"Joel Kontinen:
Blaise Pascal (1623-1662) oli ranskalainen matemaatikko, teologi ja filosofi. Hänet tunnetaan todennäköisyyslaskennan uranuurtajana. Puhumme edelleenkin Pascalin kolmiosta, paineen yksiköstä pascal ja Pascal-nimisestä ohjelmointikielestä.
Nykytiede kehittyi länsimaissa. Monet tieteen pioneerit olivat tunnustavia Kristittyjä. Myös Pascal oli harras uskova. Pascalin vaaka ei todista Jumalan olemassaolosta vaan kuuluu peliteorian piiriin.
Pascalin mukaan universumissa jompikumpi kahdesta totuudesta pitää paikkansa: joko Jumala on olemassa tai Jumalaa ei ole olemassa. Ihminen voi elää kahdella tavalla, joko ikään kuin Jumala on olemassa tai ikään kuin Häntä ei ole olemassa.
Tästä seuraa neljä vaihtoehtoa:
1. Jos Jumala ei ole olemassa ja elät ikään kuin Jumala ei ole olemassa, et menetä mitään.
2. Jos Jumala ei ole olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään.
3. Jos Jumala on olemassa ja elät ikään kuin Jumala ei ole olemassa, menetät kaiken.
4. Jos Jumala on olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään vaan voitat kaiken."
Blaise Pascal:
"Järjen on lopultakin myönnettävä, että on ääretön määrä asioita, joita ei voi selittää. Jos järki ei sitä myönnä, se on hyvin heikko."
Blaise Pascal (1623-1662) oli ranskalainen matemaatikko, teologi ja filosofi. Hänet tunnetaan todennäköisyyslaskennan uranuurtajana. Puhumme edelleenkin Pascalin kolmiosta, paineen yksiköstä pascal ja Pascal-nimisestä ohjelmointikielestä.
Nykytiede kehittyi länsimaissa. Monet tieteen pioneerit olivat tunnustavia Kristittyjä. Myös Pascal oli harras uskova. Pascalin vaaka ei todista Jumalan olemassaolosta vaan kuuluu peliteorian piiriin.
Pascalin mukaan universumissa jompikumpi kahdesta totuudesta pitää paikkansa: joko Jumala on olemassa tai Jumalaa ei ole olemassa. Ihminen voi elää kahdella tavalla, joko ikään kuin Jumala on olemassa tai ikään kuin Häntä ei ole olemassa.
Tästä seuraa neljä vaihtoehtoa:
1. Jos Jumala ei ole olemassa ja elät ikään kuin Jumala ei ole olemassa, et menetä mitään.
2. Jos Jumala ei ole olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään.
3. Jos Jumala on olemassa ja elät ikään kuin Jumala ei ole olemassa, menetät kaiken.
4. Jos Jumala on olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään vaan voitat kaiken."
Blaise Pascal:
"Järjen on lopultakin myönnettävä, että on ääretön määrä asioita, joita ei voi selittää. Jos järki ei sitä myönnä, se on hyvin heikko."
Vastaukset 34
Vanhimmat
mikä jumalista on olemassa.
"4. Jos Jumala on olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään vaan voitat kaiken."
vuoksi uskoa kaikkiin jumaliin?
Kyllä sinä nyt tiedät kuka on oikea Jumala, kunhat väittelet.
Ja vaikka se olisi raamatun jumala, herää kysymys, minkä lahkon versio on se oikea jumala? Älä sano että kaikilla lahkoilla on sama jumala, koska kun puhutaan esm islamista, kristityistä ja juutalaisista, sekunda-ateistit usein väittävät ettei näillä lahkoilla ole sama jumala, koska sitä palvotaan eri tavalla.
Jeesus sanoi: "ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani"
olla väärässä. Siinäpä sinulle ajateltavaa, jeesus uskoi väärään jumalaan.
Jeesus oli aina oikeassa.
jeesus on ihan hyvin voinut erehtyä.
