Aluepolitiikan silmänlume

Jos osoitat johonkin luotettavaan tilastoon perustuen, että esim. valtionhallinnon palkkalistoilla on joku muu määrä kuin 22 000 henkeä yhteensä 120 000:sta, voin kernaasti muuttaa näkemystäni.

On totta, että valtionosuuksien tasausta saavat kunnat ovat joutuneet huolehtimaan lapsien peruskoulutuksesta ja terveydenhuollosta. Jatkokolutuksesta huolehtiminen on sitten ollutkin enemmän valtion varassa ja tapahtunut suurissa kaupungeissa kuten yliopistokaupungeissa ja niistä erityisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Kukaan ei pakota ketään muuttamaan mihinkään. Kepulandian kunnilla on täysi vapaus luoda työpaikat omille asukkailleen ja tuleville polville. Ei pääkaupunkiseutu ole ketään pakottanut muuttamaan tänne. Sen vuoksi tuntuu kohtuuttomalta, että me pääkaupunkiseudulla asuvat joudumme elättämään muitakin.

Se mikä houkuttaa ihmisiä muuttamaan on yrityselämän sijoittuminen ja niiden luomat työtilaisuudet. Vaatikaa näiltä sitä hyvitystä tai pakottakaa ne siirtymään periferiaan.

Tulonsiirroilla vain ylläpidetään tätä hullunmyllyä. Väkeä asuu Kepulandiassa, mutta työpaikat ovat muualla. Väki kuitenkin pidetään väkisin noilla tulonsiirroilla hajallaan ja sama kierre jatkuu, kun Kepulandia ei vaan kykene tuottamaan niitä työtilaisuuksia ihmisille. Eikö silloin tarttis tehdä jotain, jotta tämä vuosikymmenet jatkuva kierre saataisiin poikki? Ei kai ole kovin järkevää sijoittaa pääkaupunkiseudun koulula satojen kilometrien päähän. Tulkaa tänne asumaan, täällä teidän koulutuksenne maksetaan takuuvarmasti meidän rahoistamme. Mutta emme me sijoita koulujamme satojen kilometrin päähän pääkaupunkiseudulta. Täällä kouluihin mennään tavallisesti kävellen, pyörällä ja nykyisin myös skoottereilla. Pisimmät matkat ovat muutamien minuuttien bussikyytejä.

Jos siis tulonsiirrot nähdään maksuina perusinvestoinneista, siloin pitää olla myös oikeus siihen, että maksajat alkavat määrätä sen kuinka kaukana pääkaupungista sitä hyödyttävien koulujen yms. tulee sijaita.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos osoitat johonkin luotettavaan tilastoon perustuen, että esim. valtionhallinnon palkkalistoilla on joku muu määrä kuin 22 000 henkeä yhteensä 120 000:sta, voin kernaasti muuttaa näkemystäni.

On totta, että valtionosuuksien tasausta saavat kunnat ovat joutuneet huolehtimaan lapsien peruskoulutuksesta ja terveydenhuollosta. Jatkokolutuksesta huolehtiminen on sitten ollutkin enemmän valtion varassa ja tapahtunut suurissa kaupungeissa kuten yliopistokaupungeissa ja niistä erityisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Kukaan ei pakota ketään muuttamaan mihinkään. Kepulandian kunnilla on täysi vapaus luoda työpaikat omille asukkailleen ja tuleville polville. Ei pääkaupunkiseutu ole ketään pakottanut muuttamaan tänne. Sen vuoksi tuntuu kohtuuttomalta, että me pääkaupunkiseudulla asuvat joudumme elättämään muitakin.

Se mikä houkuttaa ihmisiä muuttamaan on yrityselämän sijoittuminen ja niiden luomat työtilaisuudet. Vaatikaa näiltä sitä hyvitystä tai pakottakaa ne siirtymään periferiaan.

