Halosen nimityksissä häiritsevän sama sävy
Tasavallan presidentin Tarja Halosen ulkopoliittinen neuvonantaja Päivi Kairamo-Hella sai perjantaina melkoisen ylennyksen, kun Halonen nimitti hänet presidentinkanslian uudeksi kansliapäälliköksi. Kairamo-Hellan virkakausi alkaa maaliskuun alusta ja päättyy samaan aikaan kuin Halosenkin virkakausi eli vuoden 2012 helmikuun lopussa. Nykyinen kansliapäällikkö Jarmo Viinanen siirtyy keväällä Suomen pysyväksi edustajaksi YK:hon.
Kairamo-Heilan nimitys oli sillä tavoin ennakoitavissa, että myös Viinanen tuli Jaakko Kalelan jälkeen kansliapäälliköksi ulkopoliittisen neuvonantajan paikalta. Ennakoitavissa se oli myös siksi, että Halosen nimityslinja on paljastunut kaikessa alastomuudessaan hänen toisen virkakautensa aikana: SDP:hen sidoksissa olevat naiset ovat Halosen erityissuojeluksessa.
Kansliapäälliköksi perin kokematon, 44-vuotias Kairamo-Heila on oikeustieteen kandidaatti, joka on toiminut Halosen neuvonantajana vuodesta 2005 alkaen. Hänen isänsä oli Demari-lehden päätoimittaja ja kolumnisti ja aviomiehensä on edelleen saman SDP:n äänenkannattajalehden poliittinen toimittaja.
Kaksi päivää ennen kansliapäällikkönimitystä Halonen nimitti avustajakseen 37-vuotiaan Pirjo Väänäsen, joka on työskennellyt SAK:n sosiaalipoliittisena asiantuntijana viimeiset kolme vuotta.
Viinasen vaihduttua Kairamo-Hellaan Halosen esikunta koostuu seitsemästä jäsenestä, joista kuusi on naisia ja suurimmalla osalla on sosiaalidemokraattinen tausta. Kolme adjutanttia on sentään miehiä.
Halonen näyttää tulkinneen niin, että presidentin esikunta kuuluu hänen yksityisyyteensä. Näin ei voida enää ajatella, sillä presidentti on muodollisen valtansa kaventumisen myötä entistä enemmän arvojohtaja. Sen vuoksi on myös läpivalaistava, millaisiin ihmisiin presidentti tukeutuu omia kannanottojaan valmistellessaan.
Näyttää siltä, että Halonen ei enää viimeisellä virkakaudellaan vaivaudu peittelemään poliittisia mieltymyksiään vaan tunnustautuu avoimesti sosiaalidemokraatiksi. Tähän taustaansa hän viittasi itsekin jättäessään viime vuonna väliin valkoisten voitonjuhlaksi tulkitsemansa sisällissodan päättymisjuhlan ja osallistuessaan sen sijaan punaisten vankien muistotilaisuuteen. Niin ikään sisäministeriön kansliapäälliköksi Halonen nimitti edelleen Ritva Viljasen (sd.), vaikka hallitus oli yksimielisesti prikaatikenraali Ilkka Laitisen (sit.) nimityksen kannalla.
Toivottavasti viimeaikaiset tapahtumat ja nimitykset ovat sittenkin vain sattumaa eikä presidentti viimeisen virkakautensa lopussa puoluepolitisoi liiaksi presidentti-instituutiota, jotta hänen seuraajansa saa aloittaa tältä osin puhtaalta pöydältä.
Tasavallan presidentin Tarja Halosen ulkopoliittinen neuvonantaja Päivi Kairamo-Hella sai perjantaina melkoisen ylennyksen, kun Halonen nimitti hänet presidentinkanslian uudeksi kansliapäälliköksi. Kairamo-Hellan virkakausi alkaa maaliskuun alusta ja päättyy samaan aikaan kuin Halosenkin virkakausi eli vuoden 2012 helmikuun lopussa. Nykyinen kansliapäällikkö Jarmo Viinanen siirtyy keväällä Suomen pysyväksi edustajaksi YK:hon.
