Kuu roikkuu pakastuneista kynsistään
vaienneiden luotojen yllä
kuurapartainen ikimetsä
aavistaa jo liukuvan aamun.
Yö on kaiutta poissa
haparoin vuoteeni hämärässä
ja ikävä
pusertuu sylini uumeniin.
Se on niin todellista
että halu
unenlämpimien hiusten
ja kohoilevan poveni kosketuksiin herää.
Ihmiskädet
voisivat puhua kaipaukseni puhki.
Hiljaisuudessa syntynyt
20
605
Vastaukset
- mies-v57
Tänäin tajuan oikeasti, miten
ikävä minulla on sinua. Kun
lumi on puuteroinut maan ja
peittänyt alleen niin paljon.
Aina, kun sinä olet, tunnen
itsessäni, miten sinussa unohdan
negatiivisuuden. Sinä vain peität
ikävät muistot ja osiot elämässä.
Ja tarvitsen sinua samoin kuin
paljaaksi paleltunut maa lunta
käämyynsä. Suojaa riisuutumiselleen.
Jotain, ettei alastomuus näkyisi niin.
Kevät ja lämpö pukee maan vihreään.
Ja kasvit heräävät elämään. Hyväilysi
kuivaavat minun kaipuun kyyneleni.
Minusta nousee kasvun ituja esiin.
Ideoita ja ajatuksia purkautuneena.
Ikävä sinuun on pitänyt niin paljon
piilossa ja sitten, tullessasi, tuot elämän
ja virvoitat minut. Niin on Rakkaus.
Ja silloin tajuan, miten tärkeä on kokea
ikävä ja sen jälkeen rakastaa kuin kevät.
http://www.youtube.com/watch?v=HR9m1QU7nKI
Kiitos runostasi.
Rakkaudessa huomaa,
miten ikävä ja kaipaus
on kaikessa.
Kaikessa mitä kädet tekevät,
mitä ajatus työstää.
Minne jalat kuljettavat.
Kaikessa tuntuu kaipuu ja
näkyy ikävöinti.
Ja se on Rakkautta.
Työkaluja Rakkauden auran
vetämiseen, läpi vehreän
maan.
Kauniisti ja herkin säkein
kuvasit kaipuuta, ikävää.
Todellisia ja aitoja
tunteita kaikkialla
kehossa ja kokonaan.
Runosi kuin hellä kuiskaus.
Lämmöllä lausuttuja lauseita,
joita vainj herkin korva kuulee.
Ja ymmärtää.
Sympaattinen ja kaunis
runosi.
Voimia päivääsi.- lindalinda1
jos osaisin, niin noin olisin varmaan ikäväni
kirjoittanut. Mutta Sinä kirjoitit sen, enkä mi-
tään ottaisi pois, enkä lisäisi ripaustakaan yh-
tikäs mitään.
Oma runoni on varjo vain Sinun runosi rinnalla.
Nöyrästi kiittää linda !
- Eräs nainen
Pidin ensimmäisen kappaleen kuvailusta. Siinä oli tuoreutta.
Seuraavat kappaleet poikkesivat, mutta toimivat ensimmäisen kappaleen kanssa.
Allekirjoitan myös viimeisen kappaleen. Se päättää runon hyvin.- lindalinda1
ensimmäinen säkeistö johdattelee ihan toimivasti
siihen mitä hain - ikävään. Se korostuu aamun
hiljaisuudessa ja yksinäisyydessä. Ja totuushan
on, että kaipauksen voi korjata vain ihmiskäsi.
Kiitos kommentoinnistasi, arvostan sitä.
Kaipuu on joskus raastavaa, voin hyvin kuvitella
kuinka suuri kaipuu ja ikävä repii sisintä kappaleiksi.
