Hallituksen hirttoköydet

Lipponen veti kaiken matalaksi-

Valitettavasti tilanne tuntuu olevan monilla hallinnonalueilla sellainen, ettei rationaalia karsittavaa enää löydy. Se taas on johtanut siihen, että karsitaan vähän kaikesta eli juustohöylämalliin. Näin yhteys tuottavuuteen kadotetaan kokonaan.

Tietysti on olemassa sellaisia hallinnonaloja, joista olisi luonteva karsia paljon enemmänkin, mutta poliittinen halu ei riitä siihen. Tyyppiesimerkki tästä on valtion sektoritutkimus, mihin mm. Osmo Soininvaara on kiinnittänyt huomiota. Sektoritutkimuksen painopiste on agraariajan yhteiskunnassa. Maa- ja metsätaloustutkimus vie edelleen täysin suhteettoman osan. Varmaan myös ulkoasian hallinnossa olisi varaa uudelleen arviointiin, mutta sekin on vähän sellainen pyhä lehmä, johon ei ole halua kajota. Se mihin sitten kajotaan, onkin yleensä yhteiskunnan kannalta paljon tarpeellisempaa.

Valtion työnantajaroolissa on paljon petrattavaa. Pätkätöiden eli määräaikaistamisten suosiminen on tästä hyvä esimerkki. On kyllä melkoista, että valtio antaa tässä huonoa esimerkkiä. Johtamisen kehnous ei minusta ole vain sitä, että johtajat olisivat huonoja. Johtamisen työtaakkaa on lisätty, kun resursseja koko ajan muuten vähennetään. Johtajien paineet kasvavat ja se heijastuu sitten takaisin huonona työilmapiirinä. Kyse on epäsuhdasta työtehtävien ja resurssien välillä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valitettavasti tilanne tuntuu olevan monilla hallinnonalueilla sellainen, ettei rationaalia karsittavaa enää löydy. Se taas on johtanut siihen, että karsitaan vähän kaikesta eli juustohöylämalliin. Näin yhteys tuottavuuteen kadotetaan kokonaan.

Tietysti on olemassa sellaisia hallinnonaloja, joista olisi luonteva karsia paljon enemmänkin, mutta poliittinen halu ei riitä siihen. Tyyppiesimerkki tästä on valtion sektoritutkimus, mihin mm. Osmo Soininvaara on kiinnittänyt huomiota. Sektoritutkimuksen painopiste on agraariajan yhteiskunnassa. Maa- ja metsätaloustutkimus vie edelleen täysin suhteettoman osan. Varmaan myös ulkoasian hallinnossa olisi varaa uudelleen arviointiin, mutta sekin on vähän sellainen pyhä lehmä, johon ei ole halua kajota. Se mihin sitten kajotaan, onkin yleensä yhteiskunnan kannalta paljon tarpeellisempaa.

Valtion työnantajaroolissa on paljon petrattavaa. Pätkätöiden eli määräaikaistamisten suosiminen on tästä hyvä esimerkki. On kyllä melkoista, että valtio antaa tässä huonoa esimerkkiä. Johtamisen kehnous ei minusta ole vain sitä, että johtajat olisivat huonoja. Johtamisen työtaakkaa on lisätty, kun resursseja koko ajan muuten vähennetään. Johtajien paineet kasvavat ja se heijastuu sitten takaisin huonona työilmapiirinä. Kyse on epäsuhdasta työtehtävien ja resurssien välillä.

Lue lisää

on tuo uskosi siihen, että rationaalista karsintaa ei enää ole. Sitähän ei ole edes aloitettu. Tähän astihan on ollut vain tuota vähäistä juustohöyläämistä. En ole asiaan niin hyvin perehtynyt, että osaisin sanoa kuinka hyvä tuo suunnitelma on, mutta tuo vastustus kuuluu täysin asiaan. Niin se alkoi yksityiselläkin sektorilla. Voin vain lopuksi toistaa sanonnan:

Work smarter, not harder.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valitettavasti tilanne tuntuu olevan monilla hallinnonalueilla sellainen, ettei rationaalia karsittavaa enää löydy. Se taas on johtanut siihen, että karsitaan vähän kaikesta eli juustohöylämalliin. Näin yhteys tuottavuuteen kadotetaan kokonaan.

Tietysti on olemassa sellaisia hallinnonaloja, joista olisi luonteva karsia paljon enemmänkin, mutta poliittinen halu ei riitä siihen. Tyyppiesimerkki tästä on valtion sektoritutkimus, mihin mm. Osmo Soininvaara on kiinnittänyt huomiota. Sektoritutkimuksen painopiste on agraariajan yhteiskunnassa. Maa- ja metsätaloustutkimus vie edelleen täysin suhteettoman osan. Varmaan myös ulkoasian hallinnossa olisi varaa uudelleen arviointiin, mutta sekin on vähän sellainen pyhä lehmä, johon ei ole halua kajota. Se mihin sitten kajotaan, onkin yleensä yhteiskunnan kannalta paljon tarpeellisempaa.

Valtion työnantajaroolissa on paljon petrattavaa. Pätkätöiden eli määräaikaistamisten suosiminen on tästä hyvä esimerkki. On kyllä melkoista, että valtio antaa tässä huonoa esimerkkiä. Johtamisen kehnous ei minusta ole vain sitä, että johtajat olisivat huonoja. Johtamisen työtaakkaa on lisätty, kun resursseja koko ajan muuten vähennetään. Johtajien paineet kasvavat ja se heijastuu sitten takaisin huonona työilmapiirinä. Kyse on epäsuhdasta työtehtävien ja resurssien välillä.

Lue lisää

Suomessa on aika vaikea johtamistason ongelma, pari vuotta sitten alkanut Akatemian rahoittama tutkimus, on tuonut päivänvaloon varsin paljon näitä pulmia.

Julkinen sektori oli eräs hankala painopistealue, johtamistavat vanhoillisia ja virkatie pyhäänkin pyhempi arvo. Mikäli johdossa on ihmisiä, joiden toimintatavat ovat vanhoillisia, silloin koko työyhteisön ilmapiiri kärsii.

Keskusjohdossa on tinkimisen varaa, ei tarvitse edes juustohöylä toimintaa, jos alaisten määrä vähenee ja johtajien suhteellinen määrä vain kasvaa, silloin kannattaa tarkastella toimintoja. Työilmapiiriin vaikuttaa varsin paljon johto, mikäli siellä on kuhinaa, se heijastuu koko työyhteisöön, nähdäkseni ilmapiiriongelmia kannattaa etsiä nimenomaan sieltä.

Johtajat eivät ole yksilöinä kehnoja, sitä en tarkoittanutkaan. Ongelmana onkin vastuualojen hämärtyminen ja henkilöstöjohtaminen osamattomuus. Valtionhallinnossa on vieläkin töissä ihmisiä, joiden valintojen perustalla on ollut enemmänkin poliittinen sopivuus, kuin työhön liittyvä pätevyys. Nämä ihmiset voivat olla hyviäkin työntekijöitä, sitä en kiellä. Heillä on kuitenkin aika tavalla valtaa, nimenomaan sellaista, joka on liittyy poliittiseen päätöksentekoon ja myös media vaikuttamiseen. Nyt näiden ihmisten asema on uhattuna, syynä on erilaiset menetelmät, nimenomaan työtehokkuuden seurannassa.

Työtehokkuuden tutkinta on varsin vaikeaa, se on ollut kiistanalaista jo "kello Kallejen" aikaan, mutta nykyisten konsulttien käyttö, on lisännyt epävarmuutta myös johtotasolla. Konsulttien toimintaa voi toki kritisoida myös, mutta se ei kuulu tähän keskusteluun.

Epäsuhta työtehtävien ja resurssien välillä on vallinnut varsin pitkään, näin koko julkisella sektorilla, kuitenkin kohdistuen enemmänkin suorittavaa tasoon. Siksi työpaikkojen suhteellista määrää on saatu varsin paljon vähennetyksi. Mikäli säästöjä halutaan aikaan saada, koko tekemisen kenttä on perattava ja kyllä sieltä oikeasti löytyy ihmisiä, joiden tehtäviä muuttamalla työnkuva virtaviivaistuu ja näin säästöjä syntyy.

Valtionhallinnon ongelmana on edelleenkin se, että vastuualueet ovat liian kapeat ja myös hämärät, tehdään samaa työtä monta kertaa.

Obs1 kirjoitti:

on tuo uskosi siihen, että rationaalista karsintaa ei enää ole. Sitähän ei ole edes aloitettu. Tähän astihan on ollut vain tuota vähäistä juustohöyläämistä. En ole asiaan niin hyvin perehtynyt, että osaisin sanoa kuinka hyvä tuo suunnitelma on, mutta tuo vastustus kuuluu täysin asiaan. Niin se alkoi yksityiselläkin sektorilla. Voin vain lopuksi toistaa sanonnan:

Work smarter, not harder.

Lue lisää

Karsinnan kaikkein mittavimmat toimet on suoritettu jo viime laman aikana ja sen jälkeen. Valtionhallinnon budjettirahoituksen varassa olevia toimintoja henkilötyövuosina laskien on enää murto-osa siitä, mikä oli tilanne 1980-luvun lopussa. Samaan aikaan tehtävien määrä on jo pelkän kansainvälistymisen ja EU:hun liittymisen myötä moninkertaistunut.

Valtionhallinnossa ei voida järkeistää palveluja samalla periaatteella kuin yksityissektorilla. Ei voida tehdä esim. sellaista päätöstä, että osa kansalaisista jätetään palvelujen ukopuolelle. Yksityinen sektori voi jättää harvaan asutun Suomen markkinoinninsa ulkopuolelle, mutta valtio ei voi tehdä sellaista tasa-arvosyistä. Toki rationalisointeja on tässä kohdin tehty, mikä tarkoittaa palvelutason heikentymistä syrjäseuduilla.

Eism. poliisi- ja oikeuspalveluissa ei voida jättää asioita käsittelemättä tai valikoida niistä vain joku osa. Meillä on Suomessa asioiden käsittelypakko. Kun asiamäärät kasvavat ja porukka vähenee, se tarkoittaa vähintäänkin käsittelyaikojen pitentymistä. Todennäköisesti se tarkoittaa myös laadun huonontumista. Poliisi ei voi sanoa Lapissakaan, ettei se nyt ehdi tulla puukkotappelua selvittämään, kun väkeä on niin vähän. Lupaavat tulla ehkä ensi viikolla, jos joku asiakkaista on silloin vielä hengissä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Karsinnan kaikkein mittavimmat toimet on suoritettu jo viime laman aikana ja sen jälkeen. Valtionhallinnon budjettirahoituksen varassa olevia toimintoja henkilötyövuosina laskien on enää murto-osa siitä, mikä oli tilanne 1980-luvun lopussa. Samaan aikaan tehtävien määrä on jo pelkän kansainvälistymisen ja EU:hun liittymisen myötä moninkertaistunut.

Valtionhallinnossa ei voida järkeistää palveluja samalla periaatteella kuin yksityissektorilla. Ei voida tehdä esim. sellaista päätöstä, että osa kansalaisista jätetään palvelujen ukopuolelle. Yksityinen sektori voi jättää harvaan asutun Suomen markkinoinninsa ulkopuolelle, mutta valtio ei voi tehdä sellaista tasa-arvosyistä. Toki rationalisointeja on tässä kohdin tehty, mikä tarkoittaa palvelutason heikentymistä syrjäseuduilla.