Tulonsiirroilla vain ylläpidetään tätä hullunmyllyä. Väkeä asuu Kepulandiassa, mutta työpaikat ovat muualla. Väki kuitenkin pidetään väkisin noilla tulonsiirroilla hajallaan ja sama kierre jatkuu, kun Kepulandia ei vaan kykene tuottamaan niitä työtilaisuuksia ihmisille. Eikö silloin tarttis tehdä jotain, jotta tämä vuosikymmenet jatkuva kierre saataisiin poikki? Ei kai ole kovin järkevää sijoittaa pääkaupunkiseudun koulula satojen kilometrien päähän. Tulkaa tänne asumaan, täällä teidän koulutuksenne maksetaan takuuvarmasti meidän rahoistamme. Mutta emme me sijoita koulujamme satojen kilometrin päähän pääkaupunkiseudulta. Täällä kouluihin mennään tavallisesti kävellen, pyörällä ja nykyisin myös skoottereilla. Pisimmät matkat ovat muutamien minuuttien bussikyytejä.

Jos siis tulonsiirrot nähdään maksuina perusinvestoinneista, siloin pitää olla myös oikeus siihen, että maksajat alkavat määrätä sen kuinka kaukana pääkaupungista sitä hyödyttävien koulujen yms. tulee sijaita.

Lue lisää

OK

Asenteesi on selvä, ei tuollaisesta kannata asiallisesti keskustella.

meni huuhaaksi kirjoitti:

OK

Asenteesi on selvä, ei tuollaisesta kannata asiallisesti keskustella.

eli keskusteluun ei ole pakkoa. Jos argumentoinnin eväät käyvät vähiin, onkin viisasta heittää pyyhe kehään. Saattoi olla jopa kaikkien paras kommenttisi siltä osin.

Mielipidepankki kirjoitti:

Jos osoitat johonkin luotettavaan tilastoon perustuen, että esim. valtionhallinnon palkkalistoilla on joku muu määrä kuin 22 000 henkeä yhteensä 120 000:sta, voin kernaasti muuttaa näkemystäni.

On totta, että valtionosuuksien tasausta saavat kunnat ovat joutuneet huolehtimaan lapsien peruskoulutuksesta ja terveydenhuollosta. Jatkokolutuksesta huolehtiminen on sitten ollutkin enemmän valtion varassa ja tapahtunut suurissa kaupungeissa kuten yliopistokaupungeissa ja niistä erityisesti Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Oulussa.

Kukaan ei pakota ketään muuttamaan mihinkään. Kepulandian kunnilla on täysi vapaus luoda työpaikat omille asukkailleen ja tuleville polville. Ei pääkaupunkiseutu ole ketään pakottanut muuttamaan tänne. Sen vuoksi tuntuu kohtuuttomalta, että me pääkaupunkiseudulla asuvat joudumme elättämään muitakin.

Se mikä houkuttaa ihmisiä muuttamaan on yrityselämän sijoittuminen ja niiden luomat työtilaisuudet. Vaatikaa näiltä sitä hyvitystä tai pakottakaa ne siirtymään periferiaan.

Tulonsiirroilla vain ylläpidetään tätä hullunmyllyä. Väkeä asuu Kepulandiassa, mutta työpaikat ovat muualla. Väki kuitenkin pidetään väkisin noilla tulonsiirroilla hajallaan ja sama kierre jatkuu, kun Kepulandia ei vaan kykene tuottamaan niitä työtilaisuuksia ihmisille. Eikö silloin tarttis tehdä jotain, jotta tämä vuosikymmenet jatkuva kierre saataisiin poikki? Ei kai ole kovin järkevää sijoittaa pääkaupunkiseudun koulula satojen kilometrien päähän. Tulkaa tänne asumaan, täällä teidän koulutuksenne maksetaan takuuvarmasti meidän rahoistamme. Mutta emme me sijoita koulujamme satojen kilometrin päähän pääkaupunkiseudulta. Täällä kouluihin mennään tavallisesti kävellen, pyörällä ja nykyisin myös skoottereilla. Pisimmät matkat ovat muutamien minuuttien bussikyytejä.

Jos siis tulonsiirrot nähdään maksuina perusinvestoinneista, siloin pitää olla myös oikeus siihen, että maksajat alkavat määrätä sen kuinka kaukana pääkaupungista sitä hyödyttävien koulujen yms. tulee sijaita.

Lue lisää

Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä on 32 000 valtion työpaikkaa.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/index.html

Hesari näyttää laskevan vain helsinkiläiset valtion töissä olevat.

Näin ylksinkertaista jymäytetään ja luodaan mielikuvia, niiden mestarihan sinä olet

Mielipidepankki kirjoitti:

eli keskusteluun ei ole pakkoa. Jos argumentoinnin eväät käyvät vähiin, onkin viisasta heittää pyyhe kehään. Saattoi olla jopa kaikkien paras kommenttisi siltä osin.

