Tutkittu ja talouden lakien mukainen tosiasia on seuraavanlainen, ydinvoimasta ei voi tehdä täysin turvallista milloinkaan koska silloin se olisi taloudellisesti täysin kannattamatonta liiketoimintaa.
Onko oikein siirtää mahdollista kivuliasta radioaktiivista kuolemaa tuhansien vuosien päähän jälkipolvillemme. Ihmisille jotka eivät millään muotoa voi osallistua nykyiseen keskusteluun saatika päätöksentekoon, mihin heillä kaiken inhimillisyyden huomioon ottaen olisi oikeus ja kohtuus.
Ja sitäpaitsi mikäli ydinvoimala rakennetaan tietää se sähkön hintaan huomattavaa korotusta, koska näillä hinnoilla rakentaminen ei kannata.
Jusa
Onko oikein siirtää mahdollista kivuliasta radioaktiivista kuolemaa tuhansien vuosien päähän jälkipolvillemme. Ihmisille jotka eivät millään muotoa voi osallistua nykyiseen keskusteluun saatika päätöksentekoon, mihin heillä kaiken inhimillisyyden huomioon ottaen olisi oikeus ja kohtuus.
Ja sitäpaitsi mikäli ydinvoimala rakennetaan tietää se sähkön hintaan huomattavaa korotusta, koska näillä hinnoilla rakentaminen ei kannata.
Jusa
Vastaukset 54
Vanhimmat
"Tutkittu..."
Mihin tutkimukseen viittaat? Täsmällinen lähdeviite suotava.
"...ja talouden lakien mukainen tosiasia..."
Mihin "talouden lakeihin" viittaat?
"...on seuraavanlainen, ydinvoimasta ei voi tehdä täysin turvallista milloinkaan koska silloin se olisi taloudellisesti täysin kannattamatonta liiketoimintaa."
Väärä syy- ja seuraussuhde. Mikään inhmillinen toiminta ei ole koskaan täysin riskitöntä, ei ydinvoimakaan, vaikka turvallisuuteen panostettaisiin kuinka paljon. Lisäsijoitukset ydinturvallisuuteen kutistavat riskejä infinitesimaalisiksi, muttei koskaan pelkäksi nollaksi. Sama pätee kaikkeen muuhunkin energian tuotantoon: mikään ei ole täysin riskitöntä. Kun täysin riskitöntä ei ole, tulisikin valita toteutuskelpoisista vaihtoehdoista kaikkein pieniriskisin.
"Onko oikein siirtää mahdollista kivuliasta radioaktiivista kuolemaa tuhansien vuosien päähän jälkipolvillemme."
Vika on siinä ettet vertaile. Ydinvoiman varteenotettava vaihtoehto tällä hetkellä ovat fossiiliset polttoaineet. Niiden käyttö aiheuttaa päästöjen kautta vääjäämättä ympäristötuhoja sekä paikallisessa että globaalissa mittakaavassa ja lukemattomia terveyshaittoja: mm. WHO:n arvion mukaan 300000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain pelkästään Euroopassa. Tähän verrattuna ydinvoima ei normaalikäytössä aiheuta päästöjä ollenkaan. Käytetyn polttoaineen vaarallisuus häviää omia aikojaan itsestään ilman toimenpiteitä niin, että 500 vuoden päästä vaarallisin alfa-aktiivisuus on hävinyt melkein kokonaan ja 1000 vuoden päästä käytettyä polttoainetta voi jo taputella ilman vaaraa.
"Ihmisille jotka eivät millään muotoa voi osallistua nykyiseen keskusteluun saatika päätöksentekoon, mihin heillä kaiken inhimillisyyden huomioon ottaen olisi oikeus ja kohtuus."
Et tunnu piittaavan fysiikan laeista. Kaikki päätökset vaikuttavat tulevaisuuten ja ennen kuin aikakone keksitään, ei kaikilta niiltä joihin päätökset vaikuttavat mitenkään voida kysyä mielipidettä. Mitähän tulevat sukupolvet mahtaisivat olla mieltä tavastamme polttaa maapallon rajalliset hiilivetyvarat taivaan tuuliin samalla muuttaen ilmastoa peruuttamattomasti? Sen sijaan ydinjätehuolto järjestetään Suomessa tavalla, jossa nykyiset sukupolvet huolehtivat kaikista sen kustannuksista ja joka ei vaadi tulevilta sukupolvilta valvontaa tai muitakaan toimenpiteitä. On vain oikein että tämä sukupolvi kantaa täten koko vastuun.
"Ja sitäpaitsi mikäli ydinvoimala rakennetaan tietää se sähkön hintaan huomattavaa korotusta, koska näillä hinnoilla rakentaminen ei kannata."
Ydinvoimalan rakentaa TVO, joka myy sähkön omistajilleen omakustannushintaan. Jollet ole TVO:n omistajia, et voi ostaa ydinvoimalan sähköä. TVO:n omistajat kyllä tuntuvat pitävän hanketta kannattavana kun kerran ovat valmiita siihen sijoittamaan.
Papukaija paikalla, aivan ajallaan, valvomassa työnantajansa etuja.
Ihan vakavissaan, teetkö tuota propagandaa ihan sielustasi vai vain työksesi ?
Jusa
Ìhanko itse olet keksinyt väitteesi?
Tavoitteessani ei ole mitään salattavaa: yritän estää väärää ja harhaanjohtavaa tietoa estämästä viisasta mielipiteenmuodostusta. Kaikki käyttämäni tiedot on varmennettavissa tieteellisistä lähteistä.