Runosi oli hyvä kuvaus juuri tästä suuresta kaipuusta
ja ikävästä ja niin hienosti kuvailtuna, kuten aina sinulla. :)- lindalinda1
elämä kaikkine kaipuineen ja ikävineen
toisinaan. Runosta tuli vaan huomattavasti molli-
voittoisempi kuin alunperin oli tarkoitus. En
tiedä, miten siitä tuollainen tuli.
Mutta olen sanoistasi kiitollinen Diinuskainen -
kiitos.
- runo64-1
...kaipausten kaipaus runo
upeilla luontokuvauksilla somistettu.
ei riitä rakkauden ikävälle sydämesi
vaan koko kehoasi se moukaroi
ja rakkautta todellista ihan liki
sinuun haluaa,
se sydämesi.
voi hitsi!!! ja wau!!!
mikä runo ja taas pitää puhua
lukuelämyksestä.
hyvä upea linda!!!- lindalinda1
ne luontokuvaukset olisi voinut jättää poiskin,
mutta ne sopi omasta mielestäni tunnelman
luojiksi aamuisiin hetkiin. Hetkiin, jolloin yk-
sinäisyys ja kaipaus herää henkiin.
Hiivatti soikoon, kun nämä Sinun palautteesi on
syvällisiä. Näkee kaikesta, että olet todellakin
perehtynyt runon sieluun ja sanomaan. Olet kyllä
melko tarkkasilmäinen, jonka olen kai
aikaisemminkin sanonut.
Enpä tiedä lukuelämyksestä, eiköhän Sinun kehusi
nyt ole hiukan yläkanttiin kirjoitettu. Olen kyl-
lä tietysti sanoistasi otettu kuten aina.
Lämmin kiitokseni Jouni.
- Flaika
Musta tämä on todella hyvä. Sä olet tämän lajin kiistaton valtiatar (lajeja on n. 6 miljardia:).
Mutta itse ottaisin nuo kaksi viimeistä riviä veks. Musta runo ei tarvitse niitä.
t. pööpötin- lindalinda1
vai oikeen valtiatar, höh. Eiköhän tuo Sinunkin
sanomasi nyt ole hiukka liikaa tästä
tekeleestäni, johon en ole itse ollenkaan
tyytyväinen. Joku tässä jäi häiritsemään jo alun-
perinkin silmää, mutten nyt suoralta kädeltä osaa
sanoa mikä se on.
Oukkidoukki, voi olla että olet ihan oikeessa.
Siis niiden parin viimosen rivin suhteen, kai se
olis toiminut ilman niitäkin pööpötin =)
Hauskan nimen on likka itselleen
väkeltäny, mutta toisaalta sitä tarvii ihmetellä
kun Sinusta on kysymys.
Mamma kiittää pursuavasta palautteesta.
PS Saamari kun temppuilee joko sivusto tai sitten
mun masina - grrrrr.
Onkohan tämä runosi syntynyt
omassa hiljaisuudessasi...tässä
mietin lukiessani.
Sinä - arjen runon mestari,jonka
jo moneen kertaan lausunut.
Hiljaisuudella - on paljon
kerrottavaa,joka osaa ja
pystyy sitä kuuntelemaan.
Se myös rentouttaa kuin
myös synnyttää jotain uutta.
Hyvää alkavaa viikkoa Sinulle.- lindalinda1
ihan omassa hiljaisuudessa syntynyt. Olen ehkä
itsekin niin arkinen, että runoistanikin taitaa
olla vain arkimietelmiksi paremminkin kuin rak-
kausrunoiksi. Mestari minä nyt en kyllä ole mis-
sään runossani, eikä minusta sellaista varmaan
koskaan tule. Mutta kiitos nyt nimityksestä, hy-
vältähän se tietty kuulostaa.
Kyllä hiljaisuudessa on oma
viehättävyytensäkin, jos nyt lie
satuttavuutensakin toisinaan. Mutta joskus on
ihan hyvä olla yksin omien ajatustensa kanssa.
Kiitos kommentoinnista ja mitä parhainta viikon
jatkoa myös itsellesi.
