Kuulin eilen väitteen,että Neuvostoliitto olisi taistellut toisessa maailmansodassa Amerikkalaisella kalustolla.Väitteen esittäjä väitti että Arkangelin satama olisi ollut se piste mistä liitoutuneiden apu olisi Neuvostoliittoon virrannut.Eikö yksi satama olisi ollut liian vähän niin suuren armeijan varustamiseen noin lyhyessä ajassa ja kun huomioidaan että Norja ja näin suuri osa pohjoista jäämerta oli Saksalaisten hallussa. Olisi liittoutuneiden huomaamaton toiminta tuolla alueella ollut mahdotonta ja tuolloin Jäämerellä olisi täytynyt olla merisodan pääasiallinen painopiste.Minulle väitettiin ettei Neuvostoliiton kalusto suurimmalta osaltaan ollut läheskään sotakelpoista ja riittävän modernia ja Neuvostoliitto olisi taistellut Amerikkalaisella arsenaalilla.Itse en ole ainakaan kuullut että yhtään Sherman panssarivaunua olisi Euroopan itäisellä rintamalla jyristellyt.Vanhentunut kalustohan ei olisi Neuvostoliitolle ollut mikään ongelma eihän Saksan armeijakaan ollut kuin pienin osin modernisoitua kuten nyt Yleteemalla pyörivä dokumennttisarja on kertonut.
Osaako kukaan vahvistaa tätä
almasty
191209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Itse olen lukenyt ns Eteläisestä Reitistä eli Iranin kautta tapahtuneesta materiaalin kuljetuksesta. W.Churchill jossain yhteydessä totesi sen olleen tärkein Neuvostoliitolle annetun ase- ja materiaaliavun reitti.
Neuvostoliitolle annettu aseapu oli pääasiassa lentokoneita,ajoneuvoja,käsiaseita ja ampumatarvikkeita sekä kaikkea muuta säilykkeistä savukkeisiin.
Niin ja tietenkin tärkeimmät annetut materiaalit unohtui eli polttoaineet ja öljy.
Lend Lease avusta on monta aiempaa avausta palstalla. Ei Arkangel ollut mikään erityisen tärkeä reitti, koska sen satama oli suuren osaa vuotta jäässä.
http://www.o5m6.de/northern.html
http://www.oilru.com/or/23/390/
http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
http://translate.google.com/translate?hl=fi&sl=en&u=http://www.o5m6.de/northern.html&sa=X&oi=translate&resnum=1&ct=result&prev=/search?q=lend lease muurmansk&hl=fi&lr=&sa=G&pwst=1
Murmansk oli avustuskuljetuksille paljon tärkeämpi satama kuin Arkangel. Se on sula koko vuoden.
Sieltä oli se kuuluisa Murmanskin rautatie, suomalaiset kaukopartiot kävivät räjäyttelemässä rataa. Sodanjohto kielsi myöhemmin radan sabotoinnin.
Kiellon syynä oli USA;n jyrkkäsanainen ilmoitus,oikeastaan uhkaus, seurauksista sodan jälkeen. Suomen sodanjohto tajusi saksalaisten hävityttyä Stalingradissa että liittoutuneet voittavat sodan.
In World War II, Vladivostok was a major port for lend-lease supplies.
LL- avun määrät oli käsittämättömän suuria %-osuudeltaan, katso vaikkapa kuorma-autojen osuutta.
http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
Jo Talvisodassa NL osti strategista sotamateriaalia USAsta ja sitä EI myyty Suomeen edes rahastakaan. NL:n lentokonemoottorit ja lentokonebensiini lienee ollut enimmäkseen amerikkalaista alkuperää Talvisodan aikana. Kaikki lentokonemoottorithan oli sittemmin lisenssivalmisteita ja niistä paranneltuja.
USA vetkutti sotamateriaalin myyntiä niin, ettei USAsta saatu mitään tuoduksi Suomeen Talvisiodan aikana. Ranska, Italia ja Englanti oli toista maata tässä asiassa. Ne aseisti Suomea melkoisesti ja noista kolmesta juuri Ranska ehkä eniten.
"Itse en ole ainakaan kuullut että yhtään Sherman panssarivaunua olisi Euroopan itäisellä rintamalla jyristellyt."
Näköaistin hyödyntäminen voisi johtaa parempiin tuloksiin:
http://militera.lib.ru/memo/russian/loza_df/11.jpg
Pääosa M4A2:n tuotannosta meni Neuvostoliittoon ja Kaartin yksiköitä varustettiin Shermaneilla sodan loppua kohden 44-45. Vielä vuoden -45 puolellakin maahantuotiin uusimpia modernisoituja Shermaneja itäisiä operaatioita varten...
lista Pentagonista
http://www.geocities.com/Pentagon/6315/lend.html
Tankkimielessä kuitenkin varsin epäselvä. Voisinpa tsekata ja tsekkaankin Hunnicutilta hieman apua tähän.
Saamme luvuiksi 1990 tavallista A2:ta ja 2073 (76)W:tä. Lisäksi oli patsi A4:sta, mutta ilmeisesti vain koemielessä ja 52 kappaletta pst-vaunuja. Sinänsä erikoista, että (76)Shermaneja käytettiin vientituotteena, vaikka niistä oli pula omillakin joukoilla.
Nopeasti vastattuna: Kyllä sitä jenkkitavaraa virtasi Arkangelin kautta, mutta satama jäätyi talvella. Toisena Jäämerensatamana oli Murmansk, joka on sula ympäri vuoden.