Eism. poliisi- ja oikeuspalveluissa ei voida jättää asioita käsittelemättä tai valikoida niistä vain joku osa. Meillä on Suomessa asioiden käsittelypakko. Kun asiamäärät kasvavat ja porukka vähenee, se tarkoittaa vähintäänkin käsittelyaikojen pitentymistä. Todennäköisesti se tarkoittaa myös laadun huonontumista. Poliisi ei voi sanoa Lapissakaan, ettei se nyt ehdi tulla puukkotappelua selvittämään, kun väkeä on niin vähän. Lupaavat tulla ehkä ensi viikolla, jos joku asiakkaista on silloin vielä hengissä.

Lue lisää

Esimerkki varsin toimivasta hallinnollisesta muutoksesta on mm. Stakesin ja kansanterveyslaitoksen yhdistyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nimihirviöstään huolimatta, pystyy yhdistämään sekä tekemisen että tutkimisen. Tämän tyyppisiä keinoja on käytettävissä edelleen ja nimenomaan tämän tyyppiset radionalistamistoimet lisäävät epävarmuutta, koska työtehtävät ja yhteisö muuttuu oleellisesti.

Oikeuslaitos ja poliisitoimi ei kestä ainakaan kovinkaan paljon vähentämisiä, ei etenkään kenttäpuolella. Poliisipiirejä yhdistämälläkään ei kovinkaan paljoa säästöjä synny, siitä olen samaa mieltä

Tuottavuuden parantamisen tarve on lähes aina seurausta huonosta johtamisesta. Näin on sekä yksityisellä että julkishallinnon puolella.

Yksityisellä puolella on kutenkin aina se etu, että kilpailu ja talouslamat karsivat pois ne, joiden tuottavuus on liian alhainen toimialan kärkeen nähden. Julkisella sektorilla ei tällaista tehostamisen pakkoa koskaan tule, kun puolueet vaativat aina vain lisää rahaa tehottomuuden ylläpitämiseen ja huonon tuottavuuden jatkamiseen.

Tuottavuuden parantamiseen lähdettiin nyt minun mielestäni aivan oikein, kun kukin ministeriä saa itse suunnitella, millä tavalla se muuttaa työmenetelmiään, -tapojaan ja -prosessejaan niin, että tarpeellinen työ erotetaan tarpeettomasta työstä ja kaikki tarpeellinen voidaan tehdä mahdollisimman tuottavasti, eli ilman turhaa byrokratiaa, turhia työvaiheita ja paljon vähemmällä henkilöstöllä, mutta niin, ettei mikään kansalaisten tarvitsemasta palvelusta vaarannu.

Muiden virkaiesten toinen toisiltaan tarvitsemista palveluista voi karsia ja pitääkin, koska nykyinen julkinen sektorihan on pitkälle rakennettu täysinpalvelleiden puoluepoliitikkojen suojatyöpaikkaorganisaatioksi, jossa nämä vihreille oksille palkkioksi päässeet politrukit saavat suurta palkkaa pyytämällä lausuntoja toinen toisiltaan ja perustamalla keskenään erilaisia työryhmiä miettimään, miten työryhmät voisivat toimia tehokkaammin ja työstävät suunnitelmiaan etupäässä turvatakseen oman virkansa pysyvyyden ja aseman ja myös palkkansa jatkuvan nousun.

Kun julkishallinto on sisältä tällainen, on turha odottaa, että siellä olisi edes niin hyvää johtamiskulttuuria kuin yksityisellä sektorilla on huonoimmillaan. Työviihtyvyys on yleensä erittäin huonoa, koska johtamistyyli on vain johtajansa persoonasta riippuvaa, siis hyvää tai huonoa, sattumanvaraisesti.

Hallitus tulee ikävä kyllä näkemään, ettei muutosta ole mahdollistatoteuttaa niin, että se suunniteltaisi minsteriöiden sisällä. Siellä on aivan liian monta väliportaan johtajaa ja esimiestä, jtka linnoittautuvat omiin asemiinsa puolustamaan omia tehtäviään, ja tämä johtaa juuri sellaiseen poliittiseen "kritiikkiin", jota MPP nyt on ruvennut levittämään.

Julkishallinnon tuottavuusohjelma on erittäin tarpeellinen, suorastaan pakollinen projekti. Se pitäisi pystyä suunnittelemaan ja toteuttamaan kunnolla, jos haluamme hyvinvointiyhteiskunnan toimivan vielä 1 -15 vuoden kuluttua.

Näyttää vain pahasti siltä, että itsekkyys ja oman työpaikan turvaaminen aiheuttaa niin pahaa muutosvastarintaa ministeriöiden sisällä, ettei tuottavuuden parantamisen suunnittelu nyt suunnitellulla tavalla ministeriöiden sisäisinä projekteina tule onnistumaan.

En vaan pysty kuvittelemaan muutakaan tapaa. Jos suunnitelmat tekisi jokin ulkopuolinen "konsulttitaho", niin siitä vasta poliittinen sota syntyisi hallituksen ja opposition välille.

Toivottavasti virkamiehissä löytyisi sen arran poliittista vastuuntuntoa, että suunnittelua vaan jatkettaisi, koska ketäänhän ei olla irtisanomassa, kun tuottavuutta parannetaan siten, että eläkkeelle lähtevien tilalle ei palkata samaa määrää uusia työntekijöitä vaan vähemmän.

Mielipidepankki kirjoitti:

Valitettavasti tilanne tuntuu olevan monilla hallinnonalueilla sellainen, ettei rationaalia karsittavaa enää löydy. Se taas on johtanut siihen, että karsitaan vähän kaikesta eli juustohöylämalliin. Näin yhteys tuottavuuteen kadotetaan kokonaan.

Tietysti on olemassa sellaisia hallinnonaloja, joista olisi luonteva karsia paljon enemmänkin, mutta poliittinen halu ei riitä siihen. Tyyppiesimerkki tästä on valtion sektoritutkimus, mihin mm. Osmo Soininvaara on kiinnittänyt huomiota. Sektoritutkimuksen painopiste on agraariajan yhteiskunnassa. Maa- ja metsätaloustutkimus vie edelleen täysin suhteettoman osan. Varmaan myös ulkoasian hallinnossa olisi varaa uudelleen arviointiin, mutta sekin on vähän sellainen pyhä lehmä, johon ei ole halua kajota. Se mihin sitten kajotaan, onkin yleensä yhteiskunnan kannalta paljon tarpeellisempaa.

Valtion työnantajaroolissa on paljon petrattavaa. Pätkätöiden eli määräaikaistamisten suosiminen on tästä hyvä esimerkki. On kyllä melkoista, että valtio antaa tässä huonoa esimerkkiä. Johtamisen kehnous ei minusta ole vain sitä, että johtajat olisivat huonoja. Johtamisen työtaakkaa on lisätty, kun resursseja koko ajan muuten vähennetään. Johtajien paineet kasvavat ja se heijastuu sitten takaisin huonona työilmapiirinä. Kyse on epäsuhdasta työtehtävien ja resurssien välillä.

Lue lisää

>>Valitettavasti tilanne tuntuu olevan monilla hallinnonalueilla sellainen, ettei rationaalia karsittavaa enää löydy. Se taas on johtanut siihen, että karsitaan vähän kaikesta eli juustohöylämalliin. Näin yhteys tuottavuuteen kadotetaan kokonaan.

Niinpä niin kirjoitti:

Suomessa on aika vaikea johtamistason ongelma, pari vuotta sitten alkanut Akatemian rahoittama tutkimus, on tuonut päivänvaloon varsin paljon näitä pulmia.

Julkinen sektori oli eräs hankala painopistealue, johtamistavat vanhoillisia ja virkatie pyhäänkin pyhempi arvo. Mikäli johdossa on ihmisiä, joiden toimintatavat ovat vanhoillisia, silloin koko työyhteisön ilmapiiri kärsii.

Keskusjohdossa on tinkimisen varaa, ei tarvitse edes juustohöylä toimintaa, jos alaisten määrä vähenee ja johtajien suhteellinen määrä vain kasvaa, silloin kannattaa tarkastella toimintoja. Työilmapiiriin vaikuttaa varsin paljon johto, mikäli siellä on kuhinaa, se heijastuu koko työyhteisöön, nähdäkseni ilmapiiriongelmia kannattaa etsiä nimenomaan sieltä.

Johtajat eivät ole yksilöinä kehnoja, sitä en tarkoittanutkaan. Ongelmana onkin vastuualojen hämärtyminen ja henkilöstöjohtaminen osamattomuus. Valtionhallinnossa on vieläkin töissä ihmisiä, joiden valintojen perustalla on ollut enemmänkin poliittinen sopivuus, kuin työhön liittyvä pätevyys. Nämä ihmiset voivat olla hyviäkin työntekijöitä, sitä en kiellä. Heillä on kuitenkin aika tavalla valtaa, nimenomaan sellaista, joka on liittyy poliittiseen päätöksentekoon ja myös media vaikuttamiseen. Nyt näiden ihmisten asema on uhattuna, syynä on erilaiset menetelmät, nimenomaan työtehokkuuden seurannassa.

Työtehokkuuden tutkinta on varsin vaikeaa, se on ollut kiistanalaista jo "kello Kallejen" aikaan, mutta nykyisten konsulttien käyttö, on lisännyt epävarmuutta myös johtotasolla. Konsulttien toimintaa voi toki kritisoida myös, mutta se ei kuulu tähän keskusteluun.

Epäsuhta työtehtävien ja resurssien välillä on vallinnut varsin pitkään, näin koko julkisella sektorilla, kuitenkin kohdistuen enemmänkin suorittavaa tasoon. Siksi työpaikkojen suhteellista määrää on saatu varsin paljon vähennetyksi. Mikäli säästöjä halutaan aikaan saada, koko tekemisen kenttä on perattava ja kyllä sieltä oikeasti löytyy ihmisiä, joiden tehtäviä muuttamalla työnkuva virtaviivaistuu ja näin säästöjä syntyy.

Valtionhallinnon ongelmana on edelleenkin se, että vastuualueet ovat liian kapeat ja myös hämärät, tehdään samaa työtä monta kertaa.

Lue lisää

Erittäin painavaa asiaa kirjoitit. Juuri tuollaisten asioiden esiin nostamisesta ja niiden muuttamisen suunnittelusta on tuottavuusohjelmassa kyse.

MPP ymmärtää tämän, koska hän ei suinkaan ole tyhmä, mutta haluaa nyt jostain poliittisesta syystä provosoida keskustelua nostamalla esiin vain asian populistusen puolen esimerkkeineen, joissa poliisin virkoja ei voi vähentää, jos rikollisuus kasvaa, tms. juustohöylävertauksistaan, mistä tässä ohejlmassa ei ole alun pitäenkään ollut kysymys.

Mielipidepankki kirjoitti:

Karsinnan kaikkein mittavimmat toimet on suoritettu jo viime laman aikana ja sen jälkeen. Valtionhallinnon budjettirahoituksen varassa olevia toimintoja henkilötyövuosina laskien on enää murto-osa siitä, mikä oli tilanne 1980-luvun lopussa. Samaan aikaan tehtävien määrä on jo pelkän kansainvälistymisen ja EU:hun liittymisen myötä moninkertaistunut.

Valtionhallinnossa ei voida järkeistää palveluja samalla periaatteella kuin yksityissektorilla. Ei voida tehdä esim. sellaista päätöstä, että osa kansalaisista jätetään palvelujen ukopuolelle. Yksityinen sektori voi jättää harvaan asutun Suomen markkinoinninsa ulkopuolelle, mutta valtio ei voi tehdä sellaista tasa-arvosyistä. Toki rationalisointeja on tässä kohdin tehty, mikä tarkoittaa palvelutason heikentymistä syrjäseuduilla.

