Näitkö ohjelman 12.1. TV 1:ssä "Mitä uskoa"?
Toimittaja teki kriittisiä kysymyksiä, mutta vain papeille!Mikä oli lopputulos: kirkko sai taas tilaa markkinoida omaa epämääräistä oppiaan.
Jos tänään ei synny eropiikkiä, ihmettelen.Tosin ohjelman ajankohta oli myöhäinen, mutta se kuulemma vielä jatkuu viikon päästä.
Katsoin ja tulin vihaiseksi: ihan kun olisi istunut jumalanpalveluksessa kuuntelemassa papin saarnaa. Nyt niitä selittäjiä oli koko lauma!
Toimittaja teki kriittisiä kysymyksiä, mutta vain papeille!Mikä oli lopputulos: kirkko sai taas tilaa markkinoida omaa epämääräistä oppiaan.
Jos tänään ei synny eropiikkiä, ihmettelen.Tosin ohjelman ajankohta oli myöhäinen, mutta se kuulemma vielä jatkuu viikon päästä.
Katsoin ja tulin vihaiseksi: ihan kun olisi istunut jumalanpalveluksessa kuuntelemassa papin saarnaa. Nyt niitä selittäjiä oli koko lauma!
Vastaukset 18
Vanhimmat
naivi luterilainen propagndaohjelma. (Ja olen itse sentään uskovainen ihminen, vaikkakin toisesta lammaskatraasta.)
Minusta tuo kirkkoon uudestaan liittynyt toimittaja on harvinaisen typerä ihminen ja ohjelma huonoa mainosta asialleen.
Ei osoita viisautta haukkua typeräksi jotakin nettifoorumeilla. Menkää itseenne haloo..
oli huono. Jos ei tuon parempia ohjelmia pystytä tuottamaan, niin uskontoa käsittelevät ohjelmat voi lopettaa.
Tämä on mielipide palsta, jossa saa sanoa mielipiteensä.
Papit puhuivat kuolemattomasta sielusta, ylösnousemuksesta,viimeisestä tuomiosta,Jeesuksen tulemisesta,taivaasta, ,helvetistä tms,tsm.kuin pankkikortista tai auringonlaskusta.Siis ikäänkuin toteta "selvyyksinä". Mistä papit ja teologinen tiedekunta ovat nämä salaisuudet saaneet selville, joista ei ole minkäänlaista näyttöä? No, tietysti Raamatusta. Mutta sehän on osoitettu vain vanheentuuneksi juttukokoelmaksi,vailla mitään oikeaa tietoaa.
Se siitä.Asiasta, mistä ei tiedetä mitään, vaiettakoon.Myös papit.
papit ihan tosissaan pitävät raamattua luotettavana tiedonlähteenä ja sen pohjalta itsekin uskovat noihin juttuihinsa, niin herää kysymys, millainen valintamenettely teologiseen tiedekuntaan oikein on. Karsitaankohan älykkyyttä pääsykokeessa osoittavat pois?
Järjestelmä ei kuitenkaan ole aukototn, sillä joistakuista tulee ateisteja opiskellessaan teologiaa.
Ne älykkäät karsiutuvat pois siinä kohtaa kun valitaan tulevaisuudenuraa. Heistä tulee erilaisia teologeja, mutta ei pappeja. Kummallista se olisikin ryhtyä virkaan jossa pitää opettaa ihmisille asioita joihin ei itsekään voi luottaa.
Olihan se jonkinlaista "camp" huumoria koko ohjelma :)
Kyllähän toimittajan valintoihin siihen, minkä uskonnon näkökulma ohjelmassa korostuu, ja minkä uskonnon hän valitsee "uskontojen supermarketista", (kuten Esko Valtaoja aina toteaa), johtuu toimittajan kristillisestä kulttuuritaustasta. Vaikka väliin kait ateisti ollutkin.
