Mietin... kun täällä aikoinaan varoitettiin näkijöistä, että kun itselläni nyt on tuo lahja, ja siitä saan kiittää ainoastaan Jumalaa, sillä jo teininä aloin häntä rukoilemaan, että hän antaisi minulle näkijän lahjan, että voisin auttaa muita.
N. 30v sen sain. Kiitos Jumala!
N. 30v sen sain. Kiitos Jumala!
Vastaukset 32
Vanhimmat
Kohta misä puhutaan armolahjoista.
Siellä on sin ulle vastaus.
Luota Jumalaan älä kateellisiin varoittelijoihin.
Siunausta tiellesi.
Samaa olen pohtinut kuin aloittajakin. Minä kun olen kovasti koittanut henkistyä ja koen olevani oikealla tiellä, mutta en ole kokenut valaistumista vielä (tietääkseni ainakaan, kai sen sitten tajuaa, eikö?), niin meninpä sitten sanomaan uskossa olevalle ystävälleni, että minulla on kokemuksia, joita pidän enkelin kohtaamisina. Ystäväni suhtautuminen minuun muuttui samantien omituisen kylmäksi.
Tosiaan, en arvosta kovin pitkälle ihmisiä, jotka sanovat olevansa uskossa ilman, että ovat itse kokeneet valaistumista, ts. täydeksi tulemista. Luulisi, että valon kokenut ihminen ymmärtäisi...
Selvyyttä käsitteisiin. Uskoontullut ei ole valaistunut sillä tavalla kuin ei-uskovat sen ymmärtävät. Itse asiassa uskova ei valaistu eli tule täydeksi tässä elämässä.
"Fariseukset; he ovat kuin koira joka makaa karjan kaukalossa: eivät syö eivätkä anna karjankaan syödä".
Näin sanoi Jeesus.
Tuota mieltä olen ns. uskovaisista (krist.) Se, että SINÄ et usko tähän ei tarkoita, ettei kukaan muu voisi!
Esim. apostolit olivat ihmisiä siinä missä mekin. Miten selität sitten heidän asemansa? Kai olet Raamattusi lukenut?
Rasittavaa, kun ihmiset (jopa "uskovaiset") roikkuvat epätoivoisesti maallisessa ruumiissaan ja harhauttavat etsiviä. Mikä ihmeen vimma teillä on kieltää Jumalan kokeminen muilta??
"Jolla on korvat, se kuulkoon".
Valkeuden lähde on oleellinen:
Onko se kolmiyhteisen Jumalan, Isän, Pojan ja Pyhän Hengen kirkkautta, Jumalan palvelijoiden enkeleiden tuomaa kirkkautta
vai onko se saatanan tuomaa, valkeuden enkeliksi
pukeutuneen pettäjän aikaansaamaa.
Jeesus ja Hänen enkelinsä ovat pyhiä ja ilmestyessään yleensä harvasanaisia.
Jos taas vastaan tulee valkeudeksi pukeutunut
ilmiö, jolla ei tunnu olevan selkeitä rajoja, joka
ei muista sanaa synti ja jolle kaikki sopii ja laajentaa ihmisen tajuntaa ja ymmärrystä, ja jos
tämä tyyppi vielä lisäksi on vähän lörpöttelevämn oloinen, niin kannattaa pitää tuntosarvet pystyssä. Eli silloin kysymyksessä on saatanaan
valkeuden enkeli tai joskus oman sielunelämämme, omien toiveittemme tuotos, joka
alkaa keskustella kanssamme, Täyttä sielullisuutta tämä viimeksimainittu.
Termi valaistuminen ei ole kristillinen termi, vaan sitä käytetään New Agen ja idän uskontojen
piirissä. En siis yhtään ihmettele, jos joku
ei ymmärrä. Vaikka keskustelu tietysti selventäisi asiaa puolin ja toisin.
Katselimme tuossa 60-luvusta kertovaa
puolifiktiivistä jenkkikuvausta, missä oli
mustien kapinaa, Vietnamin sotaa ja hippiliikettä. Kyllä siinä tosiaan muistui mieleen hippiliikkeen loppuajat joskus
70-luvun alussa Lontooss. Kauan sai Jumala niitä valaistumisia ja sielun avartumisia
korjata, opettaa laittamaan
viholliselle avattuja portteja kiinni.