Eism. poliisi- ja oikeuspalveluissa ei voida jättää asioita käsittelemättä tai valikoida niistä vain joku osa. Meillä on Suomessa asioiden käsittelypakko. Kun asiamäärät kasvavat ja porukka vähenee, se tarkoittaa vähintäänkin käsittelyaikojen pitentymistä. Todennäköisesti se tarkoittaa myös laadun huonontumista. Poliisi ei voi sanoa Lapissakaan, ettei se nyt ehdi tulla puukkotappelua selvittämään, kun väkeä on niin vähän. Lupaavat tulla ehkä ensi viikolla, jos joku asiakkaista on silloin vielä hengissä.

Lue lisää

Nyt puhut jostain muusta kuin tuottavuusohjelmasta. Tutkijat, joihin viittaat, eivät hekään puhu tuottavuusohjelmasta, vaan ongelmista, joita tuottavuusohjelmalla pyritään ratkaisemaan.

Politikoivassa "kritiikissä" unohdetaan ilmeisen tarkoitushakuisesti, että tuottavuusohjelmaa ei vielä edes ole, kun se on vasta siinä vaiheessa, että kunkin ministeriön tulisi itse tehdä SUUNNITELMA siitä, millä tavalla se AIKOO omaan tuottavuuttaan parantaa.

ohjelmassa on toki ohjeellisia tavoitteita mm. siitä, miten henkilöstän tulisi luonnollista tietä vähetä, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata samaa määrää uusia työntekijöitä, mutta muuten on tuottavuuden parantamisen keinovalikoima täysin ministeriöiden omien virkamiesten käsissä.

Kukaan ei siis ole määrännyt vähentämään poliiseja tai tuomareita, mutta työt pitäisi suunnitella niin, että pliisi tejee vähemmän paperityötä, jolloin kenttätyöhön riittää enemmän aikaa eikä paperityön vuoksi tarvita niin paljoa poliiseja.

Oikeuspalveluissakin on sen verran korjaamisen varaa, ettei asianosaisten tarvitse vuosikausia odottaa oikeuden päätöstä, kun oikeuslaitos kierrättää papereita keskuudessaan edes takaisin. Ei sekään tuomareiden määrän vähentämistä tarkoita.

Sori vaan kirjoitti:

Nyt puhut jostain muusta kuin tuottavuusohjelmasta. Tutkijat, joihin viittaat, eivät hekään puhu tuottavuusohjelmasta, vaan ongelmista, joita tuottavuusohjelmalla pyritään ratkaisemaan.

Politikoivassa "kritiikissä" unohdetaan ilmeisen tarkoitushakuisesti, että tuottavuusohjelmaa ei vielä edes ole, kun se on vasta siinä vaiheessa, että kunkin ministeriön tulisi itse tehdä SUUNNITELMA siitä, millä tavalla se AIKOO omaan tuottavuuttaan parantaa.

ohjelmassa on toki ohjeellisia tavoitteita mm. siitä, miten henkilöstän tulisi luonnollista tietä vähetä, kun eläkkeelle jäävien tilalle ei palkata samaa määrää uusia työntekijöitä, mutta muuten on tuottavuuden parantamisen keinovalikoima täysin ministeriöiden omien virkamiesten käsissä.

Kukaan ei siis ole määrännyt vähentämään poliiseja tai tuomareita, mutta työt pitäisi suunnitella niin, että pliisi tejee vähemmän paperityötä, jolloin kenttätyöhön riittää enemmän aikaa eikä paperityön vuoksi tarvita niin paljoa poliiseja.

Oikeuspalveluissakin on sen verran korjaamisen varaa, ettei asianosaisten tarvitse vuosikausia odottaa oikeuden päätöstä, kun oikeuslaitos kierrättää papereita keskuudessaan edes takaisin. Ei sekään tuomareiden määrän vähentämistä tarkoita.

Lue lisää

Olet väärässä. Tuottavuusohjelma on tämän nimisenäkin ollut voimassa jo pitempään. Esim. vuosina 2007 - 2008 toteutettuja tuottavuusohjelman henkilötyövähennyksiä ei voi enää suunnitella uudestaan tulevina vuosina.

Tuottavuusohjelman sisältöehdotukset on annettu ministeriöille, mutta samalla velvoitettu kaikki hallinnonalat henkilötyövuosivähennyksiin. Sellaista vaihtoehtoa, että jokin hallinnoala voisi päätyä henkilöstönsä lisäämiseen, vaikka perusteet olisivat kuinka hyvät, ei ole olemassa. Tuottavuutta voidaan tämän ohjelman mukaan saavuttaa vain henkilöstöä vähentämällä, mikä on tietysti aivan älytön keino/tavoite -suhde, kun sitä ja vain sitä voidaan käyttää.

Monilla hallinnonaloilla työvoimakustannukset ovat olennainen menoerä. Näin on tuntemillani poliisi- ja oikeushallinnon alueillakin. Kun henkilöstömenot ovat 80-90 % kuluista, ei siinä paljon muusta jää silloin vähennettävää. Esim. poliisin kohdalla se tarkoittaisi silloin luopumista autoista ja siirtymistä jalka- ja polkupyöräpartiointiin. Kun poliisi joutuu lähtemään jossain Lapissa sitten hiihtäen tai pyörällä liikkeelle, se voi olla perillä jo muutamassa päivässä ja viikossa.

Paperitöiden tekeminen on olennainen osa poliisityötä. Kukaan muu kuin tehtävään koulutettu poliisi ei voi niitä tehdä. Sinulla lienee jokin hyvin omintakeinen käsitys näistä poliisin paperitöistä, jotka voitaisiin ulkoistaa, poistaa tai siirtää jonnekin muualle. Ne paperityöt ovat nimittäin eninmmäkseen kuulustelu- ja esitutkintapöytäkirjojen laatimisia, mikä on aivan olennainen osa poliisityötä. Se on usein jopa paljon olennaisempaa kuin ns. kenttätyö. Poliisin lupahallintotehtävissä on varmaan varaa rationalisointeihin, mutta tuskin enää paljon siihen nähden mitä on jo tehty.

Oikeushallinnon puolella on tehty lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla on voitu keventää byrokratiaa. Tällaiset ovat erityisesti eräät prosessiuudistukset kuten yhden pääkäsittelyn periaate ja kirjallisen menettelyn laajentaminen. Nämä puolestaan lisäävät poliisin paperitöitä, koska käsittelyissä ei jää tilalle sille, että tietoja täydennettäisiin myöhemmin.

Automaatioita on käytettu jo paljon hyväksi. Esim. osa liikennevalvonnasta on kameravalvontaa. Oikeushallinnon puolella on osin siirrytty videokäsittelyyn niissä tapauksissa, joissa kuuleminen paikan päällä aiheuttaisi kohtuuttoman suuria kustannuksia.

Oikeuslaitos ei kierrätä papereita huvin vuoksi mihinkään. Oikeusturvasyistä kaikille asianosaisielle on vaan annettava tilaisuus lausua asiasta. Jos esim. sinulle ei annettaisi asianosaisena mahdollisuutta lausua kaavoitusratkaisusta tms. omaa käsitystäsi, se ei olisi länsimaisen oikeuskäsityksen mukaista. Tinkimisen ei varaa ei ole enää paljon muuhun kuin oikeusturvasta tinkimiseen. Sellainen ei kuuluu länsimaiseen demokratiaan. Onneksi.

Niinpä niin kirjoitti:

Esimerkki varsin toimivasta hallinnollisesta muutoksesta on mm. Stakesin ja kansanterveyslaitoksen yhdistyminen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, nimihirviöstään huolimatta, pystyy yhdistämään sekä tekemisen että tutkimisen. Tämän tyyppisiä keinoja on käytettävissä edelleen ja nimenomaan tämän tyyppiset radionalistamistoimet lisäävät epävarmuutta, koska työtehtävät ja yhteisö muuttuu oleellisesti.

Oikeuslaitos ja poliisitoimi ei kestä ainakaan kovinkaan paljon vähentämisiä, ei etenkään kenttäpuolella. Poliisipiirejä yhdistämälläkään ei kovinkaan paljoa säästöjä synny, siitä olen samaa mieltä

Lue lisää

tarpeettomiksi käyneiden vasemmistolaisten hautausmaa. Siellä on nyt lähinnä näitä Loka-Laitisen määrittämiä päivystäviä dosentteja, joiden mielipiteen arvaa kysymättäkin. Melko hyödytön laitos.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet väärässä. Tuottavuusohjelma on tämän nimisenäkin ollut voimassa jo pitempään. Esim. vuosina 2007 - 2008 toteutettuja tuottavuusohjelman henkilötyövähennyksiä ei voi enää suunnitella uudestaan tulevina vuosina.

Tuottavuusohjelman sisältöehdotukset on annettu ministeriöille, mutta samalla velvoitettu kaikki hallinnonalat henkilötyövuosivähennyksiin. Sellaista vaihtoehtoa, että jokin hallinnoala voisi päätyä henkilöstönsä lisäämiseen, vaikka perusteet olisivat kuinka hyvät, ei ole olemassa. Tuottavuutta voidaan tämän ohjelman mukaan saavuttaa vain henkilöstöä vähentämällä, mikä on tietysti aivan älytön keino/tavoite -suhde, kun sitä ja vain sitä voidaan käyttää.

Monilla hallinnonaloilla työvoimakustannukset ovat olennainen menoerä. Näin on tuntemillani poliisi- ja oikeushallinnon alueillakin. Kun henkilöstömenot ovat 80-90 % kuluista, ei siinä paljon muusta jää silloin vähennettävää. Esim. poliisin kohdalla se tarkoittaisi silloin luopumista autoista ja siirtymistä jalka- ja polkupyöräpartiointiin. Kun poliisi joutuu lähtemään jossain Lapissa sitten hiihtäen tai pyörällä liikkeelle, se voi olla perillä jo muutamassa päivässä ja viikossa.

Paperitöiden tekeminen on olennainen osa poliisityötä. Kukaan muu kuin tehtävään koulutettu poliisi ei voi niitä tehdä. Sinulla lienee jokin hyvin omintakeinen käsitys näistä poliisin paperitöistä, jotka voitaisiin ulkoistaa, poistaa tai siirtää jonnekin muualle. Ne paperityöt ovat nimittäin eninmmäkseen kuulustelu- ja esitutkintapöytäkirjojen laatimisia, mikä on aivan olennainen osa poliisityötä. Se on usein jopa paljon olennaisempaa kuin ns. kenttätyö. Poliisin lupahallintotehtävissä on varmaan varaa rationalisointeihin, mutta tuskin enää paljon siihen nähden mitä on jo tehty.

Oikeushallinnon puolella on tehty lainsäädännöllisiä uudistuksia, joilla on voitu keventää byrokratiaa. Tällaiset ovat erityisesti eräät prosessiuudistukset kuten yhden pääkäsittelyn periaate ja kirjallisen menettelyn laajentaminen. Nämä puolestaan lisäävät poliisin paperitöitä, koska käsittelyissä ei jää tilalle sille, että tietoja täydennettäisiin myöhemmin.

Automaatioita on käytettu jo paljon hyväksi. Esim. osa liikennevalvonnasta on kameravalvontaa. Oikeushallinnon puolella on osin siirrytty videokäsittelyyn niissä tapauksissa, joissa kuuleminen paikan päällä aiheuttaisi kohtuuttoman suuria kustannuksia.

Oikeuslaitos ei kierrätä papereita huvin vuoksi mihinkään. Oikeusturvasyistä kaikille asianosaisielle on vaan annettava tilaisuus lausua asiasta. Jos esim. sinulle ei annettaisi asianosaisena mahdollisuutta lausua kaavoitusratkaisusta tms. omaa käsitystäsi, se ei olisi länsimaisen oikeuskäsityksen mukaista. Tinkimisen ei varaa ei ole enää paljon muuhun kuin oikeusturvasta tinkimiseen. Sellainen ei kuuluu länsimaiseen demokratiaan. Onneksi.

