pienestä pitäen. Ketään ei saa sadistisesti pakottaa uskomaan, mm. lestadiolaisilla on kovat keskustelut aiheesta.
Jo 10 vuotias ja nuorempikin huomaa sairaan meiningin. Toki yksilöön voi vedota hengellisessä mielessä. Jokainen on arvokas, uskopa tai ei.
Minä itse olen kärsinyt pakkouskosta nuorena. Kyllä siitä on vaikea päästä yli, vieläkään vuosien ja vuosien kuluttua asiat vaan muistuvat mieleen. Ihmekös tuo sitten, kun olen välillä hieman katkerakin asiasta ja vihainen . Välillä tulee kausia, että ei halua kuulla mitään uskontoon liittyvää.
Jo 10 vuotias ja nuorempikin huomaa sairaan meiningin. Toki yksilöön voi vedota hengellisessä mielessä. Jokainen on arvokas, uskopa tai ei.
Minä itse olen kärsinyt pakkouskosta nuorena. Kyllä siitä on vaikea päästä yli, vieläkään vuosien ja vuosien kuluttua asiat vaan muistuvat mieleen. Ihmekös tuo sitten, kun olen välillä hieman katkerakin asiasta ja vihainen . Välillä tulee kausia, että ei halua kuulla mitään uskontoon liittyvää.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun vain saataisiin julkisuuteen näitä uskonnon aiheuttamia traumoja niin tämäkin asia saataisiin paremmalle mallille!!
Muista kyllä itsekkin miten lapsuudessani ahdisti olla mukana kristin uskon hömpötyksissä, vaikka omat aatteet olivat täysin selvillä.
Uskonnolla voidaan tehdä sosiaalisten ryhmien kautta hallaa yksilölle. Voidaaan murtaa täysin henkisesti, rangaista, ihmiset voivat tulla riippuvaiseksi..
Tätä pitäisi valvoa ehdottomasti enemmän. Missä menee raja kun uhrit eivät osaa auttaa itseään?
Jumissa uskonnollisessa ryhmässä missä ihminen tuhoutuu psyykkisesti..kamalaa.
Samaa mieltä, vapaa-ajattelijoiden keskellä kasvaneena, kieltäisin niin ahtaan näköalan.
Aivan sairasta, yläluokilla sain Kideonien raamatun ensikertaa käsiini ja todella siitä alkoi vapauteni.
Tämä on ollut myös todistuksen yksi aihe aina välillä, siksi olen vapaana-ajattelija.