sumut

Asiasta kuin asiasta tehdään väkinsin ilmastoa lämmittävä juttu.
Sumujen väheneminen päinvastoin helpottaa lämmön karkaamista avaruuteen ja siten kiihdyttää jääkauden tuloa.

Nyt äkkiä hehkulamput pannaan:P
Nykyään ei tartte paljoa tapahtua niin koko maailma järkkyy:)
Mihin unohtui että normaalisti maailma elää ja maailmassa tapahtuu kaiken näköistä koko ajan, välillä sataa välillä ei, välillä on sumuista, välillä ei:)

iha varmaa kiinassaj a japanissa ny niitä savuja tulee prkl kun koko kiinakin on pelkkää konetta ja autoa. japani vielä pahempi. että zing zong vaan teillekki!

ei oo vähentynyt,minä ainakin olen ihan sumussa koko ajan!!!:0)

oon koko elämäni kulkenut sumussa, minne mä nyt meen?

Eipä vois olla tyhmempää juttua, että 30v sitten olis ilmakehämme ollut saasteisempi kuin nykyään:-)


1. Siirtymäsumu
Siirtymäsumua kutsuttiin aikaisemmin vierasperäisesti advektiosumuksi. Sumutyyppinä se on yleisin. Siirtymäsumu syntyy keväällä kylmän meren yläpuolella, kun lämmintä ja kosteaa ilmaa virtaa kylmän alustan (merivesi) yli. Myös syksyn kuukausina siirtymäsumu on tavallinen, ja usein sitä kutsutaan merisumuksi, koska se syntyy ja kulkeutuu mereltä mantereelle. Mereltä se liikkuu ilmavirtauksen mukana rannikolle. Keväällä sumu hälvenee yleensä ensin sisämaassa aamupäivällä auringon lämmittävän vaikutuksen johdosta ja lopuksi myös rannikolla se haihtuu ilmaan takaisin vesihöyryksi.

Syksyisin merisumun hälveneminen on usein hyvin hidasta, koska auringon lämmittävä säteilyvaikutus on pienempi kuin keväällä. Syksyn edetessä marraskuulle, haihtuminen on hyvin hidasta. Ainoastaan säätyypin vaihtuminen muuttaa tilanteen, kun kuivaa ilmaa virtaa tilalle.
2. Säteilysumu

Säteilysumu syntyy, kun maanpinta jäähtyy ulossäteilyn seurauksena illalla ja yöllä. Jäähtynyt maanpinta jäähdyttää myös yläpuolellaan olevan ilman. Kun ilmassa on riittävästi kosteutta, se tiivistyy sumuna näkyviksi pisaroiksi jäähtyvässä ilmassa. Tuolloin ilma on saavuttanut vesihöyryn kyllästystilan. Matalana notkelmissa alkanut sumun syntyminen etenee yhä paksummaksi ajan myötä. Säteilysumu syntyy vain maa-alueiden yläpuolella, mutta heikko tuuli voi kuljettaa sitä myös vesistön yläpuolelle.
Säteilysumuja syntyy etenkin syysöinä, sään ollessa selkeä ja heikkotuulinen.

3. Sekoitussumu

Sekoitussumu syntyy, kun kylmää ilmaa sekoittuu kosteaan ilmaan. Niitä syntyy tyypillisesti järvillä ja merenlahdilla kesä- ja syysöinä. Notkossa olevan vesistön yläpuolella ilma on lämpimämpää, mutta kosteampaa kuin läheisen maa-alueen ilma. Tapahtuu tiivistyminen ja vesistön ylle syntyy paikallinen sumualue.

4. Haihtumissumu, talvella meren yllä merisavu

Haihtumissumu syntyy, kun lämmin vesi haihtuu kylmään ilmaan. Talvisin tyypillisin haihtumissumu on merisavu. Tuolloin ilman lämpötilan on oltava vähintään -15 asteinen, kun se virtaa avoimen meren yläpuolelle. Suomen rannikolla ja keskitalvella myös jään reunamilla merisavua havaitaan tyypillisesti marras-tammikuussa. Kesällä metsän ja pellon "höyryäminen" on haihtumissumua tyypillisimmillään.

Jospa ne ovatkin siirtyneet Suomeen? Täällähän sitä sumuja riitti koko viime kesän ja suurin osa talvestakin on ollut jotain räntäsateen ja sumun sekaista lyijynharmaata säätä, mitä valaisevat auringon sijasta kelmeät katuvalot.

Ihan usvassa mennään. Ei näe nenää pidemmälle.