Itelläni on asuntolainaa ja se on ihan jees. Jossainhan sitä ihmisen pitää asua ja oma tulee pidemmän päälle edullisemmaksi kuin vuokra.
Mutta parisen vuotta sitten työpaikka vaihtui ja sitä muota tulotaso tippui melkoisesti.
No aivan heti sitä, ei kuitenkaan saanut muutettua kulutustottumuksiaan. Pikkuhiljaa sitä makseli ostoksia visalla ja Masterilla.
Nyt tilanne se, että visalla lähes 3000€ velkaa piikissä ja masterilla 4500€. Eli yhteensä 7500€
No muuten ei mitään, mutta liksasta jää käteen autolainan ja kämppälainan jälkeen noin 700€. Eipä paljoa jää elämiseen ku noista laskuista pitää lyhentää vähintään 5%, eli pyöreesti puolet käteen jäävistä tuloista. 350€:lla ei paljoa ostella mitään ihmeellistä. Ku pitäis vielä maksaa ruuan lisäksi sähköt ja muutkin. No onneksi toi on vaan ens kuun tilanne. Lyhennettävä osuushan tippuu joka kuukausi. Hitaasti, mutta varmasti ja korothan kyllä juoksee joten aina ku tulee ylimääräistä niin pitää tehdä isompia lyhennyksiä. Muutenhan pääoma ei juurikaan tipu. vaan maksaa "lähes" pelkästään korkoja.
Huh huh. Mutta kaipa se menee, niin että päivä kerrallaan. nyt on tullut ite vaan tätä tilannetta katsottua 3 viikkoa "suoraan silmiin" ja ahdistaa päivittäin.
Mutta kaipa tää tästä. Pahinta on se, etten ole kehdannut vielä edes puolisolleni kertoa tosta 4500€:n Master velasta.
Mutta tsemppiä kaikille jotka on onnistuneet sählätä samoin. Muille, Eläkää tulojen mukaan ja säästäkää joka kuukausi.
Ei oo kivaa kun raha-asiat pyörii jatkuvasti mielessä vaikka kuinka yrittäis niitä olla miettimättä.
Mutta parisen vuotta sitten työpaikka vaihtui ja sitä muota tulotaso tippui melkoisesti.
No aivan heti sitä, ei kuitenkaan saanut muutettua kulutustottumuksiaan. Pikkuhiljaa sitä makseli ostoksia visalla ja Masterilla.
Nyt tilanne se, että visalla lähes 3000€ velkaa piikissä ja masterilla 4500€. Eli yhteensä 7500€
No muuten ei mitään, mutta liksasta jää käteen autolainan ja kämppälainan jälkeen noin 700€. Eipä paljoa jää elämiseen ku noista laskuista pitää lyhentää vähintään 5%, eli pyöreesti puolet käteen jäävistä tuloista. 350€:lla ei paljoa ostella mitään ihmeellistä. Ku pitäis vielä maksaa ruuan lisäksi sähköt ja muutkin. No onneksi toi on vaan ens kuun tilanne. Lyhennettävä osuushan tippuu joka kuukausi. Hitaasti, mutta varmasti ja korothan kyllä juoksee joten aina ku tulee ylimääräistä niin pitää tehdä isompia lyhennyksiä. Muutenhan pääoma ei juurikaan tipu. vaan maksaa "lähes" pelkästään korkoja.
Huh huh. Mutta kaipa se menee, niin että päivä kerrallaan. nyt on tullut ite vaan tätä tilannetta katsottua 3 viikkoa "suoraan silmiin" ja ahdistaa päivittäin.
Mutta kaipa tää tästä. Pahinta on se, etten ole kehdannut vielä edes puolisolleni kertoa tosta 4500€:n Master velasta.
Mutta tsemppiä kaikille jotka on onnistuneet sählätä samoin. Muille, Eläkää tulojen mukaan ja säästäkää joka kuukausi.
Ei oo kivaa kun raha-asiat pyörii jatkuvasti mielessä vaikka kuinka yrittäis niitä olla miettimättä.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ota pankista laina, jolla maksat sekä Masterin ja Visan pois. Esim. Sammon käyttölaina on kätevä, kun sitä saa TARPEEN vaatiessa nostettua sen verran mitä on lyhentänyt. Sen jälkeen katkot masterin ja otat Visaan minimi luottorajan, jos vaikka tulee käytyä ulkomailla joskus, niin on sitten kuitenkin maksukortti mukana.