Kyse oli sinun argumentoinnistasi.

Se oli niin voimakkaan asenteellinen ja provakatiivinen ettei siitä synny asiallista keskustelua

todistaa kirjoitti:

Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä on 32 000 valtion työpaikkaa.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/index.html

Hesari näyttää laskevan vain helsinkiläiset valtion töissä olevat.

Näin ylksinkertaista jymäytetään ja luodaan mielikuvia, niiden mestarihan sinä olet

Lue lisää

Voisitko linkittää tarkemmin, kun en löytänyt tuosta suoraan tätä tietoa, taikka kertoa, mistä tiedoista se löytyy, kun en löytänyt sitä myöskään työmarkkinaosiosta.

todistaa kirjoitti:

Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä on 32 000 valtion työpaikkaa.

http://www.stat.fi/tup/suoluk/index.html

Hesari näyttää laskevan vain helsinkiläiset valtion töissä olevat.

Näin ylksinkertaista jymäytetään ja luodaan mielikuvia, niiden mestarihan sinä olet

Lue lisää

Huomauttaisin vaan siitä, että valtion työpaikkojen määrä Helsingissä on eri asia kuin se, että Helsingissa asuu tietty määrä valtiolla työskentelevistä. Osahan tekee etätyötä ja on jopa sellaisia, jotka matkustavat Helsingistä Rovaniemellekin työhön (esim. jotkut yliopiston professorit). Esim. Nurmijärvellä voi olla vähän valtion työpaikkoja, mutta jo paljon enemmän niitä, jotka ovat valtion palkkalistoilla.

Toivoisin siis sellaista tilastoa, joka kertoo sen, kuinka monta työpaikkaa on Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa sijaitsevissa valtion työpaikoissa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Voisitko linkittää tarkemmin, kun en löytänyt tuosta suoraan tätä tietoa, taikka kertoa, mistä tiedoista se löytyy, kun en löytänyt sitä myöskään työmarkkinaosiosta.

Anteeksi, oikea valtion työpaikkojen määrä Helsingissä onkin noin 44 300

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp

Tuo edellinen oli Helsingissä asuvien valtion töissä olevien määrä. Työpaikkoja on siis tuo Tilastokeskuksen esittämä määrä

Jos linkki ei toimi niin tässä vielä copypaste siitä

Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan muuttujina Alue, Sukupuoli, Työnantajasektori / Ammattiasema ja Vuosi
2006
Helsinki
Molemmat sukupuolet
Valtio 44 298

enää kirjoita toisin päin. Ilkka tietysti kannattaa alueellistamista, mutta ei enää puhu puuta heinää. Kari Hokkanen on nimittäin eläkkeellä.

tässä oikea kirjoitti:

Anteeksi, oikea valtion työpaikkojen määrä Helsingissä onkin noin 44 300

http://pxweb2.stat.fi/Dialog/Saveshow.asp

Tuo edellinen oli Helsingissä asuvien valtion töissä olevien määrä. Työpaikkoja on siis tuo Tilastokeskuksen esittämä määrä

Jos linkki ei toimi niin tässä vielä copypaste siitä

Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan muuttujina Alue, Sukupuoli, Työnantajasektori / Ammattiasema ja Vuosi
2006
Helsinki
Molemmat sukupuolet
Valtio 44 298

Lue lisää

Olet vaan tulkinnut tilastoa sillä lailla väärin kuin epäilinkin. Kyse on työssäkävän väestön tilastotiedoista, ei työpaikkojen sijaintia koskevasta tilastosta. Se ei kerro sitä, kuinka moni Helsingissä asuva käy Helsingissä töissä.

Tilasto kertoo siis siitä, että noin 44 000 helsinkiläisen työantajana on valtio, mutta se ei kerro missä tuon valtiotyönantajaviraston toimipiste sijaitsee. Jos nyt esim. osa Kuopioon sijoitettavan Lääkelaitoksen väestä jää asumaan Helsinkiin ja tekee täältä käsin etätyötä taikka matkustaa vaikkapa työviikoksi kakkosasuntoon Kuopioon, varsinaiseksi asuinpaikaksi jää Helsinki. Tällainen ruljanssi tietysti haittaa tällaista virkamiestä, mutta hän näkee silti asumisen jatkamisen Helsingissä itselleen tärkeänä eikä muuta työpaikan perässä, vaikka jatkaakin työntekoa.

