kurvinen kirjoitti viestissään http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000040880001 :
"Viestin hierarkia alkaa olla liian pitkä, kun ette voi vastata yksinkertaisiin kysymyksiin tai myöntää evoluutioteorian perustuvan virheellisiin olettamuksiin."
Kysymyksesi näyttävät liittyvän omiin virhekäsityksiisi niin evoluutiosta, evoluutioteoriasta kuin perinnöllisyydestäkin. Niihin ei ole yksinkertaista vastata, kun en pääse käsiksi niihin aivoituksiisi, mistä nuo virhekäsityksesi juontavat.
Edelleen, väitteesi evoluutioteorian perustuvan virhekäsityksiin on vain väite, jota et näytä kykenevän perustelemaan.
""Miksi minun pitäisi opettaa sinua DNA:sta, geeneistä, geenialleeleista, geenipoolista, mutaatioista, perimän muutoksista, perinnöllisyydestä jne.?"
Niin, miksi pitäisi, kun et ole vielä saanut sitä evoluutiopuutakaan kasattua?"
Koska se evoluutiopuu perustuu noihin mainitsemiini asioihin. Evoluutiopuussa on kyse eliöiden sukulaisuussuhteista ja siitä historiallisesta prosessista, mitkä ovat johtaneet tuohon puuksi mallinnettavaan sukupuuhun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutiopuu
Jos sinulla on joku muu merkitys evoluutiopuulle, ole hyvä ja selitä mikä se sinusta sitten on.
""ns. roska-DNA:ta"
Ai onko DNA mielestäsi virheellinen?"
Sinulla taisi olla hiukan kiire, kun et lukenut noiden sulkeiden ulkopuolelta, juuri tuota ennen, että eliön DNA:ssa (genomissa siis) on myös toimimatonta osaa, joka ei koodaa mitään eikä yleisesti ottaen millään tavalla osallistu geenien ilmenemiseen (poikkeuksiakin kuitenkin on havaittu). Mainitsin esimerkkinä tämän ihmiseltä(kin) löydettävän rikkoutuneen C-vitamiinin valmistamiseen liittyvän geenin, joka siis on nyt toimimatonta osaa ihmisen genomissa.
Itseasiassa roska-DNA on vanhentunut termi ja se on korvattu tilke-DNA termillä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilke-DNA
"Kun kerran tunnet aiheen niin hyvin, niin voitko osoittaa DNA:ssa sen muuttujan, joka tekee jokaisesta DNA:sta erilaisen kuin toinen?"
Mitä mahdat tarkoittaa? No, eliön perimää voidaan mallintaa vaikka vektorina, jossa on muistipaikkoja (geenien lokuksia) peräkkäin. Kussakin muistipaikassa(geenilokuksessa) voi olla yksi niistä vaihtoehdoista, joita tuossa paikassa voi esiintyä (joku geenialleeleista). Sitten tuossa vektorissa voi olla muistipaikkoja, joilla ei ole sitten niin mitään merkitystä solun toiminnan kannalta.
Olkoon tuo vektori nyt vaikka kymmenen muistipaikan vektori. Jos jokaisessa muistipaikassa voi esiintyä vaikka kolme erilaista arvoa, niin tuo erilaisia tapoja muodostaa tuo kymmenpaikkainen vektori on 3 potenssiin 10. Satapaikkaisella vektorilla, edelleen kolme erilaista arvoa per muistipaikka, erilaisia tapoja muodostaa ko. vektori on 3 potenssiin 100.
Hmm, kuinkas monta geeniä esim. ihmisellä onkaan?
http://www.ornl.gov/sci/techresources/Human_Genome/faq/genenumber.shtml antaa arvioksi 20000-25000. Koska ihminen on dilpoidinen, eli ihmisellä on kaksi vastingeeniä (ihmisellä voi olla siis kaksi alleelia ko. geenistä) niin siitä tulee jo niin iso luku erilaisia kombinaatioita, että ei tule rajat vastaan näillä populaation jäsenten lukumäärillä.
Suvullisesti lisääntyvät eliöt saavat sitten puolet perimästään toiselta vanhemmalta ja toiset puolet toiselta. Kun nuo perimän puoliskot valikoituvat sukusoluihin satunnaisesti ja koska prosessissa on mukana myös rekombinaatio, niin tuloksena on kullekin sitten se yksilöllinen setti vanhempien geenialleeleista.
Joko alkaa valkenemaan, vai mikä tässä nyt kiikastaa?
"Viestin hierarkia alkaa olla liian pitkä, kun ette voi vastata yksinkertaisiin kysymyksiin tai myöntää evoluutioteorian perustuvan virheellisiin olettamuksiin."
Kysymyksesi näyttävät liittyvän omiin virhekäsityksiisi niin evoluutiosta, evoluutioteoriasta kuin perinnöllisyydestäkin. Niihin ei ole yksinkertaista vastata, kun en pääse käsiksi niihin aivoituksiisi, mistä nuo virhekäsityksesi juontavat.
