sinä yönä repaleinen kuu
heijasti repaleista valoa
rikkinäisten ihmisten ylle
rakkaus oli
läpinäkyvää asvalttia
suurien kipeiden päätösten
valtakunnassa
Sinulle se ei enään
heristellyt tuntosarviaan
sinä yhtenä yönä
armon ei annettu käydä oikeudessa
ei edes pikakäsittelyssä
miljoonat tähdet olivat
sulkeneet korvansa
tuskaiselta vaikeroinnilta
sinä ainoana yönä
Sinä matkasit varjojen
maahan ja jalanjälkesi
lakkasivat näkymästä
sinä yhtenä
ainoana yönä
heijasti repaleista valoa
rikkinäisten ihmisten ylle
rakkaus oli
läpinäkyvää asvalttia
suurien kipeiden päätösten
valtakunnassa
Sinulle se ei enään
heristellyt tuntosarviaan
sinä yhtenä yönä
armon ei annettu käydä oikeudessa
ei edes pikakäsittelyssä
miljoonat tähdet olivat
sulkeneet korvansa
tuskaiselta vaikeroinnilta
sinä ainoana yönä
Sinä matkasit varjojen
maahan ja jalanjälkesi
lakkasivat näkymästä
sinä yhtenä
ainoana yönä
Vastaukset 32
Vanhimmat
"sinä ainoana yönä
Sinä matkasit varjojen
maahan ja jalanjälkesi
lakkasivat näkymästä"
surullista, ettei armoa
annettu enää oikeudessa
runosi on kirjoittu
syvällä tunteella
koskettaa...
Tämä runo on lähtöisen
todella suuresta surusta..
Sinua kiitän Kaarusein
ja ensi kerralla lupaan
jotain iloisempaa=)
on runosi vahva kaunis kaikessa syvässä surussaan. Melkein itken täällä sun kanssa, kun jotenkin vois helpottaa tuskaista kulkuais.
Mutta huuda tuska ulos kovaa vaan, niin nopeammin alkaa helpottaa ja huomenna on jo parempi päivä, usko vaan.
Tämän runon tapahtumista
on jonkin verran
aikaa...ja aika haavoja
paikkailee..
Sinua kiitän todella paljon
Noita
Suurta menetyksen tuskaa...kipeän kaunis..
Tarkkis
Tämä on.Menetyksen suuren suurta
tuskaa!
Kiitos Tarkkis!
elämä on julmaakin
ja
hetkessä kaikki voi muuttua
hyvä ettei tiedä etukäteen mitä
aika tuo tullessaan
kuin sen varman asian
Into
Elämä on vain
liian julmaa..sitä odottaa
hetkeä jolloin kaikki
muuttuisi helpommaksi.
Sinua Into kiitän!
Noits
Voih änkeröinen kuinka surullista tekstiä
mutta sujuvasti kynä on käynyt ja oikein sanat
järjestykseen laittanut, vaan kuitenkin...
sydän kippurassa lukee, niin on koskettavaa
hiljaisuutta ja surua ruostasi..
Murukulta kiittää nyt sitten ja käy vaikka
korjaan ensin tuon repaleisen kuun :)
Tällä runolla on
tarinansa..erittäin
surullinen sellainen
(lupaan iloisempaa
ensi kerralla)
Kiitos Muru
Noits!
Repaleinen valo
repaleisille sydämille.
Rikinnäiset sydämet,
vaeltavat rikkinäisiä teitä,
etsivät ehjää rakkautta.
Eikä kukaan kuule,
eikä kukaan ymmärrä,
eikä kukaan lohduta.
Minä kiitän Sinua!
Mutta kiitos ilman runon pätkää ei ole mitään !
Repaleisen kuun valo
varjojen maassa
miten helposti
sielut katoavat
hämärään...
- Hieno runo!
Sinulle kiitos!
Pysäyttävä. Vie sanatkin mennessään.
Minä Sinua kiitän
kun kävit runossani..
Noits
...tai päivänä, jona tämän runon kirjoitit...
Kirjoitit hyvän runon. Kaikki päättyy, ei paluuta, eikä anteeksiantoa.
Pidin runostasi.
Ja minä pidin vierailustasi..
Sinua kiitän!
Noits
Näen tässä yhtäläisyyksiä erään
muun runon kanssa,ehkä voin olla
väärässäkin,kun niin paljon
kirjoitetaan kaikenlaista.