Tilastosi ei siis kerro sitä, kuinka paljon työpaikkoja on Helsingissä sijaitsevissa valtion virastoissa. Epäilen, että Hesarin tiedot voivat tältä osin pitää paikkansa. Lisäksi työtilastojen kohdalla voi olla sellainen tilastoharha, joka syntyy siitä, että henkilä työskentelee osan vuotta esim. valtiolla, mutta siirtyy sitten yksityiselle. En osaa sanoa, miten tällainen tilasto syntyy, mutta siinä voi olla tämäntapaista päällekkäisyyttä.

Jostain lähteestä luulisi kyllä löytyvän myös se tieto, kuinka paljon Helsingissä sijaitsevissa virastoissa on jonakin päivänä vuodesta palkkalistoilla.

Mielipidepankki kirjoitti:

Olet vaan tulkinnut tilastoa sillä lailla väärin kuin epäilinkin. Kyse on työssäkävän väestön tilastotiedoista, ei työpaikkojen sijaintia koskevasta tilastosta. Se ei kerro sitä, kuinka moni Helsingissä asuva käy Helsingissä töissä.

Tilasto kertoo siis siitä, että noin 44 000 helsinkiläisen työantajana on valtio, mutta se ei kerro missä tuon valtiotyönantajaviraston toimipiste sijaitsee. Jos nyt esim. osa Kuopioon sijoitettavan Lääkelaitoksen väestä jää asumaan Helsinkiin ja tekee täältä käsin etätyötä taikka matkustaa vaikkapa työviikoksi kakkosasuntoon Kuopioon, varsinaiseksi asuinpaikaksi jää Helsinki. Tällainen ruljanssi tietysti haittaa tällaista virkamiestä, mutta hän näkee silti asumisen jatkamisen Helsingissä itselleen tärkeänä eikä muuta työpaikan perässä, vaikka jatkaakin työntekoa.

Tilastosi ei siis kerro sitä, kuinka paljon työpaikkoja on Helsingissä sijaitsevissa valtion virastoissa. Epäilen, että Hesarin tiedot voivat tältä osin pitää paikkansa. Lisäksi työtilastojen kohdalla voi olla sellainen tilastoharha, joka syntyy siitä, että henkilä työskentelee osan vuotta esim. valtiolla, mutta siirtyy sitten yksityiselle. En osaa sanoa, miten tällainen tilasto syntyy, mutta siinä voi olla tämäntapaista päällekkäisyyttä.

Jostain lähteestä luulisi kyllä löytyvän myös se tieto, kuinka paljon Helsingissä sijaitsevissa virastoissa on jonakin päivänä vuodesta palkkalistoilla.

Lue lisää

Tilastotaulukon otsikko on "Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan "

Siis työpaikat, ei työntekijät.

Sinä siis tulkitset että nuo 44 000 ovat valtiolla työssä käyviä, minusta tuon otsikon voi tulkita työpaikoiksi

Työpaikat kirjoitti:

Tilastotaulukon otsikko on "Työpaikat työnantajasektorin ja ammattiaseman mukaan "

Siis työpaikat, ei työntekijät.

Sinä siis tulkitset että nuo 44 000 ovat valtiolla työssä käyviä, minusta tuon otsikon voi tulkita työpaikoiksi

Lue lisää

tilaston kuvaukseen ja siinä kerrottuihin tietoihin. Kyse on nimenomaan väestötilastosta eli kyse on siitä, minkä työantajan palveluksessa kukin on.

Epäilen, ettei tilasto kuvaa valtion henkilötyövuosien määrää, sillä olen nähnyt muistakin lähteistä, että sen kokonaisluku olisi noin 120 000 - 125 000, kun se tässä tilastossa on suurempi. Se voi taas johtua siitä, ettei tällainen tilasto laske henkilötyövuosien määrää, jolloin kaksi valtiolla eri aikoina samassa virassa työskennellyttä on kaksi valtion työntekijää, mutta työpaikkoja on vain yksi.