En arvosta sitä että yrität leimata minua henkilönä. Enhän minäkään yritä istuttaa sinua ekoterroristin tai välinpitämättömän fossiilisilla saastuttajan muottiin. Käy väitteitäni vastaan koko innollasi - sen ansaitsen - mutta minusta tekisit viisaasti jos et tuolla lailla ensi töiksesi hyökkäisi henkilöiden kimppuun.
Oletetaan vaikka että itse uskot siihen, mitä sanoit:
"Tavoitteessani ei ole mitään salattavaa: yritän estää väärää ja harhaanjohtavaa tietoa estämästä viisasta mielipiteenmuodostusta. Kaikki käyttämäni tiedot on varmennettavissa tieteellisistä lähteistä."
Poimitaanpa sitten vaikka yksi lause kirjoituksestasi 'Vailinaista argumentointia' tässä keskustelussa:
"
Käytetyn polttoaineen vaarallisuus häviää omia aikojaan itsestään ilman toimenpiteitä niin, että 500 vuoden päästä vaarallisin alfa-aktiivisuus on hävinyt melkein kokonaan ja 1000 vuoden päästä käytettyä polttoainetta voi jo taputella ilman vaaraa."
"
Voisitko antaa meidänkin nauttia tieteellistä tiedoistasi ja kertoa aluksi
-mistä tieteellisistä julkaisusta/tutkimuksista kaikki lauseesi sisältämät tiedot on varmennettavissa ("Kaikki käyttämäni tiedot on varmennettavissa tieteellisistä lähteistä.") ?
-mitä muita vaaroja kuin alfa-aktiivisuus ydinjätteessä on, ja
-mitkä niiden kestoajat on?
Tässä voisi olla jotain viitettä, katsokaa ao. lähteestä havainnollinen käyrä.
Alla olevan emailini taulukosta voi arvioida että
1000 vuoden päästä "taputeltavan" kokoinen kappale 1dm³ ydinjätettä sis. saman verran (Bq-yksikköinä) radioaktiivisuutta kuin 10m*100m*100m kuutio kalliota säteily-suomesta (vaikka Helsingistä päin louhittua) nyt. Pidättäkää hengitystä pölyävän moottoritietyömaan ohi ajaessanne ;)
Mikä on "taputeltavaa" ? STUK voisi olla eri mieltä kuin kenraali Groves, joka piti käsissään Oppenheimer-elokuvassa plutonium-pommin lohkoa ja
sanoi "sehän on lämmin!"
----------
TIEDE2000 1/1987 s.39 "Ydinjäte"
"Säteily-Suomessa kallioperän suurimmat aktiivisuudet ovat
2,5 MBq/m3, mistä noin 10% pääsee ulos kivestä."
Ko. artikkelissa myös ydinjätteen säteilykäyrä, josta taulukoin
suuruusluokat:
10 v kuluttua 10^10 MBq / tonniU
100 v kuluttua 10^9 MBq / tonniU
1000 v kuluttua 10^8 MBq / tonniU
10000 v kuluttua 10^7 MBq / tonniU
Toisin sanoen 100 vuoden kuluttua 1 tonni ydinjätettä säteilee
Beqcuerelleinä likimain yhtä paljon kuin 10^9 kuutiota kalliota, joka
säteilee 1MBq/m3 eli 1000m*1000m*1000m kalliota eli 1 kuutiokilometri !!
Ja niitä säteilykallioita ei Helsingin allakaan ole kukaan kupariin
kapseloinut vaan 10% pääsee karkuun !!
-----------
Kysymyshän koski kaikkia ydinjätteen vaaroja ja vaaran kestoaikaa. Pälättäjämme mainitsi vaatimattomasti vain alfasätelyn.
"Oletetaan vaikka että itse uskot siihen mitä sanoit"
Perusteltu oletus, hyväksyn. Pyydät minua antamaan lähdeviitteet seuraavan lauseen sisältämille tiedoille:
"Käytetyn polttoaineen vaarallisuus häviää omia aikojaan itsestään ilman toimenpiteitä niin, että 500 vuoden päästä vaarallisin alfa-aktiivisuus on hävinyt melkein kokonaan ja 1000 vuoden päästä käytettyä polttoainetta voi jo taputella ilman vaaraa."
Annan viitteet, mutta huomautan samalla etten aio alistua tanssimaan pillisi mukaan kaivaen tieteellisiä julkaisuja vapaa-aikanani aina kun kiskaiset keskusteluun vaatimuksen viitteistä vain koska olet keksinyt uuden kikan jumalattomien ydinvoimankannattajien kiusaamiseen. Toimitan lähdeviitteet ilomielin silloin kun viitteen pyytäjä haluaa tutustua asiaan tarkemmin, mutta sinun tapauksessa en usko tällaista halua löytyvän. Suoraan sanoen uskon kyseessä olevan pelkän kiusanteon koska tiedot olisivat olleet hyvin helposti varmennettavissa lähimmästä kirjastosta pienellä vaivannäöllä. Mutta, takaisin pyyntöösi. Alla kohta kohdalta viitteet lähteisiin jotka varmentavat tietoni.
"Käytetyn polttoaineen vaarallisuus häviää omia aikojaan itsestään ilman toimenpiteitä"
Tämä on radioaktiivisuuden perusominaisuuksia ja varmennettavissa useista lähteistä, esim. Encyclopedia Britannica, hakusana: radioactivity, tai netissä MS Encartasta:
http://encarta.msn.com/encyclopedia_761569327/Radioactivity.html
"500 vuoden päästä vaarallisin alfa-aktiivisuus on hävinyt melkein kokonaan"
Tämä johtuu siitä että suurin osa käytetyn polttoaineen aktiivisimmista aineista on fissiotuotteita ja lyhytikäisiä isotooppeja. Tämäkin tieto on varmennettavissa useista lähteistä, esim. IAEA: Radiocative Waste Management (1992). Voit myös itse laskea haluamasi fission tuottamat isotooppisuhteet Institut für Kernchemien sivuilta löytyvällä ohjelmalla:
http://www.kernchemie.uni-mainz.de/institut/ycalc.html
Syntyvien isotooppien puoliintumisajat löytyvät mistä tahansa kattavasta alkuaineiden jaksollisesta järjestelmäkaaviosta, esim netistä:
http://www.webelements.com/
"1000 vuoden päästä käytettyä polttoainetta voi jo taputella ilman vaaraa."