Mutta Hän teki sen!
Eli ei kaikki valaistuminen ole todellista
Jumalan kirkkautta!
Sitä todellista kirkkautta kannattaa etsiä
ihan vanhanaikaisella tavalla eli
pyytämällä syntinsä anteeksi ja ottamalla
Jeeskuksen vastaan elämäänsä vapahtajakseen.
Hyvää jatkoa sinulle!
siis ne jotka vain pukeutuvat valkeuden enkeleiksi tuntee siitä että heillä ei ole rakkauden sanomaa. Saatanaa ei ole mutta vääriä profeettoja kylläkin.
Lasken kaikki joilla on vaihtoehtona Jumalaan helvetti ja tuomio vääriksi profeetoiksi. He ovat huiputtaneet hyväuskoisia ihan tarpeeksi kauan.
tekstisi oli todella hyvä! Olipa vihdoin elähdyttävää lukea ihmisen ajatuksia, joka ymmärtää.
Tosiaan, tajusin sen myöhemmin, että krist. uskovainen ei ymmärrä valaistumista terminä. Luen tässä parhaillaan kirjaa "Tiibetiläinen elämän ja kuoleman kirja". Toivoisinpa, että jokainen ihminen maailmassa lukisi sen :) Siinä selitetään asioita selkeästi, askel askeleelta.
Itse koen kamalaa tuskaa, kun seuraan ihmiskunnan suuntaa. He ovat erkaantuneita itsestään.
Mutta siis, Jumalan kokeminen on varmasti sama, mitän idän uskonnoissa koetaan valaistumiseksi. Tuntuu, että koko homma on ymmärretty (länsimaissa, usk.piireissä) väärin. Se ei tee ihmisestä mitään kaikkivoipaa supermies/naisjumalaa. Se on "vain" ihminen, joka on herännyt tietämättömyydestään ja avannut valtavan viisauspotentiaalinsa.
Extrakiitos muuten tuosta selvennyksestä miten erottaa Jeesus ja Hänen enkelinsä pahoista enkeleistä, tuota vastausta olen kaivannut pitkään...
Mielsetäni v alaitumisia on eritasoisia,esim. arkisesti Oivaltaa jonkun asian mitä on jo miettinyt ja saa siten ratkaisun on gelmaan. Valaistuminen ei ole sitä että kykitään huorella ja odotetaan suurta henkeä. Valaituminen on askeleita hen kisellä/ hengellisellä tiellä kohti tietoa joka on totuus siten kuin valaistu sen käsittää.
itse en olle silleen uskossa. Mutta tiedän mitä olen koken ut. Olen nähnyt enkelin, olen nähn hyt Jeesuksen . Nämä yllättävänä ilmestyksenä.
Olen kohdannut ihmisiä jotka ovat auttaneet minut pahasta tilanteesta eteenpäin. kOskaan en ole ns. uskiksilta saanut hyväksyntää kokemuksilleni. Minulle ne on totta ja minulle ne on kirkkaita hetkiä elämän tiellä.
saanut uskiksilta hyväksyntää kokemuksilleni. Heille KAIKKI on eksytystä, mutta mitenkäs todistat päinvastaisen. Ei auta vaikka kuinka selittäisi. Harmi kyllä, olen heidän takiaan alkanut epäillä omia kokemuksiani, vaikka ennen luotin kokemuksiini täysin.
Myöskin tuntuu, että jos sanoo uskikselle, että olen kokenut (henkisen) heräämisen niin TAAS otetaan saatana-kortti kehiin. Ei auta vaikka puhuisi valosta, rakkaudesta. Sanotaan vaan, että Jumala on laki jne. Raamattu on Jumalan sana, toistetaan samoja sanoja, pidetään ihminen viimeiseen saakka "kiinni". En tiedä selkeääkö tässä kenellekään mitä ajan takaa.
Oikeastaan on ihan turha yrittää vakuutella ketään, koska itse sisimmässään tiedän mikä on totuus.