Tavaraa virtasi myös Persianlahden ja Kaukoidän kautta.
Katso lisää tuosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lend-Lease
http://fi.wikipedia.org/wiki/Lend-Lease
Roope
Tuli amerikkalaisten lentokoneiden Neuvostoliittoon toimittamisesta mieleen tuo ALSIB -reitti, eli amerikkalaispilotit toimittivat lentokoneet Alaskaan ja neukkulentäjät lensivät koneet Siperian ylitse laajan maansa länsiosiin.
Jopa 8 000 lentokonetta väitettiin yhdessä lähteessäni toimitetun ALSIB -reittiä pitkin. Paino sanalla "yhdellä lähteellä", en ole lukua tullut kilpailuttaneeksi eri lähteiden kesken.
Aika pienelle huomiolle on sodan jälkeen jäänyt tuo "lentämällä Siperian kautta" -metodi, verrattuna vaikkapa Jäämeren laivasaattuisiin.
Alistair olisi voinut tasapuolisuuden lipun alla kirjoittaa myös kirjan nimeltä "Ilmasaattue Murmanskin liepeille"...?
Kiitoksia näistä vastauksista niin nykyisistä kuin mahdollisesti tulevistakin.Teidän avullanne asia valkeni minulle suuressa määrin.
Harva kirja on vaikuttanut kuvaan 2. maailmansodasta niinkuin Alistairin Ulysses. Eikä ihme, sehän on kaikkien aikojen parhaita sotakirjoja. Kiitos muistutuksesta, pitääpä lukea se taas jonain kylmänä iltana. Tapaa mennä koko kirja yhdeltä istumalta, sen verran tiukka kertomus se on.
Kelpo kirja sarjassaan, löytyy myös omasta kirjahyllystä. Milloinkohan teinivuosina tuo tuli ekan kerran luettua.
Sodan realismi oli siihen aikaan (kasikytluvun alku)lähinnä ollut kohdallani Korkeajännitys -lehtien varassa (joissa henki lähtee yleensä ihmisestä nopeasti kerralla sen "ARGGH" -puhekuplan kohdalla), kirjan kohta missä HMS Ulysses ajaa ylitse meressä olleista palavan öljyn polttamista lentotukialuksen eloonjääneistä, teki synkän ikimuistoisen vaikutuksen ja varmaan osaltaan pisti miettimään että sota ei olekaan vain jännää seikkailua.
Yhdysvaltain materiaaliapu oli ratkaisevassa asemassa. Varsinkin kesän 1941 jälkeen puna-armeija oli helisemässä ja amerikkalainen materiaali pelasti sen. Ruokaa, vaatteita, nappeja, saappaita, ruutia, rautaa, lentokoneita, jeeppejä, kuorma-autoja, kaikkea mahdollista tuli miljoonia tonneja. Niiden turvin puna-armeija selvisi talvesta 1941-42 ja niillä samoilla kuorumureilla se huristi Berliiniinkin.
Myöhemmin neuvostoliittolaiset ryhtyivät vähättelemään amerikan avun merkitystä poliittisista syistä, mutta kyllä se sitä oli. Suomenkin rintamilla kaatuneilta vihollisilta löydettiin amerikkalaisia säilykkeitä, tupakkaa, makeisia jne.
kaatuneilla puna-armeijalaisilla oli aivan yksinkertaisesti amerikkalaiset sotilaspuvut päällään. Kypärä oli venäläinen.
Juuri niinhän se meni, että USA toimitti valtavasti apua Neuvostoliitolle sota-aikana. Reittejä oli myös etelässä. Kuten hyvin muistamme Stalin, Roosevelt ja Churchill kokoontuivat Teheranissa Persiassa (nykyisin sanotaan Iranissa) marraskuussa v.1943. Siinä miitingissä Stalin kertoi tavoitteistaan mm. Suomen kohdalla eikä neuvottelukumppaneilla ollut asiaan huomauttamista.
Eteläinen Persian reitti oli erittäin merkittävä Neuvostoliiton avustamisen väylä. On hyvä muistaa myös se, että Bakun öljykentät eivät joutuneet missään vaiheessa saksalaisten haltuun. Etelän suunta oli Neuvostoliitolle monella tavalla tärkeä.
Kun Suomen viimeiset isot taistelut käytiin Ilomantsissa, niin siellä löytyi Puna-Armeijan jäljiltä suuret määrät jenkkiläisperäistä tavaraa. Mm. lihatölkeissä luki Made in USA. Suomalaisten saama sotasaalis kuvasi hyvin asetelmaa. Stalin kantoi koko sodan ajan tarkkaa huolta siitä, että avustusvirta USA:sta jatkui mahdollisimman monipuolisena siitä asti, kun USA oli liittynyt sotaan Pearl Harbourin jälkeen joulukuussa v.1941.
tankkeja, lentokoneita, autoja, jopa pari harrikkaa. Tosiaankin monenlaista ja paljon. Kalustoa annettiin enimmäkseen Murmanskin (Pohjoisen reitin) kautta.
Amerikkalaiset ainoastaan avustivat NL:a, eivät antaneet NL:lle koko kalustoa. Koko Jäämeri ei ollut saksalaisten hallussa ja enemmänkin Saksa keskittyi valvomaan Usasta Englantiin menevää apua (kalustoa).
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jäämeri#Satamat
http://fi.wikipedia.org/wiki/Murmansk#Historia