Jälleen viittaan radioaktiivisuuden laskuun polttoaineessa. Tieto on varmennettavissa useista lähteistä, esim. IAEA: Radiocative Waste Management (1992). Se on myös selvitettävissä helpohkolla laskutoimituksella. Koska polttoainetonnin annosnopeus heti reaktorista poiston jälkeen on noin 100Sv/h, josta suurin osa alfa-aktiivisuutta ja aktiivisuus on luokkaa 7000TBq/kgU ja toisaalta aktiivisuus on 1000 vuoden kuluttua luokkaa 0,02TBq/kgU lähinnä gamma-aktiivisuutta ja edelleen alfasäteilyn biologinen vaikutuskerroin on 20 ja gammasäteilyn 1 saamme aktiivisuuden karkean likiarvon tuhannen vuoden päästä (a) selville täten:
a=[(100Sv/h)/(7000TBq/kgU)]*(0,02TBq/kgU)/20
a=0,014mSv/h
Tämä luku on hyvin epätarkka arvio, eikä sen laskussa ole otettu monia asioita huomioon, mutta suuruusluokka on oikein. Vaikka oikea arvo olisi yli kymmenkertainen, olisi käytetyn polttoaineen taputtelu tuolloin turvallista.
Pyydät myös vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: "mitä muita vaaroja kuin alfa-aktiivisuus ydinjätteessä?"
Alfa-aktiivisuus on ylivoimaisesti suurin vaara biologiselle organismille. Lisäksi tulevat beeta- ja gamma-hajoamisen aiheuttama säteily, mutta niiden annosnopeudet ovat huomattavasti pienempiä. Lisäksi jotkut ydinjätteet ovat kemiallisesti myrkyllisiä, mutta ne ovat selvässä vähemmistössä. Muuten ydinjätteen vaarat ovat pääosin samoja kuin tavallisten jätteiden ja roskien. Ydinjätteisiin ei liity vaaroja, joita vastaan ei olisi hyvin helppo tehokkaasti suojautua, toisin kuin moniin orgaanisiin ja kemiallisiin aineisiin.
"mitkä niiden kestoajat on?"
Korkea-aktiviseen jätteeseen liittyvä radioaktiivisuus heikkenee hyvin nopeasti, noin sadasosaan jo ensimmäisenä vuonna. Kemiallinen myrkyllisyys on pysyvää koska hajoamissarjan viimeinenkin tuote on tavallinen lyijy, joka voi suurina annoksina aiheuttaa lyijymyrkytyksen.
Syyllistyykö Stuk pelon lietsontaan, kun antaa eri tietoa kuin sinä?
Lainaus Stuk:n sivulta:
"Korkea-aktiiviset jätteet
Voimalaitoksen reaktorista poistettava käytetty ydinpolttoaine säteilee aluksi hyvin voimakkaasti. Vaikka käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuus vähenee nopeasti, se säilyy pitkään hyvin vaarallisena. Yhden vuoden jäähtyneessä käytetyssä polttoaineessa aktiivisuuspitoisuus on lähes 100 biljoonaa becquerelia polttoainekiloa kohden (100 TBq/kg=terabecquerelia kilossa). Tämä korkea-aktiivinen ydinjäte ei saa joutua kosketuksiin elollisen luonnon kanssa ja on eristettävä siitä sadoiksi tuhansiksi vuosiksi.
Sinä kerrot:
"Korkea-aktiviseen jätteeseen liittyvä radioaktiivisuus heikkenee hyvin nopeasti, noin sadasosaan jo ensimmäisenä vuonna"
Lisäksi:
"Se on myös selvitettävissä helpohkolla laskutoimituksella. Koska polttoainetonnin annosnopeus heti reaktorista poiston jälkeen on noin 100Sv/h, josta suurin osa alfa-aktiivisuutta ja aktiivisuus on luokkaa 7000TBq/kgU"
Jos käytetään laskukaavaasi; Aktiivisuus laskee vuodessa sadasosaan.
Stuk: 100 TBq/kg x 100= 10000 TBq/kg
Eli luvuissa on 40 % ero???
Sinä puhut tuhannesta vuodesta, Stuk sadoista tuhansista vuosista???
Ei vaikuta kovin tarkalta tiedolta.
Heti reaktorista poiston jälkeen polttoainenipun säteily on niin tolkuton, ettei sitä pystytä mittaamaan.
Kun aktiivisuus on sitä luokkaa, että jälkilämpöäkin syntuu satoja kilowatteja, on säteilytaso sitä luokkaa, että kaikki mittarit 'kärähtävät'.
Monte Carlo menetelmällä mallitettiin ydinpommit, niin pystytäänkö matem. mallein laskemaan mitä sen ydinjätteen *on* säteiltävä teoreettisesti, että tulee niitä satoja kilowatteja ?
Todellinen arvo jää kuitenkin selvittämättä. Säteilytaso on niin valtava, että siitä on vaikea mitata esim. veden läpi referenssiarvoja.
Vuosia jäähtyneestä polttoainenipusta arvioitiin taannoin kuumakammiossa lähtevän n. 600 Sv/h.