Mitähän mahdat tuolla kaikella tarkoittaa? Alat sättiä uskovia, kun korjaan keskustelussa esiin tulevia käsitteitä!
Ai että uskovat roikkuvat maallisissa ruumiissaan! No meidät on luotu fyysisiksi olennoiksi, joilla on kolme olemusta: henki, sielu ja ruumis. Jokainen osa ihmisessä on tärkeää, mutta te omasta itsestä totuuden kaivelijat vinoudutte kun muka sielu olisi tärkein.
Jumala on luvannut korjata koko ihmisen, joka vinksahti syntiinlankeemuksessa. Kerran myös fyysinen ruumiimme palautetaan siihen tilaan, joka se alkuperäisesti oli luomisessa.
Mikä ihmeen vimma teillä on harhauttaa muita vääristelemällä kristinuskon totuuksia?
en ole niin väittänyt!
Kyllä se totuus ja valo kuule löytyy ihan jokaisesta itsestään!
Kristinusko on aika uusi juttu. Se on pelkkä nimi. Te kristinuskoiset vain pelkäätte. Sääli.
Ei uskoville KAIKKI ole suinkaan eksytystä. Miksi vääristelet toisten sanomisia? Täällähän nimenomaan yritetään puhua ja varoittaa vääristä kokemuksista ja ohjata oikeiden hengellisten kokemusten piiriin.
Puheella valosta ja rakkaudesta voidaan ihmiset eksyttää vääriin kokemuksiin, koska vääriä kokemuksia on ja niitä juuri vihollisen voimat tarjoaa enemmän kuin auliisti saattaakseen ihmiset eksytetyiksi.
semmosta, kuin että "Jumala on rakkaus"???? Joko sytyttää? Ootko loppujen lopuksi Raamattuasi edes lukenut??
Ota jo huppu silmiltäs.
Jumala on rakkaus, joka lähetti Jeesuksen tuomaan pelastussanoman eksyksissä vaeltaneelle ihmiskunnalle. Tässä ilmestyi Hänen valtava rakkautensa luomaansa ihmisiä kohtaan. Ettei yhdenkään tarvitsisi joutua eroon Hänestä.
Miksi alat sättiä henkilötasolla hupuista silmillä tietämättä yhtään mitään minun Raamatun lukemisestani?
Vaikka kirjoitin nyt kielellä, jonka luulin, että SINÄKIN pystyisit ymmärtämään, niin SILTI teilaat sen. Jos sanon, että Jumala on rakkaus niin sinä vastaat siihen "EI, Jumala on rakkaus"...Huomaatko??
Siksi sanoin, että sulla on huppu silmillä. En halua henkilötasolla loukata ketään, se vaan nyt on niin, että suurin osa ihmisistä kulkee huppu silmillä. Koska siteeraat Raamattua, olisin luullut edellisestä viestistäni, että tajuat mitä tarkoitan.
Ei saa takertua liikaa pelkkiin käsitteisiin.
nyt mä vasta tajusin! Olinpa lyhytnäköinen! Sähän taidat pitää minua eksyttäjänä...
No joo. Voi lollitus. Tajusin just, että ihmisille on aika turha puhua mitään.
"Kel onni on, se onnen kätkeköön". Olkoon sitten niin.
Moikka! :)
Valitettavasti vain tietosi kristinuskosta ovat vääriä. Jeesus on ihan todellinen ja johon voi olla yhteydessä konkreettisesti.
Mainitsin sielun kun yleisesti täällä puhutaan sielusta tärkeimpänä ja kun sinä väitit "ihmiset roikkuvat epätoivoisesti maallisessa ruumiissaan". Tuosta voi päätellä että muu kuin fyysinen puoli on tärkeämpää sinulle.
Kristinusko on yhtä vanha kuin ihmiskunta. Onhan Jeesus ollut jo ennen ihmisen luomista.
Ja pelkokertoimen tempaiseminen tähän taas on jostain kummasta harhaluulosta.
