Keskusteltaessa kommunismista tällä, palstalla törmätään vähän väliä ongelmaan, että keskustelijat sotkevat, osittain tahallaankin, käsitteistöä. Pahin ongelma on kommunismin (marxilainen teoria, tieteellinen sosialismi) sotkeminen kommunismiin(stalinismi).
"Kommunismin" määritteleminen sen perusteella, mitäs sellaisiksi itseään kutsuvat valtiot(*) ovat olleet, ei ole mielekästä. Ei esim. demokratiaakaan määritellä sen perusteella, mitä itseään demokraattisiksi kutsuvat valtiot ovat, vaan näille käsitteille löytyy teoreettiset määrittelyt erikseen. Käytännössä ilmenevistä yhteiskuntamuodoista voidaan arvioida, kuinka paljon niissä ilmenee näitä määritelmiä vastaavia piirteitä.
(* Itseasiassa kommunismi määritelmän mukaan voi ilmetä vasta valtion lakkauttamisen jälkeen.)
Tutustumalla esim. Neuvostoliiton historiaan, voidaan todeta, että juuri ne, jotka vallankumouksen jälkeen ajoivat kommunistisia periaatteita (määritelmän mukaan), joutuivat ensin valkoisten ja lopulta Stalinin uhriksi. Leninin vaimo Kruptskajakin totesi Leninin kuoleman jälkeen, että jos tämä ei olisi kuollut ennen aikojaan, olisi hän joutunut vankilaan (jonka kaltaisessa sairaalassa hän viettikin viimeiset aikansa).
Kommunismin (sosialismin) teoreettisessa määrittelyssä keskeisellä sijalla on työväestön osallistuminen tuotantovälineiden hallintaan. Tätä ei olla sovellettu yhdessäkään reaalisosialismin maassa. Sen sijaan nykypäivänä on paljon esimerkkejä etenkin immateriaalituotannon alalta "kommunismista", työtätekevien hallinnasta tuotantoprosessiin, kuten vapaiden ohjelmistojen tuotanto (www.gnu.org).
Puheet "kommunismin uhreista" ovat puheita stalinismin uhreista (joita on paljon). Viime vuosisadan alun Venäjä ja Kiina olivat alikehittyneitä maita, joissa oli pitkä raa'an diktatuurin perintö ja vahva valtio. Demokratian luominen sotilaallisesti uhatussa ympäristössä ei ollut mahdollista. Tämä uhka loi Stalinin. Kansa ei ymmärtänyt mitä demokratia on, heille Lenin oli uusi, parempi Tsaari. Euroopan marxilaiset tyrmäsivät heti alkuun idean vallankumouksesta Venäjällä. Feodalismista ei voi hypätä sosialismiin, vaikka sen kaltaisessa epävakaassa yhteiskunnassa onkin helppoa järjestää vallankumous (joka syntyy sponttaanisti).
"Kommunismin" määritteleminen sen perusteella, mitäs sellaisiksi itseään kutsuvat valtiot(*) ovat olleet, ei ole mielekästä. Ei esim. demokratiaakaan määritellä sen perusteella, mitä itseään demokraattisiksi kutsuvat valtiot ovat, vaan näille käsitteille löytyy teoreettiset määrittelyt erikseen. Käytännössä ilmenevistä yhteiskuntamuodoista voidaan arvioida, kuinka paljon niissä ilmenee näitä määritelmiä vastaavia piirteitä.
(* Itseasiassa kommunismi määritelmän mukaan voi ilmetä vasta valtion lakkauttamisen jälkeen.)
Tutustumalla esim. Neuvostoliiton historiaan, voidaan todeta, että juuri ne, jotka vallankumouksen jälkeen ajoivat kommunistisia periaatteita (määritelmän mukaan), joutuivat ensin valkoisten ja lopulta Stalinin uhriksi. Leninin vaimo Kruptskajakin totesi Leninin kuoleman jälkeen, että jos tämä ei olisi kuollut ennen aikojaan, olisi hän joutunut vankilaan (jonka kaltaisessa sairaalassa hän viettikin viimeiset aikansa).
Kommunismin (sosialismin) teoreettisessa määrittelyssä keskeisellä sijalla on työväestön osallistuminen tuotantovälineiden hallintaan. Tätä ei olla sovellettu yhdessäkään reaalisosialismin maassa. Sen sijaan nykypäivänä on paljon esimerkkejä etenkin immateriaalituotannon alalta "kommunismista", työtätekevien hallinnasta tuotantoprosessiin, kuten vapaiden ohjelmistojen tuotanto (www.gnu.org).
Puheet "kommunismin uhreista" ovat puheita stalinismin uhreista (joita on paljon). Viime vuosisadan alun Venäjä ja Kiina olivat alikehittyneitä maita, joissa oli pitkä raa'an diktatuurin perintö ja vahva valtio. Demokratian luominen sotilaallisesti uhatussa ympäristössä ei ollut mahdollista. Tämä uhka loi Stalinin. Kansa ei ymmärtänyt mitä demokratia on, heille Lenin oli uusi, parempi Tsaari. Euroopan marxilaiset tyrmäsivät heti alkuun idean vallankumouksesta Venäjällä. Feodalismista ei voi hypätä sosialismiin, vaikka sen kaltaisessa epävakaassa yhteiskunnassa onkin helppoa järjestää vallankumous (joka syntyy sponttaanisti).
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tähän lisäänkin ainoastaan sen, että lukeka aja tilatkaa itselenne "Työkansan sanomat", sanomalehti jota julkaisee KTP eli Kommunistinen työväenpuolue. Pysytte kärryillä maailman menosta ja kommunistisesta teoriasta!!!!
[email protected]
Voitte tietysti tilata tiedonanatajan ja Työkansan sanomat, mutta niiden kokonaissanoman selkeys ei pärjää KTP:n lehdelle. Vaikka niissä on myös erittäin korkeatasoisia lukuja, joita ei juuri muulta saa. Itselleni tulee nuo kaikki.
Porvarilehdet tulee hylätä, ne eivät kerro totuutta mistään!!!