Mielipidepankki kirjoitti:

tilaston kuvaukseen ja siinä kerrottuihin tietoihin. Kyse on nimenomaan väestötilastosta eli kyse on siitä, minkä työantajan palveluksessa kukin on.

Epäilen, ettei tilasto kuvaa valtion henkilötyövuosien määrää, sillä olen nähnyt muistakin lähteistä, että sen kokonaisluku olisi noin 120 000 - 125 000, kun se tässä tilastossa on suurempi. Se voi taas johtua siitä, ettei tällainen tilasto laske henkilötyövuosien määrää, jolloin kaksi valtiolla eri aikoina samassa virassa työskennellyttä on kaksi valtion työntekijää, mutta työpaikkoja on vain yksi.

Lue lisää

OK

Seliseliksi meni sinulla

Jos valtiolla on 22000 työpaikkaa Heslingissä ja 44 000 työntekijää, niin ison joukon pitää Helsingistä päivittäin matkustaa muualle töihin, sillä ei mitkään päällekkäisyydet joita yrität vääntää tuota selitä.

Uskon että työpaikkojen todellinen määrä on lähempänä Tilastokeskuksen kuin Hesarin lukuja. Hesari saattaa laskea vain virastot, tai muut hallinolliset valtion työpaikat ja unohtaa esimerkiksi sellaiset kuin RAY tai Veikkaus.

Kun vertaan näitä Tilastokeskuksen lukuja esim. Lääkelaitoksen uudeksi sijaintipaikaksi valittuun Kuopioo, jossa valtion työpaikkojen määrä on 5200, niin Helsingin suhteellinen osuus tulisi olla 32 000 eli Helsingissä on 12 000 "ylimääräistä" valtion työpaikkaa. Tässä ainakin verrataan omenoita omenoihin kun käytetään samaa tilastopohjaa.

Tietenkään näitä valtion työpaikkoja ei voida jakaa tasan koko maahan ja joka kuntaan. Mutta asian tiimoilla nyt käytävä tunteisiin pohjaava keskustelu jossa faktoja voidaan käsitellä kuten Hesari tai savon Sanomat, kumpikin hyvin väljästi todellisuutta tulkiten, ja mielikuvia luoden.

Sinä olet näiden mielikuvien omaksumisen mestari, ja kova poika inttämään, mutta joskus viileä ajattelu olisi paikallaan - sinullakin

Tuo on sitä MPP:n mielikuva matematiikkaa. Hänhän elää mielikuvituksessa mielikuvineen.

22 000 (joka sekin on ristiriidassa Tilastokeskuksen tiedon kanssa) 120 000:sta on lähempänä viidennestä kuin kymmenesosaa, mutta Mielipidepankin totuutena se on tietysti kymmenesosa kun se sopii paremmin hänen mielikuviinsa

Virhe oli tällä kertaa minun laskuissani.

Hesarin tieto on muutenkin virheellinen. Helsingissä olevia valtion työpaikkoja oli ainakin vuonna 2005 noin 35 600 valtion työmarkkinalaitoksen tietojen mukaan, joita pitäisin kaikkein luotettavimpina tältä osin. Se on valtion henkilöstöstä 29 % ja Helsingin väestöön suhteutettuna 6,4 %. Espoossa näitä työpaikkoja oli noin 7 000, mikä on 3 % väestöön suhteuteutettuna ja Vantaalla noin 2 400, mikä on 2 % väestöön suhteutettuna. Valtion työpaikkojen kokonaismäärä oli noin 124 000 vuonna 2005, mutta on varmaan sen jälkeen tuottavuus- eli väen vähentämisohjelmien vuoksi vähentynyt jonkin verran. Henkiltyövuosissa mitattuna väkeä oli noin 121 000 vuonna 2005.

Luvut ovat voineet alueellistamisen vuoksi kolmessa vuodessa hieman muuttua, mutta tuskin olennaisesti ja ei ainakaan niin paljon, että pääkaupunkiseudun osuus olisi pudonnut Hesarin laskemiin lukuihin. Ehkä luku kertoo enemmän siitä, mikä on osuus pääkaupunkiseudulle jää, kun tämä hömpötys on tehty eli kaikki ne aiotut virastot on siirretty.