- tomppa2006
...runosi, mutta ei missään nimessä synkkä...
Lopussa on toivoa, jota monet meistä kaipaavat. Kosketusta.
Pidin runostasi tavattoman paljon.- lindalinda1
se taisi jäädä melko suruvoittoiseksi, vaikka ei
alkuperäinen tarkoitus ollutkaan sellainen.
Onneksi kuitenkin loppu piti sisällään jonkinlai-
sen kevennyksen - toivon.
Kiitos Tomppa, yritän kirjoittaa seuraavaksi hie-
man valoisampaa.
- Tanssi-tuulispää
Kaipuun maisemasi on kaunis.
Upea on runosi :)- lindalinda1
olin eilen juuri Sinun runossasi, kun täältä
katkesi yhteys. Teen sen tänään, jos tämä linja
nyt suostuu toimimaan.
Lämmin kiitos palautteestasi,
sait hyvän mielen sillä aikaiseksi.
Yön hiljaisuus jos kertoa vois,
sitä missä elämän repailen,
samaistuu kiteeks.
Luonnon kylmä retki kierroksellaan.
"Kuu roikkuu pakastuneista kynsistään
vaienneiden luontojen yllä
kuurapartainen ikimetsä
aavistaa jo liukuvan aamun".
lindalindal1
herkkää väkevää, hiljaisuus puhuu
kiitän nautin kuuraisesta metsästä..Liisa- lindalinda1
niin kuin olen aina sanonut, Sinun palautteesi on
kuten runosi - yhtä herkällä kynällä
kirjoitettu.
Kun asun tässä ihan metsän kyljessä, niin että
näen sen jokaisesta ikkunasta, se pyrkii väkisin-
kin runoihini. Ja se aamun hiljaisuus korostaa
yksinäisyyttä silloin kun on yksin ajatustensa
kanssa.
Kiitos kun poikkesit runossani lämpimine ajatuk-
sinesi.
Vapaamittainen runous on hyvää kun se osaa kuten tämä. Itse vanhana taattona kirjoitan vanhanaikaisesti.
- lindalinda1
sen helppous on pitänyt minut vapaassa
runoudessa. Mitallinen runo vaatii niin paljon
enemmän ajattelua, taitoakin ettei minusta ole
oikein sille saralle. Olen kyllä muutamia sellai-
siakin kirjoittanut, mutten tunne sitä lajia
omakseni. Siispä pitäydyn nykyrunoudessa, vaikka
en olekaan sinä mikään taitaja.
Kirjoita Sinä vain vanhanaikaisesti, koska Sinä
osaat sen todella. Kerrassaan upeita runoja on
olleet kaikki tyystin, mitä olen Sinulta tähän
asti lukenut.
Kiitä huomiostasi omaan runooni soori.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kaksi vuotta
Sitten mä ihastuin suhun päätä pahkaa, kun meillä klikkasi heti ekasta päivästä lähtien. Et varmasti tunne samoin ja tek184721Raamatun kiroukset ja uhkaukset osoittavat sen ihmisperäisyyden
"Se sanotaan galatalaiskirjeessä, että jos joku levittää väärää evankeliumia: "...jos joku julistaa teille evankeliumia5122486Onko kenellekään muulle käynyt niin
Että menetti tilaisuutensa? Kaivattu oli kuin tarjottimella, osoitti kiinnostusta vahvasti, silmät ja olemus täynnä rakk1442055Alahan tulla paikkaamaan tekojas
Ja lopeta se piilossa oleminen. Olet vastuussa mun haavoista. Vien asian eteenpäin jos ei ala kuulumaan.181999- 811606
- 181536
- 1461515
- 1081057
- 125863
Olisitko maailmani?
Ajattelen sinua ja pelkään välillä, että olenko antanut sinulle liikaa kannettavaksi. Olenko vaatinut sinulta aivan liik40849