Jeesushan sanoi, että mitä enemmän maallista omaisuutta on, sitä vaikeampi on tulla lapsen kaltaiseksi ja löytää usko. Minä vaan sitä tässä mietin, kun minä olen lahjakas monissa jutuissa kuten matikassa, äidinkielessä, kielissä ja musiikissa, niin minulla olisi periaatteessa erittäin hyvät pohjat menestyä tässä elämässä. En kai ole vielä täysin ymmärtänyt sitä mitä Jeesus sanoo, niin yksinkertaiselta kun se kuulostaakin: "Tämä maailma vihaa teitä". Kyllä minä tiedän monta ihmistä, jotka ovat menestyneet hyvin tässä elämässä ja olleet jopa onnellisia, vaikkei se mitään olekaan verrattuna siihen mitä taivaassa on. Ja koska he ottavat tästä elämästä ilon irti, he saavat maksaa siitä tuonpuoleisessa?
Jos otetaan esimerkiksi vaikka mielikuvituksellinen muusikko Matti Mallikas, Suomen menestyneimmän yhtyyen jäsen. Minun entinen idoli. Oli 7 vuotta idolini. Täydellinen esimerkki tämän maailman ihmisestä. Luin kerran kirjan jossa hän kertoi ettei usko että Miehessä, joka ristiinnaulittiin joskus 2000 vuotta sitten, olisi mitään erikoista, mutta kuitenkin mainitsee että suurin vaikuttaja oli jonkin yhtyeen jäsen joka oli kysynyt Matilta näin: "Uskotko Jumalaan?" Matti: "en" Toinen mies: "Minusta sinun pitäisi, etkö sinä ikinä ole joutunut olemaan yksin?" Matti: "En, kyllä minulla aina on kavereita ollut."
Kaikki meistä tietää melkein että yksinäisen miehen on helpompi löytää usko Jeesukseen. Nyt Matti on loukussa. Niin paljon omaisuutta, niin paljon kavereita, niin suuri ego (itse itsensä jumala). Tuli tässä vaan mieleen, että eihän Matin sielu ole käytännössä mitään sille voinut että valhe on saanut hänestä niin suuren otteen. Olisi ihme, jos se mies tulisi uskoon ja luopuisi kaikesta mitä tässä maailmassa omistaa. Jumalahan on oikeudenmukainen, mutta synti ei pääse taivaaseen. Matti on yksi niistä miehistä kenen nimen jostain syystä mainitsen kun rukoilen iltarukouksen ja pyydän Jumalaa armahtamaan hänet. Ei hän ole paha ihminen ollenkaan.
Anteeksi nyt meni vähän sivusuun juttu. Niin, en halua että minulle käy kuten matille, haluaisin uskoa että Jumala on antanut minulle lahjoja syystä, niin ellei ne lahjat ole sitten paholaisen aikaansaamia voidakseen helpommin vietellä minut tässä elämässä. Isälläni oli tapana sanoa että mikään ei ole sattumaa. Siihen haluan uskoa. Jos tekisin töitä ja kehittäisin lahjojani oli se sitten musiikissa tai yliopistossa, olisi minulla vaara joutua Matin tilaan, mutta toisaalta jos tahallani jättäisin maallisen työni hoitamatta, menisin laiskuudesta. Ja jumalahan ei laiskoja elätä. Ei tässä olisi mitään ongelmaa todennäköisesti mutta usko on minussa heikko. Eikä se ole 4 vuoden aikana mennyt kuin hitusen verran vahvemmaksi. Silti teen syntiä, niinkuin me kaikki. Ongelma on kuitenkin siinä että tiedän tekeväni syntiä. Tiedän jopa melkein mihin kellonaikaan huomenna teen syntiä. On kirjoitettu että tullessaan uskoon ihminen ei enää halua elää synnissä. Enhän minä synnissä haluakkaan elää mutta tiedän tulevani tekemään sitä.
