Lamellihirren edut

perinnehirttä, perinnehirttä on ainoastaan sahattu pelkka, jonka ylä ja alapuoli on kuorittu puhtaaksi pantaveitsellä ja joka voidaan laineveistää molemmin puolin piilukirveellä, myös puhtaaksi kuorittu luonnon pyöreä on perinnehirttä mutta siksi ei lueta höyläkoneen kursoilla työstettyä parrua

Ja sisällä saman verran plussaa

-24 C kirjoitti:

Ja sisällä saman verran plussaa

Ja häränsimä öljysäiliössä!

kauan suurinta 330x205 eli paksua on! Heiltä saa myös vaakaan liimattua joka on 235 x250. Valittavissa kuusi tai mänty.

saanut jo kirjoitti:

kauan suurinta 330x205 eli paksua on! Heiltä saa myös vaakaan liimattua joka on 235 x250. Valittavissa kuusi tai mänty.

niissä lamelli "hirsissä" ?

Nimetön kirjoitti:

niissä lamelli "hirsissä" ?

eristevillaa vaan puuta ja hyvää liimaa. Käy sivuilla kattomas tai tehtaalla niin näet.

Nimetön kirjoitti:

niissä lamelli "hirsissä" ?

kokonaan liimattua puuta,eli jos rakentaa hirsitalon on sen oltava paksuin mahd hirsi,ettei tarvitse lisäeristää,jolloin ajatus hirsitalosta haihtuu olemattomiin.jolloin saa paremman talon rakentamalla normaalin runkotalon.
puun haju säilyy hirressä kymmeniä vuosia,ja ostaessa kannattaa kysyä millä aineella hirret
onhomekäsitelty,.aikanaan 10v-sitten lopetettiin ky-5 myrkyn käyttö,tilalle tuli varmaan toinen tuote.ky-5 oli vaarallisimpia aineita puunsuojauksessa,Se puun terveellisyydestä

Voidaanko me täällä Suomessa sanoa, että maailman paras rakenne on mineraalivilla muovi? Kyseinen rakenne ei ole käytössä muualla kuin täällä ja Ruotsissa, ihmisiä yhteensä hiukka yli 13 miljoonaa, jos kaikilla olisi kyseinen rakenne. esim Keski-Euroopassa ja täsmennetään vaikkapa Saksa, asukkaita 80 miljoona ja edellä mainittu rakenne lähes kielletty. No niin ja väittäkää nyt, että siellä on lämmintä ja jne. No yhtä kylmä siellä vuoristoissa on kuin täälläkin ja miksei myös muualtakin löydy kylmiä paikkoja! Lisäksi jos toi mineraalivilla muovi olis kaikkein paras rakenne niin miksei talotehtaa myy rakennetta ulkomaille, vaan hirsi on yksistään talopuolella vientituote!!!

Mikä siis mättää??? No se ainakin, että valtaosa on meistä uskoteltu siihen, että hirsi vetää ja jne. No mitä väliä sillä on jos energiaan menee hiukan enemmän, kun hirsi puoltaa tervettä sisäilmaa, terveempiä ihmisiä ja vähemmän allergioita. Maksaahan sairauksienkin hoitaminen jotain??? Vai häh???

Alkoi ärsyttään toi edellinen puhuja!!! ME ollaan täällä NIIN tyhmiä, koska me rakennetaan muovipussihometaloja, ja vaarannamme oman terveyden säästämällä muutaman satasen energia kustannuksissa vuodessa!!!!

Herätkää, jos muovi hyvä rakenteena, miksei se vedä vientituotteena???????????

PS. Ja EN ASU VIELÄ HIRSITALOSSA!

muovipussitalo kirjoitti:

Voidaanko me täällä Suomessa sanoa, että maailman paras rakenne on mineraalivilla muovi? Kyseinen rakenne ei ole käytössä muualla kuin täällä ja Ruotsissa, ihmisiä yhteensä hiukka yli 13 miljoonaa, jos kaikilla olisi kyseinen rakenne. esim Keski-Euroopassa ja täsmennetään vaikkapa Saksa, asukkaita 80 miljoona ja edellä mainittu rakenne lähes kielletty. No niin ja väittäkää nyt, että siellä on lämmintä ja jne. No yhtä kylmä siellä vuoristoissa on kuin täälläkin ja miksei myös muualtakin löydy kylmiä paikkoja! Lisäksi jos toi mineraalivilla muovi olis kaikkein paras rakenne niin miksei talotehtaa myy rakennetta ulkomaille, vaan hirsi on yksistään talopuolella vientituote!!!

Mikä siis mättää??? No se ainakin, että valtaosa on meistä uskoteltu siihen, että hirsi vetää ja jne. No mitä väliä sillä on jos energiaan menee hiukan enemmän, kun hirsi puoltaa tervettä sisäilmaa, terveempiä ihmisiä ja vähemmän allergioita. Maksaahan sairauksienkin hoitaminen jotain??? Vai häh???

Alkoi ärsyttään toi edellinen puhuja!!! ME ollaan täällä NIIN tyhmiä, koska me rakennetaan muovipussihometaloja, ja vaarannamme oman terveyden säästämällä muutaman satasen energia kustannuksissa vuodessa!!!!

Herätkää, jos muovi hyvä rakenteena, miksei se vedä vientituotteena???????????

PS. Ja EN ASU VIELÄ HIRSITALOSSA!

Lue lisää

lobbauksessaan paremmin kuin hirsitaloteollisuus. Hyviä pointteja sinulla. Ja olen myös sitä mieltä, että kokonaisuus ratkaisee tuossa ekologisuudessakin: kannattaa suunnitella talo oman perheen asumistarpeisiin pitkällä tähtäimellä ja koittaa oikeasti ajatella järkevästi noita neliömääriä - tähänhän ollaan menossa nyt säästösyistä, mutta minusta olisi pitänyt ajatella asiaa myös energiansäästösyistä. Samoin tämä on aivan moraalitonta, että ihmisille myydään myrkyllisiä aineita sisältäviä rakennusmateriaaleja pilvin pimein ja samoin Älvsbytalon kaltaisia terveyskatastrofeja - kumpi on ekologisempaa, se että rakennellaan näitä "kertakäyttötaloja" jotka pilaavat terveyden ja maiseman eivätkä anna kulttuurisestikaan ympäristölleen mitään eivätkä jatka suomalaista rakennusperinnettä muuten kuin hyvin surkuhupaisalla ja ikävällä tavalla - vai se, että rakennetaan jo sinänsä ekologinen ja terveellinen vankka puutalo, joka todellakin tulee kestämään satoja vuosia ja rakenteen toimivuus on myös aivan satavarmaa.

Ja jos ei oikeasti olla suurperheellisiä vaan sellainen keskivertoperhe, niin rakennetaan max. 150-neliöinen talo eikä yli 200-neliöistä taloa - kyllä silläkin tavalla voi säästää ja energiaa säästyy koko rakennuksen elinajan.

Ja mitä tulee siihen että hirsitalon lämmitykseen kuluisi enemmän, niin mulla on useampia perhetuttuja joilla on 205-paksuisesta lamellihirrestä talot eikä ne kuluta sen enempää kuin lautatalotkaan, että se siitä taas. Pääosa rakennuksen lämpöenergiasta häviää yläpohjan kautta, mutta mistäpä nämä täällä hääräävät torspot taas sen tietäisivät. On totuttu ajattelemaan hirsitaloista että ne ovat aina sellaisia kuin 30-luvulla pikkupuista rakennetut talot olivat, että talvella nurkka kuurassa jne. Nykyaikainen hirsitalo on todellakin huomattavan erilainen. Mutta on sanottava, että en minäkään haluaisi asua alle 200-hirrestä tehdyssä talossa, seinät pitää olla vankat.

Ei energiatodistuksen vaatiminen vaikuta mitenkään hirsitaloon. Todistus on vaan läpyskä millä väännetään energiankulutusta vertailukelpoiseen muotoon eri lämmitystapojen välillä.