En minä sanonut: "EI, Jumala on rakkaus". Vaan kerroin saman minkä sinäkin: Jumala on rakkaus. Puheestasi saa sen käsityksen, että Raamatun totuudet ei ole sinulle viime kädessä totuuden lähde, niin tältä pohjalta olen tullut keskusteluun tuomaan raamatullista näkemystä.
Sanomalla että Jumala on rakkaus mutta hylkäämällä Raamatun totuudet, eksytään helposti, kun ei ole mitään muuta kuin oma sisin muka totuuden mittarina, jota se ei suinkaan ole.
Pyhä Henki on luotettava opastaja, ilman Häntä ihminen eksyy.
tietoa JULISTAN. Olen helvetti soikoon tavallinen ihminen joka SANOO mitä ajattelee! Ei sun tarvi vetää siitä omituisia ahdasmielisiä päätelmiäsi.
Ja mitä vittua sä jostain pelkokertoimesta horiset, et tosiaan taida pelata ihan täydellä pakalla.
Ja kyllä on joku muu kuin fyysinen puoli tärkeämpää minulle, nimittäin HENKISYYS.
kutsuvat sitä Jumala-nimellä, jotkut taas jollain muulla. Voisit lukea vähän muutakin kuin Raamattua niin ymmärrät.
Muistan, kuinka joskus pyysin Jumalaa opettamaan toisaalta laista ja tuomiosta,
toisaalta rakkaudesta.
Meni varmaan pari kuukautta, sitten Jumala näytti kuvan, jossa oli suuri, punainen
sydän ja siinä luki isolla RAKKAUS.
Sitten yksi osa tätä punaista sydäntä
oli saanut nimekseen laki. Eli Jumala
halusi sanoa, että laki on osa rakkautta,
ei siitä erilleen otettava osa.
Päämäärä ratkaisee, eivät sanat.
Lasten kasvatuksessa nämä alueet kyllä huomaa.
Olisi niin paljon helpompi, kun ei tarvitsisi
lasta oikaista, rakastaisi vain aina. Ja silti
oikaisemattomasta lapsesta kasvaa helposti kiero ja itsekäs.Lakiakin tarvitaan.
Eli joskus joutuu sanomaan varoittavia
sanoja, koviakin sanoja, jotta ihminen
varoisi jotakin asiaa.
Jos kaikki kielteinen olisi väärien
valkeuden enkeleiden tuomia (vaikka mustiltahan
ne sanomat näyttävät, eihän niitä edes
yritetä peittää, varoittaja haluaa varoittaa!),
niin silloin suuri osa vanhan testamentin
profeetoista olisi vääriä prpfeettoja.
Ja kuitenkin he olivat vain Jumalan lähettämiä
lähettiläitä, joiden tehtävä oli varoittaa
Israelin kansaa silloin kun se oli ottanut
muita jumalia elämäänsä.
Samoin Jeesus varoituksissaan saattoi käyttää
hyvinkin kovia sanoja, saattoi sanoa Jumalaa
vastustavia vaikkapa kyykäärmeitten sikiöiksi (esim. Matt. 12:34) ja silti Hän oli Jumalan
poika ja Häneen tehtävänään oli tuoda
Jumalan valtakunta maan päälle.
Eli sanat eivät ratkaise, vaan tarkoitus!
Raamatun mukaanhan lakeja on vaikka kuinka paljon toinen toistaan ihmeellisempiä ja mahdottomia ihmisten pitää.
Rakkaushan on oikeastaan se ainoa laki joka pitää paikkansa. Kun ymmärtää mitä rakkaus on ei tarvitse miettiä sitten sen kummemmin tekeekö oikein vai väärin. Myös lasten kasvatuksessa.
Julistat, kirjoitat, kerrot, viestität, ihan miten vaan sen haluaa ilmaista.
Kirjoitit: "Te kristinuskoiset vain pelkäätte." Siinä se pelkokerroin, jolla ei ole pohjaa todellisuudessa.
Mitä kirkko opettaa ponnistuksesta täydellistymiseen:
Kukaan ei voi tulla täydelliseksi ihmiseksi. On hyödytöntä ja jopa synnillistä ponnistella kohti täydellisyyttä, joka on saavuttamaton.