Edelleen, väitteesi evoluutioteorian perustuvan virhekäsityksiin on vain väite, jota et näytä kykenevän perustelemaan.
""Miksi minun pitäisi opettaa sinua DNA:sta, geeneistä, geenialleeleista, geenipoolista, mutaatioista, perimän muutoksista, perinnöllisyydestä jne.?"
Niin, miksi pitäisi, kun et ole vielä saanut sitä evoluutiopuutakaan kasattua?"
Koska se evoluutiopuu perustuu noihin mainitsemiini asioihin. Evoluutiopuussa on kyse eliöiden sukulaisuussuhteista ja siitä historiallisesta prosessista, mitkä ovat johtaneet tuohon puuksi mallinnettavaan sukupuuhun.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Evoluutiopuu
Jos sinulla on joku muu merkitys evoluutiopuulle, ole hyvä ja selitä mikä se sinusta sitten on.
""ns. roska-DNA:ta"
Ai onko DNA mielestäsi virheellinen?"
Sinulla taisi olla hiukan kiire, kun et lukenut noiden sulkeiden ulkopuolelta, juuri tuota ennen, että eliön DNA:ssa (genomissa siis) on myös toimimatonta osaa, joka ei koodaa mitään eikä yleisesti ottaen millään tavalla osallistu geenien ilmenemiseen (poikkeuksiakin kuitenkin on havaittu). Mainitsin esimerkkinä tämän ihmiseltä(kin) löydettävän rikkoutuneen C-vitamiinin valmistamiseen liittyvän geenin, joka siis on nyt toimimatonta osaa ihmisen genomissa.
Itseasiassa roska-DNA on vanhentunut termi ja se on korvattu tilke-DNA termillä http://fi.wikipedia.org/wiki/Tilke-DNA
"Kun kerran tunnet aiheen niin hyvin, niin voitko osoittaa DNA:ssa sen muuttujan, joka tekee jokaisesta DNA:sta erilaisen kuin toinen?"
Mitä mahdat tarkoittaa? No, eliön perimää voidaan mallintaa vaikka vektorina, jossa on muistipaikkoja (geenien lokuksia) peräkkäin. Kussakin muistipaikassa(geenilokuksessa) voi olla yksi niistä vaihtoehdoista, joita tuossa paikassa voi esiintyä (joku geenialleeleista). Sitten tuossa vektorissa voi olla muistipaikkoja, joilla ei ole sitten niin mitään merkitystä solun toiminnan kannalta.
Olkoon tuo vektori nyt vaikka kymmenen muistipaikan vektori. Jos jokaisessa muistipaikassa voi esiintyä vaikka kolme erilaista arvoa, niin tuo erilaisia tapoja muodostaa tuo kymmenpaikkainen vektori on 3 potenssiin 10. Satapaikkaisella vektorilla, edelleen kolme erilaista arvoa per muistipaikka, erilaisia tapoja muodostaa ko. vektori on 3 potenssiin 100.
Hmm, kuinkas monta geeniä esim. ihmisellä onkaan?
http://www.ornl.gov/sci/techresources/Human_Genome/faq/genenumber.shtml antaa arvioksi 20000-25000. Koska ihminen on dilpoidinen, eli ihmisellä on kaksi vastingeeniä (ihmisellä voi olla siis kaksi alleelia ko. geenistä) niin siitä tulee jo niin iso luku erilaisia kombinaatioita, että ei tule rajat vastaan näillä populaation jäsenten lukumäärillä.
Suvullisesti lisääntyvät eliöt saavat sitten puolet perimästään toiselta vanhemmalta ja toiset puolet toiselta. Kun nuo perimän puoliskot valikoituvat sukusoluihin satunnaisesti ja koska prosessissa on mukana myös rekombinaatio, niin tuloksena on kullekin sitten se yksilöllinen setti vanhempien geenialleeleista.
Joko alkaa valkenemaan, vai mikä tässä nyt kiikastaa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
yhä että osoitat sen muuttujan joka selittää DNA:ssa tapahtuvat muutokset. Et edes voi kertoa millainen on DNA rakenteeltaan ehjänä matemaattisesti. JA miten selität että DNA on joka kerta täysin erilainen jos kerran perimän muutos on hidasta ja sattumanvaraista?
Ja miksi aloitit tämän keskustelun eikö yksi olisi riittänyt?
kurvinen kirjoitti:
"Odotan yhä että osoitat sen muuttujan joka selittää DNA:ssa tapahtuvat muutokset."
En ymmärrä, mitä ajat takaa. Yksinkertaisimmillaan voidaan DNA kuvata vaikka merkkijonoksi AGGAT. Tulee pistemutaatio, ja muuttaa tuon kirjaimen T vaikkapa G:ksi. DNA (merkkijono) muuttui muotoon AGGAG.
Mitä et ymmärtänyt tuossa selityksessäni?
"Et edes voi kertoa millainen on DNA rakenteeltaan ehjänä matemaattisesti."
