Kaikki alla (hallituksen aktiivinen maahanmuuttopolitiikka) on täyttä sanahelinää ainakin Pirkanmaalla niin kauan, kunnes:
- työilmapiiriä Työvoimatoimistoissa parannetaan, että alaiset uskaltavat kertoa palvelutilanteessa esiintyvistä ongelmista (esimerkkejä seuraa) esimiehilleen
- ulkomaalaisten kanssa työskenteleville tulisi antaa:
a) kielikoulutusta. Alle puolet tapaamistamme puhuu/ymmärtää sujuvasti englantia. Pienimmillä paikkakunniilla ei aina se ainoa. Jos (huom!) virkailijan kielitaito on puutteellinen, pitäisi tulkki kutsua paikalle automaattisesti.
b) kuullun ymmärtämisen harjoittelua (kielitaito tosin vaaditaan ensin). Jos asiakas haluaa tietoa opiskelupaikoista tai työpaikoista, sitä olisi annettava sen sijaan, että painostetaan työllistämiskurssille. Ulkomaaalaisille suunnatut ammatilliset opinnot (ne vähäiset) sisältävät suomenkielen intensiivikurssin.
c) perehyttämistä toisiin kulttuureihin. Vähentää xsenofobista asennetta kummasti. Semmoinen olotila vain joskus on, että joillakin henkilöillä tulee pakokauhu ulkomaalaisen asiakkaan kanssa. Lähtenee siitä huonosta kielitaidosta.
- ulkomaalaiset eivät ole sen alemman kerroksen väkeä. Jos suomalaisen naisen tavoite on olla työtä tekevä äiti, miksei ulkomaalainen sitä voi olla?
- Käytännöllisesti katsoen aina ulkomalainen haluaa työskennelleä saamansa rahan eteen. Suomalainen yhteiskunta opettaa ensimmäiset kaksi-kolme vuotta, että istu kotona, kyllä valtio (kunnat) maksaa. Koita siinä sitten enää aktivoitua. First impression lasts.
Että tällainen on maahanmuuttajan oikeusturva Suomessa. Yhdenvertaisuuteen kantaväestön kanssa on vielä pitkä matka.
--------------------------------------------------------------------
4. Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutolle.
Halutut vaikutukset:
• Työvoiman maahanmuutto vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin.
Aktiivisen maahanmuuttopolitiikan puitteet valmistellaan siten, että toimenpiteet
ovat aktivoitavissa, jos työmarkkinatilanne sitä edellyttää. Aktiiviselle maahanmuuttopolitiikalle
ei näin ollen tässä vaiheessa esitetä mitoituksellisia tavoitteita.
• Maahanmuuttajat kotoutuvat yhteiskuntaan ja työelämään.
Kehitetään maahanmuuttajien edellytyksiä kotoutua yhteiskuntaan ja työelämään.
• Yhteiskunnassa vallitsevat hyvät etniset suhteet.
Hyvät etniset suhteet ovat edellytys maahanmuuttopolitiikan aktivoinnille.
Aktiivisen työperusteisen maahanmuuton edellytysten luomiseksi toteutetaan yhteistyössä
eri hallinnonalojen kanssa seuraavat toimintalinjaukset sekä valmistellaan seuraavia toimenpiteitä:
4.1 Laaditaan kattava maahanmuuttopoliittinen ohjelma.
o Laaditaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa hallitusohjelman ja
o hallituksen strategia-asiakirjan edellyttämä maahanmuuttopoliittinen ohjelma.
4.2 Parannetaan maassa työskentelevien ulkomaalaisten ja heidän perheenjäsentensä mahdollisuuksia käyttää yhteiskunnan palveluja.
o Luodaan oleskelun perusteen mukaan porrastettu kotoutumiseen tähtäävä tukijärjestelmä,
joka mahdollistaa tehokkaan neuvonnan ja ohjauksen sekä kielikoulutuksen
myös tilapäisesti maassa työskenteleville ja tarvittaessa myös kotoutumisen.
4.3 Kehitetään joustava ja nopea ulkomaisen työvoiman oleskelu- ja
työlupajärjestelmä ja työmarkkinoille pääsy.
o Kehitetään ennakointijärjestelmää niin, että se antaa perusteet ulkomaisen työvoiman
määrän ja työalojen määrittelemiseksi siten, että se palvelee työvoiman tarvearviointia.
o Tehostetaan kolmikantaista linjaustyötä ja ulkomaisen työvoiman käytön seurantaa
valtakunnan ja aluetasolla.
o Kehitetään ulkomaalaislain säännöksiä ja soveltamiskäytäntöjä, maksuperusteita ja
ulkomaalaisrekisteriä.
o Kehitetään lainsäädäntöä ja käytäntöjä niin, että ulkomaalainen voi saada oleskeluluvan
työnhakuun Suomessa ja edistetään perheiden mahdollisuuksia seurata mukana.
o Edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä opintojen päätyttyä Suomen työmarkkinoille.
o Kehitetään erityisjärjestelmiä joissa varaudutaan nopeutetun menettelyn käyttöön
työaloilla, joilla esiintyy työvoiman vajetta.
