Suomen armeijassa ei otettu käyttöön natsitervehdytä vaikka meidät lasketaan Hitlerin liittolaisiksi ja hänen sodanpäämääriensä eteen kaikilla tasoilla taistelleeksi maaksi. Miksi upseerimme eivät kuitenkaan kunnioittaneet edes Hitleriä ja Himleriä natsitervehdyksellä heidän vierailuillaan maasamme. Ei edes pahin sotasyyllinen Risto Ryti alentunut suorittamaan - kuten myöskään Mannerheim - tuota kuuluisaa tervehdystä, missähän sitä oikein mentiin?
Miksi natsitervehdystä ei käytetty Suomessa?
Erillissotaako.
18992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Leo Jakobson ( Max Jakobsonin veli) käänsi Päämajan tiedusteluraportteja virkatyönään saksalaisille Mikkelissä. Työnsä hän teki niin hyvin että saksalaiset tarjosivat hänelle rautaristiä josta hän kieläytyi. Myös Leo Skurnik ja Salomom Klas kieltäytyivät samasta kunniasta. Himlerin vierailun aikana suomalainen vastavakoilu valokuvasi Himlerin salkun jossa oli mm. täydellinen lista suomalaisista juutalaisista. Mannerheim lausui hallituksellemme: " Yhtään juutalaista emme luovuta saksalaisille. Ainoastaan minun ruumini yli se saattaa tapahtua. Kysymykseen ei tule myöskään sotilaitteni omaisten tai sukulaisten luovuttaminen koska se heijastuisi raskaasti heti myöskin taistelevissa joukoissa. Koko asia on haudattava vähin äänin."
Himler raivostui Rangnelin ilmoitettua hänelle että Suomen kahtatuhatta juutalaista ei luovuteta perustelen asiaa Mannerheimin ottamalla kannalla.
Yhtään Suomenjuutalaista ei luovutettu. Kävikö Suomi erillissotaansa vai mistä oikein oli kysymys. Eihän liittolainen noin voisi käyttäytyä.
Sekottuukohan tämä juttu salkusta ja juutalaislistasta nyt siihen legendaan, kun Valpon päällikön Anthonilla väitettiin olleen vierailullaan huhtikuussa 1942 olleen salkussaan juutalaislistan suomalaisista, jonka saksalaiset saivat kuvatuksi. Tätä legendaa kuitettiin Turun Hovioikeudessa todeksi selittää Anthonia vastaan nostetun syytejutun yhteydessä, mutta näyttämättä jäi, kuten koko luettelonkin olemassaolo. Että suomalaiset olisivat luetteloita kuvanneet on tosi uusi juttu.
Rautkallio kummastelee tätä höökäystä tästa "suomaisten juutalaisten luettelosta".
Juutalaiset olivat rekisteröityneet juutalaisiin seurakuntiin, joiden jäsenluettelot olivat julkisia asiakirjoja. Ne olisi voinut kuvata tai jäljentää sieltä. Ilman agenttilegendoja.
" Rautkallio kummastelee tätä höökäystä tästa "suomaisten juutalaisten luettelosta".
Juutalaiset olivat rekisteröityneet juutalaisiin seurakuntiin, joiden jäsenluettelot olivat julkisia asiakirjoja. Ne olisi voinut kuvata tai jäljentää sieltä. Ilman agenttilegendoja. "
Kait Rautkallio viisaana miehenä tiesi kertoa myös, ettei vastavakoilu avannut Himlerin salkkua kuvattavaksi, TIETÄEN että siellä on Suomen juutalaisista kertova lista?
Anthonihan oli natsien hännystelijä, kertooko tarina mahdollisesti että HÄN itse olisi vienyt listan Saksan käynnillään Himlerille ja vastavakoilu törmäsi listaan sattumalta kun Himlerin salkun sisältö kuvattiin?
Aika hömö selitys Rautkalliolta. Tärkein antihan listan löytymisellä oli - keneltä se juutalaislista löytyi ja kuinka asiat SITTEN etenivät, vai kuinka?
Tällaisesta Himlerin listassa ei ole tietoa eikä näin huippuhienossa operaatiossa ole löytynyt otettuja kuvia. Kuvaajistakaan ei tietoa ole. Tiettävästi Mannerheimin tapaamisen yhteydessä ei käsitelty juutalaisten luovuttamiseen liittyviä asioita. Rautkallion mukaan legendaa olisi ainakin edistänyt Kustaa Vilkunan juttu Suomen Kuvalehdessä 1954. Siinä hän ei lähdettään maininnut eikä myöhemminkään tiettävästi ole kertonut, mihin tämä hänen tietonsa olisi perustunut. Sotilastiedusteluun hän viittaa.
