Asuntolainaa minulla on jäljellä rutkasti ja otsikon mukainen tilanne on vielä kaukainen haave vuosien (vuosikymmenien?) päässä. Mites te jotka olette jo isot asuntolainanne maksaneet? Muuttuuko elämä? Onko rento olo? Matkustelua, huoletonta tuhlaamista? Kertokaa vapaasti mikä odottaa kun lainat on maksettu. Onko se niin autuas tila kuin voisi etukäteen olettaa? Olkoon se vaikka virtuaalihupia meille velkaisille.
Asuntolaina maksettu - mikä fillis?
velkainen_
81603
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eipä elämä tuosta lainan lyhennysten loppumisesta juurikaan muuttunut, oma strategia on laittaa suurinpiirtein lyhennyksiin käytetty määrä kuukausittain säästöön pahan päivän varalle. Itse olen kyllä huomannut, että asuntolainan muotoinen "pakkosäästäminen" on paras (ainoa?) keino itselleni saada edes vähän kartutettua omaisuutta. Hyvin helposti kaikki ylimäärinen näkyisi hupenevan elämiseen...
..joutuu käyttämään entistä huomattavasti enemmän harkintaa kaikissa ostoksissa. Lainoja lyhennettäessä turhat ostokset jäivät luontevasti tekemättä, kun käteistä ei ollut. Nyt kun löysää rahaa on käytettävissä, niin pitää hyvin tarkasti joka kerta miettiä tarvitsenko todella tuota tavaraa/tuotetta/palvelua ja onko sille jatkossakin käyttöä, ettei tule tehtyä turhia ja tarpeettomia ostoksia. Vaikka en mikään ekovihreä olekaan, niin ei ole kiva havaita nurkissa pyörimässä tavaroita, joille ei alkuhetkien jälkeen ole käyttöä/tarvetta ollutkaan...
Niin kauan kuin on velkaa, ovat pallit pölkyllä ja kirves voi heilahtaa. Velattomilta eivät asunnot mene pakkohuutokauppaan.
Rahaa tietysti jää yli nyt huomattavasti enemmän ja kun on asunto jonkinlaisena perusturvana olemassa, sijoituksia voi tehdä vapaammin ja kasvuhakuisemmin. Tavoitteena eläkeiän huomattava aikaistaminen. Varmaan tuntuu viisikymppisenä ihan kivalta hypätä oravanpyörästä ulos.
Aika moni 50kymppisenä eläköitynyt on kohdannut kovin erilaisen elämänjakson kuin oli kuvitellut.
Tutustuin jo parikymmentä vuotta sitten Espanjan aurinkorannikon eläkeläisiin (moni noin 50 v).
Kovasti riitelivät keskenään, tiettyjä palveluja ei saanut käyttää, jos kuului keskenään vihoittelviin leireihin, aika moni oli alkoholisoitunut, suomenkielinen AA oli tosin auttamassa. Raha-asiat olivat varmaankin kunnossa, ainakin taloista päätellen. Eipä elämä kovin auvoiselta kuitenkaan näyttänyt.
Moni hieman vanhempi on niin tottunut käymään töissä, että en suosittele varhaista eläkettä. Se on hieman eri asia harrastaa lomalla mukavia asioita (varsinkin kun on rahaa) kuin tehdä sitä esim. 5 vuotta. Siinä alkaa television iltapäiväohjelmat tulemaan tutuksi. Nuorempana sitä luulee, että joutenolo on kovinkin mukavaa ja tekemistä piisaa loputtomasti.
Kyllä ihminen tarvitsee mielekästä tekemistä, jota työ tarjoaa. Ehkä sitten vähemmän stessaavaa ja muutenkin kuin rahallisesti palkitsevaa.
Asuntolainan jälkeen tulee luonnollinen siirtymä reiluhkoon remonttilainaan :)
on fiilis itse saavutin tuon 35 vuotiaana (13v pankkilaina)eli velaton Okt pääkaupuniseudulla, niin ja isotontti josta voi lohkaista pahana päivänä.Eka vuosi meni velattomana ja huomasin ettei senttiäkään jää enempää säästöön ja yrittäjänä sitä teki vähän vähemmän hommia kun ei ollut pakko rahan takia painaa ja päätin ottaa mökkilainan 5v takaisin maksulla ja se tuli myös hoidettua pari vuotta sitten nyt ikää 42v kaikki tarpeellinen on jo tullut hankittua joten oliskohan kohta sijoitusasunnon tai pörssiosakkeiden aika, mutta vastaus kysymykseesi ei muutu elämä ja rento on olo!
Asunto maksettu ja ajattelin, että laitetaan nyt sitten hilloa tuo 1500e kuukaudessa sijoituksiin. Onneksi jo reilu 1,5v sitten älysin kotiuttaa pienet voitot, otin lisäksi uuden velan ja ostin kivan mökin. Sitä makselen nyt. Eli kuten joku sanoi, tällainen pakkosäästäminen on helpointa.
Helpoin keino varallisuuden kartuttamiseen taitaa olla tämä perinteinen. Pelurit sitten erikseen tai jos ei olisi muksuja, joiden tulevaisuutta myös vähän varmistelee. Muussa tapauksessa olisin varmaan asuntolainan päätyttyä lyhentänyt työaikaa ja matkuistaisin kaukomaihin 4x vuodessa nykyisen yhden kerran sijaan.
Saimme nykyisen asuntomme maksettua 40 vuotiaina eli lähes 4 vuotta sitten. Sen jälkeen on rahaa käytetty matkustamiseen aika runsaasti. Mitään erikoista ei ole osteltu toki kaikki tarpeellinen ja uusittu elektroniikkaa.
Säästöön jäisi joka kuukausi toisen palkka kokonaan, mutta matkustelu vie joskus osan. Harmi vaan ettei ole tarpeeksi lomaa eikä oikein meille esimiehille palkatontakaan anneta.
Onhan siinä turvallisuuden tunne kun tietää, että voisi vaikka tilapäisesti jäädä töistä pois ja silti pärjäisi.
Toisaalta on mennyt "hohto" pois monestakin ostoksesta kun ei tarvitse säästää vaan voi ostaa vaikka uuden auton, jos siltä tuntuu.
Nyt suunnitellaan ison omakotitalon ostoa ja siihen tarvitaan lainaakin (ehkä 60 000). Sitten sitä taas tietää miksi käy töissä :)