Tästä työvoima agendasta

mamuja lisää,kaikki tahtoo mamuja lisää

Työvoimapulasta on puhuttu aina 1960-luvulta saakka, usein aivan turhaan. Yleensä nämä puheet aina voimistuvat noususuhdanteen huipulla ja vaimenevat aina nopeasti taantuman ja laman koittaessa. Näin kävi myös 1990-luvun alussa. Nyt on sama juttu.

Nykyinen työministerimme puhui jo tulevan laman jälkeisestä ajasta ja totesi, että silloin on ehkä edessä sitten se työvoimapula. Hän totesi että suurten ikäluokkien edustajia eläköityy aika paljon ja heidän tilalleen sitten on vaikeaa saada osaajia. Meidän työpaikalla on myös viime vuosina eläköitynyt henkilöstöä. Pääsääntöisesti heidän TILALLEEN EI OLE PALKATTU KETÄÄN TILALLE. Töitä on tehostettu, järkiperäistetty ja jaettu uudelleen. Pomokin ihmetteli, että porukka vähenee niin myynti ja tulos vain paranevat.

Työvoimapulapuheissa onkin usein liioittelun makua. Työmarkkinoille tulevan nuorten korkea koulutustaso poistaa osan ongelmista. Tätä voi havainnolistaa Tilastokeskuksessa tekemällä laskelmilla.

Näiden laskelmien mukaan yli 55-vuotiailla suomalaisilla on keskimäärin 70 000 euron arvosta koulutuspääomaa. 1980-luvuilla syntyneillä 25-vuotiailla tätä korvien väliin sitoutunutta osaamista on jo 90 000 euron verran. Siten työmarkkinoille tulevilla nuorilla on 30 prosenttia enemmän koulutuspääomaa kuin sieltä poistuvilla senioreilla.

Koulutuksen merkitys tulee esille monissa tehtävissä, erityisesti suunnittelu- ja hallintotöissä. Nykyisillä ja entisestään kehittyvillä tietojärjestelmillä yksi netissä pienen ikänsä roikkunut 25-vuotias nuori hoitelee tiedonkeruun ja raportoinnin todennäköisesti yhtä nopeasti kuin kolme 1970-luvun kaksisormijärjestelmään juuttunutta senioria. Se siitä työvoimapulasta. Suurten ikäluokkien eläköityminen ei hyydytä Suomen talouskasvua.

korvaa ihan mitä vaan!

Suomesta vähenee työpaikat samaa tahtia.
Ei ole työtä valtavalle maahantunkeutujajoukolle.