4.4 Kehitetään valmiuksia tukea ulkomaisen työvoiman rekrytointia.
o Tehostetaan ulkomaille suuntautuvaa Suomen työelämää ja työpaikkoja koskevaa
tiedotusta.
o Käynnistetään kokeilu kansainvälisen työnvälitysyhteistyön kehittämiseksi valittujen
kohdemaiden välillä.
o Käynnistetään Helsingin ja Tallinnan välillä EURES Cross-border –työnvälityshanke.
o Järjestetään ja tuetaan kielikoulutusta ja täydentävää ammatillista koulutusta lähtömaassa.
o Selvitetään mahdollisuudet tehostaa Suomeen suuntautuvan ulkomaisen työvoiman
välitystoiminnan valvontaa.
o Tehostetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista ja vertailutietojen hankkimista.
o Edistetään mahdollisuuksia hankkia lisäpätevyyttä ja ammattitaitoa Suomessa.
4.5 Edistetään etnistä yhdenvertaisuutta.
o Luodaan mahdollisuudet rekrytoida maahanmuuttajia julkisen hallinnon palvelukseen.
o Lisätään tietoisuutta maahanmuutosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta laajan tiedotuskampanjan
avulla.
o Kannustetaan yhdenvertaisuussuunnitelmien ja kotouttamisohjelmien laatimiseen
hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi.
o Kehitetään syrjinnän seurantajärjestelmä.
- työilmapiiriä Työvoimatoimistoissa parannetaan, että alaiset uskaltavat kertoa palvelutilanteessa esiintyvistä ongelmista (esimerkkejä seuraa) esimiehilleen
- ulkomaalaisten kanssa työskenteleville tulisi antaa:
a) kielikoulutusta. Alle puolet tapaamistamme puhuu/ymmärtää sujuvasti englantia. Pienimmillä paikkakunniilla ei aina se ainoa. Jos (huom!) virkailijan kielitaito on puutteellinen, pitäisi tulkki kutsua paikalle automaattisesti.
b) kuullun ymmärtämisen harjoittelua (kielitaito tosin vaaditaan ensin). Jos asiakas haluaa tietoa opiskelupaikoista tai työpaikoista, sitä olisi annettava sen sijaan, että painostetaan työllistämiskurssille. Ulkomaaalaisille suunnatut ammatilliset opinnot (ne vähäiset) sisältävät suomenkielen intensiivikurssin.
c) perehyttämistä toisiin kulttuureihin. Vähentää xsenofobista asennetta kummasti. Semmoinen olotila vain joskus on, että joillakin henkilöillä tulee pakokauhu ulkomaalaisen asiakkaan kanssa. Lähtenee siitä huonosta kielitaidosta.
- ulkomaalaiset eivät ole sen alemman kerroksen väkeä. Jos suomalaisen naisen tavoite on olla työtä tekevä äiti, miksei ulkomaalainen sitä voi olla?
- Käytännöllisesti katsoen aina ulkomalainen haluaa työskennelleä saamansa rahan eteen. Suomalainen yhteiskunta opettaa ensimmäiset kaksi-kolme vuotta, että istu kotona, kyllä valtio (kunnat) maksaa. Koita siinä sitten enää aktivoitua. First impression lasts.
Että tällainen on maahanmuuttajan oikeusturva Suomessa. Yhdenvertaisuuteen kantaväestön kanssa on vielä pitkä matka.
--------------------------------------------------------------------
4. Luodaan edellytyksiä aktiiviselle työperusteiselle maahanmuutolle.
Halutut vaikutukset:
• Työvoiman maahanmuutto vastaa työmarkkinoiden tarpeisiin.
Aktiivisen maahanmuuttopolitiikan puitteet valmistellaan siten, että toimenpiteet
ovat aktivoitavissa, jos työmarkkinatilanne sitä edellyttää. Aktiiviselle maahanmuuttopolitiikalle
ei näin ollen tässä vaiheessa esitetä mitoituksellisia tavoitteita.
• Maahanmuuttajat kotoutuvat yhteiskuntaan ja työelämään.
Kehitetään maahanmuuttajien edellytyksiä kotoutua yhteiskuntaan ja työelämään.
• Yhteiskunnassa vallitsevat hyvät etniset suhteet.
Hyvät etniset suhteet ovat edellytys maahanmuuttopolitiikan aktivoinnille.
Aktiivisen työperusteisen maahanmuuton edellytysten luomiseksi toteutetaan yhteistyössä
eri hallinnonalojen kanssa seuraavat toimintalinjaukset sekä valmistellaan seuraavia toimenpiteitä:
4.1 Laaditaan kattava maahanmuuttopoliittinen ohjelma.
o Laaditaan yhteistyössä eri hallinnonalojen kanssa hallitusohjelman ja
o hallituksen strategia-asiakirjan edellyttämä maahanmuuttopoliittinen ohjelma.