Uskonnossahan pitää aina johonkin asioihin uskoa. Niitä ei saa epäillä, vaikka konkreettisia todisteita asioiden puolesta tai vastaan ei voi esittää. Ja jos tiettyihin asioihin uskoo, järjenkäyttö pitää sulkea niiden osalta. Muutenhan uskominen ei onnistu.
Perusteluja luterilaisen kristinuskon puolesta koetettiin selittää monen ammattilaisen voimin. Perustavanlaatuinen ristiriita tässäkin on se, että toimittaja yritetään saada vakuuttumaan esitetyistä perusteluista tämän loogiseen ajatteluun perusteella. Eli järjen käytöllä. Joka siis tiettyihin perusasioihin uskomisen kannalta on kiellettyä.
Jos kristinuskoa puolustetaan järkiargumentein, joudutaan nopeasti umpikujaan, sillä lähes kaikki sen keskeiset väittämät ovat järjettömiä (ikuinen kaikkivaltias jumala, jumalan poika, enkelit, kuolleista nouseminen, sovitusoppi...)
Jos kristinuskoa puolustetaan pelkällä tunteella, ajaudutaan helposti herätysliikkeille tyypilliseen meuhkaamiseen, joka lähentelee mielenhäiriötä. Sekä saatetaan kirkko hajoamistilaan, koska tunteista on paha päästä yksimielisyyteen. Kenen tahansa fiilikset ovat pätevää uskon materiaalia. Sotkuhan siitä syntyy.
Luterilainen kirkko tasapainoilee järjen ja tunteiden välissä. Tilannekohtaisesti. Mistä syntyy epärehellinen ja periaatteeton vaikutelma.
Embusken epäkorrektissa dokumentissa "Jumalaa ei ole", haastateltiin erästä ateistien ajattelijaa, joka antoi "armon" vaikkapa luterilaiselle suuntaukselle siis siinä, ettei heti hyökätä järjenkäyttöä vastaan. Tarkkaan ottaen siis luterilaisuudessakin hyökätään, kun selittämätöntä yritetään selittää selittämättömällä.
Mutta olihan hemmetin mielenkiintoinen ohjelma ja koko Embusken dokkarisarja!
Hyvin tiivistit tuon kristinuskon dilemman.
Papeissa on selvästikin sekä tunnepappeja että virka/valtapappeja. Tunnepuoli korostaa lähimmäisenrakkautta ym. ja virkamiespuoli auktoriteettiä, virkavaltaa ja johtokoneistoa. Molemmille tuntuu varsinainen opin ydinasioiden tutkiskelu olevan sivuseikka, ja koko uskonto vain auktoriteetin antaja omien pyrkimysten toteuttamiseksi.
Periaatteeton ja epärehellinen vaikutelma siitä todellakin syntyy. Ja sitähän se onkin.
Uskonto on ihmiskunnan suurin huijaus. Mitä enemmän sitä ajattelee, sitä pahoinvoivampi olo tulee.
Vanha totuus: Televisiossa on nappula, josta sen voi sulkea.
Ei tule vihaiseksi.
Suomessa on uskonnonvapaus, joten jokainen saa vapaasti esittää näkemyksiään. (Teemalla pyöri juuri hiljan aika mielenkiintoinen ohjelma islamilaisesta retriitistä, jossa osallistujat riitelivät keskenään islamin käytännöistä.)
Itse katselin ensimmäisen osan, jossa selostaja tutustui eri uskontojen näkemyksiin.
Hän kertoi "tuntevansa vetoa" buddhalaisuuteen, mutta valitsi
sitten kristinuskon koska se on "tuttu ja turvallinen". Toinen osa olikin aika pitkälle sitä, että selostaja yrittää ikään kuin saada selville, voiko uskoa erilaisiin asioihin, joihin ei luonnostaan usko... Ja mihin uskoa, kun erilaisia näkemyksiä on niin paljon.
Tätä kolmatta osaa en vielä ole nähnyt, liekö jo viimeinen. Mielenkiintoista nähdä, mihin selostaja saa itsensä uskomaan.