Lue lisää

Kirjoituksesi kuvastaa pelkkää muutosvastarintaa, kun ohitat tyystin sen, mikä on olennaista: ministeriöiden tehtävä on suunnitella kukin oman toimialueensa tuottavuuden kasvun keinot.

Kritiikkisi kohdistuu nyt vain omaa mielikuvitustasi vastaan.

Obs1 kirjoitti:

tarpeettomiksi käyneiden vasemmistolaisten hautausmaa. Siellä on nyt lähinnä näitä Loka-Laitisen määrittämiä päivystäviä dosentteja, joiden mielipiteen arvaa kysymättäkin. Melko hyödytön laitos.

Lue lisää

Laitisen jutut ovat pakinoita, eivät havaintoja elävästä elämästä. Hän provosoi tarkoituksella, etenkin tasa-arvo ja sosiaalipuoleen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö ovat tämän kirjoittajan hampaissa. Syynä lienee se, että feministit ovat aika ärhäköitä ottamaan kantaa, näin jopa poikkeuksellisen kehno kolumni, saa yllättävästi näyttävyyttä.

Nykyaikana ei oikeastaan voi mitään päätöksiä tehdä perstuntumalla, alustavaa tutkimustyötä on tehtävä, vaikka osa tuloksista olisikin ennalta arvattavissa. Suurin osa on kuitenkin uutta/varteenotettavaa tietoa.

Nythän asia on siltä osin hoidettu Stakes on haudattu historian hämärään.

Niinpä niin kirjoitti:

Laitisen jutut ovat pakinoita, eivät havaintoja elävästä elämästä. Hän provosoi tarkoituksella, etenkin tasa-arvo ja sosiaalipuoleen liittyvä tutkimus- ja kehittämistyö ovat tämän kirjoittajan hampaissa. Syynä lienee se, että feministit ovat aika ärhäköitä ottamaan kantaa, näin jopa poikkeuksellisen kehno kolumni, saa yllättävästi näyttävyyttä.

Nykyaikana ei oikeastaan voi mitään päätöksiä tehdä perstuntumalla, alustavaa tutkimustyötä on tehtävä, vaikka osa tuloksista olisikin ennalta arvattavissa. Suurin osa on kuitenkin uutta/varteenotettavaa tietoa.

Nythän asia on siltä osin hoidettu Stakes on haudattu historian hämärään.

Lue lisää

väitteeni oli vähän liioiteltu, mutta olen todella tyytyväinen, että Stakes on haudattu. Kun nyt jopa Vappu Taipale on päässyt eläkkeelle, niin ei hänenkään erittäin yksipuolisia lausuntoja tarvitse kuunnella tai lukea. Eiköhän meille ole riittävästi Ilkassa, joka sentään on hauska.

Keskustan palstalla.

mitä tahansa ohjelmaa mitä kokkareet ajavat. Tuottavuusohjelma tuottaa ainoastaan työttömyyttä ja laadun heikkenemistä. Ja porvarihallitus sen kun jatkaa rikkaiden elvytystä kuten ainakin kunnon rikkaiden sosiaalitoimisto.

Kehottaisin sinua lukemaan ensi alkuun tämän päivän Hesarin vieraskynä-yliössä olleen kahden asiaa tutkineen kirjoituksen. Siitä löytyy monia vastauksia siihen, mitä kommentissasi esität.

Tunnen toki tuottavuusohjelman ajatustaustan. Keskeinen asia on saada sillä tavoin koulutettua väkeä yksityissekorille. Kuten Hesarin yliössä tänään kerrotaan, valtiosektorin osuus työvoimasta on vain 6 prosenttia. Se on ollut parikymmentä vuotta sitten paljon suurempi. Väkeä on vähennetty toimintoja yksityistämällä ja liikelaitoistamalla (nettobudjetoinnilla) jo tähänkin asti erittäin paljon.

Valtionhallintoon rekrytoitavat eivät usein edes ole poissa mistään muualta. Koulutustarpeet ovat usein erilaiset kuin yksityisaloilla, mikä tuodaan myös hyvin esiin Hesarin kirjoituksessa. Tunnen itse työelämäni ajoilta oikeus- ja poliisisektorin hallintoa. Minun on kyllä aikamoisen vaikea käsittää sitä, miten vähentämällä syyttäjä- ja tuomarikuntaa kyetään hoitamaan kasvavamassa oleva juttumäärä. Hieman oudolta tuntuu myös se, mihin yksityisalojen töihin poliisiksi kouluttautuminen antaa eväät. Onko edes järkevää kouluttaa poliiseja, jos heitä on tarpeen rekrytoida ykistyissektorille. Monille yhteiskuntatieteellisen ja humanististen alojen koulutetuille ei myöskään välttämättä löydy luontevaa paikkaa yksityissektorilta.

Tuottavuusohjelmalla heikennetään väkisinkin asiakas- ja palvelutarjontaa. Asioiden hoitamisen kesto ainakin pitenee. Ei yksityiselläkään sektorilla vähennetä väkeä silloin, kun tavaroiden ja palveluiden kysyntä kasvaa.

Toimintoja voi tietysti aina yrittää tehostaa. Sinulla on kuitenkin totaalisen väärä käsitys siitä, että tähän tehostamiseen olisi alettu vasta nyt. Valtaosa tehostamistoimista tehtiin jo viime laman aikoina ja seurauksena. Nyt on kyse enemmän henkilöstön vähentämisestä ja sen myötä tuottavuuden heikentämisestä eikä tehostamisesta. Tämän vaaran ovat tuoneet esille monien hallinnoalojen johtavat virkamiehet ja vähitellen yhä useammat poliitikot. Nyt tilanteeseen on saatu myös tutkimuksellista tietoa. Kun puhut fossiileista, niin huomaan, että sinulta on jäänyt tämä kaikki huomaamatta.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kehottaisin sinua lukemaan ensi alkuun tämän päivän Hesarin vieraskynä-yliössä olleen kahden asiaa tutkineen kirjoituksen. Siitä löytyy monia vastauksia siihen, mitä kommentissasi esität.

Tunnen toki tuottavuusohjelman ajatustaustan. Keskeinen asia on saada sillä tavoin koulutettua väkeä yksityissekorille. Kuten Hesarin yliössä tänään kerrotaan, valtiosektorin osuus työvoimasta on vain 6 prosenttia. Se on ollut parikymmentä vuotta sitten paljon suurempi. Väkeä on vähennetty toimintoja yksityistämällä ja liikelaitoistamalla (nettobudjetoinnilla) jo tähänkin asti erittäin paljon.

Valtionhallintoon rekrytoitavat eivät usein edes ole poissa mistään muualta. Koulutustarpeet ovat usein erilaiset kuin yksityisaloilla, mikä tuodaan myös hyvin esiin Hesarin kirjoituksessa. Tunnen itse työelämäni ajoilta oikeus- ja poliisisektorin hallintoa. Minun on kyllä aikamoisen vaikea käsittää sitä, miten vähentämällä syyttäjä- ja tuomarikuntaa kyetään hoitamaan kasvavamassa oleva juttumäärä. Hieman oudolta tuntuu myös se, mihin yksityisalojen töihin poliisiksi kouluttautuminen antaa eväät. Onko edes järkevää kouluttaa poliiseja, jos heitä on tarpeen rekrytoida ykistyissektorille. Monille yhteiskuntatieteellisen ja humanististen alojen koulutetuille ei myöskään välttämättä löydy luontevaa paikkaa yksityissektorilta.

Tuottavuusohjelmalla heikennetään väkisinkin asiakas- ja palvelutarjontaa. Asioiden hoitamisen kesto ainakin pitenee. Ei yksityiselläkään sektorilla vähennetä väkeä silloin, kun tavaroiden ja palveluiden kysyntä kasvaa.

Toimintoja voi tietysti aina yrittää tehostaa. Sinulla on kuitenkin totaalisen väärä käsitys siitä, että tähän tehostamiseen olisi alettu vasta nyt. Valtaosa tehostamistoimista tehtiin jo viime laman aikoina ja seurauksena. Nyt on kyse enemmän henkilöstön vähentämisestä ja sen myötä tuottavuuden heikentämisestä eikä tehostamisesta. Tämän vaaran ovat tuoneet esille monien hallinnoalojen johtavat virkamiehet ja vähitellen yhä useammat poliitikot. Nyt tilanteeseen on saatu myös tutkimuksellista tietoa. Kun puhut fossiileista, niin huomaan, että sinulta on jäänyt tämä kaikki huomaamatta.

Lue lisää

Minulle ei yksi mielipidekirjoitus Hesarissa ole totuuden lähde. Kuten sinulle. En tiedä mikä olet miehiäsi mutta kovin kapealaiselta osaamisesi näyttää. Viittaa siis kohdallasi valtionvirkamieheen, mikä selittäisi kantasi vanhoillisuuden.

Juuri tuo kapealaisuus on yksi hallinnon raskaaksi tekevä seikka josta nyt pyritään eroon. Virkamiehellä voi olla muitakin kuin yksi tarkkaan rajattu työtehtävä. Joka kirkonkylään ei tarvita poliisin lupatoimistoa, Kelan konttoria ja muita erillisiä yksiköitä, vaan homman voi hoitaa "yhdellä luukulla" vaikkapa Kelan konttorissa jos halua on.

Tärkeitä tuottavuuden kehittämishankkeita ovat myös tukipalveluja koskevat järkeistämiset ja prosessien sähköistäminen. Verohallinto esimerkiksi voi säästää paljonkin sähköistämällä palveluja, samoin erilaiset rekisteröinnit voidaan aivan hyvin hoitaa tietotekniikalla.

Poliisista puheenollen, esimerkiksi poliisipäälliköiden ja hallinnon apuhenkilöstön määrää vähentämällä (= piirejä yhdistämällä) ja rutiinien (vaikkapa lupamenettelyissä) automatisonnilla, voidaan taata poliisille kenttätyöhön tarvittavat resurssit. Se on juuri sitä tuottavuuden kehitystä johon tähdätään.

Poliisin työtä voidaan myös järkeistää sallimalla joidenkin yksinkertaisten tehtävien hoitamainen vartiointiliikkeiden toimesta. Poliisin ei tarvitse kuskata humalaisia putkaan, sen voisi aivan hyvin hoitaa vartioliikkeiden toimesta.

Yksi merkittävä tehostamisen paikka on eri hallinnonalojen päällekkäisyyksien purkaminen, esimerkiksi talous- ja henkilöstöasiat voidaan yhdistää. Vaikkapa hankintoja varten ei jokaiseen yksikköön tarvita erilistä ostajaa, vaan homma voidaan hoitaa keskitetysti yhdestä paikasta kaikille hallinnonaloille. Isot hankinta määrät toisivat vielä lisäsäästöä yksikkökustannusten halpemisena.

Vain kaltaistesi änkyröiden roikkuminen valtionhallinnossa jarrutamassa väistämätöntä kehitystä estää asioiden uudistamisen ja järkesitämisen

Mielipidepankki kirjoitti:

Kehottaisin sinua lukemaan ensi alkuun tämän päivän Hesarin vieraskynä-yliössä olleen kahden asiaa tutkineen kirjoituksen. Siitä löytyy monia vastauksia siihen, mitä kommentissasi esität.

Tunnen toki tuottavuusohjelman ajatustaustan. Keskeinen asia on saada sillä tavoin koulutettua väkeä yksityissekorille. Kuten Hesarin yliössä tänään kerrotaan, valtiosektorin osuus työvoimasta on vain 6 prosenttia. Se on ollut parikymmentä vuotta sitten paljon suurempi. Väkeä on vähennetty toimintoja yksityistämällä ja liikelaitoistamalla (nettobudjetoinnilla) jo tähänkin asti erittäin paljon.