Eli 8000€ lainaa ja pistät siihen minimilyhennyksen päälle. Aina kun tili tulee, niin jätät 200€ ruokaan ja sitten kaikella lopulla tuota lainaa pois. Ja sitten jos tulee loppukuusta tiukka tilanne, niin sieltähän voi sitten parikymppiä siirtää, ettei nälkään kuole.
Kyllä se siitä lähtee..
jäi tosta ekasta laittamatta, että itellä myös auton ja kämpän lisäksi vanhassa duunissa olessani otettua osakelainaa jota makselen kanssa pois. Sitä on useita kymppejä ja pörssin arvo niin heikko ettei pysty niitä myymään. Velkaa jäis aivan sikana. Pakko vaan yrittää sitkuttaa.
No onneks maalis/huhtikuussa ois tulossa taas 2000-3000€ osinkotuloja. Ne menee suoraan masterin lyhentämiseen.
sit ku se maksettu niin masteri menee poikki. Eli ei kannata luottaa siihen, että tulot pysyis aina samoina ja välttäkää velkaa. Säästäväisyys on hyve.
ollut.Kaksi vuotta sitten olin vielä aika korkeassa asemassa suuren konsernin palveluksessa.Pääsin 8 vuotta nauttimaan suhteellisen hyvää palkkaa 6700 eur/kk.Sen lisäksi vaimon palkka 2800 eur/kk.Eli 9500 eur tuloilla olimme aika hyvähuloinen perhe.Ainoat velat oli asuntovelka ja muutama tonni jäljellä uudesta asuntovaunusta.Osittain työn takia korttilaskut (Amex ja Diners) 3-5,000/kk.No nehän tuli joka kuukausi maksettua pois joten korttivelkaa ei ollut.Koska asuntolyhennykset olivat kohtuulliset niin eläämiseen jäi aika hyvin rahaa.Kaikki tottumukset mukautuivat tulojen mukaan ja kalliit heräteostoksetkaan ei ollut harvinaisia.Kylpylä viikonloput ja kesälomareissut melkein aina extempore meiningillä ilman ennakkosäästämistä.Illalliset ravintolassa 200-250 euron luokkaa.No pari vuotta sitten tapahtui se mitä olin jo edellisen organisaatiomuutoksen yhteydessä aavistanut.Eli sain kenkää.Tosin kohtuullisen kädenpuristuksen kera.Koska työsuhdeauto jäi pois niin kävin viikon taksiajelujen jälkeen tilaamassa Veholta uuden keskihintaisen auton.Toisella työttömyysviikolla syntyikin sitten jo uusi työsopimus mutta tällä kertaa 3000 palkalla.Toukokuussa kun aloitin niin sain uuden verokortin jossa kiitos alkuvuoden tulojen ja erorahan takia oli laitettu loppuvuodeksi 52% vero.No siitähän se soppa sitten syntyi.Viimeiset tilillä olevat rahat meni sitten parin viikon kesälomalla ja kesän jälkeen rupesi laskuja tulvimaan ikkunoista ja ovista.En edes tiennyt että meillä oli niin ´paljon vakuutuksia ja harrastuksiin liittyviä kuluja joka kuukausi.Ja niitähän ei alle 1500 eur nettopalkalla enää saannut hoidettua.Vaikka yitin tiukkaa säästökuuria niin ja lopetin turhia vakuutuksia ja maksuja sekä neuvottelin lainamarginaali uusiksi niin tuntui että viikottain neuvottelin velkojien kanssa maksusopimuksista.Raha asiat kokoajan mielessä ja unettomia öitä tietäen että useiden tonnien laskunippu pöydällä.Kaiken kukkuraksi vielä jäännösveroa maksettavaksi.Vasta tammikuussa viime vuonna rupesi helpottamaan tilannetta.Palkka nostettiin 3400 euroon ja uusi veroprosentti enää 25%.Helmikuussa loppui firman erään auton liisarisopimus ja sain ajaa omalla autolla kilometrikorvauksia.Huhtikuussa sain viimeiset laskurästit hoidettua.
Sen jälkeen on meidän perhe saannut totuutella aivan uusiin kulutustottumuuksiin. Pärjäämme kohtuullisesti mutta mitään kulutusjuhlaa ei enää eletä.
Onnea. Toivottavasti itsekkin samassa tilanteessa jo vuoden, puolentoista päästä. Tottunut pienempään kulutukseen, mutta rahahuolet ei vie enää niin usein yöunia.