Onneksi siellä on ollut myös niitä ääripappeja, paljastuu katsojalle evankelisluterilaisuuden koko kuva =oD.
Itselleni on aina ollut tärkeintä uskoa juuri siihen mihin uskon - ilman kompromisseja. Tätä suosittelen kaikille - mikä se oma usko sitten onkin, ateisteilla tieteellinen maailmankuva.
Netissä on myös nappula, josta voi sulkea Suomi 24 keskustelun.
Siitä vaan.
Miten ihmessä naistoimittaja voi kysellä miespapilta uskonasioita? Raamatussa käsketään vaimon kysyä puolisolta eikä seurakunnan johtajalta!
Naimattomat naiset menkööt naimisiin!
Ohjelma oli melkoisen huonosti toteutettu, puhuvia päitä pitämässä monologeja ja toimittaja niitä puhumatta tuijottamassa.
Mutta paljasti se silti kuinka ontto kristinuskonnon sisältö on. Papit puhuivat keskenään ja itsensäkin kanssa ristiriitaisia selityksiä. Kukaan ei kertonut, mikä heidän mielestään totuus on, vaan viitattiin siihen, mitä kaikkea Raamatussa lukee ja kuinka monta erilaista versiota taivaista, helveteistä ja saatanoista siellä on. Eikä yksikään pappi sanonut, mihin versioon itse uskoo, vai uskooko mihinkään.
Kummasti nuo sielunpaimenet sivuuttivat opin pääkohtia koskevat kysymykset, ja alkoivat horista perinteistä ja hyväntekeväisyydestä, joilla ei sinänsä ole tekemistä varsinaisen teologian kanssa.
Yksi kuitenkin totesi melko selkeästi, että Vanhassa Testamentissa ei helvettiä eikä Saatanaa ole, kun niitä ollut silloin vielä omaksuttu juutalaisuuteen. Vastapainona Persialaisten Valon ja Pimeyden ruhtinaalle juutalaiset pitivät kiinni yhdestä Jumalasta, joka tekee sekä hyvän että pahan. Myöhemmin sitten kuvaan on tullut mukaan Lucifer, jonka alkuperää ei edes Raamatun kirjoissa kerrota.
Että on se semmoinen kansanperinteiden sillisalaatti. Löytyy toki sieltä jotain viisauksiakin, kuten mistä tahansa kansanperinteestä, mutta elämänsä perustaminen tuollaisten tarinoiden varaan on silkkaa hulluutta.
että lopputeksteissä kerrottiin ohjelman olevan kirkon rahoittama.
mm. Kotikatu sarjan ja erilaisten Kotimaa-yhtiöiden tekemillä ohjelmilla.
Tos kurjaa, että RKP kanavien lisäksi tv-maksun maksaja joutuu kustantamaan Lutkukirkon sontaa.
Tuntuu siltä että kaikki arvostelijat eivät ole edes kokonaan katsoneet ohjelmaa tai katsoneet sitä todella asenteellisin mielin.
Minusta toimittaja tekee hyviä kysymyksiä ja juuri niitä mitä itsekin olen miettinyt. Ja papit sanovat monesti juuri oman käsityksensä "minusta tuntuu että.." ja sanovat toki senkin ettei kaikkeen löydy Raamatusta vastausta ja että se jättää tulkinnan varaa. Se ohjelmassa oli myös hyvää että siinä eri lailla ajattelevat papit saivat puheenvuoron ja kyllähän se toimittaja kyseli eikä vain kuunnellut, teki hankaliakin kysymyksiä. Niin kai se on ettei ole yhtä totuutta. Tässäkään ei ristiriitaisuuksia ja eri käsityksiä yritetty peittää. Siksi kai se on "uskonto" eikä "totuus" tai "tiede". Olisihan se paljon vakuuttavampaa saada yksiselitteinen vastaus muttga kun ei sitä ole. Mutta eikös kristinopin perusperiaateet ole kuitenkin aika hyvät elämän oppaaksi. Mitä se haittaa jos joku uskoo kunhan ei vahingoita muita.