Valtionhallintoon rekrytoitavat eivät usein edes ole poissa mistään muualta. Koulutustarpeet ovat usein erilaiset kuin yksityisaloilla, mikä tuodaan myös hyvin esiin Hesarin kirjoituksessa. Tunnen itse työelämäni ajoilta oikeus- ja poliisisektorin hallintoa. Minun on kyllä aikamoisen vaikea käsittää sitä, miten vähentämällä syyttäjä- ja tuomarikuntaa kyetään hoitamaan kasvavamassa oleva juttumäärä. Hieman oudolta tuntuu myös se, mihin yksityisalojen töihin poliisiksi kouluttautuminen antaa eväät. Onko edes järkevää kouluttaa poliiseja, jos heitä on tarpeen rekrytoida ykistyissektorille. Monille yhteiskuntatieteellisen ja humanististen alojen koulutetuille ei myöskään välttämättä löydy luontevaa paikkaa yksityissektorilta.

Tuottavuusohjelmalla heikennetään väkisinkin asiakas- ja palvelutarjontaa. Asioiden hoitamisen kesto ainakin pitenee. Ei yksityiselläkään sektorilla vähennetä väkeä silloin, kun tavaroiden ja palveluiden kysyntä kasvaa.

Toimintoja voi tietysti aina yrittää tehostaa. Sinulla on kuitenkin totaalisen väärä käsitys siitä, että tähän tehostamiseen olisi alettu vasta nyt. Valtaosa tehostamistoimista tehtiin jo viime laman aikoina ja seurauksena. Nyt on kyse enemmän henkilöstön vähentämisestä ja sen myötä tuottavuuden heikentämisestä eikä tehostamisesta. Tämän vaaran ovat tuoneet esille monien hallinnoalojen johtavat virkamiehet ja vähitellen yhä useammat poliitikot. Nyt tilanteeseen on saatu myös tutkimuksellista tietoa. Kun puhut fossiileista, niin huomaan, että sinulta on jäänyt tämä kaikki huomaamatta.

Lue lisää

Vieraskynäkirjoitus kuvaa hyvin julkishallinnon surkeaa työtilannetta, mutta otsikointia lukuunottamatta sillä eiolemitään tekemistä hallituksen tuottavuusohjelman kanssa.

Kirjoitushan kuvaa pelkkää historiaa ja sellaisia käytäntöjä ja johtamistapoja, joista pitää tuottavuusohjelma suunnittelemalla ja toteuttamalla päästä eron.

Kirjoittajat ovat tutkijoita, mutta eivät kirjoita mistään tutkimustuloksista, vaan polemisoivat ja politikoivat aivan kuin oppositiopoliitikot, vieläpä hyvin vasemmistolaiset poliitikot.

Tämä ei ol edes kuvaavin kohta kirjoituksessa, mutta loppukaneettina hyvin paljastava sen suhteen, mitkä ovat olleeet kirjoittajien "kritiikin" tavoitteet:

"Tarvitsemme aikaa ja resursseja, jotta hankittua osaamista voidaan hyödyntää yhdessä työskennellen entistä paremmin. Emme tarvitse työntekijöiden keskinäistä kilpailua ja jatkuvaa työsuoritusten mittaamista tai supistuslaskelmia."

Tuottavuusohjelma ei näet sisällä mitään "työntekijöiden keskinäistä kilpailua ja jatkuvaa työsuoritusten mittaamista tai supistuslaskelmia". Tuo on silkkaa politikointia ja suorastaan herjaamista tuottavuusohjelman tavoitteiden valossa.

änkyrä olet kirjoitti:

Minulle ei yksi mielipidekirjoitus Hesarissa ole totuuden lähde. Kuten sinulle. En tiedä mikä olet miehiäsi mutta kovin kapealaiselta osaamisesi näyttää. Viittaa siis kohdallasi valtionvirkamieheen, mikä selittäisi kantasi vanhoillisuuden.

Juuri tuo kapealaisuus on yksi hallinnon raskaaksi tekevä seikka josta nyt pyritään eroon. Virkamiehellä voi olla muitakin kuin yksi tarkkaan rajattu työtehtävä. Joka kirkonkylään ei tarvita poliisin lupatoimistoa, Kelan konttoria ja muita erillisiä yksiköitä, vaan homman voi hoitaa "yhdellä luukulla" vaikkapa Kelan konttorissa jos halua on.

Tärkeitä tuottavuuden kehittämishankkeita ovat myös tukipalveluja koskevat järkeistämiset ja prosessien sähköistäminen. Verohallinto esimerkiksi voi säästää paljonkin sähköistämällä palveluja, samoin erilaiset rekisteröinnit voidaan aivan hyvin hoitaa tietotekniikalla.

Poliisista puheenollen, esimerkiksi poliisipäälliköiden ja hallinnon apuhenkilöstön määrää vähentämällä (= piirejä yhdistämällä) ja rutiinien (vaikkapa lupamenettelyissä) automatisonnilla, voidaan taata poliisille kenttätyöhön tarvittavat resurssit. Se on juuri sitä tuottavuuden kehitystä johon tähdätään.

Poliisin työtä voidaan myös järkeistää sallimalla joidenkin yksinkertaisten tehtävien hoitamainen vartiointiliikkeiden toimesta. Poliisin ei tarvitse kuskata humalaisia putkaan, sen voisi aivan hyvin hoitaa vartioliikkeiden toimesta.

Yksi merkittävä tehostamisen paikka on eri hallinnonalojen päällekkäisyyksien purkaminen, esimerkiksi talous- ja henkilöstöasiat voidaan yhdistää. Vaikkapa hankintoja varten ei jokaiseen yksikköön tarvita erilistä ostajaa, vaan homma voidaan hoitaa keskitetysti yhdestä paikasta kaikille hallinnonaloille. Isot hankinta määrät toisivat vielä lisäsäästöä yksikkökustannusten halpemisena.

Vain kaltaistesi änkyröiden roikkuminen valtionhallinnossa jarrutamassa väistämätöntä kehitystä estää asioiden uudistamisen ja järkesitämisen

Lue lisää

et ole valtionhallinnossa työskennellyt etkä tunne sen nykyistä tilannetta.

Silti on sanottava, että lähes kaikki se, mitä edellä esität on järkevää ja toteuttamiskelpoista rationalisointia. Ainoa mikä sinulta on vaan jäänyt huomaamatta on se, että lähes kaikki mainitsemasi keinot ovat olleet jo käytössä. Niitä on jo toteutettu. Tehtäviä tuppaa vain tulemaan enemmän lisää sitä myöten kuin mainituilla rationalisoinnille voidaan niihin käytettyä työpanosta vähentää.

Samaan aikaan kun meillä Suomessa esim. juuri poliisien määrää tuottavuusohjelmalla vähennetään, muissa pohjoismaissa on tehty päätöksiä taikka hallituksen esityksiä poliisimäärän kasvattamisesta tehtävien määrän kasvaessa. Veikkaan, että meillä Suomessakin asiaa joudutaan punnitsemaan tältä osin uudestaan.

Kysymys ei ole mistään järkeistämisehdotuksesta, kun puhutaan tuottavuusohjelmasta. Se on henkilösmenojen vähentämisohjelma. Jos kyse olisi järkeistämisestä, katsottaisiin läpi kaikki tehtävät, jotka pitää hoitaa ja varattaisiin sitten niihin resurssit. Siinä voi aivan hyvin vielä kerran katsoa, onko tilaa vielä senkaltaisille rationalisoinneille, joita toit esiin tajuamatta, että suurin osa niistä on jo toteutettu.

Mielipidepankki kirjoitti:

et ole valtionhallinnossa työskennellyt etkä tunne sen nykyistä tilannetta.

Silti on sanottava, että lähes kaikki se, mitä edellä esität on järkevää ja toteuttamiskelpoista rationalisointia. Ainoa mikä sinulta on vaan jäänyt huomaamatta on se, että lähes kaikki mainitsemasi keinot ovat olleet jo käytössä. Niitä on jo toteutettu. Tehtäviä tuppaa vain tulemaan enemmän lisää sitä myöten kuin mainituilla rationalisoinnille voidaan niihin käytettyä työpanosta vähentää.

Samaan aikaan kun meillä Suomessa esim. juuri poliisien määrää tuottavuusohjelmalla vähennetään, muissa pohjoismaissa on tehty päätöksiä taikka hallituksen esityksiä poliisimäärän kasvattamisesta tehtävien määrän kasvaessa. Veikkaan, että meillä Suomessakin asiaa joudutaan punnitsemaan tältä osin uudestaan.

Kysymys ei ole mistään järkeistämisehdotuksesta, kun puhutaan tuottavuusohjelmasta. Se on henkilösmenojen vähentämisohjelma. Jos kyse olisi järkeistämisestä, katsottaisiin läpi kaikki tehtävät, jotka pitää hoitaa ja varattaisiin sitten niihin resurssit. Siinä voi aivan hyvin vielä kerran katsoa, onko tilaa vielä senkaltaisille rationalisoinneille, joita toit esiin tajuamatta, että suurin osa niistä on jo toteutettu.

Lue lisää

Valtionhallinnossa toteutetut rationalisoinnit ovat vain pientä alkua sille mitä voisi tehdä jos olisi kykyä ajatella ja toimia.

Se että pidät jo toteutettuja toimia riittävinä kuvaa ettei sinulla ole hajunhaulia mitä kaikkea vaikkapa asiakirjahallinon sähköistämisellä voidaan saada aikaan.

Kun yritykset meillä ja etenkin muualla hoitavat keskinäisen asiointinsa jo täysin sähköisesti, hallintovirkamiehet vaativat edelleen lomakkeiden manuaalista täyttöä viraston tiskillä. Ja pahimmillaan täyttävät niitä toinen toiselleen "lausuntojen" ja "selvitysten" muodossa. Vaikkapa jossain kaavan vahvistusprosessissa pyydetään sellainen määrä lausuntoja eri viranomaisilta, ettei se enää palvele kenenkään etuja, eikä sillä ole oikeusturvan kannalta mitään merkitystä.

Poliisien määrää ei tarvitse vähentää, mutta poliisien työtä voidaan ohajata kenttätyöhön asiakirjojen täyttämisen sijaan. Olen itse joutunut pariin kertaan tekemään rikosilmoituksen poliisiasemalla ja täytyy sanoa, että on suorastaan surkuhupaisaa seurata näiden konstaapeleiden naputtelua. Kaikki tuntemani poliisit (ja niitä on monia) inhoavat juuri tätä paperityötä, joten olisi varmasti myös työmoraalia kohottavaa vapauttaa heidät hallintorutiineista ja lomakkeiden naputtelusta.

ovat pintaa kirjoitti:

Valtionhallinnossa toteutetut rationalisoinnit ovat vain pientä alkua sille mitä voisi tehdä jos olisi kykyä ajatella ja toimia.

Se että pidät jo toteutettuja toimia riittävinä kuvaa ettei sinulla ole hajunhaulia mitä kaikkea vaikkapa asiakirjahallinon sähköistämisellä voidaan saada aikaan.

Kun yritykset meillä ja etenkin muualla hoitavat keskinäisen asiointinsa jo täysin sähköisesti, hallintovirkamiehet vaativat edelleen lomakkeiden manuaalista täyttöä viraston tiskillä. Ja pahimmillaan täyttävät niitä toinen toiselleen "lausuntojen" ja "selvitysten" muodossa. Vaikkapa jossain kaavan vahvistusprosessissa pyydetään sellainen määrä lausuntoja eri viranomaisilta, ettei se enää palvele kenenkään etuja, eikä sillä ole oikeusturvan kannalta mitään merkitystä.

