Olipa kerran vanha katkera noita-akka,
joka kierteli Onnen valtakunnan rajoilla onkimassa.
Kerran matkallansa näki valkoisen keijulapsen tanssivan onnen tansseja.
Noita-akka tuli valtavan kateelliseksi tästä,
koska ei osannut katkeruutta kummempaa tuntea
ja päätti vangita valon keijukaisen.
Päätti tuo kammottava akka, että sulkisi valon lapsen pimeyteen.
Iäksi pimeyteen, manasi noita-akka ryöstetylle keijukaiselle.
Ja paha noita-akka otti kituisen luutansa ja alkoi sillä lyödä keijulapsen
valoa kauemmas, itse kun ei iloa sietänyt tuo katkera ämmä.
Keijulapsi, se oli pieni lapsi vielä, se varsin pelästyi moista akkaa.
Pelästyi tyttö niin, että äänensä pudotti ja kadotti.
Niin oli tyttö peloissaan, ettei sanaa enää suusta tullut.
Ja noita-akka keräsi ilkkuen kaikki tytön karanneet sanat muovipussiin
Kunnes sattui kerran tuli muovisen pussin nielemään.
Sinne meni tyttären sanat ikuiseen tuleen, pilkkasi paha noita-akka.
Ja oikein rällästi miten menetti tyttö nyt oman sanansa iäksi.
Iäksi pimeyteen, raikusi noita-akan remu ja pahuudeltaan ei huomannutkaan,
kuinka se sama tuli nieli siinä keijukaisenkin kahleen,
sen kahleen jonka noita-akka oli asettanut keijutytön kaulaan.
Ja se kahle olikin se noita-akka itse ja niin syöksyi se noita-akka itse
iäksi pimeyteensä,
Ja niin se keijutyttö pääsi vapaaksi siitä pahasta eukosta ja sai
omakseen koko Onnen valtakunnan, jossa nytkin saa jatkaa Onnen tanssiaan.
joka kierteli Onnen valtakunnan rajoilla onkimassa.
Kerran matkallansa näki valkoisen keijulapsen tanssivan onnen tansseja.
Noita-akka tuli valtavan kateelliseksi tästä,
koska ei osannut katkeruutta kummempaa tuntea
ja päätti vangita valon keijukaisen.
Päätti tuo kammottava akka, että sulkisi valon lapsen pimeyteen.
Iäksi pimeyteen, manasi noita-akka ryöstetylle keijukaiselle.
Ja paha noita-akka otti kituisen luutansa ja alkoi sillä lyödä keijulapsen
valoa kauemmas, itse kun ei iloa sietänyt tuo katkera ämmä.
Keijulapsi, se oli pieni lapsi vielä, se varsin pelästyi moista akkaa.
Pelästyi tyttö niin, että äänensä pudotti ja kadotti.
Niin oli tyttö peloissaan, ettei sanaa enää suusta tullut.
Ja noita-akka keräsi ilkkuen kaikki tytön karanneet sanat muovipussiin
Kunnes sattui kerran tuli muovisen pussin nielemään.
Sinne meni tyttären sanat ikuiseen tuleen, pilkkasi paha noita-akka.
Ja oikein rällästi miten menetti tyttö nyt oman sanansa iäksi.
Iäksi pimeyteen, raikusi noita-akan remu ja pahuudeltaan ei huomannutkaan,
kuinka se sama tuli nieli siinä keijukaisenkin kahleen,
sen kahleen jonka noita-akka oli asettanut keijutytön kaulaan.
Ja se kahle olikin se noita-akka itse ja niin syöksyi se noita-akka itse
iäksi pimeyteensä,
Ja niin se keijutyttö pääsi vapaaksi siitä pahasta eukosta ja sai
omakseen koko Onnen valtakunnan, jossa nytkin saa jatkaa Onnen tanssiaan.
Vastaukset 15
Vanhimmat
loppu oli vähän hätäisesti hutaistu.
Vartiss..
kirjottaessani, että lopussa pitäisi olla enempi jotain... mutta mitä?
linkittänyt loppuun,yön hän tanssi kanssa enkelten:)
niin, ettäkö siihä lopussa olisi hyvä olla joku muukin osapuoli kuin vain nämä kaksi vastakohtaa? kolmas osapuoli... o_O
Leffoistakii..
prinssi pitäs tulla pelastamaan
Mitä ne sellaiset on?
no tietenkii sellanen heppu joka tulee valkosella potkukelkalla hakee sen neidon turvaa ja saa sen plikan isältä remmiä ku se luulee et se jätkä on sen tytön vieny pahoille teille,nih
pilasit koko jutun,kun laitoit ton ketkupolkan tuohon!
kuka ny pollea veis tollasee pakkasee ja liukkaalle,uunin ees pitää hepparaukan saada levätä eikä palelluttaa ittiää jonkun naisen takia
ja nyt koska tällasta ei oo näkyny vielä, niin tarina jää sitte ihan avoimeksi. =`(
tulossa on jo http://www.potku.fi/keposti/keposti042002/sm_wspark.jpg
=) Meinaatko että tuommonen vielä tulisi?
se on se tarinan trinssi :)