Kyllä sitä vähemmälläkin pärjää... ei se kaikki tavara tee onnelliseksi. kyllä se on kiva käydä ravintolassa vaikka loppulasku ois "vaan" 80€, 200:n sijaan.
että selvisin tilanteesta suhteellisen nopeasti johtui siitä että sain melko heti uuden työn ja vaimonkin palkka tuki perheen taloutta.Vaikka aikaisemmin oli saannut pitää palkkansa (lukuunottamatta asuntolyhennyksiä) omassa käytössä.Ehkä sattuma mutta kävimme viime vuonna pari kertaa perheen kanssa syömässä ihan perus Chico perheravintolassa.Molemmilla kerroilla alkunaposteltavaa,pääruoka ja S-etukortti alennuksella oleva viinipullo (18 eur).Sekä jälkiruuaksi Irish coffeet.Taisi laskut juuri olla tuo 80-90 euroa.Ja silti nautin yhtä paljon kuin aikaisemmissa kalleissa ravintoloissa.
Olipa mielenkiintoista luettavaa, miehisiä kohtaloita joita ei usein tuoda julki. Hienoa, että kerrotte.
Kerron hieman erilaisen tarinan siitä, kun nainen määrää tahdin. :)
Olen miettinyt monta kertaa niitä asioita, jotka meidät tekevät onnelliseksi. Muistan miten nuorempana haaveilimme mieheni kanssa kaikenlaisesta hienosta halpaa viiniä euron laseista ryystäessämme. Uneksimme ulkomaan reissuista, uudesta kodista, illallisista hienoissa ravintoloissa ja vastaavaa. Luulen että emme ole ainoita, jotka nuorena haaveilivat "paremmasta".
Tulotasomme kasvaessa aloimme nauttia kaikenlaisesta maallisesta ja huomasin eräänä päivänä tekeväni monen tuhannen euron sisustusostoksia ex tempore. Tajusin, että olemme ajan mittaan tulleet asemaan jossa haaveilemamme asiat ovat mahdollisia. Samalla tajusin, että huoli raha-asioista oli kasvanut sisälläni aikamoiseksi. En ollut aiemmin joutunut huolehtimaan sellaisista määristä velkaa, tai omaisuutta.
Mieheni työtahti kiihtyi, ja oma urani oli nousussa. Ajoin päivittäin useita satoja kilometrejä, ja kävin kotona nukkumassa. Emme nähneet joinain aikoina, kuin 5 vuorokautena kuukaudessa. Onnellisuus oli kaukana kotoamme.. Harkitsin mieheni pettämistä yksinäisyydessäni, ja aloin löytääkin epämääräistä seuraa itselleni netin kautta.
Yhtenä päivänä huomasin, että en enää jaksa. Rahahuolet, työstressi ja ongelmat kotona ajoivat minut lähes burnoutiin.
Kävimme mieheni kanssa terapioimassa suhdettamme ammattilaisella ja totesimme että ongelmamme alkoivat siitä, kun raha ja menestys nousivat liian suuriksi osiksi elämäämme. Se perkeleen omaisuus ei tuo onnea tupaan, se pitäisi ihan oikeasti uskoa. Mietimme yhdessä mitä elämältämme haluamme ja totesimme, että yhdessä halutaan olla ja jos mahdollista niin onnellisina.
Laitoimme sen hetkisen hillitömän kalliin ja velkaisen talomme myyntiin ja muutimme kauppojen jälkeen toiselle paikkakunnalle miehen työn perässä. Itse lopetin työt ja aloin kouluttautua miehen työpaikkakunnalla toiselle alalle.
Nyt ei oo velkaa, eikä oo pahemmin tuota omaisuuttakaan. Mutta arvatkaa mitä meillä on?
:) Helkkarin onnellinen perhe ilman mitään kolmansia pyöriä! Nekin asiat jouduimme käsittelemään yhdessä. Nyt näemme melkein päivittäin (ukon työreissut kuuluvat asiaan), lapsilla on äiti kotona ja stressi tulee vain ylivelkaisten tuttavien puolesta.
En vaihtaisi tätä huoletonta ja onnellista elämäämme yhtään mihinkään, en vaikka maksettaisi mitä!
Älä hyvä aloittaja pelkää vaimollesi puhumista, me naiset huudetaan ja meuhkataan aikamme (koska pelkäämme) mutta kunhan teoillasi osoitat että olet sitoutunut laittamaan perheesi etusijalle, leppyy hän ja tekee yhdessä töitä asioiden kuntoon saattamiseksi.
Oma mieheni käytti aiemmin tuota ihan samaa luotolla ostamistapaa, sillä tuloja oli toisinaan niin paljon että hän sitten vain kuittasi isotkin velat kertaheitolla pois. Hän teki saman homman vielä tulotasomme pudotessakin (vanhasta tottumuksesta), ja teimme yhdessä maksusuunnitelman jonka avulla hänen oli helpompi elää.