Poliisien määrää ei tarvitse vähentää, mutta poliisien työtä voidaan ohajata kenttätyöhön asiakirjojen täyttämisen sijaan. Olen itse joutunut pariin kertaan tekemään rikosilmoituksen poliisiasemalla ja täytyy sanoa, että on suorastaan surkuhupaisaa seurata näiden konstaapeleiden naputtelua. Kaikki tuntemani poliisit (ja niitä on monia) inhoavat juuri tätä paperityötä, joten olisi varmasti myös työmoraalia kohottavaa vapauttaa heidät hallintorutiineista ja lomakkeiden naputtelusta.

Lue lisää

En tiedä miltä vuosituhannelta nuo kokemuksesi oikein mahtavat olla. Sähköistämis- yms. rationalisointeja voi toki aina tehdä lisää, mutta ainakin tuntemillani hallinnonaloilla tämä tie on jo paljolti käyty läpi.

Yritykset eivät suinkaan hoida asioitaan sähköisesti edes siinä määrin kuin valtionhallinto, kun kyse on asiakaspalvelusta. Oletko nähnyt sellaista autonäyttelyä, jossa asiakkaita kehotetaan tulemaan paikalle sähköisesti. Minusta ihmiset käyvät edelleenkin kaupoissa ihan fyysisesti, vaikka sähköiseen kaupankäyntiin on olemassa keinot. Yksityinen sektori on tässä kohdin valovuosien päässä julkisesta. Keskenään viranomaiset asioivat melkein yksinomaan sähköisesti. Tosin erilaisia palavereja ja vuorovaikutteisia neuvotteluja käydään edelleen paljon myös fyysisesti paikalla ollen. Menepä katsomaan vaikka Brysseliin, hoitavatko yksityisektori lobbaamistaan pelkästään sähköisesti.

Otit esille kaavan vahvistusprosessin. Hyvä niin. Kaavoitus on alue, joka vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Sen vuoksi halutaan myös monen asiantuntijan lausunnot valmisteluvaiheessa. Tämä on kuitenkin kunnallista päätöksentekoa, koska kaavoitus on kuntien monopoli. Kunnat siis päättävät lakien mukaan siitä, keiltä kaikilta lausuntoja pyydetään. Lisäksi asianosaisilla eli kuntalaisilla ja niillä, joihin kaavoituksella vaikutetaan, on lain mukaan oikeus esittää näkemyksensä. Jos näitä asioita halutaan muuttaa, hallitus voi tehdä sitä koskevan esityksen. Se ei ole kuitenkaan mikään tuottavuusohjelman kysymys sinällään.

Rikosilmoituksen voi tehdä nykyisin myös sähköisesti. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmä on jo kauan ollut sähköisessä muodossa. Viimeiset koneella kirjoitetut ilmoitukset tai sellaiset ilmoitukset, jotka eivät olleet sähköisessä järjestelmässä, tehtiin joskus 1980-luvulla. Se että poliisi kirjaa näitä ilmoituksia ja tekee esitutkintapöytäkirjoja, johtuu yksinomaan siitä, että poliisi on koulutettu sitä varten. Nämä asiat sisältävät poikkeuksetta juridisesti relevantteja seikkoja, jotka on kirjaamisvaiheessa huomioitava. Kyse on asiantuntemusta vaativasta tehtävästä. Kyllä joku maallikkokin kykenee puukolla viiltämään mahan auki ja vielä vikkelämmin kuin lääkäri sen tekee, mutta jättäisin leikkaushommat tästä hitaudesta huolimatta silti vain lääkäreille.

Poliisit eivät juurikaan tee mitään hallintorutiineja. Sitä varten ovat poliisipäälliköt ja komissariot sekä toimistohenkilökunta. Poliisien työhön kuuluu luonnollisesti olennaisena osana kuulustelu- ja esitutkintapöytäkirjojen teko. Toki tätä vaihetta voidaan inhota, jos siihen ei ole kykyjä. Esim. talousrikostutkinnassa valtaosa kaikesta tutkintamateriaalistakin on kirjallista ja työn pääosa tehdään omassa virkahuoneessa näitä dokumentteja tutkimalla sekä kuulustelemalla asianonosaisia.

Järjestyspoliisitehtävissä työn pääsisältö on kenttätyötä. Siinä partioidaan, puututaan järjestyshäiröihin, valvotaan liikennettä jne. Rikospoliisien tehtävä on osin kenttätyötä ja osin paperityötä. Paperityö on välttämätöntä, jos aisoita halutaan käsitellä tuomioistuimissa. Jokainen poliisimies käsittää, että se on välttämätöntä. Ei tilannetta voi siihen päästää, että poliisimiehet kutsuttaisiin vuoden päästä järjestettävään oikeuskäsittelyyn, jolloin he sanoisivat, etteivät muista tästä jutusta oikein mitään, kun siitä on sen verran pitkä aika. Oikeus toteaisi sitten sen jälkeen, että syyte pitää näytön puutteen vuoksi hylätä. Toki tästä "rationalisoinnista" olisi se etu, että vankilamme tyhjenisivät pikavauhtia vangeista, jolloin vanginvartijoitakaan ei enää tarvittaisi. Ymmärtänet, että niitä seurauksia voisi sitten näkyä vähän muualla.

Mielipidepankki kirjoitti:

et ole valtionhallinnossa työskennellyt etkä tunne sen nykyistä tilannetta.

Silti on sanottava, että lähes kaikki se, mitä edellä esität on järkevää ja toteuttamiskelpoista rationalisointia. Ainoa mikä sinulta on vaan jäänyt huomaamatta on se, että lähes kaikki mainitsemasi keinot ovat olleet jo käytössä. Niitä on jo toteutettu. Tehtäviä tuppaa vain tulemaan enemmän lisää sitä myöten kuin mainituilla rationalisoinnille voidaan niihin käytettyä työpanosta vähentää.

Samaan aikaan kun meillä Suomessa esim. juuri poliisien määrää tuottavuusohjelmalla vähennetään, muissa pohjoismaissa on tehty päätöksiä taikka hallituksen esityksiä poliisimäärän kasvattamisesta tehtävien määrän kasvaessa. Veikkaan, että meillä Suomessakin asiaa joudutaan punnitsemaan tältä osin uudestaan.

Kysymys ei ole mistään järkeistämisehdotuksesta, kun puhutaan tuottavuusohjelmasta. Se on henkilösmenojen vähentämisohjelma. Jos kyse olisi järkeistämisestä, katsottaisiin läpi kaikki tehtävät, jotka pitää hoitaa ja varattaisiin sitten niihin resurssit. Siinä voi aivan hyvin vielä kerran katsoa, onko tilaa vielä senkaltaisille rationalisoinneille, joita toit esiin tajuamatta, että suurin osa niistä on jo toteutettu.

Lue lisää

>>Kysymys ei ole mistään järkeistämisehdotuksesta, kun puhutaan tuottavuusohjelmasta. Se on henkilösmenojen vähentämisohjelma.

Mielipidepankki kirjoitti:

En tiedä miltä vuosituhannelta nuo kokemuksesi oikein mahtavat olla. Sähköistämis- yms. rationalisointeja voi toki aina tehdä lisää, mutta ainakin tuntemillani hallinnonaloilla tämä tie on jo paljolti käyty läpi.

Yritykset eivät suinkaan hoida asioitaan sähköisesti edes siinä määrin kuin valtionhallinto, kun kyse on asiakaspalvelusta. Oletko nähnyt sellaista autonäyttelyä, jossa asiakkaita kehotetaan tulemaan paikalle sähköisesti. Minusta ihmiset käyvät edelleenkin kaupoissa ihan fyysisesti, vaikka sähköiseen kaupankäyntiin on olemassa keinot. Yksityinen sektori on tässä kohdin valovuosien päässä julkisesta. Keskenään viranomaiset asioivat melkein yksinomaan sähköisesti. Tosin erilaisia palavereja ja vuorovaikutteisia neuvotteluja käydään edelleen paljon myös fyysisesti paikalla ollen. Menepä katsomaan vaikka Brysseliin, hoitavatko yksityisektori lobbaamistaan pelkästään sähköisesti.

Otit esille kaavan vahvistusprosessin. Hyvä niin. Kaavoitus on alue, joka vaikuttaa hyvin moneen asiaan. Sen vuoksi halutaan myös monen asiantuntijan lausunnot valmisteluvaiheessa. Tämä on kuitenkin kunnallista päätöksentekoa, koska kaavoitus on kuntien monopoli. Kunnat siis päättävät lakien mukaan siitä, keiltä kaikilta lausuntoja pyydetään. Lisäksi asianosaisilla eli kuntalaisilla ja niillä, joihin kaavoituksella vaikutetaan, on lain mukaan oikeus esittää näkemyksensä. Jos näitä asioita halutaan muuttaa, hallitus voi tehdä sitä koskevan esityksen. Se ei ole kuitenkaan mikään tuottavuusohjelman kysymys sinällään.

Rikosilmoituksen voi tehdä nykyisin myös sähköisesti. Poliisin rikosilmoitusjärjestelmä on jo kauan ollut sähköisessä muodossa. Viimeiset koneella kirjoitetut ilmoitukset tai sellaiset ilmoitukset, jotka eivät olleet sähköisessä järjestelmässä, tehtiin joskus 1980-luvulla. Se että poliisi kirjaa näitä ilmoituksia ja tekee esitutkintapöytäkirjoja, johtuu yksinomaan siitä, että poliisi on koulutettu sitä varten. Nämä asiat sisältävät poikkeuksetta juridisesti relevantteja seikkoja, jotka on kirjaamisvaiheessa huomioitava. Kyse on asiantuntemusta vaativasta tehtävästä. Kyllä joku maallikkokin kykenee puukolla viiltämään mahan auki ja vielä vikkelämmin kuin lääkäri sen tekee, mutta jättäisin leikkaushommat tästä hitaudesta huolimatta silti vain lääkäreille.

Poliisit eivät juurikaan tee mitään hallintorutiineja. Sitä varten ovat poliisipäälliköt ja komissariot sekä toimistohenkilökunta. Poliisien työhön kuuluu luonnollisesti olennaisena osana kuulustelu- ja esitutkintapöytäkirjojen teko. Toki tätä vaihetta voidaan inhota, jos siihen ei ole kykyjä. Esim. talousrikostutkinnassa valtaosa kaikesta tutkintamateriaalistakin on kirjallista ja työn pääosa tehdään omassa virkahuoneessa näitä dokumentteja tutkimalla sekä kuulustelemalla asianonosaisia.

Järjestyspoliisitehtävissä työn pääsisältö on kenttätyötä. Siinä partioidaan, puututaan järjestyshäiröihin, valvotaan liikennettä jne. Rikospoliisien tehtävä on osin kenttätyötä ja osin paperityötä. Paperityö on välttämätöntä, jos aisoita halutaan käsitellä tuomioistuimissa. Jokainen poliisimies käsittää, että se on välttämätöntä. Ei tilannetta voi siihen päästää, että poliisimiehet kutsuttaisiin vuoden päästä järjestettävään oikeuskäsittelyyn, jolloin he sanoisivat, etteivät muista tästä jutusta oikein mitään, kun siitä on sen verran pitkä aika. Oikeus toteaisi sitten sen jälkeen, että syyte pitää näytön puutteen vuoksi hylätä. Toki tästä "rationalisoinnista" olisi se etu, että vankilamme tyhjenisivät pikavauhtia vangeista, jolloin vanginvartijoitakaan ei enää tarvittaisi. Ymmärtänet, että niitä seurauksia voisi sitten näkyä vähän muualla.

Lue lisää

Autokauppa on hyvä esimerkki tosiaan.

