia arvoja, olivat fasisteja. Näinhän tuo näkyy olevan edelleenkin. Joka tapauksessa vasemmistolle näyttää olleen hyvinkin vastenmielistä lähtökohta, jossa Suomi olisi ollut puolustuskykyinen NL:oa vastaan. Tämä lienee siksi, että mikäli näin olisi, heidän omalta sairaalta myötäilyltä putoaisi näin pohja pois, ja seuraus olisi, että heidät heitettäisiin pihalle vallansyrjästä. Koskaan kuitenkaan myötäilijät eivät näytä ymmärtävän, että juuri häikäilemättömällä voimapolitiikalla saavutettiin se status quo, joka mahdollisti heidän oman matelunsa.
3:s maailmansota oli lähellä 60 ja 70 -luvulla mutta UKK sai vakiinnutettua tilanteen ja lopullinen ydintuho vältettiin täpärästi. Suomalaiset saavat kiittää UKK:ta Suomen asemasta (tai mitä siitä ei ole UKK:n jälkeen tuhottu).
Kekkosen kirjasta Muutoksen vuosikymmenet:"Ulkopoliittisen asemamme ymmärtämättömyyden ohella sen syitä ovat viha tai nurjamielisyys, pelko (Paasikivellä oli tapana sanoa, että kuolemanpelon vuoksi ei saa tehdä itsemurhaa) tai "sankarillisuus", henkilökohtainen katkeruus ja kauna tai sammumaton hyvityksenjano, sisäpoliittinen vastenmielisyys tai pätemisentarve jne. Ne voivat
olla henkilökohtaisesti ylitsekäymättömiä syitä, mutta kansakunnan turvallisuuden rinnalla ne ovat toisarvoisia."
Ylläoleva koskee Suomea, mutta aika hyvin sanottu.
Itse olen sitä mieltä, että meidän on turha verrata vaikka Tshekkoslovakiaa tai vaikka jotain Viroa Suomeen. Joku syy siihen Tshekkoslovakian miehitykseen on ollut. Ehkäpä pelättiin, että natsismi voisi saada kannatusta siellä.
Itse olen ottanut 2MS:n jälkeisiin tapahtumiin sellaisen kannan, että "isot pojat" tekivät sopimuksia keskenään, siis NL, USA ja Englanti.
Ja meno sen kuin paranee :DDD
"Ulkopoliittisen asemamme ymmärtämättömyyden ohella sen syitä ovat viha tai nurjamielisyys, pelko (Paasikivellä oli tapana sanoa, että kuolemanpelon vuoksi ei saa tehdä itsemurhaa) tai "sankarillisuus", henkilökohtainen katkeruus ja kauna tai sammumaton hyvityksenjano, sisäpoliittinen vastenmielisyys tai pätemisentarve jne."
Tuossapa se Kekkosen mädännäisyys tuleekin oivasti esille. Kaikki kriittinen suhtautuminen esimerkiksi NL:oon on kansan "omaa vikaa" ja heidän omista kaunoistaan siis lähtöisin. Missään nimessähän ei voi olla niin, että kansan nurja suhtautuminen NL:oon olisi sen sairaasta yhteiskuntamallista lähtöisin. No ilmeisesti NATO:kin perustettiin vain venäläisvihaan perustuen niinkö?
Varmasti mielipiteisiin vaikutti suomalaisten äärimmäisen negatiiviset kokemukset NL aiheuttamina, ja näinhän sen asian tulee ollakin. Käytännön tulee muodostaa mielipide eikä ideologian. Tämä seikka se tuntuu teille kommareille olevan niin vaikea asia ymmärtää.
Suomessa on aina ollut myös ruotsalaisvastaisuutta. En tiedä onko tähän perusteita, voi olla, ja luultavasti onkin. Siltikään kukaan ei luultavasti olisi kritisoinut sanallakaan mikäli Suomi olisi solminut YYA:n Ruotsin kanssa.
Tuon lainauksesi voisi yhtälailla ulottaa koskemaan vaikkapa NATO:a. Pitäisikö nyt Suomen kansan tahdon vastaisesti liittyä NATO:oon?
< Joku syy siihen Tshekkoslovakian miehitykseen on ollut. Ehkäpä pelättiin, että natsismi voisi saada kannatusta siellä.>
Ei hyvää päivää
Taidat olla todellakin niitä "hyväuskoisia hölmöjä", joita Leninkin aina nauraen ylisti. Ensinnäkin NL oli yhtäkuin fasismi. Kovasti oli siis fasismilla kannatusta erityisesti Kremlissä.
Tshekkoslovakia miehitettiin, koska Moskovassa pelättiin, että kansan tahto voisi saada kannatusta siellä. Ja jos saisi, niin suunta kohti kapitalistista markkinataloutta olisi vuoren varma. Tämän jälkeen takuuvarmasti liikehdintä leviäisi myös muihin ystävävaltioihin, ja kohta Moskova olisi korviaan myöten kusessa mellakoivineen kansalaisineen. Joten oli parempi tappaa taas toisinajattelijat, kuten niin monasti kommunisteilla näyttää olleen tapana, ja keskittyä siihen kommunistisen paskan jakamiseen vanhaan malliin.
Ja millähän oikeudella nuo "iso pojat" jakelivat Eurooppaa sulle-mulle periaatteella? Englannillekin näytti olevan ylivoimaista hyväksyä Hitleriä Euroopassa, mutta Stalinin persettä kyllä nuoltiin. Itse lähden siitä, että jos ei ole valmis hyväksymään vaikkapa tuhatta kiloa paskaa omalla pihallaan, niin silloin ei pitäisi kyetä hyväksymään sataatonniakaan sitä paskaa pihallaan. Englannille tällainen logiikka ei näytä kuitenkaan tuottavan mitään ongelmia.
Käsittääkseni Churhill suunnitteli kommunismin lyömistä pitkin -20 ja -30 -lukua. Hänellä siihen oli kaikki edellytykset Saksan lyömisen jälkeen. Englanti uskalsi kyllä käydä sotaa yksin Saksaa vastaan, ja vielä siten, että Saksan takana oli koko NL:n teollisuustuotanto. Kuitenkin rohkeus loppui siihen, kun Eurooppaa todellakin olisi pitänyt alkaa vapauttaa. Alkaa haiskahtaa vähän ideologiselta fanaattisuudelta..