Väestöön suhteutettuna näitä valtion työpaikkoja on Helsingissä hieman enemmän kuin esim. Rovaniemellä, Kuopiossa, Turussa ja Vaasassa. Jostain syystä Valkealassa on kaikkein eniten valtion työpaikkoja väestöosuudesta. Kun kaikki pääkuapunkiseudun kolme suurinta kuntaa huomioidaan yhtenä (yhteinen työssäkäyntialue), pääkaupunkiseudun osuus putoaa alle sen, mikä edellä mainituissa kunnissa.

Tämänkin jälkeen voidaan havaita, etteivät valtion työpaikat ole erityisen yliedustettuina pääkaupunkiseudulla eikä alueellisen tasapainon vaatimus sen vuoksi vaatisi enää mitään aluepoliittisia siirtoja. Ei varsinkaan Kuopioon, joka jo muutenkin on väestöön suhteuttuna valtion työpaikoista vähintään yhtä rikasta aluetta kuin pääkaupunkiseutu.

On siis syytä korostaa, ettei alueellisen tasapainon vaatimus näidenkään lukujen valossa vaadi valtionhallinnon alueellistamista varsinkaan sellaisille paikkakunnille, missä taso on jo ennestään pääkaupunkiseudun luokkaa kuten Kuopiossa.

Valtionhallinnon tehtävistä vallitsee myös monasti suuren luokan kuvitelmavirhe. Luullaan, että työn pääosa olisi jotain byrokratiaa. Suurimmat valtion henkilöstöä työllistävät tehtävät ovat yliopistokoulutus, maanpuolustus, poliisi- ja pelastustoimi, valtionvarainhoito, elinkeinoelämän palvelut, tutkimustoimi ja oikeustoimi. Nämä yksin nielevät noin kaksi kolmasosaa valtion työpaikoista.

Luvut siis perustuvat valtion työmarkkinalaitoksen tietoihin vuodelta 2005.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/20061019Tietoj/VTML5_2006.pdf

Mielipidepankki kirjoitti:

Virhe oli tällä kertaa minun laskuissani.

Hesarin tieto on muutenkin virheellinen. Helsingissä olevia valtion työpaikkoja oli ainakin vuonna 2005 noin 35 600 valtion työmarkkinalaitoksen tietojen mukaan, joita pitäisin kaikkein luotettavimpina tältä osin. Se on valtion henkilöstöstä 29 % ja Helsingin väestöön suhteutettuna 6,4 %. Espoossa näitä työpaikkoja oli noin 7 000, mikä on 3 % väestöön suhteuteutettuna ja Vantaalla noin 2 400, mikä on 2 % väestöön suhteutettuna. Valtion työpaikkojen kokonaismäärä oli noin 124 000 vuonna 2005, mutta on varmaan sen jälkeen tuottavuus- eli väen vähentämisohjelmien vuoksi vähentynyt jonkin verran. Henkiltyövuosissa mitattuna väkeä oli noin 121 000 vuonna 2005.

Luvut ovat voineet alueellistamisen vuoksi kolmessa vuodessa hieman muuttua, mutta tuskin olennaisesti ja ei ainakaan niin paljon, että pääkaupunkiseudun osuus olisi pudonnut Hesarin laskemiin lukuihin. Ehkä luku kertoo enemmän siitä, mikä on osuus pääkaupunkiseudulle jää, kun tämä hömpötys on tehty eli kaikki ne aiotut virastot on siirretty.

Väestöön suhteutettuna näitä valtion työpaikkoja on Helsingissä hieman enemmän kuin esim. Rovaniemellä, Kuopiossa, Turussa ja Vaasassa. Jostain syystä Valkealassa on kaikkein eniten valtion työpaikkoja väestöosuudesta. Kun kaikki pääkuapunkiseudun kolme suurinta kuntaa huomioidaan yhtenä (yhteinen työssäkäyntialue), pääkaupunkiseudun osuus putoaa alle sen, mikä edellä mainituissa kunnissa.

Tämänkin jälkeen voidaan havaita, etteivät valtion työpaikat ole erityisen yliedustettuina pääkaupunkiseudulla eikä alueellisen tasapainon vaatimus sen vuoksi vaatisi enää mitään aluepoliittisia siirtoja. Ei varsinkaan Kuopioon, joka jo muutenkin on väestöön suhteuttuna valtion työpaikoista vähintään yhtä rikasta aluetta kuin pääkaupunkiseutu.