Hirsitalo täyttää ja tulee täyttämään kaikki yhteiskunnan eristysvaatimukset koska hirsitaloille tulee omat erikoisehdot.
Energian kulutus hirsitalossa on kuitenkin samaa luokka kuin muissakin taloissa. Johtuen seinien melko marginaalisesta osuudesta.

Liimasaumojen pitävyydestä ei tosiaan ei ole kokemusta vielä ja samoin hirsitalon myynti on normaalitaloa konstikkaampaa. Jälleenmyyntiarvoon se kuitenkaan ei vaikuta. Ainoastaan myyntiaikaan.

Luonnonvarojen tuhlauksesta tms. ekorakentamisen puutteesta ei nyt kuitenkaan kannata alkaa hirttä syyttämään. Varsinkaan jos vastassa on mineraalivillat,solupolyuretaanit,sipot ja jne.

ovat onnistuneet kirjoitti:

lobbauksessaan paremmin kuin hirsitaloteollisuus. Hyviä pointteja sinulla. Ja olen myös sitä mieltä, että kokonaisuus ratkaisee tuossa ekologisuudessakin: kannattaa suunnitella talo oman perheen asumistarpeisiin pitkällä tähtäimellä ja koittaa oikeasti ajatella järkevästi noita neliömääriä - tähänhän ollaan menossa nyt säästösyistä, mutta minusta olisi pitänyt ajatella asiaa myös energiansäästösyistä. Samoin tämä on aivan moraalitonta, että ihmisille myydään myrkyllisiä aineita sisältäviä rakennusmateriaaleja pilvin pimein ja samoin Älvsbytalon kaltaisia terveyskatastrofeja - kumpi on ekologisempaa, se että rakennellaan näitä "kertakäyttötaloja" jotka pilaavat terveyden ja maiseman eivätkä anna kulttuurisestikaan ympäristölleen mitään eivätkä jatka suomalaista rakennusperinnettä muuten kuin hyvin surkuhupaisalla ja ikävällä tavalla - vai se, että rakennetaan jo sinänsä ekologinen ja terveellinen vankka puutalo, joka todellakin tulee kestämään satoja vuosia ja rakenteen toimivuus on myös aivan satavarmaa.

Ja jos ei oikeasti olla suurperheellisiä vaan sellainen keskivertoperhe, niin rakennetaan max. 150-neliöinen talo eikä yli 200-neliöistä taloa - kyllä silläkin tavalla voi säästää ja energiaa säästyy koko rakennuksen elinajan.

Ja mitä tulee siihen että hirsitalon lämmitykseen kuluisi enemmän, niin mulla on useampia perhetuttuja joilla on 205-paksuisesta lamellihirrestä talot eikä ne kuluta sen enempää kuin lautatalotkaan, että se siitä taas. Pääosa rakennuksen lämpöenergiasta häviää yläpohjan kautta, mutta mistäpä nämä täällä hääräävät torspot taas sen tietäisivät. On totuttu ajattelemaan hirsitaloista että ne ovat aina sellaisia kuin 30-luvulla pikkupuista rakennetut talot olivat, että talvella nurkka kuurassa jne. Nykyaikainen hirsitalo on todellakin huomattavan erilainen. Mutta on sanottava, että en minäkään haluaisi asua alle 200-hirrestä tehdyssä talossa, seinät pitää olla vankat.

Lue lisää

lamelli- vs höylähirsi.

Ensinnäkin muutamaan perusväärään ajatukseen:

- Ei tunneta kauanko liima kestää seinässä?? no se kestää kuule niin kauan kuin talon tarttee, verratkaapa liimapalkkeihin tai vaneriin, jota on tehty kohtuullisen kauan ja noista ajatuksista lamelli on lähtenytkin liikkeelle.

- Lamellia tehdään kun ei ole enää hyvää puuta metsissä: Lamellia tehdään, jotta tuotteen ulkonäkö saadaan vastaamaan kuluttajan ulkonäöllisiä toiveita, meidän seasta löytyy enemmän ihmisiä, jotka haluavat tuotteeseen kauniita oksia lahojen oksien tilalle, ei halkeamia, ei epäjatkuvuus kohtia silmälle sormijatkoksien kohdalta, ja jne. Lamelliaihio on itseasiassa paljon enemmän valikoitua puuta kuin höylähirret, höylähirsissä ei ole valinnavaraa paljoa ja jos aletaan lajitteleen samoilla säännöillä kuin lamellia niin kohtaamme raaka-aine pulan/hinta nousee liian korkeaksi. Näillä tuotteilla ei ole muuta eroa kuin makuasia!!! Molemmat hyviä, sama raaka-aine!!!

- Lisäksi lamellilla saadaan paksumpi seinä, toki löytyy paksuja höylähirsiäkin, mutta hinta nousee edelleen korkeaksi.

- Lamelli- / höylähirsi sopii yhtähyvin työstökoneisiin, ei ole olemassa koneita pelkälle lamellille tai höylähirrelle! Samaa puuainesta työstetään ja vieläpä samoilla terillä.

- Liimasauma ei hengitä? Luuleeko ihmiset, että liimasauma on millejä paksu? No ei todellakaan! Liimasauma hengittää, jos että usko niin tutustukaa delaminointitestiin!!!

- Onko lamellihirsitalossa paljon liimaa??? Ei ole, liimaus neliölle noin 180 - 230 g, riippuu liimamerkistä, kysymys: paljonko teillä on liimaa keittiön kaapistoissa, jotka ovat tehty MDF- tai lastulevystä? Oletteko tuota miettineet?

- Hirsirakentaminen ei ole ekologista? Häh, eikö metsät kasva ihan luonnostaan, jos ei, niin missä kasvaa mineraalivillaa tai betonia?

- Yksi pointti puuhun: se sitoo hiilidioksidia kasvaessaan sekä esim. jalostettuna seiniin.

- Mitä muuta haluatte tietää hirsirakentamisesta, vastaan tähän ketjuun ilomielin?

Olen seurannut näitä palstoja jo jonkin toven ja hyvin harvoin mihinkään kommentoin, nyt oli pakko. Täytyy lopuksi sanoa, että tällä hirsipalstalla on enemmän ajatuksia kuin esim. tuolla talopaketti puolella. Siellä ihmiset keskittyy haukkumaan Älsbytaloa. Se tuote on tarkoitettu siinä hintakategoriassa eläville ihmisille, ei se edes mainosta, että ollaan parhaita ja tehdään paras rakenne. Ne tekee halvalla ja tietyn laatuista, ja asiakkaita on aina sellaiselle tuotteelle, onhan meillä halpoja autojakin, se on jokaisen oma asia minkä verran ja mihin rahansa laittaa. Tällä palstalla ei onneksi ole kovin paljoa ihmisiä, jotka keskittyvät moittimaan omia hankinta päätöksiään samalla moittien talotehdasta.

Ps. kaikille hirsitalon omistajille: Tietääkö kukaan, että hirsitalo olisi homehtunut???

Heheheheh siinä yksi syy, miksi mineraalivilla taloa ei voida viedä ulkomaille, siellä ihmiset tietävät jo sen rakenteen ongelmat, niin talolle kuin ihmiselle, ME SUOMALAISET EMME SITÄ YMMÄRRÄ!!! Mutta eihän kaikki voi asua hirsitalossa kun sen U-arvo on niin huono.

Naapurikateus, kun toisella U-arvot hipoo nollaa ja yskittää joka aamu, ja lapset laukkaa allergia testeissä, heheheeh SITÄKÖ SINÄKIN HALUAT LAPSILLESI JA ITSELLESI????