Ei se vyön kiristäminen rakkautta pois vie, se vain näyttää syyn mihin se kaikki alun alkaenkin perustuu.
itellä visalla 3000 ge moneyllä 3300 autorahoitusta, enkä ole töissä, tällä hetkellä.
Jotenki aina selvitty, onneks kohta pääsee töihin takas..eikö sulla aloittaja nuo lyhennykset mee niin että se on siitä luottorajasta kiinni paljon pitää lyhentää ei siitä paljonko on käyttänyt sitä.
Ainakin osuuspankissa. Niin ja nyt on alle 10 euroa loppukuulle rahaa..
että tästä selvitään.
Se menee käsittääkseni niin/ muistaakseni. Et tietty prosentti vähintään siitä summasta jota on käyttänyt. Ei luottorajasta. Eli ku velka pienenee niin voi tehä pienempiä lyhennyksiä.
Tosin niissä voittaa vaan luotonanataja, mutta jotain vara/ turva puskuria ois kiva saada aikaseks. Ees satku tai kaks.
Mut vaikka mitä tienais tulevaisuudessa niin jatkossa isompi osa varoista menee säästöön ja lähes kaikki ostetaan käteisellä. Jos ei oo varaa ostaa nyt, niin sit säästetään ja ostetaan sit ku on varaa.
äkkiä ja huomaamatta vaan pääsee kertymään. ku ajattelee, että vaan satku ja sit vaan satku tänne...
osuuspankissa lyhennetään luotonrajasta min. 3%
Sama on sampo pankissa.!
"korkeassa asemassa suuren konsernin palveluksessa"
En ole ikinä tavannut henkilöä tuossa asemassa, joka ei osaisi alkuunkaan oikeinkirjoitusta. Ei kappalejakoa, ei välimerkkejä (ei edes pilkkua), ei pisteenjälkeistä välilyöntiä, jne...
Eli en usko kirjoittajan juttua todeksi. Toinen vaihtoehto on, että hän liioittelee rajusti.
Että se miten oikeinkirjoittaa ei merkkaa sitä missä asemassa on tai mitä osaa.
Jos osaa täysin oikeinkirjoituksen kertoo vaan, että on kuunnellut mitä opettaja höpöttää ku oli äikäntunnit.
ku ajatus juoksee nopeesti ja haluaa kirjottaa, mitä ajattelee, niin ei siinä ihan aina tuu jokaista pilkkua ja pistettä tarkistettua.
esim itekkin olin varsin hyvissä hommissa myyntipuolella ja palkka oli nettona 3000-4000€ kuussa. Ehkä siks olikin niin vaikea tottua elämään vähän kapeammin. Tota kesti mulla lähes kuus vuotta.
Kuten eräs tuossa kommentoi niin vauhdissa sitä tulee kirjoiteltua lounastauon aikoina juuri sen minkä miettii katsomatta lopputulosta.Ja nykyisen halvan läppärin näppäimistö on juuri hintansa mukainen.No nytten kirjoitan sentään omalla läppärillä kotoa.Toisekseen kaikkien palstan kirjoittajien äidinkieli ei välttämättä ole Suomi.Ei minunkaan:)
Halvassakin läppärissä on välilyöntinäppäin ja pilkkukin. Se, että et osaa käyttää niitä on VOI VOI!
Sanavarastosi ja sanavalintasi kertovat sujuvasta suomenkielestä. Sanatkin taipuvat sujuvasti. MUTTA silti kirjoittelusi paljastaa sinun valehtelevan. Suuressa konsernissa korkeassa asemassa olevan täytyy olla akateeminen henkilö. Sitä et ole.
Palkkaa voi saada vaikka kuinka paljon. Se ei taas ole aina kiinni koulutuksesta.
olla akateeminen.Pikemminkin monella alalla haitaksi.Itsellä sähköinssin ja merkonomin tutkinto.Ja totta, palkka ei ole kiinni koulutuksesta vaan alan arvostuksesta.Itse vastasin 8 vuotta lääketeollisuusteknologoian sekä terveydenhuollon teknologian myynnistä 9 maassa.Tittelinä Pelkkä Area manager.Nykyään ns. korkeampi titteli mutta puolet pienempi palkka ja vastuualueena pelkkä Suomi.Ja hyvä niin koska jossain vaiheessa terveys ja vapaa aika rupeaa olemaan arvossaan.Tosiaan äidinkieleni ei ole Suomi.Päivittäinen työkieleni on ollut vuosia Englanti ja Saksa:)
tulot on niin pienet ettäkäytännössä pystyy lyhentämään vain asuntolainaa. Luottokorttimaksut kyllä hoidan, mutta neonpakko käyttää että sais ostettua ruokaa. Diners 2000 eur ja Master1000 eur. Eli koroilla sitä lihottaa noita luottoyhtiöitä. Ehkä joskus tulevaisuudessa saisi maksettua luotot pois.