Mitä Jeesus opettaa ponnistuksesta täydellistymiseen:
”Olkaa siis täydellisiä, niin kuin teidän taivaallinen Isänne on täydellinen.” (5:47)
Kirkon opit on täyttä huttua. Minä luotan ja uskon Jeesuksen sanaan.
En tarvitse mitään lakipykäliä ja instituutioita uskoni tueksi. Se on ihmisten keksimää turhuutta.
ja ilmeisesti olet vähän epäilevä, missä mennään. Raamattu, Jumalan Sana, antaa ymmärtää, että jokainen meistä elää syntiinlankeemuksen seurauksena saatanan valtakunnassa. Jos tässä vk:ssa pyydät ja saat esim. selvänäkijän lahjan, niin käsitykseni mukaan se ei ole Jumalalta. Siksi ainakin minä kierrän kaukaa sellaset lahjat.
Itseasiassa, ihmisen ei pidä touhuta eikä rukoilla ennen uskoontuloa muiden puolesta, ainoastaan itselleen pelastusta ja herätystä. Miksi? Koska ollessaan vielä pelastumaton, jos esim. rukoilee toisen puolesta, siirtää sitä henkeä toisiin.Jos olet vielä saatananvaltakunnassa, niin tätä henkeä sinä työnnät sen ihmisen päälle. Ja seuraus on ahdistava, negatiivinen. Tuo henkilö olisi parempivointinen, jos ei rukoiltaisi.
Katsotaan sitten taivasten valtakunnan näkövinkkelistä. Eli on mahdollista vaihtaa valtakuntaa parempaan. Sitten kun on uskoon tultu, ts. uudestisynnytty Pyhästä Hengestä,
sitten voi jo rukoilla vaikka toistenkin puolesta. Nyt ollaan J:lan valtakunnassa ja Pyhä Henki on aina positiivinen vaikutukseltaan. Vaikka rukoilet koko pitäjän ihmisten puolesta nimeltä mainiten, vaikutus on hyvä.
Jumala voi tässä vk:ssa antaa omilleen armolahjoja. Itse sain ilmestyksen armolahjan kohtaheti. Sitten on olemassa kielilläpuhumisen armolahja, parantamisen, profetian, henkien arvostelun, ym., joita voi anoa.
Näitä HÄN antaa seurakunnan rakentumiseksi.
Tässä vähän pohjia ko. asialle.Kannattaa hakeutua seurakunnan yhteyteen, esim. raamattupiiriin. Ne, jotka kulkevat meedioiden ja selvänäkijöiden juttusilla, saattavat saada näennäisesti apua, mutta joutuvat sisäisesti sidotuiksi. Sentähden: pysy kaukana sellaisista.
Niin, lahjan alkuperä ratkaisee.
Jumala antaa uudestisyntyneelle uskovalle
Pyhän Hengen täyteyden ja sen myötä armolahjoja; profetian lahja, sairaitten parantamisen lahjat,
tiedon ja viisauden sanat muita. Ne ovat selkeästi uskoville, Jumalan tahdon mukaan eläville annettuja lahjoja.
Toisaalta Saatana pystyy matkimaan yllättävän
hyvin monia lahjoja, siitä olivat Egyptin vitsauksetkin esimerkkinä.
Nimitystä tietäjä ei Uudessa Testamentissa käytetä
uskovasta Jumalan armolahjojen käyttäjästä.
Ainoa maininta tietäjästä on noita Elymas.
Eli sikäli on parempi puhua armolahjoista
tai profetoinnin lahjasta tai muusta,
niin ettei sekoitu pimeyden tietäjänimikkeisiin.
Itse tiedät lahjasi alkuperän ja millaisissa
tilanteissa se esiintyy. Armolahjat toimivat
yleensä parhaiten silloin, kun ihmisen ja seurakunnan rukous on palavaa ja antennit on
suunnattu Jumalan suuntaan odottaen.
Itselläni kaikkein varmin Jumalan vastaanottoaika on varttia vaille kuusi
aamuisin, silloin tulee päivää tai seuraavia
päiviä koskevat sanomat. Se on vähän niin kuin käskynjako aamulla.