Sinä ja suruinen yö,nyt lukijaa
kiusoittelet...Sinä iloniekka noita.
Ei kuin lunta tupaan ja ovet
täällä auki...lunta kyllä
luvattukin,ettei sen puoleen.
Ihan minun ikiomaa
tekstiä tämä oli
ja äärettömän surullisesta
tapahtumasta alkunsa saanut...
Sydänverellä kirjoitettu
Sinulle Kiitos!
- ja dolan jorpakon
pohjamudissa -
Anteeksi !
Tulen sinut nostamaan koska
anteeksipyyntösi on hyväksytty=)
Terveisin:
NoitaMudastaNostaja
Yleensä en lue viestiketjuja lainkaan,
ja tämän nyt sain,etten seuraa täällä
piirielämää... mutta nyt tuon ketjun
luin, ja yhä alemmas on pohjan imu.
Anna minun täällä räpiköidä,jos
vaikka runollani vielä sohisin
itseäni vielä syvemmälle.
Pitäisikö minunkin alkaa enemmän
tarkastella runojen ja viestien
taustoja... ei,en halua udella
kuin en myöskään toisien kommentteja
enempiä lukeman...omillani yritän
tulla toimeen ja ellen tule niin
sitten en.
Minä nyt matelen mutien harmaan
syvissä liejuissa ja pimeä yö
kirkuu luokseen helvetin
valtakuntaansa.
Hyvät yöt ja Anteeksi vielä kerran !
Pois sieltä ja vikkelään,
usko nyt vaan olet anteeksi
saanut ja mie oon vetämässä
sinua pois sieltä suosta!
Mutta minun käsi väsyy
jollet sie nyt kohta
ala tulla sieltä ylös!Heti!
Komentaa Noita
- mie ylös päästyäni mudasta
alan kampsujani sitten sieltä
kerämään - lopputulos - vielä avoinna.
Mitäs jos kuitenkin
jättäisit ne keräämättä
ja katsoisit lopputulosta
yhdessä meidän muiden kanssa?
Jookos?
Sana on vapaa
ja mieli avoin
täytyy nyt vain ensin tässä
puhdistella olemustaan
kaikinpuolin,että
jos noustaan raikkaita ilmoja
nuuhkimaan kuin koira saalistaessaan.
Täytyy itseään kotvasen
tukea ohuen säikeen varaan.
Ehheeeiii :) Lentele sinä vaan luudallas ilosena ettei mee bensamaksuja :))))))))
".....miljoonat tähdet olivat
sulkeneet korvansa
tuskaiselta vaikeroinnilta"
...kaunista...
mutta myös niin surullista :(
Ei kai noitaa vaivaa sydänsuru ?
Hm happea saat ainaki sen luutas
selässä varmaan ihan tarpeeksi...
Jotoksen päässähän minä sitte yhä...
mutta se prännäri...:)))))))))
Juu mie ens kerralla
lupaan taas iloisna luudalla
liihottaa ja otan kärmeennahka
kassin messiin, ostin sen eilen
täält kyläpahasest jossa nyt kyläilen!
Prännärin laitan tulemaan sinulle
postiluualla saat jauhaa
pöönat valmiiksi =)
Sinua Laudi kiitän ja jotoksen päähän
vilkutuksen lähetän=)
Surun polku sille vie,
vain särkyneitten on se tie.
Sielä sataa,sataa,
on tunne, minä kyynelinä,
kuihdun pois.
Minänoita
Tässä nyt pienen ajatuksen,
suruntiestä, missä ne syvimmät,
hetket niin yksin kuljetaan.
Liisa huokaa
"sinä ainoana yönä
Sinä matkasit varjojen
maahan ja jalkanjälkes
lakkasivat näkymästä"
Otan osaa, olet sanoiks tunteviks,
mitä on, yks yö voi muuttaa kaiken.
Minulla yks aamu, muutti lopullisesti,
voimia halaan, ymmärrän....Liisa
Niin elämä on joskus
kamalan epäreilua, ottaa
liian pian pois sellaista
mistä ei haluaisi luopua.
Ajoittain tulee mietittyä
kaiken tarkoitusta, itse elämänkin...
Sinulle mie lähetän
monin monin verroin kiitoksia=)
Noits