Helvetin ärsyttävää jankkaamista. Juupas eipäs. Hohhoijjaa.
Eikö ole parempaa tekemistä?
Tossa jonkin aikaa... Nyt taas tylsistyin ;o)
En siis millään pahalla, jättäisi vaan mielelläni kaikki uskovaisten provot omaan arvottomuuteensa ja vaikka keskustelisin jostain joskus...
mielenkiintoista nähdä miten pitkälle Pittsburghin saa mukaansa, no, huvinsa kullakin.
uskoa varmuuden vuoksi. Kompastuskivi on selkeä? Saako uskon aikaan tahtomalla ja päättämällä että uskoo? Sillä saa aikaan uskon imitaation, valheellisen tilan jossa ulkoapäin näyttää siltä kuin uskoisi, vaikkei uskoa ole. Eikö kaikkivaltias jumalolento tätä huomaisi?
***
Sitähän nää kaikki tekeekin. Teeskentelee uskovaista, kun luulevat että sillä tavalla pidetään hyvänä ihmisenä. Yök!
Ja kuinkahan monta kertaa tuo Pascalinkin "päätelmä" on täällä jo lytätty? n^x*100 kertaa?
"Nykytiede kehittyi länsimaissa. Monet tieteen pioneerit olivat tunnustavia Kristittyjä. "
Ei tainnut olla vaihtoehtoja. Sitäpaitsi länsimaisen tieteen pohja luotiin pakanallisessa antiikin kreikassa ja sen jälkeen edistys on ollut taistelua kirkon harhaoppisuussyytöjksiä vastaan.
"Mitä kristitty haluaa tehdä ateisteille? Teidän kaltaisille ateisteille, jotka eivät suostu olemaan hiljaa ateismistaan?
Vuoden 1600 kristityt tekisivät teille näin: vangitaan, kidutetaan ja hirtetään. Haudataan johonkin tunkioon. Kirotaan ikuisiksi ajoiksi.
Vuonna 1700: vangitaan, kidutetaan ja ehkä hirtetään. Joo, hirtetään. Ja haudataan tunkioon. Ja heitetään joku kirous perään.
Vuonna 1800: vangitaan, hieman kidutetaan ja uhkaillaan teloituksella. Vapautetaan, jos suostuu lopettamaan ateistiset puheensa. "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000040847732
Tässä Pascalin ontumassa on lukuisia virheitä ja heikkouksia. Esim:
1) Vaihtoehdot eivät rajoitu kahteen. Jumala on tai ei ole, on aivan liian suppea. On olemassa lukemattomia hypoteesejä korkeammasta persoonallisesta voimasta. Entä jos olemassa ei olekaan juuri kristittyjen Jumala vaan esim Allah tai Vishnu. jne jne. Miksi ottaa riski suututtaa joku toinen aivan yhtä todennäköisesti olemassa oleva jumala, uskomalla väärään.
2) Jos elää kuin Jumala olisi olemassa, menettää jotain haaskamalla rajallista aikaansa hölynpölyyn.
3) Uskoa ei voi feikata "varmuuden vuoksi".
Aika hieno toi loppukaneetti. "Niiku ei kannata miettii näit juttui, ku on ihan tyhmä jos ei vaan luovuta."
Jos Jumalaa ei ole (eikä ole syytä olettaa että olisi) mahdollisuudet 3. ja 4. voidaan hylätä jo ennen testiä.
Vaihtoehto kakkosen uskovaiset ovat juuri valinneet.
Myös Gödel taisi mennä metsään...
En edes lukenut muiden postauksia, mut olkoot, postaan SILTI! Vapaa suomennos tästä videosta; http://www.youtube.com/watch?v=uaMjUeuaJ0k
1. Siinä ei ole tarpeellisia vaihtoehtoja.
2. Se jättää huomiotta kaikki muut uskonnot, muut taivaat, muut helvetit.
3. Se väittää että uskominen jumalaan ei maksa mitään, mikä ei pidä paikkaansa, koska jos tämä on sun ainoa elämäs, jokainen minuutti jonka käytät rukoiluun, messuihin, kolehdin täyttämiseen on HUKATTUA ELÄMÄÄ
4. Se olettaa että usko jumalaan on vain tahdosta kiinni, mikä on väärin. Voin teeskennellä uskovani, mutta itselleni en MITÄÄN voi.