Punainen Valpo olisi taatusti luetteloa ja kuvia tarvinnut Anthonia vastaan käydyssä oikeudenkäynnissä. KumministiValpo etsi kiihkeästi Valpon itsensä pitämiä luetteloita suomalaisista juutalaisista. Sellaisia ei vain löytynyt. Tällaisella luetteloilla olisi haluttu todistaa, että Saksa olisi jossakin vaiheessa vaatinut ja Suomessa joku viranomainen, kuten Valpo, olisi valmistellut suomalaisten juutalaisten luovutusta tai ainakin keskustellut asiasta saksalaisten kanssa.
Rautkallio käy aika yksityiskohtaisesti sitä aineistoa läpi, jolla komuunistiValpo pyrki tekemään Anthonista Saksan hännystelijän. Sodan jälkeinen Valpo valmisti Turun hovioikeudelle todisteina jäljennöksiä ja jäljennöksen jäljennöksia sekä niistä "tarvittavilta osin" tehtyjä otteita hallussaan olevista asiakirjoista kieltäytyen luovuttamasta hallussaan olleita alkuperäisiä todisteista "valtakunnallisen turvallisuuden nimissä". Todisteina käytettiin mm. Neuvostoliitossa vankina olleen saksalaisvastapuolen todistuksia ja Ruotsissa erään "luovutuskandidaatin" lausuntoja. Valpo kuitenkin itse esti näiden henkilöiden kuulemisen oikeudessa.(josko NL:kaan ei olisi suostunut) Näiden todisteiden perusteella Korkein Oikeus tuomitsi Anthonin varoitukseen jatketusta varomattomuudesta virantoimituksessa.
Kirjassaan "Holokaustilta pelastetut" Rautkallio vertailee näitä kommunistiValpossa valmistettuja oikeudelle jätettyjä asiakirjoja nyttemmin Valpon arkistoista löytyneeseen lähdemateriaaliin ja tekee lukuisia havaintoja virheellisyyksistä, tarkoitushakuisuudesta, puutteista ja salailusta ja jopa harhaanjohtamisesta. Ilmeisesti kommunistiValpon oli tehtävä "luovaa työtä", enemmänkin kuin kohtuus olisi edellyttänyt Anthonin leimaamiseksi saksalaisten hännystelijäksi. Imagostylistiikka ei liene tuohon aikaan ollut tuntematon metodi.
Saattaa olla, että Anthonin toimintaa tulisi tarkemmin eritellä uudelleen vähitellen julkisuuteen tulevan materiaalin valossa.
" Tiettävästi Mannerheimin tapaamisen yhteydessä ei käsitelty juutalaisten luovuttamiseen liittyviä asioita. "
Mannerheim oli sotavoimien ylipäällikkö ja toimi asiassa tausavoimana hallituksemme suuntaan - jälkeen Himlerin vierailun.
Suomi löytyy tuosta SS-Obergruppenführer Heydrichin listalta joka laadittiin tammikuussa 1942. Saman vuoden elokuussa Himler vieraili Suomessa lista salkussaan. Koskas tämä Anhoni kävi Berliinissä? oliko hän silloin asialla.
http://www.historyplace.com/worldwar2/timeline/wannsee2.htm
Country Number
A. Germany proper 131,800
Austria 43,700
Eastern territories 420,000
General Government 2,284,000
Bialystok 400,000
Protectorate Bohemia and Moravia 74,200
Estonia - free of Jews -
Latvia 3,500
Lithuania 34,000
Belgium 43,000
Denmark 5,600
France / occupied territory 165,000
unoccupied territory 700,000
Greece 69,600
Netherlands 160,800
Norway 1,300
B. Bulgaria 48,000
England 330,000
Finland 2,300
Ireland 4,000
Italy including Sardinia 58,000
Albania 200
Croatia 40,000
Portugal 3,000
Rumania including Bessarabia 342,000
Sweden 8,000
Switzerland 18,000
Serbia 10,000
Slovakia 88,000
Spain 6,000
Turkey (European portion) 55,500
Hungary 742,800
USSR 5,000,000
Ukraine 2,994,684
White Russia
excluding Bialystok 446,484
Total over 11,000,000
Himmlerin ensimmäinen Suomen vierailut Ensimmäinen vierailu tapahtui aika pian Wannseen kokouksen jälkeen. Anthonin vierailu taas muutama viikko Himmlerin matkan jälkeen. Ensimmäinen matka suuntautui lentoteitse suoraan lappiin ja kohteena olivat saksalaiset sotavoimat siellä. Tuolloin hän ilmaisi halunsa tutustua Suomeen ja viettää siellä lomaansakin.
Toinen matka tapahtui 29.7.-6.8.1942, jolloin hän kävi taas lapissa, vietti kesälomaa Eino Suolahden huvilalla Tyrväässä ja tapasi suomalaista poliittista johtoa ja mm. Mannerheimin. Tuolloinhan Hitlerkin oli jo käynyt onnitteleassa Mannerheimiä.