Käytytetyssä polttoaineessahan käytännössä kiinnostaa sen kaasumaisten aineiden aktiivisuus. Tämä tietenkin onnettomuusmielessä.
"Syyllistyykö Stuk pelon lietsontaan, kun antaa eri tietoa kuin sinä?"
Ei. STUK:n tiedot ovat oikein. Polttoaineen aktiivisuus heti reaktorista poiston jälkeen on hankala käsite koska monet aktiivisista aineesta ovat niin peijoonin lyhytikäisiä, jotkut jopa alle sekunin ikäisiä. Täten aktiivisuus voi vaihdella suurestikin riippuen täsmällisestä poistohetkestä ja pienenee aluksi minuuteissakin tuntuvasti. Toinen vaikuttava asia on kuinka pitkään ja millaista polttoainetta on käytetty. Reaktorityyppikin vaikuttaa. Asia on siis kaikkea muuta kuin yksinkertainen, mutta kutakuinkin suomalaisessa ydinvoimassa liikutaan juuri STUK:n
"Lisäksi jotkut ydinjätteet ovat kemiallisesti myrkyllisiä, mutta ne ovat selvässä vähemmistössä."
Nämähän onkin mielenkiintoisia!
Kerrotko niidenkin vaaroista ja vaarallisuusajoista?
Tämän tarkemmin tuoreen ydinjätteen vaarallisuutta tarvitse kertoa:
"Ydinvoimalasta poistamisen jälkeen ydinpolttoaine on erittäin radioaktiivista ja se säteilee voimakkaasti läpäisevää gamma-, ja neutronisäteilyä. Jos 200 metrin päässä olevaa ydinjätesauvaa kohti juoksee, on kuollut ennen kuin pääsee perille, koska neutronisäteily aiheuttaa nopeaa tuhoa aivoissa ja selkäytimessä."
http://www.greenpeace.se/np/s/NPF_nuc_waste.asp?g=nuc
Myrkyllisyys koskee lähinnä käytettyä polttoainetta.
Uraani on raskasmetalli ja myrkyllinen. Käytetty polttoaine on 95% tavallista uraania, joten luonnosakin esiintyvän uraanin myrkyllisyys koskee myös käytettyä polttoainetta.
Samoin kuin luonnonuraani, käytetyssä polttoaineessa oleva uraani (ja transuraanit) hajoavat ajan kuluessa muiksi aineiksi. Tällä on kuitenkin vain vähän vaikutusta myrkyllisyyteen koska aineessa esiinty hajoamissarjan eri vaiheiden aineita yhtäaikaisesti ja myös hajoamissarjan viimeinen tuote, tavallinen lyijy, voi suurina annoksina aiheuttaa lyijymyrkytyksen. Voidaan siis sanoa että käytetyn polttoaineen kemiallinen myrkyllisyys on pysyvää.
Käyetyn polttoaineen uraanin myrkyllisyys on täsmälleen samanlaista kuin luonnonuraaninkin myrkyllisyys. Ainoa ero on että luonnonuraania on luonnossa kun taas käytetty polttoaine on eristetty biosfääristä.
Muistelen, että ydinjätteessä olisi mukana plutoniumiakin. Kerrotko siitäkin jotain meille?
Plutonium kuuluu mainittuihin transuraaneihin. Jo sanottu pätee siihenkin: se on raskasmetalli ja myrkyllinen kuten muutkin raskasmetallit, esim. lyijy.
Kuinkahan myrkyllistä se plutonium oikein on? osaatko esimerkiksi kertoa, millä määrällä se nopeasti tappaa ihmisen ja muita terveysvaikutuksia? ja kuinka kauan sen myrkyllisyys säilyy?
ei tällä kertaa mitään vertailuja johonkin muuhun vaan selkeitä arvoja.
Merkittävästi lievempi myrkky kuin sammakoista peräisin oleva alkuasukkaiden käyttämä nuolimyrkky.
Sitä lienee vapaasti saatavissa, jos nuo sammakot eivät ole kuolleet sukupuuttoon.
Eipä silti, onhan plutoniumiakin joka puolella, kuten on useasti mainittu.
"Plutonium
Plutonium (engl. plutonium, saks. Plutonium) on aktinideihin kuuluva metallimainen alkuaine n:o 94. Plutonium on yksi niistä radioaktiivisista, keinotekoisesti valmistetuista alkuaineista, jotka on keksitty uraanin jälkeen. Tutkimus aloitettiin Berkeleyn yliopistossa Kaliforniassa vuonna 1940. Amerikkalaisfyysikko Glenn Theodore Seaborg johti plutoniumia valmistanutta tiedemiesryhmää. Plutoniumia valmistettiin seuraavasti: Uraani-238-isotooppia pommitettiin deuteroneilla, jolloin saatiin neptunium-238-isotooppia ja neutroneja. Neptunium muunnettiin beetasäteilytyksellä plutonium-238-isotoopiksi. Seaborg ehdotti työryhmineen uudelle alkuaineelle nimeä plutium tai plutonium, vuonna 1930 löydetyn planeetta Pluton mukaan. Plutoniumin kemiallinen merkki oli aluksi Pl.
Fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia
Tavallisimmat hapetusluvut III, IV, V, VI
Elektronikonfiguraatio 1s2 2s2 2p6 3s2 3p6 3d10 4s2 4p6 4d10 4f14 5s2 5p6 5d10 5f6 6s2 6p6 7s2
Atomimassa
237Pu 237,048401 u
239Pu 239,052157 u
240Pu 240,053803 u
241Pu 241,056845 u
242Pu 242,058737 u
243Pu 243,061998 u
244Pu 244,064199 u
Hajoaminen
237Pu elektronisieppaus
239Pu a (spontaani fissio)
240Pu a (spontaani fissio)
241Pu b- (spontaani fissio)
242Pu a (spontaani fissio)
243Pu b-
244Pu a (spontaani fissio)
Puoliintumisaika
237Pu 45,1 d
239Pu 2,411 × 104 a
240Pu 6 550 a
241Pu 14,4 a
242Pu 3,763 × 105 a
243Pu 4,956 h
244Pu 8,26 × 107 a
Plutonium on maapallon myrkyllisin alkuaine. Sen säteilemä säteily on voimakkaasti karsinogeenistä.