5. Ja jos haluaa teeskennellä ja pelastaa oman pyllynsä helvetiltä, luuletko että tämä ilmeisesti kaikkinäkevä, kaikkitietävä jumala ei näkis sun petokses läpi?
Se että uskot pääseväsi jahven taivaaseen ei myöskään tarkoita että vältät jonkun toisen jumalan helvetin.
Muut seikat täällä ovat jo tulleetkin esille, mutta tässä vielä yksi:
"2. Jos Jumala ei ole olemassa ja elät ikään kuin Jumala on olemassa, et menetä mitään."
Väärin! Menettäisin itsekunnioitukseni jos eläisin omia totuus- ja oikeuskäsityksiäni vastaan - siis valheessa.
Miten eletään ikään kuin jumala olisi olemassa?
Minä ainakin elän tällä hetkellä niin kuin jumala (ja nimenomaan sen paremin spesifioimatta jumalan olemusta) olisi olemassa. Tosin tällainen hajuton, mauton, näkymätön ja millään muullakaan tavalla tunnistamaton jumala ei hirveästi vaikuta meikäläisen elämään.
siihen, mitä se eläminen konkreettisesti on, jos elää ikään kuin jumala olisi olemassa. Mutta eipä tuo vastannut.
Niin, no en minä ainakaan elämääni mihinkään muuttaisi vaikka saisin tietää, että jokin jumala x on olemassa 100% varmuudella, mutta ei kuitenkaan kertoisi minkälainen jumala on kyseessä. Eli kai se elämä olisi jokseenkin juuri tällaista, mutta tietenkin sillä erotuksella, että jumalan olemassaolosta olisi turha enää väitellä; mikään muu ei kuitenkaan muuttuisi.
Sinäkään et tajunnut kysymystäni.
Siis miten pitää elää, jos ottaa ns. varman päälle ja uskoo jumalaan ja elää sen mukaisesti? Siis MITEN?
Kun ne jumaluskovaiset eivät itsekään ole yhtä mieltä siitä, mitä se oikein eläminen on. Saako/eikö käydä tansseissa, saako/eikö käyttää ehkäisyä, saako/eikö syödä keskiviikkona hernekeittoa yms......
Tajusin kyllä kysymyksesi, mutta vastaushan riippuu ihan siitä, mikä jumala sattuu olemaan kyseessä. Jos taas ottaa varman päälle(eli ei oleta jumalan ominaisuuksista mitään), niin kuin Pascalkin kehottaa tekemään, ei voi muuttaa elämäänsä oikeastaan mitenkään, koska ei tiedä miten tämän jumalan mukaan tulisi elää. Tosin Pascal tarkoitti ilmeisesti kristinuskon jumalaa, joten tässä tapauksessa pitäisi kai sitten elää niin kuin kristityt elävät. Tästä tietenkin syntyy tuo sinunkin mainitsemasi pulma, eli ei ole olemassa mitään yleispätevää ohjetta, joka kertoisi kuinka kritityn tulee elää.
Paras elämänohje kristittyä elämäntapaa varten on raamattu. Tosin raamattua tulkitakseen oikein pitäisi olla pyhän hengen vallassa, eli kristitty jo valmiiksi. Eli minun pitäisi olla kristitty, jotta tietäisin kuinka kristityn tulee elää, jotta voisin elää kuin kristitty, jotta minusta voisi joskus tulla kristitty. Ei ole helppoa olla uskovainen. :D
Tuota noin, mutta jospa se oikea kirja sittenkin olis vaikkapa koraani? Ei olis helppoa olla muslimi...
mikä jumala on kyseessä. Ei ollenkaan.