Nykyään vaikkapa kaikki myytävät vaihtoautot löytyvät netistä. Sinne kun vain naputtelee oman tarpeensa mukaisen auton vaatimukset; hintatason, ajetut kilometrit, vuosimallin jne saa listan autoista joita voi sitten mennä katsomaan ja koeajamaan paikanpäälle. Eli ei tarvitse ravata kymmeniä autokauppoja etsimässä sitä oikeaa.

Puhuin kaavojen vahvistusprosessista, en kuntien tekemästä kaavoituksen valmistelusta. Demaritollolle tuokin taisi olla mahdoton ymmärtää. Siinä juuri tehdään sitä päällekkaisyyttä, kun esimerkiksi tie- tai ratahankkeessa niin valtiovarainministeriö, maa- ja metsätalousministeriö kuin liikenne- ja viestintäministeriö antavat lausunnon kunnan vahvistettavaksi jättämään kaavaesitykseen.
Lisäksi vielä ainakin oikeusministeriölle, sisäasiainministeriölle, työ- ja elinkeinoministeriölle sekä joskus jopa sosiaali- ja terveysministeriölle sekä puolustusministeriölle on varattu tilaisuus lausunnon antamiseen. Eikä siinä vielä kaikki, kaavasta antaa lausuntojaan myös ympäristökeskukset ja muut maakunnalliset institutiot. Siinä sitä virkamies pyörittää paperia toinen toiselleen. Vain demaritollo voi pitää sellaista tärkeänä

Varmaan asian ympärillä esiintyy myös politikointia. En halua sitä kiistää. Itse olen tarkastellut asiaa enemmän asiakasnäkökulmasta.

Jos ja kun palveluja ja palvelutasoa halutaan tällä tavoin ajaa alas sen nimissä, että "tasapaino" yksityisen ja julkisen työvoiman kesken säilyisi, ohjelmaa ajavien tulisi tietenkin ottaa silloin myös täysi vastuu ohjelman toteuttamisen seurauksista. Sitä ei saisi jättää seuraaville hallituksille.

Politikoinnin lisäksi palvelutason heikentymisestä ovat huolissaan niiden tuottajat. Heillä on aitiopaikka nähdä, mitä tuotetaan. Vaikka näillä saattaa olla omakin lehmä tässä ojassa, tehtävä- ja toimintasoa koskevia perusteltuja virkamiesnäkemyksiä ei pitäisi jättää huomiomatta. Ainakin olisi hyvä kirjata ne ja sen jälkeen hallitus voisi ottaa vastuun siitä, että tehtävät kyetään entiseen tapaan hoitamaan.

Minusta kannattaisi ennemmin käydä keskustelua siitä, voitaisiinko jostain tehtävistä luopua kokonaan. Nythän tilanne on sellainen, että jokaista tehtävää joudutaan hoitamaan tulevaisuudessa huonommin, kun tehtäkohtaisia resursseja vähennetään enemmän kuin mitä erilaiset rationalisointihyödyt voivat korvata. Silloin olisi parempi satsata sellaisiin tehtäviin, jotka ovat tärkeämpiä ja luopua kokonaan vähemmän tärkeistä. Näin ne tärkeimmät voitaisiin jatkossakin hoitaa tasokkaasti. Hintana voisi tietysti olla vaikkapa puolustusmenojen tai sosiaalimeojen karsiminen. Hallituksesta ei vaan taida olla tällaisen valinnan tekoon.

Mielipidepankki kirjoitti:

Varmaan asian ympärillä esiintyy myös politikointia. En halua sitä kiistää. Itse olen tarkastellut asiaa enemmän asiakasnäkökulmasta.

Jos ja kun palveluja ja palvelutasoa halutaan tällä tavoin ajaa alas sen nimissä, että "tasapaino" yksityisen ja julkisen työvoiman kesken säilyisi, ohjelmaa ajavien tulisi tietenkin ottaa silloin myös täysi vastuu ohjelman toteuttamisen seurauksista. Sitä ei saisi jättää seuraaville hallituksille.

Politikoinnin lisäksi palvelutason heikentymisestä ovat huolissaan niiden tuottajat. Heillä on aitiopaikka nähdä, mitä tuotetaan. Vaikka näillä saattaa olla omakin lehmä tässä ojassa, tehtävä- ja toimintasoa koskevia perusteltuja virkamiesnäkemyksiä ei pitäisi jättää huomiomatta. Ainakin olisi hyvä kirjata ne ja sen jälkeen hallitus voisi ottaa vastuun siitä, että tehtävät kyetään entiseen tapaan hoitamaan.

Minusta kannattaisi ennemmin käydä keskustelua siitä, voitaisiinko jostain tehtävistä luopua kokonaan. Nythän tilanne on sellainen, että jokaista tehtävää joudutaan hoitamaan tulevaisuudessa huonommin, kun tehtäkohtaisia resursseja vähennetään enemmän kuin mitä erilaiset rationalisointihyödyt voivat korvata. Silloin olisi parempi satsata sellaisiin tehtäviin, jotka ovat tärkeämpiä ja luopua kokonaan vähemmän tärkeistä. Näin ne tärkeimmät voitaisiin jatkossakin hoitaa tasokkaasti. Hintana voisi tietysti olla vaikkapa puolustusmenojen tai sosiaalimeojen karsiminen. Hallituksesta ei vaan taida olla tällaisen valinnan tekoon.

Lue lisää

Tuottavuusohjelman tavoitteena ei ole palvelujen alasajaminen eikä henkilöstövähennykset, vaan palvelujen tuottaminen vähintään yhtä hyvin kuin nyt, mutta sellaisella tavalla sellaisilla tuotantomenetelmillä ja prosesseilla, jossa tarvitaan vähemmän henkilöstöä.

Puolustusmenojen karsiminen tulevaisuudessa muuten edellyttää Nato-jäsenyyttä ja yleisen asevelvollisuuden muuttamista vapaaehtoispohjalle.

Sosiaalimenojen karsimiseen tulee valitettavasti suuri tarve, jos yksityinen sektori alkaa kärsiä henkilöstöpulasta siksi, että julkinen sektori toimii tuottamattomasti ja pitää ihmisiä töissä, jotka voisi hoitaa tuottavamminkin.

Sinnehän se MPP kuuluu satuineen demarien joukkoon.

Sen verran häveliäs MPP kuitenkin on etti mene häpäisemään "omiensa" palstaa vaan satuilee mieluummin porvarien parissa

= SDP:n palsta kirjoitti:

Sinnehän se MPP kuuluu satuineen demarien joukkoon.

Sen verran häveliäs MPP kuitenkin on etti mene häpäisemään "omiensa" palstaa vaan satuilee mieluummin porvarien parissa

Lue lisää

Hyvä nimitys.

On mahdollista myös, että tämä sonnimies on itse poistanut kirjoituksensa, jolloin kai koko ketju poistuu. Vaikea on kyllä uskoa, että tämä sonnimies hengentuotteitaan itse poistelisi. Hänhän pitää niitä ilmeisesti itse todella hauskoina ja hyvinä. Itse en ole koskaan valittanut ylläpidolle yhdestäkään kirjoituksesta, joten poistaminen ei ainakaan johdu siitä. Minusta on vaan hyvä, kun tällaiset itseään keskustalaisena pitävät mainostavat ajatuksiaan täällä. Kaikki näkevät siitä, millaista jälkeä se kepulaisuus tuottaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

On mahdollista myös, että tämä sonnimies on itse poistanut kirjoituksensa, jolloin kai koko ketju poistuu. Vaikea on kyllä uskoa, että tämä sonnimies hengentuotteitaan itse poistelisi. Hänhän pitää niitä ilmeisesti itse todella hauskoina ja hyvinä. Itse en ole koskaan valittanut ylläpidolle yhdestäkään kirjoituksesta, joten poistaminen ei ainakaan johdu siitä. Minusta on vaan hyvä, kun tällaiset itseään keskustalaisena pitävät mainostavat ajatuksiaan täällä. Kaikki näkevät siitä, millaista jälkeä se kepulaisuus tuottaa.

Lue lisää

...mutta tietysti muutettuna niin, että on hyvä kun kaltaisesi demarit kirjoittelevat näillä mielipidepalstoilla osoittaen minkälaista jälkeä demariusko tuottaa.

Kun katsoo näitä sinunkin sepustuksia, ei enää ihmettele yhtään miksi demarien kannatus vajoaa vaikka puolue on oppositiossa ja taantuman myötä sillä olisi kaikki mahdollisuudet vakuuttaa kansalle olevansa luotettava ja nykyhallitusta parempi vaihtoehto maan asioita hoitamaan. Kun puolue julistaa samanlaista populistista asioiden vääristelyä kuin sinä, kannatuksen syöksy alas ei ole ihme.

Kannattaisi sinunkin, kuten koko demarileirin, keskittyä nyt oman paremman vaihtoehdon esilletuomiseen tämän jatkuvan tyhjäpäisen räksytyksen sijaan

sanoa sinusta kirjoitti:

...mutta tietysti muutettuna niin, että on hyvä kun kaltaisesi demarit kirjoittelevat näillä mielipidepalstoilla osoittaen minkälaista jälkeä demariusko tuottaa.

Kun katsoo näitä sinunkin sepustuksia, ei enää ihmettele yhtään miksi demarien kannatus vajoaa vaikka puolue on oppositiossa ja taantuman myötä sillä olisi kaikki mahdollisuudet vakuuttaa kansalle olevansa luotettava ja nykyhallitusta parempi vaihtoehto maan asioita hoitamaan. Kun puolue julistaa samanlaista populistista asioiden vääristelyä kuin sinä, kannatuksen syöksy alas ei ole ihme.

Kannattaisi sinunkin, kuten koko demarileirin, keskittyä nyt oman paremman vaihtoehdon esilletuomiseen tämän jatkuvan tyhjäpäisen räksytyksen sijaan

Lue lisää

ole koskaan kertonut olevani demari. Olen vain kertonut sen, että kepulainen en ole eikä minusta sellaista saa, jos vaan pysyn terveissä sielun ja ruumiin voimissa. Kepun palstalla vetosin poliitikkojen kirjoituksista uskoakseni ylivoimaisesti eniten liberaalina vihreänä tunnettuun Osmo Soininvaaraan. Ehkä silloin olisi edes jossain määrin totuudellisempaa puhua minusta soininvaaralaisena kuin demarina. Itse en kyllä luokittele itseäni mihinkään poliittiseen viiteryhmään, mikä on uskovaisille tietysti aina kauhistus.

Mielipidepankki kirjoitti:

ole koskaan kertonut olevani demari. Olen vain kertonut sen, että kepulainen en ole eikä minusta sellaista saa, jos vaan pysyn terveissä sielun ja ruumiin voimissa. Kepun palstalla vetosin poliitikkojen kirjoituksista uskoakseni ylivoimaisesti eniten liberaalina vihreänä tunnettuun Osmo Soininvaaraan. Ehkä silloin olisi edes jossain määrin totuudellisempaa puhua minusta soininvaaralaisena kuin demarina. Itse en kyllä luokittele itseäni mihinkään poliittiseen viiteryhmään, mikä on uskovaisille tietysti aina kauhistus.

Lue lisää

Kaikki kannanottosi ovat suoraan demarien propagandasta kopioituja, ei Soininvaaran, joka on terveesti omilla aivoillaan ajatteleva ja siksi arvostettu henkilö. Sinun tapauksessasi on suorastaan Soininvaaran häpäisyä väittää sinun olevan hänen linjoillaan.

Häpeätkö demariuttasi vai miksi sen kiistät?