Esiintyminen ja käyttö
Plutoniumia ei juurikaan ole luonnossa. Sitä käytetään ydinvoimaloissa ja atomipommeissa.
Lähteet: Seppänen - Tiihonen - Kervinen - Korpela - Mustonen - Haavisto - Soininen - Varho: MAOL-taulukot, Kivinen - Mäkitie: Kemia, Tieteen kuvalehti 6/1991"
Ei tuossa mainita, että plutoniumia olisi joka puolella, tai olisi laimeampaa kuin sammakon myrkky.
"Kuinkahan myrkyllistä se plutonium oikein on? osaatko esimerkiksi kertoa, millä määrällä se nopeasti tappaa ihmisen ja muita terveysvaikutuksia?"
Suoraan sanoen en tiedä. Asia ei ole millään muotoa olennainen koska kaikki kuviteltavissa olevat vähänkään järkevät tilanteet, joissa plutoniumia saattaisi joutua elimistöön, ovat sellaisia, joissa se olisi haitallisista tekijöistä vähäisimpiä (vrt. ydinsota). Tietääkseni maailman historiassa ei edes ole diagnosoitu yhtään kappaletta plutoniummyrkytyksiä, joten ainakaan epidemiologista dataa sen myrkyllisyydestä ei oikein ole saatavilla.
"ja kuinka kauan sen myrkyllisyys säilyy?"
Kysymys ei ole kauhean järkevä. Kuinka kauan lyijyn myrkyllisyys säilyy? Niin kauan kuin lyijy on lyijyä ja plutonium plutoniumia, ovat ne raskasmetalleja. Plutonium aktiivisena aineena tietysti hajoaa, mutta uraaniksi, joka sekin on raskasmetalli.
Ai niin, unohdin että niissä räjäyteltiin vain mustaa ruutia. Sorry. Mistähän tulikaan mieleeni, että kyllä niissäkin lukuisissa paukuissa plutoniumia vapautui melkoiset määrät.
Niin se vain vanhemmiten muisti tekee tepposet!
Sen lisäksi luonnossakin esiintyy plutoniumia, joskin hyvin pieniä määriä. Osa syntyy uraanista neutronikaappauksella (ja beta-hajoamisella), osa on peräisin luonnonydinreaktoreista ja jopa yhä edelleen aurinkokunnan synnystä.
Plutunium ominaisuuksineen näyttää kaiken kaikkiaan olevan sinulle tuntematon. Myös seuraava kysymys ja vastaus
"
"ja kuinka kauan sen myrkyllisyys säilyy?"
Kysymys ei ole kauhean järkevä. Kuinka kauan lyijyn myrkyllisyys säilyy? Niin kauan kuin lyijy on lyijyä ja plutonium plutoniumia, ovat ne raskasmetalleja.
"
antaa viitteitä siitä, että lobbarin käsikirja - jos sellaista käytät - on puutteellinen.
Noilla tiedoilla sitä nyt voi kannattaa mitä tahansa. Mutta muille tiedoksi: plutonium mainitaan usein maailman vaarallisimpana alkuaineena. Sitä tehdään ydinvoimaloissa.
Paljonkohan sitä plutoniumia noin suunnilleen on tätä nykyä maapallolla?
aattelin että sä voisit antaa karkean arvion kun tunnut tietävän noi ydinjäteasiat hyvin.
"Plutunium ominaisuuksineen näyttää kaiken kaikkiaan olevan sinulle tuntematon."
Pöh! Kaikki olennaiset ominaisuudet saa koska tahansa selville käsikirjoista.
Myrkyllisyys ei ole olennaista koska ei ole ajateltavissa tilannetta jossa voisi saada elimistöön myrkytykseen tarvittavia määriä plutoniumia.
"'ja kuinka kauan sen myrkyllisyys säilyy?'
Kysymys ei ole kauhean järkevä. Kuinka kauan lyijyn myrkyllisyys säilyy? Niin kauan kuin lyijy on lyijyä ja plutonium plutoniumia, ovat ne raskasmetalleja."
Tämä vastaus on oikea. Jos nyt haluat katsoa kuinka kauan keskimäärin Pu239-atomi säilyy plutoniumina ennen muuttumista uraaniksi, katso taulukosta: www.webelements.com. Tieto on kuitenkin aika epäolennainen koska uraani on yhtälailla kemiallisesti myrkyllinen.
"Noilla tiedoilla sitä nyt voi kannattaa mitä tahansa. Mutta muille tiedoksi: plutonium mainitaan usein maailman vaarallisimpana alkuaineena."
Oli tai ei, kukaan ei koskaan ole saanut plutoniummyrkytystä, enkä näe mitään vakavastiotettavaa kehityskulkua, joka voisi johtaa siihen että joku sellaisen saisi.
"Paljonkohan sitä plutoniumia noin suunnilleen on tätä nykyä maapallolla?"
Jaa-a. Mahtaako sitä olla kukaan laskenut. Sen perusteella mitä USA:lla ja Venäjällä on ydinaseita, heitetään suuruusluokka-arvio tuhansia tonneja niin en varmaankaan osu paljoa vipuun.