Wannesseen kokous ja juutalaisarviot tehtiin jo ennen Himmlerin ja Anthonin matkoja. Arvioita juutalaisten määristä euroopan valtioissa osattiin tehdä ilman maiden valtiollisten poliisien apua.
Olen pahoillani, mutta Rautkallion mukaan hän eikä aikanaan kommunistiValpokaan yrittämälläkään löytänyt Valpon arkistoista viiteitä tällaisten "juutalaisluetteloihden" laatimisesta. Ei luetteloita eikä niitä Wilkunan mainitsemia kuvia, ei edes saksalaisten arkistoista. Juutalainen seurakunta kyllä piti luetteloita, sillä seurakunta otti yleensä juutalaiset turvapaikanhakijat vastuulleen ja jotenkin heihin oli yhteyttä pidettävä.
Saksalaisista Anthonin kanssa Saksassa neuvotelleista useista henkilöistä vain yksi (Panzinger) oli kuulustelulausunnossaan sanonut nähneensä tällaisen luettelon. Mm. kaikkiin keskusteluihin tulkkina osallistunut Erik Muurman ei muistanut omassa todistuksessaan juutalaisten luovuttamisesta olleen matkan aikana puhetta. Pahaksi onneksi Panzinger joutui antamaan lausuntonsa Neuvostoliiton vankilassa venäläiselle kuulustelijalle eikä Valpo halunnut häntä kutsuttavan oikeuteen (lieneekö ollut siihen enää kykeneväkään).
Rautkallio kummastelee Panzingerin lausuntoa muutenkin, kun tämä lausunnossaa puhuu "kaikkien Suomessa oleskelevien juutalaisten luovutamisesta." Pantzinger väitti lausunnossaan tietävänsä, että Anthonin luettelon perusteella kaikki Suomen juutalaiset olisi luovutettu Saksalle. Rautkallio ihmettelee, miten noin voi sanoa, jos ylimalkaan asiasta mitään tietää. 340 ei suomalaisesta juutalaisesta oli luovutettu 8 (5 3) henkilöä 27 luovutetussa ulkomaalaisen henkilön ryhmässä eikä yhtään suomen kansalaisuuden omaavaa juutalaista oltu luovutettu. Saattoi olla, ettei lausunnon kirjoittanut kuulustelijakaan ollut ihan asiasta perillä.
Anthonilla ei ole mitään tekemistä nimilistan kanssa. Kuvaajat olivat päämajan vastavakoilusta eli sotilashenkilöitä. Nimilista on julkaistu useassakin lehdessä.
KommunistiValpo koitti kovasti todistaa, että nimenomaisesti Anthoni olisi ainalla Saksanmatkallaan luvuttanut sen saksalaisille.
Kuten Rautkallio toteaa, että suomenjuutailaisten luettelot olivat juutalaisseurakunnan luetteloista saatavissa ja kuka tahansa ne tiedot olisi voinut tallettaa. Ja lehdessä niitä julkaistakin. Sehän ei mitään valokuvauslegendaa todista.
Rautkallio on kovasti käynyt arkistoja asiasta läpi eikä hän ole saanut mitään vihjettä Kustaa Vilkunan jutussa esitetystä Himmlerin salkun kuvaamisesta ja pitää sitä legendana. Tuntuisi kyllä vähän omistuiselta, että Reichfürer Himmler kuljeskelisi suomenjuutalaisluetteloineen Mannerheimin puheilla, jossa tiettävästi ei juutalaisista saatikka juutalaisnimistä puhuttu.
Tämähän on niitä kylläpäs - eipäs juttuja, jotkut uskovat siihen, mitä Ylikangas sanoo ja toiset kaipaavat jonkinlaisia näyttöjä uskokaseen. Agricolan
"Ylikangas pitää kertomusta Himmlerin salkun sisällön valokuvaamisesta kiistattomana tosiasiana. Tarinan mukaan salkusta olisi kuvattu luettelo Suomen juutalaisista. Siihen ei ole muuta "todistetta" kuin Kustaa Vilkunan kertomus Uudessa Kuvalehdessä 12.11.1954. Ei ole kerrottu, ketkä kuvasivat. Vapon miehet seurasivat joka askelella Himmleriä, kun tämä vieraili Suomessa kesä-heinäkuun taitteessa 1942. Se vahvistuu Valpon etsivien tarkkailuilmoituksesta. Suomen juutalaisten seurakuntien jäsenluettelot olivat julkisia asiakirjoja. Myös Suomessa toimineet saksalaiset olisivat saaneet ne tietoonsa julkisista rekistereistä. Tarinalla salaperäisestä Suomen juutalaisten "luettelosta" ei siten ole järkevää perustetta."
Kopsasin tähän vanhan keskustelun.