Tällä yhdellä kristinuskon jumalalla on niin ristiriitaisia toiveita orjiensa käyttäytymisestä, että eihän sitä voi mitenkään elää NIIN KUIN JUMALA OLISI OLEMASSA, kun ei voi tietää mikä sääntö on se OIKEA sääntö. Sori isot kirjaimet.
Ja jos joku elää raamatun käskyjen mukaan, niin ainakin Suomessa on elinkautinen tiedossa. Mikä varoituksena mainittakoon.
Ja voihan jumala palkita myös ne, jotka eivät elämässään usko jumaliin. Näin ollen tämä "varman päälle pelaaja" häviäisi.
Pascalin argumentti jumalan olemassaolon puolesta taikka perustelu miksi jumalaan pitäsisi uskoa on täysin naurettava.
Ensinnäkin tätä ei voida käyttää millään muotoa todennuksena sille että kristittyjen Jumala olisi olemassa, kysymys on ainoastaan siitä pitäisikö uskoa kristilliseen Jumalaan.
Ongelma on tässä jo seuraava että Pascalin mukaan on parempi elää siten että uskoisi kuin elää siten ettei usko, mikä olettaa että kyseinen henkilö pystyy huijaamaan kristittyjen kaikkitietävää Jumalaa. Sillä eläminen siten kuin uskoisi ei ole sama asia kuin se että uskoo.
Suurempi ongelma tässä on kuitenkin se että vaihtoehtoja, siis eri jumaltarustoja, on lukemattomia määriä ja tätä mallia voidaan käyttää niistä jokaiseen.
Koska ei ole mitään mahdollisuutta todentaa sitä mikä jumaltaru pitää paikkansa, onko oikea jumala jokin mistä ei olla kirjoitettu ollenkaan taikka onko jumalia olemassa ollenkaan on mahdotonta antaa mitään numeraalista arvoa sille kuinka suurella todennäköisýydellä jokin tietty uskonnollinen konsepti olisi oikeassa.
>> "Järjen on lopultakin myönnettävä, että on ääretön määrä asioita, joita ei voi selittää. Jos järki ei sitä myönnä, se on hyvin heikko."
Vastauksia ja keskustelua tuli paljon.
Omituista sinänsä on, että kukaan ei tavoittanut Pascalin sanoman keskeistä sisältöä, vaan pyörivät vastaajat noissa lillukn varsissa ja omissa ennakkoasetelmissaan.
Muistaa pitää, että Pascal oli aikansa NERO ja samalla uskovainen ihminen, joka pohti Jumala-suhdettaan myös kehittämänsä teorian pohjalta. Hän käytti pohdintaansa samoja pelisääntöjä kuin omiin teorioihinsa.
Paljonhan Pascalia on täällä lainattu juuri tuossa mielessä, että "Jumala olisi varmuuden vuoksi-ratkaisu". Silloin kukaan näistä väittäjistä ei ole lukenut Pascalia!!! Sama tuli esiin ketjun kommenteista. Kukan vastaajista ei ole lukenut hänen ajatuksiaan, mutta näköjään jokainen osaa niitä kommnetoida. Outoa ateistista menettelyä!
Järjen on lopultakin myönnettävä, että on ääretön määrä asioita, joita ei voi selittää. Jos järki ei sitä myönnä, se on hyvin heikko. Pascal
"Järjen on lopultakin myönnettävä, että on ääretön määrä asioita, joita ei voi selittää. Jos järki ei sitä myönnä, se on hyvin heikko. Pascal"
Ei tiedonhakua kuitenkaan voi korvata jumalilla, pitää vain jatkaa selitysten hakemista.
...juuri myöntää ettei tiedä, eikä yritä tilkitä aukkoja selityksellä joka vain herättää lisää kysymyksiä mahdottomuudellaan. Ehkäpä Pascal tarkoittikin juuri sitä.
"Men never do evil so completely and cheerfully as when they do it from religious conviction."
-Blaise Pascal, Pensees, 1670