Plutoniumin määrää saadaan radikaalisti vähennettyä purkamalla varastot ja ydinasearsenaalit rauhanomaisen ydinenergian käyttöön.
Paljonkohan sitä plutoniumia on Suomen alueella Suomen ydinjätteissä, noin suunnilleen?
"Kaikki olennaiset ominaisuudet saa koska tahansa selville käsikirjoista."
Niinkin yksinkertaisen asian kuin plutoniumin kemiallisen myrkyllisyyden ajan kertominen edes suunnilleen näyttää olevan sinulle mahdotonta.
Täytynee pistää harkintaan erilaisten satunnaisesti ilmaantuvien tietoiskujen kirjoittaminen plutoniumista, koska ydinvoimalobbarit ei halua antaa siitä muuta tietoa kuin epäolennaista päläpälää. Aineen täytyy siis olla kamalaakin kamalampi.
Plutoniumia on käytetyssä polttoaineessa hyvin vähän, muutenhan se kelpaisi polttoaineeksi edelleen. En tiedä yhteenlaskettua määrää tarkkaan, mutta eiköhän se eristettynä yhteen kuutiometriin mahtuisi.
Vastaan uudessa säikeessä
Minä olin tuon 'radioaktiivisen kuoleman' lähellä tänäänkin, ja nythän se on hurjaa tavaraa sinun kertomuksesi kamaan verrattuna. Vettä vain oli vähän välissä. Ei tunnu vielä ainakaan mitään kuolemanoireita.
Eipä silti, liki neljännes vuosisata on tuon tavaran kanssa tullut touhuttua. Jälkensä on jättänyt - vai?
Panin juuri saunan lämpenemään. Taidan ottaa vähän virvokkeita sen päälle. Jos aamulla on vähän huono olo, niin sanotaan että se johtuu tänään saamastani säteilystä.
Miksette sulje tupakkatehtaita ? Amer kiinni ?
5000 kuoli Suomessa viime vuonna tupakkaan osittain sen sisältämien säteilevien aineiden (torium,radium,polonium) seurauksiin.
Kärsimys kertautuu jälkipolvillekin, varsinkin jos vanhemmat polttaa. Ei huolehdita edes tämän hetkisestä jälkipolvesta, joka kuolee syöpään ja sydänsairauksiin seuraavan 70 vuoden aikana. Tämä on paljon pahempi ja kalliimmaksi käyvä asia kuin ydinvoima.
Ei edes nuuskaamalla voi tupakasta tehdä turvallista.
Juuri pääsin kertomasta, että ahtaalle joutuessaan ydinvoimalobbarit vetävät mukaan elämäntapariskit.
en ois sinustakaan uskonu. Terveyspalstalla/palstoilla varmasti löytyy joitain elämäntapariskeihin sopivia foorumeita.
Jonkun verran tulisi myös kunnioittaa keskustelun avaajan toivetta keskustelun aiheesta.
Säteilyriski
mutaatioriski
saasteriski
terveysriski
Minusta niihin kuuluu myös radon ja tupakka.
Suomalaiselle ja tuleville sukupolville noista
suurempi riski.
Jos radontalosta ryömii fuusiovoimalamme säteilyn alla ihonsa karrelle polttanut tupakoiva aktivisti ja marmattaa ydinvoimalan
teoreettisista riskeistä ja käskee vaikenemaan elintapariskeistä .. ?
(norjalainen ympäristöaktivisti myönsi etteivät
ole kirjoittaneet tupakasta koska he ko. järjestössä kaikki polttavat..)
Pelästyikö Amer kirjoitustasi kun uutisissa kerrottiin Amerin lopettavan tupakan valmistuksen.
Toisaalta kaikki jotka joivat vettä 1800 luvulla ovat kuolleet, pitäisikö vesi kieltää?
Rapakon takana kuultiin täkäläistä tupakkamölyä
ja siksi panevat tupakkarouheet pussiin ;)
Veden kohtuunautinta ei nopeuta kuolemista niinkuin tupakka.
Ydinvoima on riski, joka otetaan talouden vuoksi. Ydinvoiman tarkoitus on tuottaa rahaa, ei sähköä.
Kun verrataan pahinta mahdollista onnettomuustilannetta eri energiamuotojen kanssa, ydinvoima painii ihan ikiomassa sarjassaan. Onnettomuuden vaikutukset ovat globaaleja useiden, jopa tuhansien sukupolvien ajan sekä ihmisille että luonnolle.
Päinvastainen esimerkki on tuulivoimala: sen pahin mahdollinen onnettomuus on aina paikallinen, hyvin pienelle alueelle rajoittuva. Sitä voitaisiin verrata puun kaatumiseen hesan puistossa kävelevän päälle - ei kuitenkaan niin paljon, koska, jos muistan oikein, näin on käynyt kuolemaan johtavasti kolme kertaa jotain 10-15 vuoden aikana.
Miksi sitten otetaan riski ja halutaan mahdollisuus pahimpaan mahdolliseen onnettomuuteen? Tietenkin vain rahan vuoksi.
Ydinvoimapäätös oli tässä mielessä erittäin tyhmä. Mutta kaikkea sitä rahalla saa.
Uskomattoman sitkeitä jankuttajia ovat tämänkin saitin ydinvoimalobbarit. Ihmettelen ihmisiä jotka silmää räpäyttämättä taloudellisten argumenttien johdosta ovat valmiita kylvämään kuolemaa vuosituhansiksi eteenpäin.
Voiko alemmas ihminen enää vajota.