Unohtamatta sitä, että ilmanvaihto kone huutaa täysillä, jottei rakenne homehdu, tarviikohan ilmanvaihtokone sähköä???? heheheeh

muovipussitalo kirjoitti:

Voidaanko me täällä Suomessa sanoa, että maailman paras rakenne on mineraalivilla muovi? Kyseinen rakenne ei ole käytössä muualla kuin täällä ja Ruotsissa, ihmisiä yhteensä hiukka yli 13 miljoonaa, jos kaikilla olisi kyseinen rakenne. esim Keski-Euroopassa ja täsmennetään vaikkapa Saksa, asukkaita 80 miljoona ja edellä mainittu rakenne lähes kielletty. No niin ja väittäkää nyt, että siellä on lämmintä ja jne. No yhtä kylmä siellä vuoristoissa on kuin täälläkin ja miksei myös muualtakin löydy kylmiä paikkoja! Lisäksi jos toi mineraalivilla muovi olis kaikkein paras rakenne niin miksei talotehtaa myy rakennetta ulkomaille, vaan hirsi on yksistään talopuolella vientituote!!!

Mikä siis mättää??? No se ainakin, että valtaosa on meistä uskoteltu siihen, että hirsi vetää ja jne. No mitä väliä sillä on jos energiaan menee hiukan enemmän, kun hirsi puoltaa tervettä sisäilmaa, terveempiä ihmisiä ja vähemmän allergioita. Maksaahan sairauksienkin hoitaminen jotain??? Vai häh???

Alkoi ärsyttään toi edellinen puhuja!!! ME ollaan täällä NIIN tyhmiä, koska me rakennetaan muovipussihometaloja, ja vaarannamme oman terveyden säästämällä muutaman satasen energia kustannuksissa vuodessa!!!!

Herätkää, jos muovi hyvä rakenteena, miksei se vedä vientituotteena???????????

PS. Ja EN ASU VIELÄ HIRSITALOSSA!

Lue lisää

saksalaiset kaikki "hengittävässä" hirsitalossa?

ovat onnistuneet kirjoitti:

lobbauksessaan paremmin kuin hirsitaloteollisuus. Hyviä pointteja sinulla. Ja olen myös sitä mieltä, että kokonaisuus ratkaisee tuossa ekologisuudessakin: kannattaa suunnitella talo oman perheen asumistarpeisiin pitkällä tähtäimellä ja koittaa oikeasti ajatella järkevästi noita neliömääriä - tähänhän ollaan menossa nyt säästösyistä, mutta minusta olisi pitänyt ajatella asiaa myös energiansäästösyistä. Samoin tämä on aivan moraalitonta, että ihmisille myydään myrkyllisiä aineita sisältäviä rakennusmateriaaleja pilvin pimein ja samoin Älvsbytalon kaltaisia terveyskatastrofeja - kumpi on ekologisempaa, se että rakennellaan näitä "kertakäyttötaloja" jotka pilaavat terveyden ja maiseman eivätkä anna kulttuurisestikaan ympäristölleen mitään eivätkä jatka suomalaista rakennusperinnettä muuten kuin hyvin surkuhupaisalla ja ikävällä tavalla - vai se, että rakennetaan jo sinänsä ekologinen ja terveellinen vankka puutalo, joka todellakin tulee kestämään satoja vuosia ja rakenteen toimivuus on myös aivan satavarmaa.

Ja jos ei oikeasti olla suurperheellisiä vaan sellainen keskivertoperhe, niin rakennetaan max. 150-neliöinen talo eikä yli 200-neliöistä taloa - kyllä silläkin tavalla voi säästää ja energiaa säästyy koko rakennuksen elinajan.

Ja mitä tulee siihen että hirsitalon lämmitykseen kuluisi enemmän, niin mulla on useampia perhetuttuja joilla on 205-paksuisesta lamellihirrestä talot eikä ne kuluta sen enempää kuin lautatalotkaan, että se siitä taas. Pääosa rakennuksen lämpöenergiasta häviää yläpohjan kautta, mutta mistäpä nämä täällä hääräävät torspot taas sen tietäisivät. On totuttu ajattelemaan hirsitaloista että ne ovat aina sellaisia kuin 30-luvulla pikkupuista rakennetut talot olivat, että talvella nurkka kuurassa jne. Nykyaikainen hirsitalo on todellakin huomattavan erilainen. Mutta on sanottava, että en minäkään haluaisi asua alle 200-hirrestä tehdyssä talossa, seinät pitää olla vankat.

Lue lisää

Rakenna hirsitalo niin ekolooginen jalanjälkesi kasvaa, kruunaa se vielä möhkö maasturilla "että pääsee tontille" me "lautatalossa" asuvat pienennetään ekoloogista jalanjälkeämme eikä sorruta "öky" uhomiseen

Hirsitalossa palellut ja sa... kirjoitti:

saksalaiset kaikki "hengittävässä" hirsitalossa?

ottaako noin lujaa ku muutit hirsitalosta pois? varmaan muutit lämpimään villataloon, jossa hyvä sisäilmanlaatu toteutetaan ylisuurella ilmanvaihtokonella, joka myös mukavasti imaisee kosteutta syksyn aikana? vai häh??

juupajuu- kirjoitti:

Ei energiatodistuksen vaatiminen vaikuta mitenkään hirsitaloon. Todistus on vaan läpyskä millä väännetään energiankulutusta vertailukelpoiseen muotoon eri lämmitystapojen välillä.

Hirsitalo täyttää ja tulee täyttämään kaikki yhteiskunnan eristysvaatimukset koska hirsitaloille tulee omat erikoisehdot.
Energian kulutus hirsitalossa on kuitenkin samaa luokka kuin muissakin taloissa. Johtuen seinien melko marginaalisesta osuudesta.

Liimasaumojen pitävyydestä ei tosiaan ei ole kokemusta vielä ja samoin hirsitalon myynti on normaalitaloa konstikkaampaa. Jälleenmyyntiarvoon se kuitenkaan ei vaikuta. Ainoastaan myyntiaikaan.

Luonnonvarojen tuhlauksesta tms. ekorakentamisen puutteesta ei nyt kuitenkaan kannata alkaa hirttä syyttämään. Varsinkaan jos vastassa on mineraalivillat,solupolyuretaanit,sipot ja jne.

Lue lisää

Eikai kunnon hirsitaloon mitään lasi tai muita villoja yläpohjaan laiteta? Eikä ainakan höyrysulkuja? Antakaa puun hengittää ja hoitaa samalla ilmanvaidonkin.....

Jooo. Kuten alussa kerroin, haluan asua hirsitalossa.
Kokemukseni siitä on pelkästään positiiviset. En voisi kuvitella tätä cyprok/muovipussitaloa asunnokseni. Suomessa on onneksi materiaalia rakentaa koko talo oikeasta puusta. Olen eron huomannut yksinkertaisesti yöunissani. Herään huomattavasti virkeämpänä vanhassa hirrestä rakennetussa kotitalossani kuin kerrostalon betonissa tai nykyisessä "muovipussitalossa.
En kaipaa tästä mitään tutkimustuloksia koska perstuntumani on minulle tärkeämpää.
Halusin alunperin tietää mikä on lamellihirren etu höylähirteen.
Tutkin asiaa lisää ja huomasin että ei höylähirrellä pysty tekemään kovinkaan pitkiä seinälinjoja ilman salvoksia. Lamellihirrellä tehdään kai yli kymmenmetrisiä.
Tuosta ekologisesta jalanjäljestä en paljolti perusta. Taloni rakentaminen kestämään seuraavat sadat vuodet on kai tärkeämpää kuin jotkin nykyajan vaatimukset täyttävän "muovipussitalon" tämänhetkiset "vapaavuorimaiset ajatukset.
Tiedän että yläpohjien eristyksissä yli 350 mm menevien eristysten vaikutukset on pariaprosenttia. Sama se kai seinilläkin jos mennään hirressä yli 200 mm.
Nuo U arvot ei valitettavasti kerro koko totuutta ihmiskunnan tärkeimmistä arvoista.
et sillee....... perskele

utelias 234 kirjoitti:

Jooo. Kuten alussa kerroin, haluan asua hirsitalossa.
Kokemukseni siitä on pelkästään positiiviset. En voisi kuvitella tätä cyprok/muovipussitaloa asunnokseni. Suomessa on onneksi materiaalia rakentaa koko talo oikeasta puusta. Olen eron huomannut yksinkertaisesti yöunissani. Herään huomattavasti virkeämpänä vanhassa hirrestä rakennetussa kotitalossani kuin kerrostalon betonissa tai nykyisessä "muovipussitalossa.
En kaipaa tästä mitään tutkimustuloksia koska perstuntumani on minulle tärkeämpää.
Halusin alunperin tietää mikä on lamellihirren etu höylähirteen.
Tutkin asiaa lisää ja huomasin että ei höylähirrellä pysty tekemään kovinkaan pitkiä seinälinjoja ilman salvoksia. Lamellihirrellä tehdään kai yli kymmenmetrisiä.
Tuosta ekologisesta jalanjäljestä en paljolti perusta. Taloni rakentaminen kestämään seuraavat sadat vuodet on kai tärkeämpää kuin jotkin nykyajan vaatimukset täyttävän "muovipussitalon" tämänhetkiset "vapaavuorimaiset ajatukset.
Tiedän että yläpohjien eristyksissä yli 350 mm menevien eristysten vaikutukset on pariaprosenttia. Sama se kai seinilläkin jos mennään hirressä yli 200 mm.
Nuo U arvot ei valitettavasti kerro koko totuutta ihmiskunnan tärkeimmistä arvoista.
et sillee....... perskele

Lue lisää

Höylähirren ja lamellihirren käytännön merkittävimmät erot on hyödyt lamellin hyväksi lähinnä siellä tuotantopuolella. Itse hirsitalon asukkaalle ei juuri ole väliä kumpaa laittaa jos vaan höylähirttä saa riittävän suurenna kokona.

Ainoa edut asukkaalle mitä tulee mieleen on pienempi halkeilu.
Tuotantopuolella etuja liimahirren hyväksi on parempi sopivuus teollisuutuotantoon koska tarvittavaa puuraaka-ainetta ei tarvi valikoida yhtä paljon. Eli voidaan käyttää huonompaa ja helvempaa puuta sen aihettamatta ongelmia.
Etuja on myö vähäisempi vääntely ja kieroilu jonka hallinta on siis helpompaa.
Painuminen on myös pienempää ja merkittävää on myös lamellin teknisyys pitkälle jalostettuna tuotteena koska monet arvostaa semmoisia asioita.

Käytännössä kaikki lamellin edut siis vain sen paremmassa sopivuudessa tuotantoprosessiin ja elinkeinotoimintaan kun tavaraa pitää ajaa läpi suurilla volyymeillä että saadaan koneille käyttötunteja ja jätkille töitä.

Loppukuluttajan edut on lähinnä tasalaatuinen rakennuspalikka kohtuulliseen hintaan. Ei lamellissa sen ihmeempää ole vaikka kuka väittäisi mitä.
Lujuudeltaa se toki voi joissakin kohdin olla parempaa mutta ei ole käytännön merkitystä seinässä semmosilla asioilla.

juupajuu-., kirjoitti:

Höylähirren ja lamellihirren käytännön merkittävimmät erot on hyödyt lamellin hyväksi lähinnä siellä tuotantopuolella. Itse hirsitalon asukkaalle ei juuri ole väliä kumpaa laittaa jos vaan höylähirttä saa riittävän suurenna kokona.

Ainoa edut asukkaalle mitä tulee mieleen on pienempi halkeilu.
Tuotantopuolella etuja liimahirren hyväksi on parempi sopivuus teollisuutuotantoon koska tarvittavaa puuraaka-ainetta ei tarvi valikoida yhtä paljon. Eli voidaan käyttää huonompaa ja helvempaa puuta sen aihettamatta ongelmia.
Etuja on myö vähäisempi vääntely ja kieroilu jonka hallinta on siis helpompaa.
Painuminen on myös pienempää ja merkittävää on myös lamellin teknisyys pitkälle jalostettuna tuotteena koska monet arvostaa semmoisia asioita.

Käytännössä kaikki lamellin edut siis vain sen paremmassa sopivuudessa tuotantoprosessiin ja elinkeinotoimintaan kun tavaraa pitää ajaa läpi suurilla volyymeillä että saadaan koneille käyttötunteja ja jätkille töitä.

Loppukuluttajan edut on lähinnä tasalaatuinen rakennuspalikka kohtuulliseen hintaan. Ei lamellissa sen ihmeempää ole vaikka kuka väittäisi mitä.
Lujuudeltaa se toki voi joissakin kohdin olla parempaa mutta ei ole käytännön merkitystä seinässä semmosilla asioilla.

Lue lisää

kiinnosta tuotantoportaassa saavutettavat edut vaan se rakentajaa hyödyttävä on tärkein. turha tekninen data ei kiinnosta loppukäyttäjää. siis "Mikä etu on sitten liimahirrellä verratuna esim.
höylähirteen lisäeristykseen" asiasta keskustelua vain

kuluttajaa kirjoitti:

kiinnosta tuotantoportaassa saavutettavat edut vaan se rakentajaa hyödyttävä on tärkein. turha tekninen data ei kiinnosta loppukäyttäjää. siis "Mikä etu on sitten liimahirrellä verratuna esim.
höylähirteen lisäeristykseen" asiasta keskustelua vain

Lue lisää

Vielä mukaan voisi ottaa käsin veistetyn hirren josta ainakin minä pidän eniten. Se on oikeasti massiivista ja järeää. Lisäksi silmä lepää kauniista piilutusjälkeä katsoessa.

Käsin veistämällä rungon kartiokkuus voidaan ottaa huomioon ja näin ollen seinästä tulee paksumpi ja massiivisempi kuin höylähirrestä, joka pitää ennen höyläämistä sahata tukin latvaläpimittaa pienemmäksi tikuksi, josta sitten höylätään se ns. "massiivihirsi". Minusta hirsi on kauneimmillaan järeänä ja mahdollisimman luonnollisena.

Silti, koska käsinveisto on nykyään kohtuuttoman kallista ehkä voisin päätyä lamellihirteen mieluummin kuin höylähirteen. Lamellihirressä silmää kiusaa kuitenkin yksi sen "etu", eli halkeamattomuus. Minusta lamellihirsiseinä näyttää liikaa paneeliseinältä, valitettavasti.

kuluttajaa kirjoitti:

kiinnosta tuotantoportaassa saavutettavat edut vaan se rakentajaa hyödyttävä on tärkein. turha tekninen data ei kiinnosta loppukäyttäjää. siis "Mikä etu on sitten liimahirrellä verratuna esim.
höylähirteen lisäeristykseen" asiasta keskustelua vain

Lue lisää

Eipä sillä periaatteessa ole sen enempää etuja eikä haittoja. Ainoastaan kaksi tapaa toteuttaa samaa asiaa. Eli runkoa.
Hirsi eriste ei ole enää hirsitalo. Samoin jonkun mielestä lamellikaan ei ole hirsitalo.
Makuasioita kaikki.

utelias 234 kirjoitti:

Jooo. Kuten alussa kerroin, haluan asua hirsitalossa.
Kokemukseni siitä on pelkästään positiiviset. En voisi kuvitella tätä cyprok/muovipussitaloa asunnokseni. Suomessa on onneksi materiaalia rakentaa koko talo oikeasta puusta. Olen eron huomannut yksinkertaisesti yöunissani. Herään huomattavasti virkeämpänä vanhassa hirrestä rakennetussa kotitalossani kuin kerrostalon betonissa tai nykyisessä "muovipussitalossa.
En kaipaa tästä mitään tutkimustuloksia koska perstuntumani on minulle tärkeämpää.
Halusin alunperin tietää mikä on lamellihirren etu höylähirteen.
Tutkin asiaa lisää ja huomasin että ei höylähirrellä pysty tekemään kovinkaan pitkiä seinälinjoja ilman salvoksia. Lamellihirrellä tehdään kai yli kymmenmetrisiä.
Tuosta ekologisesta jalanjäljestä en paljolti perusta. Taloni rakentaminen kestämään seuraavat sadat vuodet on kai tärkeämpää kuin jotkin nykyajan vaatimukset täyttävän "muovipussitalon" tämänhetkiset "vapaavuorimaiset ajatukset.
Tiedän että yläpohjien eristyksissä yli 350 mm menevien eristysten vaikutukset on pariaprosenttia. Sama se kai seinilläkin jos mennään hirressä yli 200 mm.
Nuo U arvot ei valitettavasti kerro koko totuutta ihmiskunnan tärkeimmistä arvoista.
et sillee....... perskele

