Veronmaksajia ei voida, eikä saa velvoittaa maksamaan pankkitukia huonosti asioitaan hoitaville pankeille
markkintalaoudessa huonot yritykset ajatuvat konkurssiin, ja uudet tai paremmat jatkavat toimintaansa, mikä on tarpeellista yritystoiminan jatkumisen kannalta. tätä kutsutaan konkurssipaineeksi ja se pakottaa yritykset toimimaan taloudellisesti mielekkäällä tavalla
pankkitoiminta ei poikkea muusta yritystoiminnasta niin että sitä pitäisi jotenkin tukea, vaan huonosti toimivien ja huonoa yritysstrategiaa noudattavien pankkien kuuluukin kaatua
veronmaksajien rahojen syytäminen huonoille pankeille on lopetettava ja rahat palautettava veronmaksijje joilta ne on riistetetty
markkintalaoudessa huonot yritykset ajatuvat konkurssiin, ja uudet tai paremmat jatkavat toimintaansa, mikä on tarpeellista yritystoiminan jatkumisen kannalta. tätä kutsutaan konkurssipaineeksi ja se pakottaa yritykset toimimaan taloudellisesti mielekkäällä tavalla
pankkitoiminta ei poikkea muusta yritystoiminnasta niin että sitä pitäisi jotenkin tukea, vaan huonosti toimivien ja huonoa yritysstrategiaa noudattavien pankkien kuuluukin kaatua
veronmaksajien rahojen syytäminen huonoille pankeille on lopetettava ja rahat palautettava veronmaksijje joilta ne on riistetetty
Vastaukset 9
Vanhimmat
Olen samaa mieltä. Todellisuudessa näyttää kuitenkin siltä, että emme elä markkinataloudessa.
Mitäs sanot jos kyseessä on oma pankkisi, missä sinulla on talletuksia. Sinne meni rahat.
Talletussuojastakaan ei juuri ole apua, sillä se kattaa reilun prosentin talletuksista. Tietysti valtio voisi pönkittää talletussuojarahastoa, mutta mistä rahat otettaisiin?
No, veronmaksajilta tietysti.
Pankkituella pyritään siihen että sillä minimiodaan negatiiviset vaikutukset. Rahamarkkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää ettei pankkeja päästetä kaatumaan. Pankkien kaatuminen aiheuttaisi ketjureaktion.
Luottamus katoaisi täysin ja raha ei liikkuisi mihinkään. Korot nousisivat pilviin ja monet yritykset ajautuisivat konkurssiin nousseiden korkokustannusten takia ja siksi ettei uutta lainaa saa. Samoin kävisi osalle asuntovelallisia.
Suomessa veronmaksajien rahoja ei vielä ole käytetty pankkien tukemiseen.
Pankit käyttävät tilaisuutta hyväkseen härskillä tavalla. Vetoavat siihen mitä kaikkea pahaa syntyisi jos pankki kaatuisi. Ei siintä sen pahempaa tapahdu kun yrityksenkään kaatumisesta.
On vain poliittisesta tahdosta kiinni kuinka pankkikonkurssi hoidettaisiin.
Valtio voisi ottaa pankin velat vastattavaksi, milloin ketjureaktiota ei tarvitsisi pelätä. Samoin asuntovelalliset säästyisi asuntojen pakkomyynniltä. Mutta sehän ei ole hyvä vaihtoehto, koska pankit ei saa silloin ilmaista varallisuutta itselleen.
Valtion, tai valtion omistaman sijoitusyhtiön kanssa velalliset voisi tehdä uudet maksusuunnitelmat tai pitää ne entisellään.
Kysymyksessä on siis uusi suuri puhallus pankeille, jota tässäkin lamassa suunnitellaan.
Norja ja Ruotsi hoitivat edellisen pankkikriisin niin, ettei omaisuuden uudelleenjakoa pankeille suoritettu. Meillä taas lainlaatijat ovat pankkien edunvalvojia. Yksityisistä firmoista ja ihmisistä viis, kunhan pankit pelastetaan.
Pankin kaatuminen on paljon pahempi kuin juankoskelaisen kartonkiyhtiön konkurssi.