Siunausta sinulle!
jos rukouksiine vastaan ja saatte sen seurauksena jotain niin varokaa käyttämästä sitä väärin muuten joudutte maksamaa siitä kalliin hinnan
suuri enemmistö käyttää saamaansa väärin ja joutuvat siitä maksamaan kalliisti
hän ei rukoile hän ottaa vastaan kaiken sen mikä tulee
Mitä tarkoitat? Kertoisitko esimerkkejä?
Jäin ymmälle?
Armolahjojen kohdalla ainakin pahin ongelma
taitaa olla se, että niitä ei lahjan saatua tule viritettyä palaviksi,
niin kuin Jumala käskee.
Rukousvastaus sinänsä on ihana asia.
näittekö joskus vuosiyuhannen vaihteessa tokumenttiohjelman joka esitettiin tv.ssä
sekäsitteli huonekalukeisari Tauno Korhosen elämää
siinä hän sanoi että minä rukoilin jumalalta ja minä sain mutta myöhemmin hän menetti kaiken ja vielä terveydensäkin ja nämä olivat sitten maksua rukouksesta
toinen esimerkki omasta tuttavapiiristäni
kaksi leskiihmistä rukoilivat että sasiva vanhuudensa turvaksi elämänkumppanin
niinpä yks kaks toisen elämään tuli tällainen
kumppani
tällä kumppanilla oli lapsia ruotsissa
ja he lähtivät kyläilemään heidän luonaan
takaisitullessa he ajoivat kolarin ja mies kuoli tuossa kolarissa
Ihminen voi rukoilla Jumalaa vaikka koko ikänsä, mutta tuskin Jumala vastaa. Mutta jos joku rukous toteutuu, se ei todennäköisesti olekkaan Jumalalta tullut, vaan itse pirulta ja hän ottaa sen joku kaunis kerta pois. (näin hän siis toimii)
Jumala taas olettaa, että ihmiset uskoo häneen eivätkä joudu kiusaukseen, mutta hän ei vaivaudu millään tavoin estämään pirun hommia, saatikka siinä vaiheessa ilmaisemaan, kun ihmisen rukouksiin vastataan, että "ne ei sitten ole minulta"
Kuitenkin....
Jos ihminen on kristitty ja vain kristitty ja kuuluu raamattupiiriin (mikään muu ei ole Jumalalle tarpeeksi hyvää todistusta uskomisesta) Niin silloin Jumala voi vastata ihmisen rukouksiin.
Mutta siinäkin piilee se vaara, että jos joku raamattupiirin jäsen saa ilmestyksen vaikka että Jeesus tulisi hänen tykönsä, hän on todennäköisesti joutunut kuitenkin pirun viettelemäksi! - Sillä Jumala ei ilmesty ihmisille, eikä pahemmin Jeesuskaan. Ja jos ilmestyykin, pitää silti epäillä, ettei vaan syntiä tee. Itseasiassa heitä ei pidä nähdä eikä kuulla. Heihin kuuluu vaan uskoa!!!!
Aika outoa sinäänsä. Ihan kummastuttaa, että miksi pitää uskoa johonkin, joka ei halua olla uskottava, mutta vaatii kuitenkin 100% uskollisuutta!
Ja sitten tämä. Menin nyt arvostelemaan Jumalaa, mitä en saisi tehdä, sillä nyt syntiä tein.
...mutta pikkasen on vaikea uskoa, sillä muiden uskovaisten mielestä PITÄÄ uskoa. KUULUU toimia raamatun mukaan. EI SAA kuitenkaan kokea mitään hengellistä ja EHDOTTOMASTI pitää välttää tilannetta, missä Jumala kenties vastaa rukoukseen jollain tavalla. (Ettei vaan toinen uskovainen ole paremmassa asemassa kuin toinen Jumalan silmissä)
Mene ja tiedä mikä on oikein, mutta tietääkö uskovaiset sitä itsekkään?
Silti: peruslähtökohta on se, että meillä on hyvä Jumala, joka haluaa auttaa meitä.