jopa suurtenkin yritysten johdossa on henkilöitä jotka eivät oikeinkirjoituksesta paljon ymmärrä, eikä se heitä aina kiinnostakaan, sitä varten on keksitty sihteerit jo kauan kauan sitten. Vaikka et milloinkaan tekisi ainoatakaan kirjoitusvirhettä niin se ei tarkoita sitä että olisit loistava hoitelemaan bisneksiä, sama pätee toisinkin päin: oikeinkirjoituksesi voi olla surkeaa, mutta voit olla loistava pyörittelemään suuriakin bisneksiä, oikeinkirjoitus ja älykkyys eivät ole yksi ja sama asia. Monella menestyvällä ihmisellä on lukihäiriö, mutta se ei estä menestymistä jos ihminen on älykäs. Asioissa on monta puolta, aina, voihan ajatella jopa niinkin että jos lukihäiriöistä pidetään kirjoitusvirheittensä takia jotenkin yksinkertaisempana ihmisenä niin siitähän voi olla jopa hyötyä; ensin pidetään tyhmänä, eikä sellaisen kanssa ollakkaan sitten niin tarkkana, kunhan naureskellaan... ja hups, kuinkas sitten kävikään... =) kukas se yksinkertainen sitten lopulta oikein olikaan =)
En olekaan väittänyt, että oikeinkirjoitus ja älykkyys korreloisivat tai ihminen ei voisi menestyä ja tienata paljon rahaa osaamatta alkeellisimpiakaan kirjoitussääntöjä. Itse esimerkiksi olen aika huono kirjoittamaan. Alkuperäisen kirjoituksen kehuskelijalla on kyllä koulussa jäänyt perusasiakin oppimatta. Epäilen jopa hänen merkonomitaustaakin, mutta ehkä se on totta.
Mutta ei silti tarvitse väittää olevansa suuressa konsernissa johtavassa asemassa jos ei osaa lyödä välilyöntiä pisteen jälkeen tai ei käytä yhtään pilkkua pitkässä tekstissä. Sehän on sama kuin insinööri sanoisi ettei osaa laskea. Sitä vartenhan on taskulaskimet. Tai pankinjohtaja ei tuntisi numeroita ja sanosi ettei se nyt luvuissa ole niin väliä mihin sen desimaalipilkun laittaa. Eli erittäin epäuskottavaa.
Se kertoo kirjoittajasta aivan varmasti, että hän valehtelee. Useinhan se sitten paljastuu, että onkin kaupparatsu ja käynyt jopa kerran ulkomaillakin.
Henkilö, joka kuuluu esimerkiksi nyt vaikkapa Nokian kaltaisen suuren yhtiön johtajistoon on oppinut kirjoittamaan jo ala-asteikäisenä. Se, että on area manager tai muu tusinamyyntitykki jossain 'paskafirmassa' ei ole sama asia kuin suuressa konsernissa johtavassa asemassa.
Tässäkin kirjoituksessa on varmasti ainakin kymmenkunta kirjoitusvirhettä, mutta minäpä en yritä satuilla olemattomia.
vaan nimenomaan kerroin että tipahdin suurelta pallilta. Ja huomaatkos että nyt se välilyönti onnistui. Sen myös yritin keroa että olen tyytyväisempi nykyään kuin siellä tuulisessa paikassa joka ei ollut Nokia mutta omalla erikois sektorillaan vastaava. Nähtävästi joillekin lukijoille oma työshistoriikkini oli liika omaansa verattuna. Saa muuten kommentoida ihan minulle eikä muitten kommenttien perään niin kohdistuu oikein.
Itselläni työsuhde päättymässä 2 kuukauden päästä. lainaa ei ole ollenkaan. Mutta tulevan työttömyyden varalle olen ottanut Mastersin ja Sammon käyttölainan. En ole vielä yhtään kumpaakaan käyttänyt, mutta puskurina minulla työttömyyden varalle höylättävissä 10 000 euroa. Toivottavasti en joudu samanlaiseen tilanteeseen kuin aloittaja. Tsemppiä!
Homma sinäkin itsellesi sivutoimi, kuten minä! Itse olen vaasankadulla tanssijana ja tipit on hyvät!