Jos yksi pankki kaatuu, on todennäköistä että se säikäyttää muidenkin pankkien asiakkaat, vaikka pankki olisikin ihan hyvässä kunnossa. Todennäköistä on että säikyt tyhjentävät tilinsä sukanvarteen (eli syntyisi ns. bank run) ja se taas kaataisi minkä tahansa pankin nopeasti. Kuten tiedät, pankkien oma pääoma on alhainen leveroinnin takia. Leverointi siis tarkoittaa velkavipua. Voi olla että pankilla on vain 3% omaa rahaa. Islannissahan ensin kaatui Kaupthing ja perässä tulivat Glitnir ja Landsbanki. En väitä että Glitnir olisi ollut erityisen vakavarainen, mutta kuitenkin ketjussa yhden pankin kaatuminen tuhosi kaksi muutakin pankkia.
Yhden pankin kaatuminen heikentäisi pankkien luottamusta toisiinsa, joka nostaisi vakuudettomien korkoja. Näistä taas seuraisi aiemmassa viestissäni mainittuja asioita. Lehmanin kaatuminen aiheutti suuria ongelmia rahoitusmarkkinoilla. Jos AIG olisi päästetty konkurssiin kuten Lehman niin seuraukset olisi olleet tuhoisat.
On kaikkien kannalta parempi että valtio tulee apuun ENNEN konkurssia. Todennäköisesti se tulisi halvemmaksikin. Tässä tilanteessa osingon maksu tulisi laittaa jäihin ja pankin osakkeenomistajien omistus tulisi laimentaa tekemällä valtiolle suunnattu osakeanti, jolla pönkitettäisiin vakavaraisuutta. Tällöin pankin osakkeenomistajat eivät saisi aiheetonta etua.
Viime lamassa tosin terveitäkin yrityksiä ajettiin konkurssiin. Se ei tietenkään ollut hyvä asia.
eikös jokainen fiksu ole laittanut joka pankkin vain sen 45 000 €, kun aikaa on ollut siirrelä ja siirto helppoa.
'
"Talletussuojastakaan ei juuri ole apua, sillä se kattaa reilun prosentin talletuksista."
heh, talletussuoja kattaa, niin minun ja sinun rahat, puol milliä/henkilö saa helpola suomeen ja se kattaa lukumääräisesti yli 95 % henkilöistä.
Nyt ollaan vasta oltu kriisissä puolivuotta, kun ollaan se yli 10-vuotta kuten edellisellä kerallakin, veikkaan, suuri osa myönnetyistä ja myöhemin myönnetyistä kaatuu veronmaksajalle kuten -90 luvullakin.
Mutta mitääs sillä väliä, on ainakin olut hyvä aikaa valmistella asioita.
Tämänlaiset ajat ovat myös tuottavia aikoja.
Talletussuojarahastolla ei ole varaa maksaa ellei valtio pönkitä sitä ottamalla lisää lainaa.
tietää kaikki ja niin on lähes kaikissa maissa,
velkaa pitää valtion ottaa, mutta suomi saa helpolla kun on vain 10 000 asukasta kohden, eli hyvin vähän
Suomessa jaetaan pankkitukia ja muita kovin löysin perustein, eikä kukaan pysty valvomaan järjestelmää.
Aivan samoin on kiinteistökorjausten valtiontukien, hinnat nousevat vain tuen veran, ainakaan vuoteen ei kannattaisi vielä ko. asiaa aloittaa, koska useilla oikeilla firmoilla on tilauskirjat täynnä syksyyn.
Aivan samaa mieltä olen nyt kun olen maatalouden lopettanut,
maataloustukea annetaan niin runsaasti että 10-20 % elinkelvottomista tiloistakin elelee hyvin, tilan pienuuden tai vaikka maajussilla ei ammattitaitokaan riittäisi.
Nyt olisi kiva olla taas maajussi, ansiot ovat varmoja ja valtio niitä niin paljon korottaa kun EU antaa lupaa, kai siksi, että saadaan ylituotanto vietyä halpamaihin, kuten Venäjälle.