Lue lisää

Kuten jo aiemmin kommentoin niin tosiaan ei minusta pidä tuotakaan ekologista jalanjälkeä ajatella niin yksiviivaisesti, että hirsitalo huono automaattisesti ja muut parempia, vaan asiaan vaikuttaa niin moni muukin asia; esim. just nämä talon koko ja asettelu ilmansuuntiin nähden tontilla, lämmöntuottomenetelmä jota käytetään nyt ensinnäkin. Sen sijaan hirsitalo on rakennusvaiheessa jo huomattavasti ekologisempi tuottaa kuin mikään muu. Sen takiahan hirsitalot ovat saaneet hirsitaloteollisuuden lobbauksen ansiosta erityisaseman noihin kiristyviin energiamääräyksiinkin nähden: niiden tuottaminen on muita rakennuksia ekologisempaa, puu on uusiutuva luonnonvara.

Tulee mieleen tämä että joskus oli aika että Suomi oli rakennettu puusta "lusikasta kirkkoon saakka" kuten eräässä teoksessa oivaltavasti todetaan. Rakennusperintö osoittaa että ei siinä aivan väärässä oltu vaikka johtuikin siitä että mineraalivillaa ei oltu vielä keksittykään...

Ja olen samaa mieltä noista että näinhän se on, että on jo havaittu että kun tiettyyn eristemäärään päästään, niin lisäämisestä ei enää ole vastaavaa hyötyä.

Mutta se, että lamelli vs. höylähirsi, niin olen sitä mieltä että jos talon tekee, niin lamelli, mutta jos mökin tekee, niin höylä, perustelen nimenomaan tuolla vähäisemmällä elämisellä ja paksummilla rakenteilla - tosin kyllä paksuakin höylätavaraa saa ja se on käsittääkseni monessa firmassa jonkin verran edullisempaa kuin lamelli. Esim. Kuusamolla on oikein komea höylähirsi 220 x 230 ja kyllä kieltämättä mietitytti kun sitä palikkaa katseli, että jospa sittenkin. Yksi pystysuuntainen liimakerros kuulemma VTT:n mukaan estää kosteuden siirtymistä rakenteessa 30%:lla. Parempi olisi jos olisi lamellit liimattu vaakaan. Itse en tuosta liimauksesta ole kyllä millänikään, meille tulee pystysuuntaisia liimoja sinne väliin ja sillä siisti.

jalanjälki... kirjoitti:

Kuten jo aiemmin kommentoin niin tosiaan ei minusta pidä tuotakaan ekologista jalanjälkeä ajatella niin yksiviivaisesti, että hirsitalo huono automaattisesti ja muut parempia, vaan asiaan vaikuttaa niin moni muukin asia; esim. just nämä talon koko ja asettelu ilmansuuntiin nähden tontilla, lämmöntuottomenetelmä jota käytetään nyt ensinnäkin. Sen sijaan hirsitalo on rakennusvaiheessa jo huomattavasti ekologisempi tuottaa kuin mikään muu. Sen takiahan hirsitalot ovat saaneet hirsitaloteollisuuden lobbauksen ansiosta erityisaseman noihin kiristyviin energiamääräyksiinkin nähden: niiden tuottaminen on muita rakennuksia ekologisempaa, puu on uusiutuva luonnonvara.

Tulee mieleen tämä että joskus oli aika että Suomi oli rakennettu puusta "lusikasta kirkkoon saakka" kuten eräässä teoksessa oivaltavasti todetaan. Rakennusperintö osoittaa että ei siinä aivan väärässä oltu vaikka johtuikin siitä että mineraalivillaa ei oltu vielä keksittykään...

Ja olen samaa mieltä noista että näinhän se on, että on jo havaittu että kun tiettyyn eristemäärään päästään, niin lisäämisestä ei enää ole vastaavaa hyötyä.

Mutta se, että lamelli vs. höylähirsi, niin olen sitä mieltä että jos talon tekee, niin lamelli, mutta jos mökin tekee, niin höylä, perustelen nimenomaan tuolla vähäisemmällä elämisellä ja paksummilla rakenteilla - tosin kyllä paksuakin höylätavaraa saa ja se on käsittääkseni monessa firmassa jonkin verran edullisempaa kuin lamelli. Esim. Kuusamolla on oikein komea höylähirsi 220 x 230 ja kyllä kieltämättä mietitytti kun sitä palikkaa katseli, että jospa sittenkin. Yksi pystysuuntainen liimakerros kuulemma VTT:n mukaan estää kosteuden siirtymistä rakenteessa 30%:lla. Parempi olisi jos olisi lamellit liimattu vaakaan. Itse en tuosta liimauksesta ole kyllä millänikään, meille tulee pystysuuntaisia liimoja sinne väliin ja sillä siisti.

Lue lisää

Ei hirsitalon ekoloogisuudella tai sen puutteella ole mitään tekemistä noiden uusien määräyksien kanssa eikä hirsitalon erikoisehtojen kanssa.
Ekoloogisuudesta ei ole kukaan kiinnostunut kun päätöksiä sen suhteen tehdään. Työpaikoista on.
Suomesta olisi lähtenyt jokusen tuhatta työpaikkaa ilman niitä erikoisehtoja. Se on ainoa syy ja samasta syystä on turha huolehtia hirsitalon tulevaisuudesta.

Noista liimauksista hengittämisen ja läpäisyvyyden kannalta on turha pohtia mitään: Kummallakaan ei ole mitään käytännön merkitystä. koneelliset Ilmanvaihdot tulee jokatapauksessa ja hengitys tapahtuu käytännössä vain puun pinnassa. Ja sekin yleensä lopetetaan pintakäsittelyillä.
Ainoa mitä voi murehtia on miten liimaukset kestää ajan saatossa. Siitä ei ole kokemuksia sadoilta vuosilta mutta ilmeisesti toimii suhthyvin.

juupajuun kirjoitti:

Ei hirsitalon ekoloogisuudella tai sen puutteella ole mitään tekemistä noiden uusien määräyksien kanssa eikä hirsitalon erikoisehtojen kanssa.
Ekoloogisuudesta ei ole kukaan kiinnostunut kun päätöksiä sen suhteen tehdään. Työpaikoista on.
Suomesta olisi lähtenyt jokusen tuhatta työpaikkaa ilman niitä erikoisehtoja. Se on ainoa syy ja samasta syystä on turha huolehtia hirsitalon tulevaisuudesta.

Noista liimauksista hengittämisen ja läpäisyvyyden kannalta on turha pohtia mitään: Kummallakaan ei ole mitään käytännön merkitystä. koneelliset Ilmanvaihdot tulee jokatapauksessa ja hengitys tapahtuu käytännössä vain puun pinnassa. Ja sekin yleensä lopetetaan pintakäsittelyillä.
Ainoa mitä voi murehtia on miten liimaukset kestää ajan saatossa. Siitä ei ole kokemuksia sadoilta vuosilta mutta ilmeisesti toimii suhthyvin.