Mietin tuota Tauno Korhosen kohtaa. Tulivatko
huonekalut hänelle Jumalaa tärkeämmiksi?
Riskeerasiko hän liikaa, kasvattiko yritystä liian nopeasti?
Pysyikö erossa viinasta, elikö terveellisesti?
Normaalit maailman lait ovat voimassa ja niitä meidän on noudatettava. Jumala haluaa ohjata elämäämme, varoittaa hyvin usein, me vain emme
aina kuule Hänen varoituksiaaan.
Matteus 7: 9-11 sanoo: Vai kuka teistä on se ihminen, joka antaa pojallensa kiven, kun tämä pyytää häneltä leipää,
10 taikka, kun hän pyytää kalaa, antaa hänelle käärmeen?
11 Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!
Mietin tuota autokolaria. Vanha ihminen, pitkä
matka, riskit olivat kyllä jo melkoiset.
Muistan kuinka oma mieheni ajoi muutama vuosi sitten tien penkkaan kuumana kesäpäivänä.
Hänellä oli hieman kiire (työ alkamassa tietyllä
minuutilla), oli vähän väsynyt kuumuuden takia,
sokeritkaan eivät ehkä olleet ihan kohdallaan.
Pari kilometriä ennen työpaikkaansa hän
nukahti, ajoi penkalta alas. Onneksi ei sen
pahemmin käynyt. Siinä oli sellainen pari-kolme
metriä korkea puu tien viereen istutettuna
ja siihen auto liukui ja pysähtyi. Isäntäkin heräsi siinä vaiheessa.
Mutta ei minun ole koksaan tullut mieleen pistää sitä Jumalan syyksi. HJa mies itsekin sanoi
jälkeen päin, että hänellä oli kyllä sellainen
olo, että olisi pitänyt pysäyttää ja levätä, mutta kun aikaa ei ollut.
Asioita vain tapahtuu, eivät ne Jumalan syytä ole.
Ja kyllä rukouksesta paljon enemmän silti yleensä
hyvää seuraa! Monta kertaa olen nähnyt ihmisen
parantuvan, parantumattomasta syövästäkin, kun
Jumala on ilmestynyt.
Meille tänne rajanpinnan talveen pölähti 8-henkinen ruandalainen pakolaisperhe vuosikausien pakolaisleirillä olon jälkeen.
Ruandassa hutut ja tutsit ottivat ja ottavat
yhteen, niin että sodassa kuoli arviolta
800 000 ihmistä, iso osa kansasta.
Ja kyllä minua ainakin puhuttelee näiden
ihmisten iloisuus ja kiitollisuus. He ovat useaan kwertaan joutuneet pakenemaan pahoinpitelijöitä, eikä äidin saamia vammoja
ole vieläkään saatu hoidettua.
Mutta se ilo ja kiitollisuus Jumalalle, mikä heissä on, pistää kyllä miettimään omia nurinoita. He ovat eläneet maassa, jossa taikuus
ja noituus on arkipäivää, missä saatana
tosiaan tekee pahaa xsen kun kerkiää. Mutta
eivät he Jumalaa siitä syytä, rukoilevat ja toivovat, että toisetkin rukoilisivat, niin että
hyvä voittaa.
Muistan, kuinka kerran rukoilimme uskossa olevien vaimojen miesten uskoontuloa eräällä paikkakunnalla, kokoonnuimme viikottain. Oli meillä muitakin rukousaiheita. Mutta yllättävintä oli, että Jumala kyllä vastasi,
ainakin puolet uskomattomista miehistä tuli uskoon
muutamaan vuoteen. Yllätys sen sijaan oli,että se ei perheiden tilannetta paljon parantanut.
Eli vaimoillaa oli aina ennen ollut se hyvä tekosyy
olla kasvamatta kristillisessä elämässään, että miehet eivät usko. Nyt sitä tekosyytä ei ollut, mutta harva vaimo silti teki niin syvällistä parannusta, että elämä olisi paljon helpottunut.
Eli Jumala auttoi, ihmisen olisi myös pitänyt tehdä opma osansa.
Perusasia kuitenkin on:
Kannattaa rukoilla, Jumala on hyvä!