Olen nyt lukenut Georg Henrik von Wrightin kirjaa Ihminen kulttuurin murroksessa. Kopsaan tähän pari kohtaa:
"Ei ole liioiteltua väittää että tekniikasta on tullut kulttuurin ja koko ihmiskunnan kohtalonkysymys. Meidän uskonnottomana aikanamme, kun uskonnon lisäksi myös varhaisempien vuosisatojen humanistinen usko on heikentynyt, on nykyajan sivilisoituneella ihmisellä jäljellä yksi ainoa usko, usko tekniikkaan, sen valtaan ja rajattomiin kehitysmahdollisuuksiin."
"Tekniikan ja koneen valta liitty erottamattomasti kapitalistiseen talousjärjestelmään. Konetekniikka syntyi kapitalistisessa maailmassa ja vaikutti voimakkaasti kapitalismin kehitykseen. Kommunismi on omaksunut kapitalistisen sivilisaation rajattoman hypermekaniisuuden ja hyperteknisyyden ja perustanut uskonnon, joka palvoo konetta toteemina. Tässä tulevat näkyviin näiden kahden talousjärjestelmän syvä sisäinen sukulaisuus sekä se, miten ateistinen usko kommunismiin ja ajan yleinen uskonnottomuus muistuttavat toisiaan."
"Mahdollisuus käyttää hyväksi tekniikan vapauttamaa aikamarginaalia lisääntyneeseen aineelliseen tuotantoon perustuu kuitenkin kahteen edellytykseen. Toinen näistä on se, että tuo marginaali ei kasva nopeammin kuin työtehtävien ts. tehtävissä olevien asioiden lukumäärä. Toinen on se, että käsillä on jotakin työstettävää materiaalia - että raaka-aineet eivät ehdy. Ellei toinen tai toinen näistä edellytyksistä ole käytetty syntyy työttömyyttä. Teesini on, että olemme saavuttaneet kehityksessä kohdan, jolloin kumpikaan ehto ei enää rajoittamatta täyty."
Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa kirjoittaja lainaa Berdjajeviä. Viimeinen kappale on kirjan lopussa olevasta Ajatusleikki-nimisestä kirjoituksesta. Tässä Ajatusleikissä von Wright käsittelee työttömyyttä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Henrik_von_Wright
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Berdjajev
"Ei ole liioiteltua väittää että tekniikasta on tullut kulttuurin ja koko ihmiskunnan kohtalonkysymys. Meidän uskonnottomana aikanamme, kun uskonnon lisäksi myös varhaisempien vuosisatojen humanistinen usko on heikentynyt, on nykyajan sivilisoituneella ihmisellä jäljellä yksi ainoa usko, usko tekniikkaan, sen valtaan ja rajattomiin kehitysmahdollisuuksiin."
"Tekniikan ja koneen valta liitty erottamattomasti kapitalistiseen talousjärjestelmään. Konetekniikka syntyi kapitalistisessa maailmassa ja vaikutti voimakkaasti kapitalismin kehitykseen. Kommunismi on omaksunut kapitalistisen sivilisaation rajattoman hypermekaniisuuden ja hyperteknisyyden ja perustanut uskonnon, joka palvoo konetta toteemina. Tässä tulevat näkyviin näiden kahden talousjärjestelmän syvä sisäinen sukulaisuus sekä se, miten ateistinen usko kommunismiin ja ajan yleinen uskonnottomuus muistuttavat toisiaan."
"Mahdollisuus käyttää hyväksi tekniikan vapauttamaa aikamarginaalia lisääntyneeseen aineelliseen tuotantoon perustuu kuitenkin kahteen edellytykseen. Toinen näistä on se, että tuo marginaali ei kasva nopeammin kuin työtehtävien ts. tehtävissä olevien asioiden lukumäärä. Toinen on se, että käsillä on jotakin työstettävää materiaalia - että raaka-aineet eivät ehdy. Ellei toinen tai toinen näistä edellytyksistä ole käytetty syntyy työttömyyttä. Teesini on, että olemme saavuttaneet kehityksessä kohdan, jolloin kumpikaan ehto ei enää rajoittamatta täyty."
Kahdessa ensimmäisessä kappaleessa kirjoittaja lainaa Berdjajeviä. Viimeinen kappale on kirjan lopussa olevasta Ajatusleikki-nimisestä kirjoituksesta. Tässä Ajatusleikissä von Wright käsittelee työttömyyttä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Georg_Henrik_von_Wright
http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Berdjajev
Vastaukset 5
Vanhimmat
Puhumme teollistuneesta yhteiskuunasta ja jälkiteollisesta yhteiskunnasta.
Se mitä ei oltu viellä todistettu tuli todistettua myöhemmin ja aika näytti suuntaviivat oikeiksi.
Työllisyydellä ja työttämyydellä on aina oleva yhteys kysyntään ja tarjontaan.