4.2 Parannetaan maassa työskentelevien ulkomaalaisten ja heidän perheenjäsentensä mahdollisuuksia käyttää yhteiskunnan palveluja.
o Luodaan oleskelun perusteen mukaan porrastettu kotoutumiseen tähtäävä tukijärjestelmä,
joka mahdollistaa tehokkaan neuvonnan ja ohjauksen sekä kielikoulutuksen
myös tilapäisesti maassa työskenteleville ja tarvittaessa myös kotoutumisen.
4.3 Kehitetään joustava ja nopea ulkomaisen työvoiman oleskelu- ja
työlupajärjestelmä ja työmarkkinoille pääsy.
o Kehitetään ennakointijärjestelmää niin, että se antaa perusteet ulkomaisen työvoiman
määrän ja työalojen määrittelemiseksi siten, että se palvelee työvoiman tarvearviointia.
o Tehostetaan kolmikantaista linjaustyötä ja ulkomaisen työvoiman käytön seurantaa
valtakunnan ja aluetasolla.
o Kehitetään ulkomaalaislain säännöksiä ja soveltamiskäytäntöjä, maksuperusteita ja
ulkomaalaisrekisteriä.
o Kehitetään lainsäädäntöä ja käytäntöjä niin, että ulkomaalainen voi saada oleskeluluvan
työnhakuun Suomessa ja edistetään perheiden mahdollisuuksia seurata mukana.
o Edistetään opiskelijoiden mahdollisuuksia jäädä opintojen päätyttyä Suomen työmarkkinoille.
o Kehitetään erityisjärjestelmiä joissa varaudutaan nopeutetun menettelyn käyttöön
työaloilla, joilla esiintyy työvoiman vajetta.
4.4 Kehitetään valmiuksia tukea ulkomaisen työvoiman rekrytointia.
o Tehostetaan ulkomaille suuntautuvaa Suomen työelämää ja työpaikkoja koskevaa
tiedotusta.
o Käynnistetään kokeilu kansainvälisen työnvälitysyhteistyön kehittämiseksi valittujen
kohdemaiden välillä.
o Käynnistetään Helsingin ja Tallinnan välillä EURES Cross-border –työnvälityshanke.
o Järjestetään ja tuetaan kielikoulutusta ja täydentävää ammatillista koulutusta lähtömaassa.
o Selvitetään mahdollisuudet tehostaa Suomeen suuntautuvan ulkomaisen työvoiman
välitystoiminnan valvontaa.
o Tehostetaan tutkintojen ja pätevyyksien tunnustamista ja vertailutietojen hankkimista.
o Edistetään mahdollisuuksia hankkia lisäpätevyyttä ja ammattitaitoa Suomessa.
4.5 Edistetään etnistä yhdenvertaisuutta.
o Luodaan mahdollisuudet rekrytoida maahanmuuttajia julkisen hallinnon palvelukseen.
o Lisätään tietoisuutta maahanmuutosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta laajan tiedotuskampanjan
avulla.
o Kannustetaan yhdenvertaisuussuunnitelmien ja kotouttamisohjelmien laatimiseen
hyvien etnisten suhteiden edistämiseksi.
o Kehitetään syrjinnän seurantajärjestelmä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos täällä haluaa työskennellä, kielitaitovaatimus ulkomaalaisille, me mikään englanti olla, menköön sinne tai jenkkeihin jos englantia haluavat puhua, globalisaation kieli boikottiin.
Mene itse jonnekki Italiaan tai Espanjaan (hienoja maita muuten) - edes turistiksi kaupunkilomaalle - ja ihmettele, miten tulisit siellä toimeen ilman kielitaitoa. Ei keltään voida vaatia täydellistä kielitaitoa yhdessä päivässä. Siispä myös siellä pieni joukko viranomaisia koulutetaan myös kielitaitoiseksi.
Sitäpaitsi Työministeriön ohjesääntö sanoo, että tulkki on hankittava, jos epäillään sitä kielongelmien takia tarvittavan. Tämän soisi olevan totta myös siinä tilanteessa, kun viranomaisella on tältä osin puutteelinen pätevyys toimittaa tehtäviään.
Vastauksestasi päätellen olet todella tyytyväinen siihen, että ulkomaalaiset ovat täällä tyhjän panttina, jotta saat heistä hyvän syntipukin ja pahan olosi purkukoheen. Itseasiassa usea ulkomaalainen tuo todella paljon veromarkkoja Suomeen. Tiedän erään ulkomaalaisen, joka työllistää (jo vuosia) n. 30 Suomalaista - ja puhuu myös kohtuullisen hyvin suomea. Mitä jos tällainen henkilö olisi tullut yksin Suomeen ja viranomaiset olisivat vain koittaneet päästä hänestä eroon. Nämä 30 työpaikkaa olisi silloin jäänyt muodostumatta. Olisit varmaan tyytyväinen siitä? Entäpä nämä 30 suomalaista?
on sitten ihmettelemistä, kun muutama satatuhatta Suomalaista ei enään kelpaa moniinkaan töihin, puutteellisen kielitaitonsa takia, eivät osaa englantia, vaatimuksena jo monessa työssä.
Kuin seinälle puhuisi, ei maksa vaivaa jatkaa.