Nykyäänhän mm. kuntien on kilpailutettava kaikki hankkeet. Ok. Ja ne on annettava halvimmalle tarjokkaalle. Ok.
Mutta saako kunta ottaa huomioon hinnassa sen, että oman kunnan yritys, jolla on myös työntekijät pääasiassa omasta kunnasta, toisi melko suuren osan investoinnista takaisin verotuloina?!
Eli oman kunnan firman tarjous 120 000e voi olla aika paljonkin parempi kuin suuren kaupungin firman tarjoama 95 000e.
Lisäksi se olisi siinäkin mielessä hyvä tukea oman kylän firmaa, että silloin työttömyys (pitkällä aikavälillä ainakin) ei kasvaisi kunnan toimien myötä ja oman kylän työläiset pääsisi kuluttamaan oman kylän kauppoihin.
Mutta saako kunta ottaa huomioon hinnassa sen, että oman kunnan yritys, jolla on myös työntekijät pääasiassa omasta kunnasta, toisi melko suuren osan investoinnista takaisin verotuloina?!
Eli oman kunnan firman tarjous 120 000e voi olla aika paljonkin parempi kuin suuren kaupungin firman tarjoama 95 000e.
Lisäksi se olisi siinäkin mielessä hyvä tukea oman kylän firmaa, että silloin työttömyys (pitkällä aikavälillä ainakin) ei kasvaisi kunnan toimien myötä ja oman kylän työläiset pääsisi kuluttamaan oman kylän kauppoihin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kuntien ei tarvitse kilpailuttaa kaikkia hankintoja. Hankintarajat ovat jos en aivan väärin muista, urakat 100.000 ja tavarat 15.000 euroa. Halvinta ei tarvitse ottaa, nykyään käytetään termiä kokonaisedullisin joka tarkoittaa karkeasti sitä, että lasketaan hankkeen kaikki vaikutukset esim hankintahinta, varaosat, koulutus, elinkaari, ylläpito, löytyykö omaa ammattitaitoa vai tarvitaanko ulkopuolista jne.
Tämän jälkeen valitaan kokonaisedullisin ja kirjataan hankitaperusteet paperille sitä varten, että jos joku valittaa on näyttää miksi hankittiin ja mitä. Jos joku päättäjistä on tekemisissä kilpailutettujen firmojen kanssa, muutoin kuin työnsä puolesta, hänet on jäävättävä päätöksenteosta. Ei kannata leikkiä näillä asioilla, moni kunta on maksanut roimat sakot turhan takia kun hankitaa ei ole tehty oikein perustein.