Jusa
Kyllä tuo ihmisen ahneus on mielestäni jonkinlainen perusominaisuus ihmisillä ja miksei koko luonnollakin.
ahneus taitaa olla jonkinlainen vallan osoittamishalu. pyritään näyttämään, että on muita lajiyksilöitä parempi.
ihmisen ahneus on muiden lajien ahneuteen verrattuna ylivoimaista, koska ihminen kykenee suunnittelemaan asioita, myös ahneesta näkökulmasta, hyvin pitkälle tulevaisuuteen. Siitä hyvänä osoituksena on ydinjätteet, joita ruvettiin tuottamaan tietämättä mitä niille pitäisi tehdä. eikä sitä tiedetä vieläkään, usean vuosikymmenenkään jälkeen.
Sitkeasti tuntuvat Jusa ja Vastaaja tuntuvat hokevan ydinvoiman vastaista mantraansa uudestaan ja uudestaan. Varsinkin Jusa esittää tuomiopäivän julistusta, mistähän vaan lienee peräisin. Onko ihan itse keksittyä?
Ahnehan ihminen on ja myös tuulivoiman kannattaja, kun haluaa muiden rahoilla rakentaa tuulimyllyjään. Saksassa ja Tanskassa homma on pisimmällä ja kummassakin maassa näyttää tulevan pää vetäjän käteen. Tukiaisia ollaan pakon edessä vähentämässä . Monet ovat kyllästyneet näihin myllyihin, kun ne häiritsevät ympäristöään. Tuulivoimaa vastustavia yhdistyksiä perustetaan jatkuvasti uusia.
Mitä tehdään myllyillä, jotka tuottavat sähköä vain kolmasosan ajasta. Korvaava energia joudutaan tuottamaan tavanmukaisilla voimaloilla esim kivihiilellä tai ostamaan naapurimaista, jos niillä sattuu olemaan ylimääräistä sähköä myydä.
Mitä voi tanskalainen sähkönjakelun valvoja tehdä, jos ei ei tuule eikä muu kapasiteetti Tanskassa ja naapurimaissa ei riitä. Kiertäviä sähkökatkoja ympäri maata. Se voi pian jokapäiväistä, jos Ruotsi ja Saksa joutuvat ymmärtämättömien mielipiteiden paineessa ajamaan alas ydinvoimansa.
On eri asia kylvää ydinkuolemaa kenties tuhansien vuosien päähän tulevien sukupolvien kärsittäviksi kun taistella tämän hetken taloudellisten ongelmien kanssa.
Mietippä sitä.
Jusa
Minne kylvämme kivihiilituhkat jossa uraani-238 säteilee miljardien vuosien ajan ?
[2],s.41:
"Hiiltä poltettaessa vapautuu myös useita radioaktiivisia, syöpää
aiheuttavia aineita, esimerkiksi lyijy-210, polonium-210, uraani-238,
radium-226 ja torium-228. Kuuden kilometrin päässä tuulen alapuolella
1000 megawatin hiilivoimalasta uraani-238:n aiheuttaman säteilyn
todettiin olevan 28-kertainen normaaliin taustasäteilyyn verrattuna.
Säteilyn määrä riippuu paljon mm. käytetystä kivihiililaadusta.
Yleensä arvioidaan ydinvoimalan tuottama ympäristösäteily pienemmäksi
kuin vastaavansuuruisen kivihiilivoimalan."
[2] Häkkinen-Sulkava-Jokinen:ILMANSAASTEET - uhka terveydelle ja ympäristölle, Tammi. Hki 1981.
Mietippä sitäkin.
On hienoa että tuot lisää faktoja kehiin pelkän ydinvoiman lisäksi. Näin kun jatkamem niin tulevat kohta kaikki asiat pöytään, siitä sitten vain valitsemaan sopivin vaihtoehto ja toivottavasti elämän jatkumiselle suotuisin.
Jusa
Aurinkovoimahan on se millä tullaan pelaamaan. Siitähän kaikki muu kuin fissioenergia on peräisin.
Sopivia hyödyntämiskeinoja kehiteltäessä on fissiolla pelaava ydinvoima paras vaihtoehto.
Kyllä se nytkin nähdään, millä todella sähköä tehdään. Kun vesivoimaa ei ole riittävästi: ajetaan kivihiilivoimalat ylös.
Tuulivoimaa ei esim. Fingridin taseessa edes huomioida.
"Ydinvoima on riski, joka otetaan talouden vuoksi."
Ydinvoimaan liittyy riskejä kuten kaikkeen inhimilliseen toimintaan, oli se sitten taloudellista tai mitä tahansa muutakaan toimintaa. Ero on vain siinä, että jotkut riskit ovat isompia ja toiset pienempiä. Turvallisuusanalyysien perusteella länsimaiset ydinvoimalat aiheuttavat pienemmän riskin kuin mikään muu voimalatyyppi. Tätä tukee se kokoemusperäinen tieto, että vesihidasteisia voimaloita on käytetty yhteensä 10000 vuotta ilman yhtään yleisöä vaarantanutta onnettomuutta.
"Kun verrataan pahinta mahdollista onnettomuustilannetta eri energiamuotojen kanssa, ydinvoima painii ihan ikiomassa sarjassaan."
Ehkäpä siinä mielessä, että ydinvoimaan liittyvä riski on kaikkein pienin. Energiayksikköä kohti laskettuna eniten tapaturmaisia kuolemantapauksia sattuu vesivoimalle, vähiten ydinvoimalle. Välille mahtuvat ydinvoimaa pahempina, mutta vesivoimaa parempina mm. hiili- ja tuulivoima.
"Onnettomuuden vaikutukset ovat globaaleja useiden, jopa tuhansien sukupolvien ajan sekä ihmisille että luonnolle."