On siis syytä korostaa, ettei alueellisen tasapainon vaatimus näidenkään lukujen valossa vaadi valtionhallinnon alueellistamista varsinkaan sellaisille paikkakunnille, missä taso on jo ennestään pääkaupunkiseudun luokkaa kuten Kuopiossa.

Valtionhallinnon tehtävistä vallitsee myös monasti suuren luokan kuvitelmavirhe. Luullaan, että työn pääosa olisi jotain byrokratiaa. Suurimmat valtion henkilöstöä työllistävät tehtävät ovat yliopistokoulutus, maanpuolustus, poliisi- ja pelastustoimi, valtionvarainhoito, elinkeinoelämän palvelut, tutkimustoimi ja oikeustoimi. Nämä yksin nielevät noin kaksi kolmasosaa valtion työpaikoista.

Luvut siis perustuvat valtion työmarkkinalaitoksen tietoihin vuodelta 2005.

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/06_valtion_tyomarkkinalaitos/20061019Tietoj/VTML5_2006.pdf

Lue lisää

Katsos vaan. Mielipidepankki harrastaa lähdekritiikkiä Hesaria kohtaan. Tähän saakka nuo HS:n valheet ovat uponneet tollon kaaliin kuin tyhjää vaan.

Hyvä että edes tunnustat (tällä kertaa) virheesi, sekin on erittäin harvinaista sinulta.

Toivotaan että tämä uusi linjasi pitää myös jatkossa ja pystyt keskustelemaan asioista oikeiden faktojen perusteella, ei jonkun lehden tai henkilön subjektiiviseeb näkemykseen pohjaten kuten niin monesti ennen. Säästyy Jabaltakin aikaa virheitetsi oikomiselta

sinulta, kiitos kirjoitti:

Katsos vaan. Mielipidepankki harrastaa lähdekritiikkiä Hesaria kohtaan. Tähän saakka nuo HS:n valheet ovat uponneet tollon kaaliin kuin tyhjää vaan.

Hyvä että edes tunnustat (tällä kertaa) virheesi, sekin on erittäin harvinaista sinulta.

Toivotaan että tämä uusi linjasi pitää myös jatkossa ja pystyt keskustelemaan asioista oikeiden faktojen perusteella, ei jonkun lehden tai henkilön subjektiiviseeb näkemykseen pohjaten kuten niin monesti ennen. Säästyy Jabaltakin aikaa virheitetsi oikomiselta

Lue lisää

aina etsimään mahdollisimman luotettavaa faktatietoa. Hesari ei luonnollisestikaan ole faktatiedon lähde, mutta lehdessä esitetyt asiat ovat usein sinällään mielenkiintoisia. Hesari vetää keskusteluun tärkeitä teemoja, mikä kyky puoluelehdiltä usein puuttuu. Ilman Hesarin aktiivista roolia, näin vilkasta aluepoliittista keskustelua olisi tuskin julkisuudessa käyty. Joskus minun on vaikea käsittää, että on paljon niitä, jotka haluasivat vaientaa keskustelun yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Kepulainen pääministerihän on ihan ajanutkin sellaista ajattelutapaa, että mukamas keskeneräisistä asioista ei saisi eikä pitäisi keskustella.

Jäbä on hyvin harvoin perustanut näkemyksiään mihinkään faktatietohin, joiden perusteen hän olisi keskustelussa osoittanut. Ei niin välttämättä keskustelussa tarvitsekaan tehdä, jos ei halua. Itse pyrin aina kaivelemaan kaikenlaista tilastotietoa tai muuta faktatietoa väittämäni perusteiksi.

Virheiden tunnustaminen on varmaan minulta harvinaista, mutta se johtunee siitä, että teen harvoin virheitä. Silloin kun lipsahdus sattuu, olen kyllä valmis sen tunnustamaan. Lisäksi olen valmis aina muuttamaan käsityksiäni uuden ja perusteellisen tiedon valossa, jos sellaista esitetään tai muuten tulee tietoon. Tämä johtunee taas pakanallisesta elämänkatsomuksestani, minä mieluummin tiedän kuin uskon.