Ja juuri siksi koska uskoni on heikko eikä Jumala ole sitä vahvistanut vaikka olen 2 vuotta rukoillut että Jumala vahvistaisi uskoani. Voin sanoa jotain muuta mutta mielessäni ajatella toista. Tunnen itseni ns. tekopyhäksi ajoittain.
Anteeksi jos kirjoituksesta tuli sekava. Kirjoitin vähän mitä mieleen tulee enkä ajatellut sen enempää. Olisi kiva jos joku haluaisi pohtia näitä juttuja minun kanssa. Toivottavasti jaksoitte lukea.
Jos otetaan esimerkiksi vaikka mielikuvituksellinen muusikko Matti Mallikas, Suomen menestyneimmän yhtyyen jäsen. Minun entinen idoli. Oli 7 vuotta idolini. Täydellinen esimerkki tämän maailman ihmisestä. Luin kerran kirjan jossa hän kertoi ettei usko että Miehessä, joka ristiinnaulittiin joskus 2000 vuotta sitten, olisi mitään erikoista, mutta kuitenkin mainitsee että suurin vaikuttaja oli jonkin yhtyeen jäsen joka oli kysynyt Matilta näin: "Uskotko Jumalaan?" Matti: "en" Toinen mies: "Minusta sinun pitäisi, etkö sinä ikinä ole joutunut olemaan yksin?" Matti: "En, kyllä minulla aina on kavereita ollut."
Kaikki meistä tietää melkein että yksinäisen miehen on helpompi löytää usko Jeesukseen. Nyt Matti on loukussa. Niin paljon omaisuutta, niin paljon kavereita, niin suuri ego (itse itsensä jumala). Tuli tässä vaan mieleen, että eihän Matin sielu ole käytännössä mitään sille voinut että valhe on saanut hänestä niin suuren otteen. Olisi ihme, jos se mies tulisi uskoon ja luopuisi kaikesta mitä tässä maailmassa omistaa. Jumalahan on oikeudenmukainen, mutta synti ei pääse taivaaseen. Matti on yksi niistä miehistä kenen nimen jostain syystä mainitsen kun rukoilen iltarukouksen ja pyydän Jumalaa armahtamaan hänet. Ei hän ole paha ihminen ollenkaan.
Anteeksi nyt meni vähän sivusuun juttu. Niin, en halua että minulle käy kuten matille, haluaisin uskoa että Jumala on antanut minulle lahjoja syystä, niin ellei ne lahjat ole sitten paholaisen aikaansaamia voidakseen helpommin vietellä minut tässä elämässä. Isälläni oli tapana sanoa että mikään ei ole sattumaa. Siihen haluan uskoa. Jos tekisin töitä ja kehittäisin lahjojani oli se sitten musiikissa tai yliopistossa, olisi minulla vaara joutua Matin tilaan, mutta toisaalta jos tahallani jättäisin maallisen työni hoitamatta, menisin laiskuudesta. Ja jumalahan ei laiskoja elätä. Ei tässä olisi mitään ongelmaa todennäköisesti mutta usko on minussa heikko. Eikä se ole 4 vuoden aikana mennyt kuin hitusen verran vahvemmaksi. Silti teen syntiä, niinkuin me kaikki. Ongelma on kuitenkin siinä että tiedän tekeväni syntiä. Tiedän jopa melkein mihin kellonaikaan huomenna teen syntiä. On kirjoitettu että tullessaan uskoon ihminen ei enää halua elää synnissä. Enhän minä synnissä haluakkaan elää mutta tiedän tulevani tekemään sitä.
Ja juuri siksi koska uskoni on heikko eikä Jumala ole sitä vahvistanut vaikka olen 2 vuotta rukoillut että Jumala vahvistaisi uskoani. Voin sanoa jotain muuta mutta mielessäni ajatella toista. Tunnen itseni ns. tekopyhäksi ajoittain.