Tämä nyt ei toki pidä alkuunkaan paikkaansa. Varmaan ainoita havaittuja globaaleja ympäristövaikutuksia energiantuotantoon liittyen on kasvihuoneilmiö ja otsonikerroksen oheneminen. Ydinvoiman käyttö helpottaa molempia ongelmia. "Pahimman mahdollisen" ydinonnettomuuden seuraukset tiedetään valitettavasti hyvin tarkkaan Tshernobylin onnettomuuden takia. Mitään globaalia vaikutusta luontoon tai terveyteen ei Tshernobylin tai edes ilmakehässä tehtyjen lukuisien ydinkokeiden ole havaittu aiheuttavan. Tshernobylin onnettomuuden ympäristövaikutukset ulottuivat YK:n, WHO:n ja EN:n yhteisraportin arvion mukaan seuraavaan kevääseen. Eivät todellakaan vuosien päähän saati sitten "tuhansien sukupolvien" päähän. Mitään sellaiseen viittaavaakaan ei todellakaan ole havaittu. Tshernobylin onnettomuuden säteilyvaikutuksen aiheuttamat havaitut terveysvaikutukset rajoittuvat joihinkin satoihin ihmisiin, ja nekin ilmenevät siksi että väestönsuojelu laiminlyötiin lähes totaalisesti. Onnettomuus oli keskisuuri teollisuusonnettomuus kun verrataan muihin energiantuotantotapoihin. Itseasiassa historian pahimmat energiaonnettomuudet ovat liittyneet nimenomaan usiutuvaan energiaan: vesivoimaan. Vuonna 1979 Intiassa Machhun pato-onnettomuus tappoi 2500 ihmistä, 1980 Hirakudin pato-onnettomuus taas Intiassa tappoi 1000 ihmistä, mutta nämä ja kaikki muut energia-alan onnettomuudet jäävät selvästi jälkeen maailman historian pahimmasta pato-onnettomuudesta: 1975 Shimantanin pato-onnettomuus Kiinassa tappoi 250000 ihmistä.
"Päinvastainen esimerkki on tuulivoimala: sen pahin mahdollinen onnettomuus on aina paikallinen, hyvin pienelle alueelle rajoittuva. Sitä voitaisiin verrata puun kaatumiseen hesan puistossa kävelevän päälle"
Älä viitsi olla lapsellinen. Kaikessa teollisuudessa sattuu tapaturmia, kyse on vain kuinka paljon. Tähän mennessä tuulivoimateollisudesa on energiayksikköä kohti sattunut kuolemaan johtavia tapaturmia samaa suuruusluokka kuin hiilivoiman tapauksessa. Ydinvoiman käyttöön liittyy energiayksikköä kohti vähemmän tapaturmaisia kuolemia.
Suomalaisen ydinvoiman on käyttö on perusteltua koska se tiedetään kokemuksesta turvalliseksi. Vesihidasteisia ydinvoimaloita, jollaisia Suomenkin voimalat ovat, on käytetty yhteensä 10000 vuotta ilman yhtään yleisöä vaarantanutta onnettomuutta.
17 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6418, joista Suomessa 105.
Niin no vaikka tämä matemaattisesti laskettu, oletuksille perustuva luku, jota ei ole havainnoin varmennettu, pitäisikin paikkansa, niin onnettomuus ei eroa kokoluokaltaan muista isoista suuronnettomuuksista ja ei todellakaan ole "globaali" eivätkä vaikutukset ulotu "tuhansien sukupolvien" päähän. Tällainen harhaanjohtava liioittelu antaa täysin väärän kuvan.
"
Tshernobylin onnettomuuden ympäristövaikutukset ulottuivat YK:n, WHO:n ja EN:n yhteisraportin arvion mukaan seuraavaan kevääseen. Eivät todellakaan vuosien päähän saati sitten "tuhansien sukupolvien" päähän. Mitään sellaiseen viittaavaakaan ei todellakaan ole havaittu.
"
Katson kyllä Tshernobylin ydinvoimalakatstrofista johtuneen syöpäkuoleman johtuvan ko. kuolleen henkilön saamasta ympäristösaasteesta. Paitsi että Tshernobyl oli ydinvoimalakatastrofi, se oli myös ympäristökatastrofi.
17 vuotta kyllä noin yleisesti mielletään vuosiksi.
17 vuotta
Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin (26.04.1986) vuoksi
syöpään kuolleita on lineaarisella laskentatavalla laskettuna
tänään koko maailmassa 6419, joista Suomessa 105.
"Ja taas kuoli 1 ihminen"
Minkähän niminen?
"Katson kyllä Tshernobylin ydinvoimalakatstrofista johtuneen syöpäkuoleman johtuvan ko. kuolleen henkilön saamasta ympäristösaasteesta."
Tshernobylin lähialueella havaitut lisäntyneet syöpätapaukset johtuvat poikkeuksetta ensimmäisenä vuonna saadusta säteilyannoksesta. Tämä on ymmärrettävissä helposti, koska annosnopeudet laskivat jo ensimmäisenä vuonna niin tuhottomasti, että jäljellä on enää murto-osia, joka jää luonnon taustasäteilyä huomattavasti pienemmäksi.
"Paitsi että Tshernobyl oli ydinvoimalakatastrofi, se oli myös ympäristökatastrofi."
Kerropa meille muillekin: jos olisit biologi ja menisit Tshernobylin aluella käymään, mikä olisi sellainen edelleen jatkuva vaikutus jonka voisit havaita alueen luonnossa?
"17 vuotta kyllä noin yleisesti mielletään vuosiksi."
Kiitos tästä tietoiskusta. Onko tämän persoonasi ammatti kalenterialan konsultti? Tuleeko se toimeen savolaisen teurastajan kanssa?
Kaikki mahdollinen ihmisen toiminta on
kiellettävä koska mitään toimntaa ei
saada täysin turvalliseksi.