suuri

Ristiriita on varmaankin siinä, että mannerjäätiköt näyttävät olevan ajalta ennen vedenpaisumusta. Jos vesi olisi noussut niin korkealle, että korkeimmatkin vuoret peittyvät, niin mannerjäätikkökin olisi peittynyt (tai noussut kellumaan). Tuosta ei ole jälkiä havaittavissa.

Jos unohdetaan iän määritykset ym. niin joka tapauksessa jäätiköitymiselle on jäänyt vedenpaisumuksen jälkeen kovin vähän aikaa. Ehkä jäätiköt ovat jäänne jääkaudesta, jonka on täytynyt alkaa muutama sata vuotta vedenpaisumuksen jälkeen tai vaikka heti samantien. Englanti oli jäätikön alla ja Stoneghenge aloitettiin n. vuonna 2000 ekr, jolloin maan on pitänyt olla paljaana. Jos vedenpaisumus oli 2491 ekr, aikaa oli ehkä noin 400 vuotta jäätyä ja sulaa pois. Jos jäätikkö oli esim. 2 km paksu, ja syntyi 200 vuodessa, niin jäätä tuli siis 10 metriä vuodessa. Lunta piti siis sataa melkein 100 metriä vuodessa, että siitä saisi 10 metriä umpijäätä. Noin 30 senttiä lunta joka päivä 200 vuoden ajan ja sitten heti perään 200 vuotta sulamista. Aika ihmeellistä.

Jos oletetaan, että jääkausia ei ole ollutkaan, niin jäätikön muodostuminen saa lisäaikaa. Etelämanner on tunnettu ainakin 1700 luvun alusta, Grönlanti jo ennen vuotta 1000. Silloin jäätiköt olivat jo olemassa. Jos aikaa oli vaikka 3500 vuotta, niin jäätä ei tule kuin noin 60cm vuodessa (= lunta n. 6 metriä). Ei nyt enää niin hirveitä määriä.

Ristiriita tulee kuitenkin siitä, kun jääkausista on olemassa selvät jäljet ja kaiken maailman tutkijahörhöt ovat tutkineet nykyiset jäätiköt liian vanhoiksi. Tuollaiset tutkimukset pitäisi varmaan kieltää, koska kaiken voi lukea raamatun 10 ekalta sivulta.

Helppo jakolasku. Tarvitsee vain jakaa 750 000 vuotuista jääkerrosta 6000 vuodella. Tämä tietysti jos kuvitellaan, ettei jäät sulaneet lainkaan vedenpaisumuksessa.