Lue lisää

lukea, puutaheinää heitetään mutta suoraan kysymykseen ei osata vastata. suoraan kysymykseen pitää antaa suora vastaus eikä aleta sepittään niitä näitä aiheen vierestä eli tätähän kysyttiin "Mikä etu on sitten liimahirrellä verratuna esim.
höylähirteen lisäeristykseen"

ei osaa kirjoitti:

lukea, puutaheinää heitetään mutta suoraan kysymykseen ei osata vastata. suoraan kysymykseen pitää antaa suora vastaus eikä aleta sepittään niitä näitä aiheen vierestä eli tätähän kysyttiin "Mikä etu on sitten liimahirrellä verratuna esim.
höylähirteen lisäeristykseen"

Lue lisää

saatiin jonon jatkoksi,useimmissa jutuissa ainakin
sivuttiin aihetta,mutta sinä saa....an törppö et
osaa lulea asioita oikein,törppö mikä törppö.varmasti olet sinäkin ihan tse hirrestä veistänyt,ja tiedät kaiken törppö.sota-aikana
naapurit sanoi törpöksi sellaista saksalaisen
sotilaan siittämää lasta ,jonka äiti odotusaikana viinalla pilasi.törppö mikä törppö.
eli .mutua heität,ja sinulla näyttää vähiten olevan aiheesta juttua,mieti!!!

tyhmäkin kommentti kirjoitti:

saatiin jonon jatkoksi,useimmissa jutuissa ainakin
sivuttiin aihetta,mutta sinä saa....an törppö et
osaa lulea asioita oikein,törppö mikä törppö.varmasti olet sinäkin ihan tse hirrestä veistänyt,ja tiedät kaiken törppö.sota-aikana
naapurit sanoi törpöksi sellaista saksalaisen
sotilaan siittämää lasta ,jonka äiti odotusaikana viinalla pilasi.törppö mikä törppö.
eli .mutua heität,ja sinulla näyttää vähiten olevan aiheesta juttua,mieti!!!

Lue lisää

vastaaja kun et osaa edes kirjoittaa oikein

Eipä ole kaksinen yhtelö vertailla lopputulosta.
Toinen oli 25 prosenttia paksumpi niin kai se nyt paremmin pitää.
Täydellinen nollatutkimus. Yhteiskunta tämänkin maksaa.

paksumpi kai parempi kirjoitti:

Eipä ole kaksinen yhtelö vertailla lopputulosta.
Toinen oli 25 prosenttia paksumpi niin kai se nyt paremmin pitää.
Täydellinen nollatutkimus. Yhteiskunta tämänkin maksaa.

Lue lisää

K-arvoista tuon jo tajuaa, jos yleensä mitään tajuaa!

Voi, voi kirjoitti:

K-arvoista tuon jo tajuaa, jos yleensä mitään tajuaa!

Eli siis lamellihirren edut! Mitenhän sitä on ihmiset selvinny ennen ilman u-arvoja?! ...aivan siis kerrassaan käsittämätöntä. Jos kasvihuoneilmiö samaan malliin jyrää, niin eipä katastrofia tule vaikka on u-arvo isompi...kun ei noita pakkaspäiviäkään ole. Mutta siis lisääaiheeseen liittyviä vastauksia kiitos.

Mahdollinen hirsitalollinen kirjoitti:

Eli siis lamellihirren edut! Mitenhän sitä on ihmiset selvinny ennen ilman u-arvoja?! ...aivan siis kerrassaan käsittämätöntä. Jos kasvihuoneilmiö samaan malliin jyrää, niin eipä katastrofia tule vaikka on u-arvo isompi...kun ei noita pakkaspäiviäkään ole. Mutta siis lisääaiheeseen liittyviä vastauksia kiitos.

Lue lisää

oli kait jossain vaiheessa se "kysymys". Vanhoja hirsitaloja katsellessa voi nähdä mahtavia halkeimia. Suomen kesän / talven lämpötilaero sade/ auringonpaiste laittavat hirren tosi koville! Lamellihirsitalon hylkäsin juuri siksi, että näky voi olla kamala, kun liimasaumat näissä olosuhteissa paukkuvat irti.

höylähirteen nähden kirjoitti:

oli kait jossain vaiheessa se "kysymys". Vanhoja hirsitaloja katsellessa voi nähdä mahtavia halkeimia. Suomen kesän / talven lämpötilaero sade/ auringonpaiste laittavat hirren tosi koville! Lamellihirsitalon hylkäsin juuri siksi, että näky voi olla kamala, kun liimasaumat näissä olosuhteissa paukkuvat irti.

Lue lisää

Halkeamat johtuu höylähirsissä hirren kuivaamisesta. Vai meinaatko, että pakkanen halkaisee hirret? JOS toi olis totta niin silloin halkeais puut metsissäkin.

Ja edelleenkin viittaan liimasauman kestävyydessä vaneriin sekä muihin liimapalkkeihin, joita on tehty jo vuosikymmeniä ja lisäksi tutustu aiheeseen delaminointi testi!!! Niin voit unohtaa epäilyksen kestääkö liimasaumat.

Delaminointi kokeessa näytekappaleet paineistetaan vesiastiassa ja kuivataan nopeasti, sen jälkeen tutkitaan onko saumat auki. Testi on niin raju, että luonnon olosuhteet eivät yllä tälle tasolle.!!!

höylähirsi taloista? kirjoitti:

Halkeamat johtuu höylähirsissä hirren kuivaamisesta. Vai meinaatko, että pakkanen halkaisee hirret? JOS toi olis totta niin silloin halkeais puut metsissäkin.

Ja edelleenkin viittaan liimasauman kestävyydessä vaneriin sekä muihin liimapalkkeihin, joita on tehty jo vuosikymmeniä ja lisäksi tutustu aiheeseen delaminointi testi!!! Niin voit unohtaa epäilyksen kestääkö liimasaumat.

Delaminointi kokeessa näytekappaleet paineistetaan vesiastiassa ja kuivataan nopeasti, sen jälkeen tutkitaan onko saumat auki. Testi on niin raju, että luonnon olosuhteet eivät yllä tälle tasolle.!!!

Lue lisää

Ikääntymistestiä taitaa olla vaikea suorittaa luotettavasti simuloimalla. Korkeintaan päästään jonkinlaisiin todennäköisyys prosentteihin.
Jos palikkaa testataan kastelemalla ja kuivailemalla moneen kertaan niin eipä tuo vielä kerro kaikkea ikääntymisen vaikutuksista. Se kertoo vaan testien tuloksista.

ASKfnkJANSmd kirjoitti:

Ikääntymistestiä taitaa olla vaikea suorittaa luotettavasti simuloimalla. Korkeintaan päästään jonkinlaisiin todennäköisyys prosentteihin.
Jos palikkaa testataan kastelemalla ja kuivailemalla moneen kertaan niin eipä tuo vielä kerro kaikkea ikääntymisen vaikutuksista. Se kertoo vaan testien tuloksista.

Lue lisää

niistä tuloksista sitten selviää???

Oletan, että en saa tähän sinulta vastausta. Yleensäkin, kun olen näille palstoille kirjoitellut ja kysellyt, niin oikeaa vastausta tuntuu hyvin harvoin tulevan.

Lähinnä nämä palstat on ihmisille omaan ilmaisuun, ei täältä faktaa juuri saa kun jotain kysyy. Niin että höpönhöpö vaan...

Etpä edes tiedä mikä on delaminointitesti, heh silti kommentoit, eikös sun pitäs tietää ensin kun kommentoit?

niin mitäs kirjoitti:

niistä tuloksista sitten selviää???

Oletan, että en saa tähän sinulta vastausta. Yleensäkin, kun olen näille palstoille kirjoitellut ja kysellyt, niin oikeaa vastausta tuntuu hyvin harvoin tulevan.

Lähinnä nämä palstat on ihmisille omaan ilmaisuun, ei täältä faktaa juuri saa kun jotain kysyy. Niin että höpönhöpö vaan...

Etpä edes tiedä mikä on delaminointitesti, heh silti kommentoit, eikös sun pitäs tietää ensin kun kommentoit?

Lue lisää

Maailma on täynnä turhaa tietoa. Kaikkea ei tarvi imuroida eikä opetella. Kuten esim. kertomasi delaminointitesti.
Näitä on nähty ja kuulta yhtä ja toista taikaa vuosien varrella. Vaikka ne kaikki tietäisi,osaisi tuntisi ja hallitsisi niin edelleen lamellihirren pitkän aikavälin kesto on ja tulee olemaan jonkinasteinen arvoitus.