Mitä ....? Pelkästään DNA:n rakenteen kannalta tarkasteltuna DNA on ehjä silloin, kun se DNA juoste on sellainen kuin se on. DNA:n koodaavan toiminnallisuuden kannalta taas ehjä DNA on sellainen, että solun lukumekanismit kykenevät tuottamaan ko. DNA juosteen koodaaman proteiinin tai entsyymin tms.
Jos taas tarkoitat jotain muuta, niin kerro mitä ajat takaa. Vakuutan, ettei sillä ole kuitenkaan mitään tekemistä sen kanssa, miten solu ymmärtää DNA:n koodaaman toiminnallisuuden.
"JA miten selität että DNA on joka kerta täysin erilainen jos kerran perimän muutos on hidasta ja sattumanvaraista?"
Väärin, ei DNA ole joka kerta _täysin_ erilainen - mistä tällaisen ajatuksen olet saanut päähäsi?
Perimän ja perinnöllisyyden kannalta riittää, että yksikin DNA:ssa oleva geenilokus sisältää eri geenialleelin (DNA sekvenssi) jotta eliöllä on oma yksilöllinen DNA:nsa. Sen ei tarvitse olla joka eliöllä täysin erilainen - eikä se ole edes mahdollinenkaan, sillä mikään solukoneisto ei kykene tulkitsemaan täysin sattumanvaraisia DNA sekvenssejä.
Sinun kannattaisi todellakin lukea ne linkit sinne wikipediaan, että et keksisi ihan omia versioita perinnöllisyydestä ja geeneistä.
"Ja miksi aloitit tämän keskustelun eikö yksi olisi riittänyt?"
Sen takia, koska hierarkia oli mennyt jo liian syväksi ja aloitin sen ennenkuin olit jo omat avauksesi kirjoittanut.
Olin ainakin hoksaavinani tuolla alemmassa keskustelussa mitä kurvinen tarkoittaa tuolla muuttujalla. Eli ajatus menee ilmeisesti näin;
Koska jokaisen dna on erilainen kuin kellään muulla, mukana pitää olla jokin muuttuja, joka tekee perimästä erilainen. Koska Pii on päättymätön lukujono, se sopii hajauttavaksi muuttujaksi. Ilmeisesti kurvisen logiikan mukaan jokaiselle otetaan tästä yhdestä ja yhteisestä muuttujasta yksi arvo (satunnainen), joka sitten muuntaa perimän erilaiseksi mitä se muilla on.
Eli kaikilla yhteinen perimä X ja yhteinen vakiomuuttuja π. Lisääntymisen yhteydessä muuttujasta otetaan seuraava vapaa satunnaisarvo z, perimä ja satunnaisarvo yhdistetään ja saadaan uuden ihmisen perimä Xz.
Tuon ymmärryksen (vai meniköhän ihan pieleen) jälkeen olin vähän aikaa masentunut että olen syöttänyt trollia näinkin pitkään, mutta sitten masennuin entistä enemmän kun tajusin ettei kyseessä ehkä olekaan trolli...
"Ilmeisesti kurvisen logiikan mukaan jokaiselle otetaan tästä yhdestä ja yhteisestä muuttujasta yksi arvo (satunnainen), joka sitten muuntaa perimän erilaiseksi mitä se muilla on."
Vähän ounastelinkin, että kurvisella on joku ihan oma todellisuudesta vieraantunut käsitys siitä, miten DNA koodaa perimää.
"Tuon ymmärryksen (vai meniköhän ihan pieleen) jälkeen olin vähän aikaa masentunut että olen syöttänyt trollia näinkin pitkään, mutta sitten masennuin entistä enemmän kun tajusin ettei kyseessä ehkä olekaan trolli..."
Taitaa kyseessä olevan ihka aito individualisti, jolle nämä maailman realiteetit ja tosiasiat ovat moneltakin kohtaa jäänyt tyystin pimentoon.
No, kaikkea maailmaan mahtuu. Vaikeaa vaan on tuollaisen kanssa kommunikoida millään järkevällä tasolla.
Olisikohan Savor II?
Puuttuu ainoastaan ääniaaltojen kautta käpertyvät galaksit sun muut sellaiset...
Näinköhän olisi ollut hämmentävin keskustelu mihin olen koskaan osallistunut. Ilmeisesti kyseessä ei kuitenkaan ole trolli vaan uskoo ihan oikeasti asiaansa.
Selvennykseksi ketjussa jo syntyneeseen päätelmään linkki toiseen ketjuun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000073&posting=22000000040907079
Sitä en osaa sanoa, onko ensisijainen vaikutin tietämättömyys vai pakkomielle.
Apolle taas sakko törttöilystä.
Kurvisen ansio tällä palstalla on se, että gradualismi voidaan heittää roskakoriin. Jos vain vanhemmat ovat hyvin erilaisia, niin jälkeläisetkin voivat olla hyvin erilaisia. Tämä selittää luonnon moninaisuutta.