Anteeksi jos kirjoituksesta tuli sekava. Kirjoitin vähän mitä mieleen tulee enkä ajatellut sen enempää. Olisi kiva jos joku haluaisi pohtia näitä juttuja minun kanssa. Toivottavasti jaksoitte lukea.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Helpompaa on kamelin käydä neulansilmän läpi, kuin rikkaan päästä sisälle Jumalan valtakuntaan.
Luuk. 6:24
-- Mutta te rikkaat -- voi teitä! Te olette jo onnenne saaneet. [Jes. 5:8,9; Luuk. 16:25; Jaak. 5:1]
Kyllä ovat, se on vaan sitten sinun oma valintasi miten niitä käytät.
Meille Jumala antoi vapaan valinnan,
ja meillä Suomessa on uskonnon vapaus.
Hyvä esimerkki on Matti Nykänen kanss,
menestynyt mutta,mutta...
Sinulla on omatunto yksi mittari, jos luulet seisovasi, kaadut heti, meidän on tehtävä parannusta loppuun asti, eli niinkauan kun Jeesuksen veri on voimassa.
Kiitä niistä lahjoista joita olet saanut.
1. Kor. 10:12
Joka luulee seisovansa, katsokoon, ettei kaadu. [Room. 11:20]
Gal. 6:3
Joka luulee olevansa jotakin, vaikka ei ole mitään, pettää itseään
Room. 1:8
Ensiksi kiitän Jeesuksen Kristuksen kautta Jumalaani teistä kaikista, sillä teidän uskostanne kerrotaan kaikkialla.
1. Kor. 14:16
Jos kiität Jumalaa vain hengelläsi, miten paikalla oleva ulkopuolinen voi sanoa kiitokseesi aamenen, kun hän ei ymmärrä mitä sanot?
Matt. 11:12
Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakunta on ollut murtautumassa esiin, ja jotkut yrittävät väkivalloin temmata sen itselleen.* [Jakeen loppu voidaan kääntää myös: ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen.]
Koska Raamattu/Jumalan sana sanoo että;
ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen
Ja
Luuk. 17:21
Eikä voida sanoa: 'Se on täällä', tai: 'Se on tuolla.' Katsokaa: Jumalan valtakunta on teidän keskellänne."* [Toinen tulkinta: sisäisesti teissä.
Siis sisäisesti meissä.
Me usein työnnämme Jumalan valtakunnan jonnekkin ulottumattomiin.
Terve, aloittajalle: Olet aito etsijä, kunpa minäkin voisin sanoa; huomenna en syntiä tee!
Kun minä sanon huomenna, niin unohdan ettei huominen ole minun käsissäni, vaan yksin Jumalan. Kun sanon syntiä ei ole minussa (huomenna), niin unohdan ettei minusta ole synnin voittajaksi, vaan yksin Kristuksessa. Kun minä sanon tee (tai jätä tekemättä), niin unohdan ettei minun tekemiseeni vaikuta oma (syntihakuinen) tahtoni, vaan Jumala vaikuttaa tahtomiseen ja tekemiseen uskon kautta, kuten on kirjoitettu.
Mitä minä sitten teen?
Minä teen ainoastaan Herrani käskyn: Rakasta Jumalaasi kaikesta sydämestäsi, kaikesta sielustasi ja kaikesta voimastasi ja lähimmäistä kuin itseäsi, niin täytät kaiken lain. Sillä laista ei katoa piirtoakaan, kunnes maa ja taivas katoavat, kuten on kirjoitettu.
Rakasta, on siis ainoa käsky, joka pitää uskovan Tiellä Taivaaseen, uskosi mukaan. Viisautta ja uskoa saa ja pitääkin pyytää Jumalalta, joka antaa sitä ketään soimaamatta, kuten kirjoitukset ovat.
Mit'ä talenttiisi tulee, niin käytä kaikki, Jumalan kunniaksi.
Siunaten,
Mattius