Ongelmaksi yksilön kannalta kuitenkin muodostuu voimmeko hyödyntää työttömyydenajan ja työllisyydenajan.
Myös vanhuusaika januoruusaika on hyödynnettävä.
Siis miten elät elämäsi täysipainoisesti ja olet onnellinen, siinä pulma.
Maailma on vähän samanlainen paikka kuin koti, lainalaisuudet vaihtelevat ja selviäminen luo strategioita.
Surkeaa on lapsen kuolema mutta samalla on yksi suu vähemmän ruokittavana.
Teollistuminen on kehitystä ja kehitys väistämätöntä joski joskus ekpansiivista ja toisinaan ei.
Teollistumisen tarkoitushan oli helpottaa ihmisten elämää, silti töissä voi olla tappotahti ja päivittäinen elämä stressaavaa.
Jokainen ihminenhän pyrkii onnellisuuteen ja tasapainoon. Miksei työtä voi sitten alkaa jakamaan?
Meillä Suomessa on suuri ongelma se, ettei meillä arvosteta tarpeeksi kulttuuria. Vapaa-ajan voisi käyttää hyödyksi, mutta meillä ei arvosteta vapaa-aikaa. Meillä arvostetaan raatamista.
Teollistuminen helpotti ihmisten elämää tiettyyn pisteeseen saakka jolloin alkoi jälkiteollinen aika missä ihmiset siirtyivät palveluammatteihin.
Koulutustaso kasvoi ja ihmiset oppivat käyttämään vapaa-aikaansa hyväksi kehittämällä itseään henkisesti ja fyysisesti.
Onnellisuus ei ole pelkkää juhlaa, kulutusta, oleilua tai makaamista rannalla.
Aluksi tietysti kehittymätön mieli loi kuvan rikkaasta laiskottelevasta runsaasti vapaa-aikaa omaavasta ihannekuvasta.
Mutta tosiasiahan on mielen tyhjyys joka tulee täyttää muuten on onneton.
Työläinen puuhailee rakennustöissä vapaa-aikanaan tai korjailee autoaan.
Mutta kehittyessään ja saadessaan koulutusta hän alkaa kehittää itseään onnelllisuuteen tiedon avulla.
Täsätä johtuen varakkaat ovat yleisesti onnellisempia kuin varattomat.
Heidän onnensa ei myöskään ole kovin monimutkaista hankkia, sillä heillä on mukanaan aina se henkinen ja sivistyksellinen pääoma jota työläinen havittelee omaisuuden muodossa.
Tasapainoinen ihminen ei kirjoita tuollaisia juttuja syyttäen vaan etsii ratkaisuja ja pohtii.
Siis tulee olla objektiivinen ja voida eläytyä myös työnantajan mahdolliseen syy seuraus suhteeseen.
Toki työtä voidaan jakaa mutta osaatko sinä tehdä niitä töitä jota sinulle tarjotaan?
Jos osaat, jos osaatte menkää ja hankkikaa sellainen työ itsellenne.
Maailmassa on paljon tekemättömiä töitä jaossa.
Mikäli työ tuntuu rankalata on pidettävä vapaata, rytmitettävä työ oikein, vaihdettava erillaisiin töihin ja vuoroteltava.
On koulutettava itseään ja kyllä on hyvä kestää työn rasittavuuttakin.
Mikäli itse arvostaa kevyempää työtä on sitäkin tarjolla yllin kyllin.
Vaan sitten palkkaus on alhaisempi.
monestihan on että ihminen itse on se joka päättää tehdä työsopimuksen ja allekirjoittaa sen.
Ihminen itse rakentaa tulevaisuutensa ja sen palikat.
Ei auta aina näyttää sormella muita vaan katsoa peiliin josko sieltä löytyisi korjattavaa.
Elämä on niin ainutkertainen ja ihna ettei sitä kannata tuhlata miettimällä muiden murheita ja näkemällä vain mustia asioita.
Ajattele positiivisesti kyllä se viellä jonakin päivänä elämä hymyilee.
Nykyään meidän demokratiaa uhkaa globalisoitunut maailma ja maailman epävakaus.
Joten eiköhän ole syytä pyrkiä valtioiden väliseen demokratiaan? Nyt meidän ulkopolitiikka keskittyy diplomatiaan, ja kansa katsoo televisiosta juttuja sodista. Vaikka talous on tärkeämpi!
Me tarvitaan nyt uusia järjestöjä ja uusia päättäviä elimiä, jotka keskittyisivät talouden hoitoon.
Mitään maailman hallitusta ei ole syytä rakentaa. Kansoilla niin paljon eroja keskenään, eroja kielissä, tavoissa ym.
Vanhanen sanoi nykyisestä tilanteestamme ettö emme oikein voi tehdä mitään sillä muualla tapahtuvat muutokset ja globaali kehitys sanelee maailamntaloutta.
Tämä heijastuu meidän talouteemme ja on viemässä taloutta siihen suuntaan kuin on näkyvissä.