"Samoja juttuja, mitä muuallakin maailmassa, käytettiin Suomessa juutalaisvihan lietsomisessa.Juutalaiset pyrkivät maailmanherruuteen, tappoivat Jeesuksen, juutalaiset olivat vapaamuurareita ja juutalaiset olivat bolsevikkeja. Olivat myös suuromistajia ja tosi rikkaita. (Huom! muutaman miljoonan omaisuuden omaavat eivät olleet juutalaisia.)
Mm. Tapparamies, Siniristi, Työrintama yms. julkaisivat juutalaisvastaisia kirjoituksia.
Ruotsissa juutalaisvastaisuus oli aktiivisempaa.
Vaikka Saksassa kävi nuoria miehiä jääkärikoulutuksessa, harvat heistä silti omaksuivat siellä juutalaisvihaa.
Juutalaiset myös taistelivat talvisodassa suomalaisten rinnalla, mistä varmasti olikin heille etua.
"Suomi ei koskaan ottanut saksalaista juutalaisvastaisuutta omaksi politiikakseen, vaan suomalainen yhteiskunta esiintyi juutalaisvastaisena vain kaksi kertaa: tiukentaessaan pakolaispolitiikkaa vuonna 1938 ja luovuttaessaan 8 juutalaispakolaista vuonna 1942."
"Rotupohjainen juutalaisvastaisuus ei näytä saaneen juurikaan kannatusta Suomessa: syynä tähän lienee ollut paitsi aiheen epämääräisyys myös se, että suomalaiset itse kiistelivät samoihin aikoihin oman rotunsa eurooppalaisuudesta." Harva suomalainen edes "tunnisti" juutalaisen.
Otantoja ja vapaasti lainaten kirjasta: Juutalaisviha Suomessa 1918-1944"
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posting=22000000039827389
Nyt nukkumaan ?
Saksa oli totalitarismi, Suomi demokratia, vaikka liittossa olivatkin. Suomi liittoutui Saksan aseiden kanssa, ei aatteen, eikä sitä aatetta koskaan otettu Suomessa valtionuskonnoksi niin kuin Saksassa. Suomalaisten sotilaiden ohjesäännössä tervehdittiin käsi lippaan viemällä, eikä sitä ilmaan huitomalla. Siviilit saivat tietysti tervehtiä halutessaan vaikka huiskuttamalla, jos katsoivat sen aatteeseen ja hetkeen sopivaksi.
"Suomi liittoutui Saksan aseiden kanssa, ei aatteen, eikä sitä aatetta koskaan otettu Suomessa valtionuskonnoksi niin kuin Saksassa"
Ei ehditty.
Tiesitkö että natsit eivät käyttäneet ns.oikeaa natsitervehdystä kuin omissa piireissään. Kun katsot dokumentti filmejä niin huomaat ettei Hitlerkään kohota kättään kuin kyynärpäästä muutoin kuin puoluekokouksissa.
kertoo Himlerin vierailulta 1942, kuinka Mannerheim tekee kunniaa omaan tyyliinsä, sormet, ranne ja rystynen linja koukussa.
Himler taas tekee perinteisen suoran käden natsitervehdyksen.
Ylipäällikön uudenvuoden päiväkäskyssä 1944 kehuttiin armeijaa, kotirintamaa, lottia ja lääkäreitä. Muistettiin kaatuneita ja rohkaistiin eläviä. Jostain syystä sakemanneja ei mainittu ollenkaan. Niiden piti kuitenkin olla aseveljiä. Miksi liittolaiset oli jätetty listasta pois? Missä oikein mentiin?
tulevien historiantutkijoiden systemaattinen hämäys ja dokumenttien tuhoaminen oli tuolloin jo täydessä käynnissä
...tervehtivät Suomen lippua natsitervehdyksin.
Eräässä telvision haastatteluohjelmassa Kokoomuksen nykyiselle puheenjohtajalle näytettiin vanha Kokoomuksen propagandapätkä, jossa 30-luvun kokoomuslaiset olivat käsi koholla Suomen lippua kohti. Katainen totesi, että hän on täysin 30-luvun Kokoomuksen aatemaailman takana. Että sellainen natsi-ihannoija meillä on valtionvarainministerinä.
mukaisesti. Suomi ei ollut natsimaa, vaikka oli samalla puolella Saksan kanssa.Natsisymboleja ja retoriikkaa ei käytetty, eikä natsien menetelmiä.
Esimerkiksi suomalaisten kirjailijoiden vieraillessa Weimarissa 1942 he kieltäytyivät juhlallisuuksissa käytetyistä natsitervehdyksistä.
Ryti ei ollut sotasyyllinen eikä missään nimessä natsi, yhtä vähän kuin Mannerheim.
Suomi pelasi omaa peliään ja aina selvemmin, kun sota kääntyi huonoon suuntaan talvella 1943.