saivat rikottuta avioliittoni.
Mutta heidän verenhimonsa ei siihen loppunut.
Eks.vaimoni kanssa he tehtailivat minusta perusteettomia tutkintapyyntöjä poliisille.
Koska olin saanut keskivaikean aivovamman ja yritin käydä töissä joka myös stressasi ajauduin psykoosiin jonka seurauksena olin 3 kuukautta sairaala hoidossa.
Tämänkään jälkeen yksikään Paattisten helluntailainen ei ole tullut anteeksi pyytämään tai ottanut yhteyttä - luulin että minulla oli siskoja ja veljiä Kristuksessa, mutta se oli vain minun luuloni.
Mutta heidän verenhimonsa ei siihen loppunut.
Eks.vaimoni kanssa he tehtailivat minusta perusteettomia tutkintapyyntöjä poliisille.
Koska olin saanut keskivaikean aivovamman ja yritin käydä töissä joka myös stressasi ajauduin psykoosiin jonka seurauksena olin 3 kuukautta sairaala hoidossa.
Tämänkään jälkeen yksikään Paattisten helluntailainen ei ole tullut anteeksi pyytämään tai ottanut yhteyttä - luulin että minulla oli siskoja ja veljiä Kristuksessa, mutta se oli vain minun luuloni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
yllä oleva viesti on massapostitus, joka esiintyy palstoilla tämän tästä.
kolkuttamaan ?
Onko sinulla omaatuntoa tai toimitko Raamatun sanan mukaan ?
tapahtuu. Ja jos näin todellakin on tapahtunut, että olet kärsinyt vääryyttä, sympatiani ovat puolellasi. Toivon sinulle jaksamista.
Mutta nämä ovat vähän vaikeita asioita myös siinä mielessä, että kirjoituksesi perusteella ei kukaan voi tietää ovatko tutkintapyynnöt olleet aiheettomia vai ei.
Tällaisiin kirjoituksiin suhtautumisessa on kaksi ääritapaa. Ensinnäkin vannoutuneet helluntailaisuuden vastustajat näkevät asiassa taas todisteen helluntailaisten pimeästä vallankäytöstä ja pirullisuudesta ja mielellään käyttävät tapausta yhtenä osoituksena siitä minkä mielessään jo tietävät: helluntailaisuus on läpikotaisin mätä. Toisaalta osa helluntailaisista lähtee heti mielessään etsimään mahdollisia syitä minkä valossa olisit itse syyllinen tapahtuneisiin asioihin: eikö vain olekin niin että, jne.
Kumpikaan asenne ei ole objektiivinen, totuuteen pyrkivä.
Muistan lukeneeni saman sisältöisen aloituksesi noin vuosi, ehkä pari vuotta sitten tällä palstalla. Keskustelua en muista enkä sitä otinko siihen osaa. Luultavasti en ottanut.
Mielessäni on nyt lähinnä kaksi asiaa.
1. Tällaisia asioita on mahdotonta tai ainakin lähes mahdotonta ratkaista palstalla. Jokaisella on taipumus suhtautua asiaan omien mielikuviensa, kokemustensa ja ennakkokäsitystensä mukaan. Harvoin syyllinen on ainoastaan toinen osapuoli vaikka joskus tietysti on niinkin. Yleensä tapahtumiin on useita syitä, mutta mielipaha ja varsinkin katkeruus vaikeuttaa omien virheiden näkemistä ja myöntämistä. Mikä sinun tapauksesi kohdalla on totuus, sitä meidän on vaikea tietää.
2. Seurakunnan nimeäminen tuntuu arveluttavalta. Ymmärrän siinä mielessä että jos haluat hakea oikeutta ja ettei asioita hyssyteltäisi ja lakaistaisi maton alle. Helposti kuitenkin nousee ajatus mustamaalaamisesta, että kun koet joutuneesi jonkun tai joidenkin väärintekemisen kohteeksi, haluat tavallaan kostaa: aiheuttaa väärintekijöille (niille, jotka sinun mielestäsi ovat tehneet vääryyttä, on se totta tai ei) harmia. Tällaisella kirjoituksella heitetään epäluulon varjo kyseisen seurakunnan ylle, että ahaa, sellaisia hyypiöitä siellä puljussa meuhkaa.
Tuollaiset asiat.
Mutta yksityishenkilönä ja tunteen tasolla sympatiani ovat joka tapauksessa puolellasi... varsinkin jos väärän vallankäytön ja hyljeksimisen kohteeksi joutuminen on totta... ja vaikka ei olisikaan, jos se on totta "vain" oman kokemuksen ja tunteen tasolla... sellaisen kanssa on joka tapauksessa raskas elää.
Toivon sinulle kaikkea hyvää, parasta mahdollista ja jaksamista elämäsi vaiheisiin, valoa ja toivoa!