Mielipidepankki kirjoitti:

aina etsimään mahdollisimman luotettavaa faktatietoa. Hesari ei luonnollisestikaan ole faktatiedon lähde, mutta lehdessä esitetyt asiat ovat usein sinällään mielenkiintoisia. Hesari vetää keskusteluun tärkeitä teemoja, mikä kyky puoluelehdiltä usein puuttuu. Ilman Hesarin aktiivista roolia, näin vilkasta aluepoliittista keskustelua olisi tuskin julkisuudessa käyty. Joskus minun on vaikea käsittää, että on paljon niitä, jotka haluasivat vaientaa keskustelun yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Kepulainen pääministerihän on ihan ajanutkin sellaista ajattelutapaa, että mukamas keskeneräisistä asioista ei saisi eikä pitäisi keskustella.

Jäbä on hyvin harvoin perustanut näkemyksiään mihinkään faktatietohin, joiden perusteen hän olisi keskustelussa osoittanut. Ei niin välttämättä keskustelussa tarvitsekaan tehdä, jos ei halua. Itse pyrin aina kaivelemaan kaikenlaista tilastotietoa tai muuta faktatietoa väittämäni perusteiksi.

Virheiden tunnustaminen on varmaan minulta harvinaista, mutta se johtunee siitä, että teen harvoin virheitä. Silloin kun lipsahdus sattuu, olen kyllä valmis sen tunnustamaan. Lisäksi olen valmis aina muuttamaan käsityksiäni uuden ja perusteellisen tiedon valossa, jos sellaista esitetään tai muuten tulee tietoon. Tämä johtunee taas pakanallisesta elämänkatsomuksestani, minä mieluummin tiedän kuin uskon.

Lue lisää

Osin olet oikeassa.

Siinä että myönnät harvoin virheitä.

Siinä taas olet väärässä että teet harvoin virheitä tai että pohjaat esityksesi faktoihin, asia on tasantarkkaan päinvastoin. Sinun maailmaasi hallitsee mielikuvat, jonkinlaiset utopiat kuinka asioiden tulisi olla. Etenkin mitä tulee politiikkaan ja ihannoimaasi sosialidemokratiaan. tai suhteeseesi talouteen. Erikoisen vahva mielikuvien totaalisesti värittämä esimerkki on suhtautumisesi USA;han. Ja Natoon.

Listaa voitaisiin jatkaa loputtomiin.

Se on mielenkiintoista kuinka helposti teet mielikuvistasi faktoja. Tai kuinka helposti uskot toisten esittämiä "sopivia" faktoja. Kuten tässä aluksi referoimaasi HS:n juttua.

Sinä nimenomaat et kaiva tialstoja tai faktoja väittämäsi perusteeksi, vaan vaadit muita tekemään niin jos mielikuviasi vastaan väitetään. Siinä on vissi ero.

Jokatapauksessa on hyvä alku että myönnät nyt erehtyneesi lähteesi luotettavuudessa.

Demarikin saattaa oppia. se on nyt todistettu

Meillä on odotettavissa työvoimapula väestön ikääntyessä. Siihen pitäisi valmistautua. Huonoa valmistautumista on se, että nuorta väestöä yritetään väen väkisin pitää alueilla, missä ei ole toivoa työpaikkojen synnystä eikä työvoimapulasta. Sen takia pitää satsata siihen, että potentiaalinen työvoima saadaan siirretty sinne, missä ovat yrityksetkin. Julkinen sektori ei ole mikään elinekeinoelämän veturi. Julkinen sektori on enemmän sitä varten, että se luo edellytyksiä ja valmiuksia elinkeinoelämälle eli tukee sitä. Julkisen sektorin pääpainon pitää sen vuoksi sijaita siellä, missä elinkeinoelämäkin. Kenellekään ei ole hyötyä niistä Pihtiputaalla olevista peräkammarinpojista, jotka makaavat uuninpankolla ja täyttävät erilaisia toimeentulotukihakemuksia.

Meillä pitäisi edistää sekä koulutuksellisesti että alueellisesti työvoiman ja elinkeinoelämn tarpeiden kohtaamista. Tästä on kyse.

Arviosi Mpp:sta korostaa hänen mielipiteensä arvoa. Sinusta se taas kertoo surullista tarinaansa.

mielipiteestäsi kirjoitti:

Arviosi Mpp:sta korostaa hänen mielipiteensä arvoa. Sinusta se taas kertoo surullista tarinaansa.

Kuulut siis MPP.n kanssa samaan joukkoon.