Jos paremmin tiedät omistat hyvän kristallipallon niin älä suotta ujostele.Sille pallollesi olisi paljon parempaakin käyttöä.

Jos sitä palloa ei löydy niin palataan vaikka sadan vuoden päästä asiaan kun tiedämme lamellihirren käytännön kestävyydestä enemmän.

sfzsdgbz kirjoitti:

Maailma on täynnä turhaa tietoa. Kaikkea ei tarvi imuroida eikä opetella. Kuten esim. kertomasi delaminointitesti.
Näitä on nähty ja kuulta yhtä ja toista taikaa vuosien varrella. Vaikka ne kaikki tietäisi,osaisi tuntisi ja hallitsisi niin edelleen lamellihirren pitkän aikavälin kesto on ja tulee olemaan jonkinasteinen arvoitus.

Jos paremmin tiedät omistat hyvän kristallipallon niin älä suotta ujostele.Sille pallollesi olisi paljon parempaakin käyttöä.

Jos sitä palloa ei löydy niin palataan vaikka sadan vuoden päästä asiaan kun tiedämme lamellihirren käytännön kestävyydestä enemmän.

Lue lisää

pointti oli se, että jos tietäsit kuin se liimasauma testataan, niin voit sen jälkeen unohtaa kestääkö se vai ei. Ja liimahirsi kestää kuten vaneri ja kuten muutkin liimapalkit. Ja niitähän on tehty jo kauan. Onko sun ajatus, että liimahirsitaloa ei voi ostaa kun ei tiedä kestääkö liimasauma, vai mikä ihme sun ajatus on?

Jos me ajatellaan, että talon pitää kestää 100v, niin kuinka voit ajatella rakentavasi talon mistään muusta materiaalista kuin täyspuu???

Mineraalivilla ei tule kestämään yhdistettynä muovin kanssa 100 vuotta. Ei kukaan kyseenalaista kestääkö mineraalivillakaan 100 vuotta.

Ja en kaiva mitään kristallipalloa ja ala ennusteleen, tiedän vaan kuin saumat testataan, lakikin sen jo vaatii.

Lisäksi jokin vuosi sitten tuli markkinoille yhdeltä valmistajalta maalattu ulkovuorilauta ja sille luvattiin huomattavan huomattavan pitkä takuuaika. Lisäksi peltikatoille ja muillekin kattomateriaaleille luvataan tietty pitkä takuuaika, ja kaikki ne on testattu huomattavasti vaativimmissa olosuhteissa, jotta voidaan jotain luvata. Ja nämä lupaukset ei perustu käytäntöön millään tasolla. Jos testaat tuotetta 25 vuotta ja tuot sen markkinoille, olet jo myöhässä. Eli testaus olosuhteet pitää pystyä luomaan rajuiksi. Pitääköhän sulle kuin tarkkaan tääkin vääntää.

Ja keksi nyt tähän loppuun vielä jotain nohevaa, että voit sanoa sen kuulusan viimisen sanan!!!

PS. Et taida tietää hirsirakentamisesta / tuotannosta yhtään mitään! valitan....

minun kirjoitti:

pointti oli se, että jos tietäsit kuin se liimasauma testataan, niin voit sen jälkeen unohtaa kestääkö se vai ei. Ja liimahirsi kestää kuten vaneri ja kuten muutkin liimapalkit. Ja niitähän on tehty jo kauan. Onko sun ajatus, että liimahirsitaloa ei voi ostaa kun ei tiedä kestääkö liimasauma, vai mikä ihme sun ajatus on?

Jos me ajatellaan, että talon pitää kestää 100v, niin kuinka voit ajatella rakentavasi talon mistään muusta materiaalista kuin täyspuu???

Mineraalivilla ei tule kestämään yhdistettynä muovin kanssa 100 vuotta. Ei kukaan kyseenalaista kestääkö mineraalivillakaan 100 vuotta.

Ja en kaiva mitään kristallipalloa ja ala ennusteleen, tiedän vaan kuin saumat testataan, lakikin sen jo vaatii.

Lisäksi jokin vuosi sitten tuli markkinoille yhdeltä valmistajalta maalattu ulkovuorilauta ja sille luvattiin huomattavan huomattavan pitkä takuuaika. Lisäksi peltikatoille ja muillekin kattomateriaaleille luvataan tietty pitkä takuuaika, ja kaikki ne on testattu huomattavasti vaativimmissa olosuhteissa, jotta voidaan jotain luvata. Ja nämä lupaukset ei perustu käytäntöön millään tasolla. Jos testaat tuotetta 25 vuotta ja tuot sen markkinoille, olet jo myöhässä. Eli testaus olosuhteet pitää pystyä luomaan rajuiksi. Pitääköhän sulle kuin tarkkaan tääkin vääntää.

Ja keksi nyt tähän loppuun vielä jotain nohevaa, että voit sanoa sen kuulusan viimisen sanan!!!

PS. Et taida tietää hirsirakentamisesta / tuotannosta yhtään mitään! valitan....

Lue lisää

Itse sen oleellisen sanoit mitä myös yritin painottaa. Ne lupaukset kestävyydestä ei perustu käytäntöön millään tavalla.
Ei testausolosuhteita joillakin osa-alueilla rajuiksi suunittelemalla saada mitenkään kokonaiskuvaa systeemin kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Koska kaikkia pitkänaikavälin mahdollisia ongelmia ei edes tiedetä vielä.

Pointti on edelleenkin se että vaikka höyryäisit testeistäsi mitä hyvänsä niin edelleen se lamelliliimauksen pitkän aikavälin kestävyys on jonkinasteinen mysteeri.

Mineraalivilla kyllä kestää sen sata vuotta jos rauhassa saa olla. Siitä muovista en ole ihan niin varma. Tosin monet analyytikot kertoo nykytaloista niden laskennallisen elämän olevan moitteista huolimatta sen sata vuotta. Käytännössä tod.näk enemmän.

Aika voimakkaasti sanottu että sen 100 vuotta kestävän talon pitäisi olla tehty täyspuusta. Jos varman päälle pelaisi ja kestoa talolle haluaisi niin kyllä tekisin mieluummin kivestä kuin puusta.

sfvAAScf kirjoitti:

Itse sen oleellisen sanoit mitä myös yritin painottaa. Ne lupaukset kestävyydestä ei perustu käytäntöön millään tavalla.
Ei testausolosuhteita joillakin osa-alueilla rajuiksi suunittelemalla saada mitenkään kokonaiskuvaa systeemin kestävyydestä pitkällä aikavälillä. Koska kaikkia pitkänaikavälin mahdollisia ongelmia ei edes tiedetä vielä.

Pointti on edelleenkin se että vaikka höyryäisit testeistäsi mitä hyvänsä niin edelleen se lamelliliimauksen pitkän aikavälin kestävyys on jonkinasteinen mysteeri.

Mineraalivilla kyllä kestää sen sata vuotta jos rauhassa saa olla. Siitä muovista en ole ihan niin varma. Tosin monet analyytikot kertoo nykytaloista niden laskennallisen elämän olevan moitteista huolimatta sen sata vuotta. Käytännössä tod.näk enemmän.

Aika voimakkaasti sanottu että sen 100 vuotta kestävän talon pitäisi olla tehty täyspuusta. Jos varman päälle pelaisi ja kestoa talolle haluaisi niin kyllä tekisin mieluummin kivestä kuin puusta.

Lue lisää

pointsit sulle, en jaksa enää.

Kuitenkin ihan loppuksi haluan keventää:

- jos kivellä tarkoitat betonia> lähes kaikki homeessa olevat julkiset rakennukset rakennettu betonista

- mineraalivillan käyttö lähes kielletty kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa ja Ruotsissa

- harvet elää sen sata vuotta todistaakseen oman käden jäljen talonrakentamisessa ja me nähdään mineraalivillankin kestävyys vasta vuonna jotain 2050.... en ole ihan varma milloin se keksittiin ja ei kauheesti kiinnostakaan

PS. Itse arvostan enemmän höylähirttä, johtuen massiivisen höylähirren harvinaisuudesta....