Mielipidepankki kirjoitti:

On mahdollista myös, että tämä sonnimies on itse poistanut kirjoituksensa, jolloin kai koko ketju poistuu. Vaikea on kyllä uskoa, että tämä sonnimies hengentuotteitaan itse poistelisi. Hänhän pitää niitä ilmeisesti itse todella hauskoina ja hyvinä. Itse en ole koskaan valittanut ylläpidolle yhdestäkään kirjoituksesta, joten poistaminen ei ainakaan johdu siitä. Minusta on vaan hyvä, kun tällaiset itseään keskustalaisena pitävät mainostavat ajatuksiaan täällä. Kaikki näkevät siitä, millaista jälkeä se kepulaisuus tuottaa.

Lue lisää

Vastasit Sonnimiehelle asiallisesti, jten keskustelun kannalta olisi ollut suotavaa, ettei vastauksesiolisi poistunut.

Sonnimies sitä tuskin itse poisti, vaan joku herkkähipiä on tietenkin taas tullut sekoilemaan tännekin, kun on sekoillut kepunkin palstalla jo vuosia ja häiriköinyt nimenomaan sinun avaamiesi ketjujen sabotoinnissa.

Kyllähän tällaista tuotteistamista ja vientiä on ollut jonkin verran. Kuuluisin tapaus on Valtion Telelaitos, joka sai myöhemmin nimekseen Sonera. Sillä oli toimintoja useassa maassa. Varmaan teknillisillä aluille (eli lähinnä tutkimuspuolella) voisi ajatella vientiä ja saattaahan olla, että esim. VATT osallistuu kilpailutettaviin hankkeisiin. Yleensä muotona on kuitenkin useimmin erilaiset yhteistyöhankkeet.

Useimmilla valtionhallinnon aloilla minkäänlainen tuotteistaminen ei ole oikein mahdollista, koska maiden olosuhteet poikkeavat toisistaan. Tuotteistamista ja vientiä silti tapahtuu, koska siitä on hyötyä meille, vaikkei viennistä aiheutuisikaan kuin kuluja. Poliisi esim. harjoittaa Viron poliisin kanssa sellaista yhteistyötä, jota voi kutsua koulutukseksi ja asioiden kulun valvonnaksi. Me olemme siinä antava osapuoli ja Viro ottava.

Poliisin osalta voidaan todeta, että Suomessa lienee asukasta kohden laskettuna kaikkein vähiten poliiseja koko Euroopassa. Rikollisuuden suhteen Suomi on puolestaan yksi Euroopan vähiten rikollisista maista asukaslukuun suhteutettuna. Tilanne johtuu tietysti paljon muistakin tekijöistä kuin poliisin tehokkuudesta, mutta se on kuitenkin yksi tekijä tässä yhtälössä eikä ole ainakaan häpeäksi Suomelle. Tuottavuus näyttää tässä kohdin hyvältä.

Poliisin osalta Viro ilmoitti viime vuonna halunsa palkata kaikki suomalaiset työttömät poliisit, joten ilmeisesti ammattitaitoakin arvostetaan muualla.

Tehokkuusmittareilla katsottuna suomalainen julkinen sektori varmasti pärjää monella muullakin alalla kv. vertailun. Pohjoismaissa julkisen sektorin suurempi koko joihinkin muihin maihin verrattuna johtuu siitä, että tehtäväkenttä eli yhteiskunnallisten palvelujen kirjo on laajempi. Suomessa julkinen sektori on esim. ottanut suuren vastuu terveys- ja koulutuspalvelujen tuottamisesta. Ajatuksena on, että tällä tavoin näitä palveluja voidaan tuottaa kaikille kansalaisille tasa-arvoisesti. Jos tasa-arvoisuusvaatimuksesta luovutaan, voimme tietysti tehostaa moniakin toimintoja. Silloin palveluista osa tulee vain varakkaiden saavutettavaksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllähän tällaista tuotteistamista ja vientiä on ollut jonkin verran. Kuuluisin tapaus on Valtion Telelaitos, joka sai myöhemmin nimekseen Sonera. Sillä oli toimintoja useassa maassa. Varmaan teknillisillä aluille (eli lähinnä tutkimuspuolella) voisi ajatella vientiä ja saattaahan olla, että esim. VATT osallistuu kilpailutettaviin hankkeisiin. Yleensä muotona on kuitenkin useimmin erilaiset yhteistyöhankkeet.

Useimmilla valtionhallinnon aloilla minkäänlainen tuotteistaminen ei ole oikein mahdollista, koska maiden olosuhteet poikkeavat toisistaan. Tuotteistamista ja vientiä silti tapahtuu, koska siitä on hyötyä meille, vaikkei viennistä aiheutuisikaan kuin kuluja. Poliisi esim. harjoittaa Viron poliisin kanssa sellaista yhteistyötä, jota voi kutsua koulutukseksi ja asioiden kulun valvonnaksi. Me olemme siinä antava osapuoli ja Viro ottava.

Poliisin osalta voidaan todeta, että Suomessa lienee asukasta kohden laskettuna kaikkein vähiten poliiseja koko Euroopassa. Rikollisuuden suhteen Suomi on puolestaan yksi Euroopan vähiten rikollisista maista asukaslukuun suhteutettuna. Tilanne johtuu tietysti paljon muistakin tekijöistä kuin poliisin tehokkuudesta, mutta se on kuitenkin yksi tekijä tässä yhtälössä eikä ole ainakaan häpeäksi Suomelle. Tuottavuus näyttää tässä kohdin hyvältä.

Poliisin osalta Viro ilmoitti viime vuonna halunsa palkata kaikki suomalaiset työttömät poliisit, joten ilmeisesti ammattitaitoakin arvostetaan muualla.

Tehokkuusmittareilla katsottuna suomalainen julkinen sektori varmasti pärjää monella muullakin alalla kv. vertailun. Pohjoismaissa julkisen sektorin suurempi koko joihinkin muihin maihin verrattuna johtuu siitä, että tehtäväkenttä eli yhteiskunnallisten palvelujen kirjo on laajempi. Suomessa julkinen sektori on esim. ottanut suuren vastuu terveys- ja koulutuspalvelujen tuottamisesta. Ajatuksena on, että tällä tavoin näitä palveluja voidaan tuottaa kaikille kansalaisille tasa-arvoisesti. Jos tasa-arvoisuusvaatimuksesta luovutaan, voimme tietysti tehostaa moniakin toimintoja. Silloin palveluista osa tulee vain varakkaiden saavutettavaksi.

Lue lisää

Terveyskekuspalvelut,vanhusten palvelutalot, vanhainkodit, koko sairaalatoimi, erikoissairanhoito, koululaitos koko laajuudessaan, päiväkodit...

Kaikki nämä voitaisi tuotteistaa ja yhtiöittää vientiä varten aivan samaan tapaan kuin vaikkapa McDonalds. se edellyttää vain sitä, että palvelutuotanto on liikeidealtaan kirkkaasti määritelty, ei ketä palvellaan (mitä palveluodotuksia ratkaistaan), mitä palveluja tuotetaan, mten palvelut tuotetaan, millaiset pitää tuotanto-olosuhteiden ja välineiden (fyysiset puitteet ja toimtilat) olla ja miten määritellään se laatumielikuva, joka palvelulle halutaan syntyvän, kun toimitaan oikealla tavalla.

Ykstyinen palvelusektori hallitsee tämän hyvin monilla aloilla, mstä julkinen sektori voisi ttaaoppia ja toimia samalla tavalla suunnitelmallisesti ja tuottavasti, edellyttäen, että julkinen sektori osaa niin toimia.

Itse näkisin, ettei julkisella sektorilla tätä osata, kun ei ole ollut arpeenkaan siksi, että julkinen sektori ei ole ollut koskaan riippuvainen siitä, että rahoitus tulee asiakkailta, kun rahoitus on tullut verovaroista.

Jos tuotteistamista, yhtiöittämistä ja vientiä kokeiltaisi, jouduttaisi aidossa kilpailutilanteessa mittamaan onko laatu asiakkaiden mielestä riittävä ja tuotetaanko palvelu sen varran tehokkaasti, ettei sen hinta asiakkaalle nous korkeammaksi kuin kilpailevien vaihtoehtojen hinta.

Ylläolevasta ei ole aihetta tehdäjohtopäätöstä, että pyrkisin julkisten palvelujen yksityistämiseen. Ajatteluni on vain tapa tuoda esiin se, onko julkinen palvelu nyt tuottavasti hoidettua ja johdettua vai ei.

Minusta ei ole.

Siksi hallituksen tuttavuusohjelman jatkaminen olisi tärkeää ilman poliittisesti tarkoitushakuista vääristelyä, että se muka olisi henkilöstökulujen leikkausohjelma, mitä se titenkään ei ole koskaan ollut.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllähän tällaista tuotteistamista ja vientiä on ollut jonkin verran. Kuuluisin tapaus on Valtion Telelaitos, joka sai myöhemmin nimekseen Sonera. Sillä oli toimintoja useassa maassa. Varmaan teknillisillä aluille (eli lähinnä tutkimuspuolella) voisi ajatella vientiä ja saattaahan olla, että esim. VATT osallistuu kilpailutettaviin hankkeisiin. Yleensä muotona on kuitenkin useimmin erilaiset yhteistyöhankkeet.

Useimmilla valtionhallinnon aloilla minkäänlainen tuotteistaminen ei ole oikein mahdollista, koska maiden olosuhteet poikkeavat toisistaan. Tuotteistamista ja vientiä silti tapahtuu, koska siitä on hyötyä meille, vaikkei viennistä aiheutuisikaan kuin kuluja. Poliisi esim. harjoittaa Viron poliisin kanssa sellaista yhteistyötä, jota voi kutsua koulutukseksi ja asioiden kulun valvonnaksi. Me olemme siinä antava osapuoli ja Viro ottava.

Poliisin osalta voidaan todeta, että Suomessa lienee asukasta kohden laskettuna kaikkein vähiten poliiseja koko Euroopassa. Rikollisuuden suhteen Suomi on puolestaan yksi Euroopan vähiten rikollisista maista asukaslukuun suhteutettuna. Tilanne johtuu tietysti paljon muistakin tekijöistä kuin poliisin tehokkuudesta, mutta se on kuitenkin yksi tekijä tässä yhtälössä eikä ole ainakaan häpeäksi Suomelle. Tuottavuus näyttää tässä kohdin hyvältä.

Poliisin osalta Viro ilmoitti viime vuonna halunsa palkata kaikki suomalaiset työttömät poliisit, joten ilmeisesti ammattitaitoakin arvostetaan muualla.

Tehokkuusmittareilla katsottuna suomalainen julkinen sektori varmasti pärjää monella muullakin alalla kv. vertailun. Pohjoismaissa julkisen sektorin suurempi koko joihinkin muihin maihin verrattuna johtuu siitä, että tehtäväkenttä eli yhteiskunnallisten palvelujen kirjo on laajempi. Suomessa julkinen sektori on esim. ottanut suuren vastuu terveys- ja koulutuspalvelujen tuottamisesta. Ajatuksena on, että tällä tavoin näitä palveluja voidaan tuottaa kaikille kansalaisille tasa-arvoisesti. Jos tasa-arvoisuusvaatimuksesta luovutaan, voimme tietysti tehostaa moniakin toimintoja. Silloin palveluista osa tulee vain varakkaiden saavutettavaksi.

Lue lisää

...on paljon kiinni asenteista. Virkamiehet karttavat kaikkea sellaista johtamis- ja toimintatapaa, joka edes haisee yksityisen sektorin esimerkeille.

Eihän sellainen sovi julkiselle puolelle. Voi johtaa vaikka yksityistämiseen ja oman suojatyöpaikan menetykseen.

Tuohan on näille tilastotiedettä opiskelleille vasureillekin ominaista, kun ovat vieraskynäjuttunsa väsänneet ja sinä menit taas lankaan.

mene perille tai haluaa vain kinata ja valehdella.

Meni päin persettä. Ja pitää taas paikkansa.