Kairamo-Heilan nimitys oli sillä tavoin ennakoitavissa, että myös Viinanen tuli Jaakko Kalelan jälkeen kansliapäälliköksi ulkopoliittisen neuvonantajan paikalta. Ennakoitavissa se oli myös siksi, että Halosen nimityslinja on paljastunut kaikessa alastomuudessaan hänen toisen virkakautensa aikana: SDP:hen sidoksissa olevat naiset ovat Halosen erityissuojeluksessa.
Kansliapäälliköksi perin kokematon, 44-vuotias Kairamo-Heila on oikeustieteen kandidaatti, joka on toiminut Halosen neuvonantajana vuodesta 2005 alkaen. Hänen isänsä oli Demari-lehden päätoimittaja ja kolumnisti ja aviomiehensä on edelleen saman SDP:n äänenkannattajalehden poliittinen toimittaja.
Kaksi päivää ennen kansliapäällikkönimitystä Halonen nimitti avustajakseen 37-vuotiaan Pirjo Väänäsen, joka on työskennellyt SAK:n sosiaalipoliittisena asiantuntijana viimeiset kolme vuotta.
Viinasen vaihduttua Kairamo-Hellaan Halosen esikunta koostuu seitsemästä jäsenestä, joista kuusi on naisia ja suurimmalla osalla on sosiaalidemokraattinen tausta. Kolme adjutanttia on sentään miehiä.
Halonen näyttää tulkinneen niin, että presidentin esikunta kuuluu hänen yksityisyyteensä. Näin ei voida enää ajatella, sillä presidentti on muodollisen valtansa kaventumisen myötä entistä enemmän arvojohtaja. Sen vuoksi on myös läpivalaistava, millaisiin ihmisiin presidentti tukeutuu omia kannanottojaan valmistellessaan.
Näyttää siltä, että Halonen ei enää viimeisellä virkakaudellaan vaivaudu peittelemään poliittisia mieltymyksiään vaan tunnustautuu avoimesti sosiaalidemokraatiksi. Tähän taustaansa hän viittasi itsekin jättäessään viime vuonna väliin valkoisten voitonjuhlaksi tulkitsemansa sisällissodan päättymisjuhlan ja osallistuessaan sen sijaan punaisten vankien muistotilaisuuteen. Niin ikään sisäministeriön kansliapäälliköksi Halonen nimitti edelleen Ritva Viljasen (sd.), vaikka hallitus oli yksimielisesti prikaatikenraali Ilkka Laitisen (sit.) nimityksen kannalla.
Toivottavasti viimeaikaiset tapahtumat ja nimitykset ovat sittenkin vain sattumaa eikä presidentti viimeisen virkakautensa lopussa puoluepolitisoi liiaksi presidentti-instituutiota, jotta hänen seuraajansa saa aloittaa tältä osin puhtaalta pöydältä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ihme että joku uskaltaa julkaista.
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/halosen_nimityksissä__häiritsevän_sama_sävy_4934575.html
samalla tavalla kuin kuka tahansa muu. Hän valitsee sellaisia henkilöitä, joiden hän tietää ja uskoo toimivan työssään hyvin. Ihmisten tuntemus auttaa varmaan asiassa.
Presidentti tekee nimityksiä perustuslain edellyttämällä tavalla.
kuin likaoja jokeen. Halonen on demari ja näyttää myös sen. Näillä kahdella asialla ei tietenkään ole mitään tekemistä keskenään, koska ... tai voi vaikka ollakin.
että kalan mätäneminen alkaa kuulemma päästä.
poliittiset nimitykset saa SDP tuntea nahoissaan. Kun enää ei voida äänestää Halosta vastaan, niin äänestetään sitten SDP:ta vastaan.