Kuitti. Kiitos hyvistä jutuistasi.

Joopa joo taas. Et vissiin ole vielä kuullut hirsitalon omista säännöntulkinnoista.

<dfg<v kirjoitti:

Joopa joo taas. Et vissiin ole vielä kuullut hirsitalon omista säännöntulkinnoista.

...tekivät hirrelle pieniä helpotuksia normiin. 2010 jälkeenkin hirrestä rakennetaan.

Rauno Kangas kirjoitti:

...tekivät hirrelle pieniä helpotuksia normiin. 2010 jälkeenkin hirrestä rakennetaan.

Mitä Rauno tarkoittaa selvällä suomella. Paljonko
pitää hirrenvahvuuden olla pyörö,höylä tai lamellihirressä ?
Jos yläpohjavilla esim. 400 mm niin kuin nykyään usein on.

uudet normit kirjoitti:

Mitä Rauno tarkoittaa selvällä suomella. Paljonko
pitää hirrenvahvuuden olla pyörö,höylä tai lamellihirressä ?
Jos yläpohjavilla esim. 400 mm niin kuin nykyään usein on.

Lue lisää

...tuohon on hieman hankala vastata, kun normin rakenne on kaikkea muuta kuin suomea. normissa on kuvattuna aika monimutkainen laskentatapa, jolla rakennuksen energiankulutuksen kokonaisuutta arvioimalla ratkaistaan talon kelpoisuus.

Tarkat rakennusosakohtaiset raja-arvot ovat pääosin poistuneet ja korvautuneet vertailuarvoilla.

Hirren osalta normissa annetaan seuraavanlaisia raja- ja vertailuarvoja:
* minimipaksuus 180 mm
* maksimi u-arvo 0,60 (180 mm hirsi)
* vertailuarvo 0,40 !!!

Kaksi ensimmäistä arvoa ovat samat kuin vanhassa normissa, mutta tuo vertailuarvo - se on selkeästi väljempi kuin vanhan normin mukainen 0,24. Tämä tarkoittaa sitä, että hirsiseinän aiheuttama kompensatiotarve on jopa pienempi kuin vanhan normin mukaan, mutta se ei tarkoita muissa rakenteisa kevennystä, sillä niiden muidenrakenteiden omat vaatimukset ovat tiukentuneet. Lopulliset vaikutukset selviävät vasta talokohtaisissa laskelmissa, joita ei ole työn puolesta vielä tullut vastaan eikä pelkästä uteliaisuudesta viitsi tehdä (aika työläs). Odottelen siksi, että hirsitalotoimittajilta alkaa vuotaa noita ratkaistuja caseja julkisuuteen.

Lähinnä selvää suomea oleva vastaus:

2010 vuoden alusta voimaan tulevan normin perusteella en näe mitään estettä tehdä hirsitaloa, kunhan hirren paksuus on vähintään 180 mm.

Rauno Kangas kirjoitti:

...tuohon on hieman hankala vastata, kun normin rakenne on kaikkea muuta kuin suomea. normissa on kuvattuna aika monimutkainen laskentatapa, jolla rakennuksen energiankulutuksen kokonaisuutta arvioimalla ratkaistaan talon kelpoisuus.

Tarkat rakennusosakohtaiset raja-arvot ovat pääosin poistuneet ja korvautuneet vertailuarvoilla.

Hirren osalta normissa annetaan seuraavanlaisia raja- ja vertailuarvoja:
* minimipaksuus 180 mm
* maksimi u-arvo 0,60 (180 mm hirsi)
* vertailuarvo 0,40 !!!

Kaksi ensimmäistä arvoa ovat samat kuin vanhassa normissa, mutta tuo vertailuarvo - se on selkeästi väljempi kuin vanhan normin mukainen 0,24. Tämä tarkoittaa sitä, että hirsiseinän aiheuttama kompensatiotarve on jopa pienempi kuin vanhan normin mukaan, mutta se ei tarkoita muissa rakenteisa kevennystä, sillä niiden muidenrakenteiden omat vaatimukset ovat tiukentuneet. Lopulliset vaikutukset selviävät vasta talokohtaisissa laskelmissa, joita ei ole työn puolesta vielä tullut vastaan eikä pelkästä uteliaisuudesta viitsi tehdä (aika työläs). Odottelen siksi, että hirsitalotoimittajilta alkaa vuotaa noita ratkaistuja caseja julkisuuteen.

Lähinnä selvää suomea oleva vastaus:

2010 vuoden alusta voimaan tulevan normin perusteella en näe mitään estettä tehdä hirsitaloa, kunhan hirren paksuus on vähintään 180 mm.

Lue lisää

Eipä kai sitä tarkemmin osaa vielä kukaan kertoa.
Nuo muut komponentit ovat kai ikkunat, ovet, eristeet jne.

selvästä vastauksesta kirjoitti:

Eipä kai sitä tarkemmin osaa vielä kukaan kertoa.
Nuo muut komponentit ovat kai ikkunat, ovet, eristeet jne.

...jotain pientä. Hirsiseinän aiheuttama kompensaatiotarve pienenee, mutta muut vaatimukset lisääntyvät - siis alapohjien, yläpohjien, ovien, ikkunoiden, vuotoilmojen ja ilmanvaihdon suhteen.

Rauno Kangas kirjoitti:

...tuohon on hieman hankala vastata, kun normin rakenne on kaikkea muuta kuin suomea. normissa on kuvattuna aika monimutkainen laskentatapa, jolla rakennuksen energiankulutuksen kokonaisuutta arvioimalla ratkaistaan talon kelpoisuus.

Tarkat rakennusosakohtaiset raja-arvot ovat pääosin poistuneet ja korvautuneet vertailuarvoilla.

Hirren osalta normissa annetaan seuraavanlaisia raja- ja vertailuarvoja:
* minimipaksuus 180 mm
* maksimi u-arvo 0,60 (180 mm hirsi)
* vertailuarvo 0,40 !!!

Kaksi ensimmäistä arvoa ovat samat kuin vanhassa normissa, mutta tuo vertailuarvo - se on selkeästi väljempi kuin vanhan normin mukainen 0,24. Tämä tarkoittaa sitä, että hirsiseinän aiheuttama kompensatiotarve on jopa pienempi kuin vanhan normin mukaan, mutta se ei tarkoita muissa rakenteisa kevennystä, sillä niiden muidenrakenteiden omat vaatimukset ovat tiukentuneet. Lopulliset vaikutukset selviävät vasta talokohtaisissa laskelmissa, joita ei ole työn puolesta vielä tullut vastaan eikä pelkästä uteliaisuudesta viitsi tehdä (aika työläs). Odottelen siksi, että hirsitalotoimittajilta alkaa vuotaa noita ratkaistuja caseja julkisuuteen.

Lähinnä selvää suomea oleva vastaus:

2010 vuoden alusta voimaan tulevan normin perusteella en näe mitään estettä tehdä hirsitaloa, kunhan hirren paksuus on vähintään 180 mm.

Lue lisää

180 mm lamellihirrestä rakennettu talo on helvetin kylmä ja vetoinen talvella,
niin kaikki oleellinen onkin tullut sanottua.

lisätään, että kirjoitti:

180 mm lamellihirrestä rakennettu talo on helvetin kylmä ja vetoinen talvella,
niin kaikki oleellinen onkin tullut sanottua.

...että hirsitalojen tiiveys on ollut pidempään haaste, mutta on hirsitalojen tiiveys kyllä kehittynytkin. Katsokaapa vaikkapa Kontion mittaustuloksia Oulun kaupungin teettämistä mittauksista

http://www.ouka.fi/rakennusvalvonta/pdf/2008/Tiiveysmit-tuloksia-26112008.pdf